Kylteri www.kylteri.fi Päivä opintotoimistossa / Haalarikansalle kebabia / Kampusvisio
Tekijät ALEKSI AALTO pistaasia TUUKKA HETEMÄKI vadelmasorbettia NELLI HUIKARI minttusuklaata HULIUS JURRI kinuski-pähkinää TOMMI KAIKKONEN kinuski-suklaata TIINA KANNINEN pistaasia HEIDI KÄRKKÄINEN kahvia KATARIINA LAINE mangomelonia JEMINA LEHMUSKOSKI minttusuklaata HARRI LIIMATAINEN rommirusinaa AKU-VILLE LEHTIMÄKI vaniljaa SUSANNA MARIN suklaata ESA-PEKKA MATTILA lime-suklaata TAPIO MELGIN suklaata SILJA NIEMI lakritsia RIIKKA NUUTINEN sitruunasorbettia JANE ORA suklaata ALEXANDER PATOUCHAS mangomelonia ANASTASIA SEREGINA vaniljaa HEINI TOIVANEN suklaa-nougatia www.kylteri.fi Kiitämme myös: Tuomas Silverang, Teemu Eskola, veeläiset, toimiston parhaudet, aurinko. Toivotamme myös: tuhmaa kesää kaikille Kylterin lukijoille. 2 3
KYLTERI Pääkirjoitus Menu IHMISET 8 Päiväntasaaja 10 Legenda Arkadian Kebabista 20 Kyltereiden kesä Kauppiksen opintotoimiston päällikkö Margareta Masse Soismaa tulee joka aamu puoli seitsemäksi töihin vastailemaan opiskelijoiden (vihaisiin) sähköposteihin. Pohjoisen Rautatiekadun öinen majakka, kelmeä kebab-kyltti, lohduttaa jatkojen jatkoilta kotiin raahautuvia sankareita. Ravintoloitsija Pablo suhtautuu haalarikansan ruokintaan intohimolla. Keskiviikkoiltaisin Cubaan ja viikonloppuisin festareille mutta mitä kauppislaiset puuhaavat päivisin? Esittelyssä viisi tapaa viettää vuoden kuumimmat kuukaudet. PÄÄTOIMITTAJA Annaleena Kuronen 040 827 3803 annaleena.kuronen@kyweb.fi KY 14 22 KYLTERI on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. Kylterissä ilmoituksesi tavoittaa kampuksen noin 4000 tulevaa talouselämän vaikuttajaa. Kylteri ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehteä jaetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toimipisteissä. Koulutuspolitiikkaa ja kampusvisioita toisin sanoen painavaa asiaa, joka koskettaa myös sinua. KY ry:n koulutuspoliittinen vastaava kirjoittaa opintouudistuksista ja kesäkuussa tehtävästä Aalto-yliopiston kampuspäätöksestä. AD Sofia Wilkman 040 353 8287 sofia.wilkman@kyweb.fi Täysiä, saatana Kauppiksen big band Boston Promenade tunkeutuu pian myös kotistereoihisi. Uuden levyn julkaisee myös kolmekymppisiään juhliva KYN (s. 22). VIIVAN ALLA Noteeraus s. 30 Reittaus s. 31 Raflapoliisi s. 32 Munapulma s. 33 Haalarikohtaamisia (tirsk) s.33 Punakulma s. 35 KY RY:N TIEDOTTAJA Tiina-Mari Haka 040 353 8279 tiina-mari.haka@kyweb.fi ILMOITUSMYYNTI Efekta Oy Timo Herttua 045 277 5285 myynti@efekta.fi PAPERI Edixion 190 g / CyclusOffset 115 g (100 % kierrätetty) JULKAISIJA KY-säätiö PAINATUS Forssan Kirjapaino ISSN 1457-0890 Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 3. krs, 00100 Helsinki 4 5
KY:n jäsenkyselyn tulokset Kyweb? Maanantaiposti? Mitä ne on? Tiedotus taitaa olla aika Helsinki-keskeistä... Kultapossukerho vai maailman paras opiskelijayhteisö? Keep up the good work! Se, onko tapahtuma KY:n vai AYY:n vai minkä järjestämä, ei ole aina selkeää, eikä järjestäjä jää välttämättä mieleen. Tärkeää: aktiivinen toimintaympäristön seuraaminen, vastaaminen haasteisiin (kampus, tutkintomuutokset), olla edelleen maailman paras opiskelijärjestö ja kyltereiden koti. Minutkin leimataan osaksi samaa kuppikuntaista kultapossukerhoa, miksi??? Ainejärjestöasiat kiinnostavat, ihmiset hyvään käyttöön ei vain lampunjaloiksi, vaan ihan oikeasti johonkin hyödylliseen toimintaan. KYSELYN TAUSTAA Ryhmä Market Research kurssilaisia (Mira Halonen, Iida Heikkinen, Tiina Kanninen ja Anna Saarinen) toteutti KY ry:n jäsenkyselyn kurssityönä. Webropolilla toteutettu kysely oli auki 10. 23.2. Suomenkielisiä vastaajia oli 850, englanninkielisiä 50. Vastausprosentti oli siten n. 25 % jäsenistöstä. Onnekkaimmat vastaajat voittivat lahjakortteja, leffalippupaketteja ja KY100-viinejä. Tiina Kanninen KY toteutti kevättalvella jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin nykymuotoisen kylteriyhteisön toimintaa, palveluita sekä opiskelijoiden toiveita. Jäsenkysely on pohja KY:n strategiatyölle. Muistatko sinäkin vastanneesi? Tulokset ovat täällä. Yleisesti KY:n toimintaan ja palveluihin oltiin varsin tyytyväisiä (86 % vastaajista). Vajaa kolmannes kertoi olevansa tällä hetkellä aktiivisesti mukana KY:n toiminnassa. Kerhot ja jaostot olivat suosituimpia KY-aktiviteetteja ainejärjestöjen ja valiokuntien seuratessa perässä. Suurin osa (87 % suomenkielisistä vastaajista) kertoi tietävänsä hyvin, mistä hankkia tietoa KY:n järjestämistä tapahtumista ja palveluista. Suosituimpia tietolähteitä olivat kyweb sekä Facebook-kavereiden profiilit ja statuspäivitykset. Maanantaipostia luki aktiivisesti noin puolet. Tänä vuonna kampuk- silla jaettavaa Kylteri-lehteä ilmoitti lukevansa säännöllisesti 41 % vastaajista. Mikkelissä BScBA-tutkintoa suorittavat kauppislaiset, jatko-opiskelijat ja kansainväliset opiskelijat olivat tyytymättömimpiä. Englanninkielisistä vastaajista jopa 72 % kertoi, ettei ole tällä hetkellä eikä ole aiemmin ollut aktiivisena mukana KY:n toiminnassa. Mikkeliläiset kuvailivat, ettei KY tavoita heitä juuri lainkaan. Palvelut, tapahtumat ja jäsenedut onkin suunnattu Helsingissä opiskeleville, mutta kyselyn perusteella myöskään jatko- ja kv-opiskelijat eivät kokeneet niitä omikseen. KY ry, KY-säätiö, AYY häh? Vastaajat kokivat KY:n roolin Aalto-yhteisössä erittäin tärkeäksi. Suurin osa kyltereistä ei kuitenkaan hahmota vielä eri organisaatioiden rooleja ja tehtäviä. Vain alle kolmannes vastaajista (28 %) koki, että KY:n rooli Aallossa on selkeä. KY-säätiön toimintaan toivottiin lisää läpinäkyvyyttä. Säätiön tehtävistä ja jaettavista apurahoista kaivattiin lisää tietoa. KY:n tärkeimmiksi palveluiksi nostettiin vaihtoapurahat, bileet, edunvalvonta ja yhteisöllisyys. Valtaosa oli sitä mieltä, että KY:n tulee edelleen jatkaa kauppislaisten edunvalvontaa Aalto-yliopistossa AYY:n rinnalla. >> LUE KOKO RAPORTTI: KYLTERI.FI 6 7
PÄIVÄNTASAAJA. Sarjassa seurataan kauppakorkeakoululaisen elämää yhden vuorokauden ajan. Päivä opintotoimiston Margareta Soismaan kanssa KUVAT Riikka Nuutinen 6:00 Herätys Menen joka aamu töihin puoli seitsemäksi. Matka Tapiolasta Töölöön sujuu omalla autolla, joten kuudelta herääminen riittää. Aamulla puhelin ei soi eikä palavereita ole, joten töitä saa oikeasti tehtyä. Samasta syystä tulen silloin tällöin myös sunnuntaisin hommiin. Luen yön aikana tulleita ja edelliseltä päivältä jääneitä sähköposteja. Viestejä tulee paljon Aallon ja kauppiksen sisäisistä asioista, mutta myös opiskelijoilta ja erityisesti näin keväisin myös hakijoilta. 7:00 Sulkapallo Keskiviikkoisin pelaamme vakioporukalla sulkapalloa liikuntasalissa. Se on hyvä aloitus päivälle. Työhuoneeseen palattuani jatkan sähköposteihin vastailua ja juttelen controllerin kanssa hankintavaltakirjoista. 9:15 Aamukahvi Sekalainen opintotoimiston porukka kokoontuu yleensä ennen yhdeksää taukohuoneeseen. Puimme siellä vaikka päivän lehdessä olleet otsikot. Työasioistakin jutellaan, mutta aika harvoin. Sama toistuu iltapäiväkahvien merkeissä puoli kolmen maissa. Tänään en valitettavasti ehdi paikalle, mutta saan sentään kannusta viimeisen kahvitilkan. Kun opiskelija tulee juttusille, hänellä on useimmiten jokin ongelma. 11:00 Työhuoneella päärakennuksessa Postitan hakijoille tiedon parista siirtoanomuspäätöksestä, jotka dekaani on tehnyt edellisenä päivänä. Pääasiassa työni on asioiden esittelyä esimerkiksi dekaaneille ja Kauppatieteiden akateemisten asioiden komitealle. Teen itse päätöksiä lähinnä meillä jo opiskelevien oikeuksista ja velvollisuuksista. Hoidan esimerkiksi opintojen hyväksilukuun, koulutusohjelman valintaan ja vaihtamiseen sekä opintojen jatkoajan myöntämiseen liittyviä asioita. Sehän tässä työssä on kurjaa, että kun opiskelija tulee juttusille, hänellä on useimmiten joku ongelma. Välillä tuntuu, että positiivisia tapauksia ei olekaan, vaikka todellisuudessa suurimmalla osalla kaikki sujuu hyvin. Meillä on tosi fiksuja opiskelijoita, joilla on usein hyviä ideoita ja ehdotuksia. Olen kyllä mielelläni heidän kanssaan tekemisissä. 13:00 Otaniemeen Käyn Proffassa lounaalla ja hurautan sitten Otaniemeen Aallon kaikkien opinto- ja opiskelijapalveluiden päälliköiden palaveriin. Tapaamme joka viikko. Tänään keskustellaan lukuvuosi-ilmoittautumisen ja uusien opiskelijoiden ilmoittautumisen järjestämisestä. Lisäksi agendalla on jatkoajan myöntäminen opinto-oikeuden päätyttyä. Opintoaikojen rajaushan koskettaa jo monia vuonna 2005 ja sen jälkeen maisteriohjelmissa aloittaneita. Joillekin on jo useamman kerran annettu jatkoaikaa. Laki on tässä aika epäselvä. Tavallaan toivoisin, että tulisi vastaan jokin helppo tapaus, jossa jatkoaikahakemus voitaisiin hylätä, ja opiskelija ottaisi sitten oikeuden päätöksen asiasta. Silloin saataisiin tietää, onko tarkoituksena oikeasti rajata opintoaikoja vai vain työllistää opiskelijoita ja hallintoa lähettelemällä leikisti hakemuksia ja päätöksiä edestakaisin. 16:15 Mursujen koulutusohjelmavalintainfo Ajan takaisin Töölöön kertomaan mursuille siitä, miten koulutusohjelmavalinta toimii. Kalvot kävin läpi ja päivitin jo edellisenä iltana. Meillä koulutusohjelmavalintaa tehdään oikeastaan vain siksi, että rahoituksen aineessa paikkojen kysyntä on suurempi kuin tarjonta. On kuitenkin kiintoisaa seurata valintojen muuttumista. Esityksen jälkeen vilkaisen vielä sähköpostin. MARGARETA SOISMAA Ikä: 60 Koti: Tapiolassa Koulutus: Kauppatieteiden tohtori, väitöskirja Game theoretic analyses of the Finnish timber market julkaistu vuonna 1988 Työ kauppiksella: Opintotoimiston päällikkönä vuodesta 2002, aiemmin tohtorikoulutuskeskuksessa Paras kesäruoka: Kesäkeitto. Mikään ei ole parempaa kuin suomalaiset tuoreet vihannekset. Tätä osaan jopa itse valmistaa, vaikka muuten keittotaitoni on hyvin rajallinen. 18:00 Kotiin Tänään työpäivä oli aika normaalin mittainen. 23:00 Nukkumaan Kotona jatkan vielä sivutoimen hoitamista lukemalla erään säätiön apurahahakemuksia. Tämä on jäänyt vähän viime tippaan, ja hommaan kuluukin koko loppuilta. 8 9
V*!@#:N OPINTO- TOIMISTO? Harva kauppiksen opiskelijapiireissä vaikuttava on välttynyt kuulemasta erinäisiä vähemmän mairittelevia luonnehdintoja armaan opinahjomme opintotoimistosta. Kovaäänisimmät valitusvirret tuntuvat viime aikoina kuitenkin vaimenneen. Tehdäänkö opintotoimistossa nykyään jotain toisin, vai onko urputtaminen vain mennyt muodista? Palveluasennetta on kyllä korostettu meillä paljon. Kaikki huono palaute on otettu vakavasti, opintotoimiston päällikkö Margareta Soismaa kertoo. Hän kannustaa avautumaan ongelmista suoraan niiden alkulähteille. Tietenkin me täällä toivomme, että opiskelijat kertoisivat suoraan mikä mättää ja miten asiat voisi tehdä paremmin sen sijaan, että ongelmia puidaan vain netin keskustelupalstoilla. Esimerkiksi minulle voi aina lähettää sähköpostia. Vastaan kyllä kaikkiin viesteihin. Tiukkoihin käytäntöihin turhautuneen opiskelijan kannattaa myös muistaa, että opintotoimiston toiminta perustuu pitkälti muualla Aallon organisaatiossa tehtyihin päätöksiin. Opiskelijaa läheisesti koskettavia asioita pohtii esimerkiksi Kauppatieteiden akateemisten asioiden komitea, jonka kokousten asialistoihin voi jokainen tutustua Aalto Insidessa. Soismaa rohkaisee opiskelijoita kommentoimaan rohkeasti myös näitä. KY tekee hyvää työtä koulun suuntaan, mutta monesti myös riviopiskelijoiden näkemykset olisivat todella tärkeitä. Pablon tarina KUVAT Aleksi Aalto Sofia Wilkman Arkadian Kebabin legendaarinen ravintoloitsija on ehtinyt ruokkia jo monta vuosikurssillista kyltereitä. Pohjoisella Rautatiekadulla, KYtalon juurella majailevasta Arkadian Kebabista kuului kummia vuonna 2009. Seitsemän vuotta ravintolaa johtanut Pablo oli kadonnut taivaan tuuliin. Uudet omistajat eivät tarjoilleet nälkäisille kyltereille heidän vaatimaansa laatua ja palvelua. Pian asiakkaat hylkäsivät ravintolan lähes täysin. Monella meni kebabista vatsa sekaisin. Lounasaikaan ruokalistalle ilmestyi vähintäänkin epäilyttävä kotiruokabuffet. Syksyllä 2010 tilanne kärjistyi jo niin huonoksi, että Pabloa pyydettiin palaamaan. Pablohan palasi; samalla palasivat laatu ja asiakkaat. KY-talon kanta-asiakkaat juhlistivat tiettävästi Pablon paluuta viemällä hänelle esimerkiksi I<3KY -paidan sisältävän joululahjapaketin. Nykyisin Pablo tekee Arkadian Kebabissa pitkää päivää. Tuuli on pikkuhiljaa kääntymässä. Omaa suosiotaan Pablo perustelee intohimolla. Ravintolayrittäjyys on minun ammattini. Rakastan tehdä ruokaa. Yrityksen hyvä maine tulee siitä, että työtä tekee sydämestään. Se on syy Arkadian Kebabin suosioon, Pablo kertoo. Arkadian Kebab on Pablon uran kuudesta ravintolasta menestyksekkäin ja pitkäikäisin. Ensikosketus ravintolatoimintaan Suomessa syntyi Caloniuksenkadun Pizza Ässässä vuonna 1992. Yrittäjyyden ohessa Pablo osallistui tuolloin useisiin maailmanmestaruuskilpailuihin, joista pizzanpyörityssarjassa tuli kaksi kultamitalia ja maailmanennätystä vuosina 1997 ja 1998. Pizza sai kuitenkin jäädä, sillä pikaruokapelissä pärjäsi vain hinnalla. Laadukasta pizzaa ei voi myydä viidellä eurolla. Minä en halua myydä paskaa, Pablo naurahtaa. Pablosta tuli Arkadian Kebabin omistaja vuonna 2002. Hän suunnitteli ensi töikseen ruoissa käytettävät kastikkeet, ja edelleen valmistaa ne joka aamu itse. Pablo sopi myös alennuksista KY:n kanssa, mikä nosti opiskelijaruokailijoiden määrää räjähdysmäisesti. Kebabravintolassa Pablo voi itse valikoida lihan ja reseptit ja jättää palkkatyöntekijöille vain yksinkertaisimmat työvaiheet. Henkilökunta ei aina tiedä ruoasta. He eivät välttämättä rakasta ruoanlaittoa niin kuin minä. Huonoissa paikoissa asiakkaille voidaan tarjoilla kuivunutta lihaa tai vanhentunutta kastiketta. Laatu ja sydän erottavat ammattilaisen ja amatöörin pitämän ravintolan, Pablo filosofoi. Pablo työskenteli KY-talon kivijalassa yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta vuoden 2009 syyskuuhun asti. Silloin hän siirtyi yllättäen toisen kebabravintolan vetäjäksi. Pablon lähdön vaikutus Arkadian Kebabiin oli välitön. Ravintoloille maine on todella tärkeä. Uusilla kilpailijoilla, esimerkiksi Kampin Pippurilla, ei ollut 10 11
Pablon tarina PÄIVYSTÄVÄ DOSENTTI. Sarjassa tunkeudutaan pimeisiin tutkijaluoliin ja popularisoidaan kauppatieteitä. viineistä kirjoitettu paljonkin kauppatieteellisen alan graduja? Siihen aikaan graduja viinistä ei ollut tehty montaakaan. Tutkin työssäni viinin brändin rakentamisen problematiikkaa. Markkinat ovat pirstaleiset, ja pientiloilla on hyvin rajalliset resurssit markkinointiin. Viinissä henkilökohtaisten suositusten ja puskaradion rooli on poikkeuksellisen suuri. Varsinainen mainonta voi jopa olla haitallista tilan laatuimagolle. mitään vaikutusta myyntiin. Mutta kun Arkadian Kebab sai lähtöni jälkeen huonon maineen, ei asiakkaita enää tullut vanhaan malliin. Pablon paluusta on nyt neljä kuukautta, mutta ravintola kärsii edelleen aikaisempien omistajien aiheuttamasta maineenmenetyksestä edelleen. Vaikka moni vanha asiakas onkin palannut, ei ole varmaa, että Arkadian Kebabissa suosio kasvaisi taas vanhalle tasolle. Pablo onkin kaikessa hiljaisuudessa miettinyt vaihtoehtoisia urasuunnitelmia. Jos lähden taas pois, muistan ilmoittaa siitä kaikille etukäteen! Pablon suurin haave oman ravintolan perustaminen. Silloin hän saisi suunnitella ja tehdä kaiken alusta alkaen itse. Nykyisin Pablo toimii alivuokralaisena, joten hän ei voi esimerkiksi vaikuttaa sisustukseen tai vaihtaa laitteita uudempiin. Oma ravintola olisi jokin terveelliseen, kasvispainotteeseen ruokaan keskittyvä tai sitten huippupizzeria, jossa kaikki tehdään käsin laadukkaista raakaaineista. Vaikka Pablo ei kaikkea paljastakaan, on selvää, että hänen visionsa on jo nyt kirkas: Tekisin tuoreen taikinan joka aamu. Tomaattikastike olisi myös itsetehtyä, en todellakaan käyttäisi mitään purkkikastiketta! Olen varma, että ravintola menestyisi. Tiedän, mistä puhun. Haaveet omasta ravintolasta eivät ole ainoita uhkia Arkadian Kebabin renesanssille. Aallon kampuskysymys on tällä hetkellä käsittelyssä. Rehtori Teerin ajaman skenaarion mukaan kauppis siirtyisi jossakin vaiheessa läntiseen maalaispitäjään. Se olisi Arkadian Kebabin loppu! huudahtaa Pablo. Kymmenenkin opiskelijaasiakasta päivässä on hyvä määrä myynnin kannalta. Puhumattakaan haalarijuhlista! Pablo on kuitenkin tällä hetkellä keskuudessamme ja valmistaa maittavaa lähiruokaa kaikille koululla ja KY-talossa käyville. Täten myös ensi syksyn mursusato pääsee tutustumaan tähän liki kymmenen kylterivuosikurssia muonittaneeseen legendaan. Kyltereiden suosikkiannokset ovat pysyneet yhdeksän vuotta muuttumattomia pitakebab ja kebab ranskalaisilla. Pablon viesti lukijoille on selvä: Tervetuloa syömään! Ja jos lähden taas pois, muistan ilmoittaa siitä kaikille etukäteen! PABLON UROTEOT Pablo on...... esitellyt pizzanpyöritystaitojaan Silliksellä... taistellut maailman parhaan originaalipizzan palkinnosta kombinaatiolla kana, purjo & munakas... toimittanut tilauskebabit useille sitseille... myöntänyt VIP-kortin eräälle päivittäin vierailevalle kylterille... yöpynyt ravintolassaan, jotta hän voisi valmistaa kello 10 aamupalaa Kympin tapahtumaan... pelannut jalkapalloa Ranskan juniori- ja Marokon ammattilaissarjojen I-divisioonissa. AKATEEMINEN VIININMAISTELIJA Heidi Kärkkäinen Suomalaisten mieltymys viiniin, jumalten juomaan, on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Viinit eivät kuitenkaan ole pelkkää nautintoa vaan myös tieteenala. Kunnianhimoisimmat suorittavat huippuarvostetun Master of Wine -tutkinnon. Suomessa Master of Wine -tittelin haltijoita on tällä hetkellä kaksi. Heistä tutkinnon on ensimmäisenä suorittanut Essi Avellàn, KTM Turun kauppakorkeakoulusta. Essi Avellàn, miten kauppatieteilijä kiinnostui viineistä? Viinikiinnostukseni heräsi opiskeluaikoina, kun kävin sadonkorjuussa Château Carsinilla Bordeaux ssa. (Toim. huom. Kyseessä on sama tila, mistä KY100-viinit tulevat tarhan omistaja on entinen kylteri.) Koin silloin myös aistinvaraisen arvioinnin osalta ahaa-elämyksen. Seuraavana vuonna asuin tilalla puoli vuotta ja tein toimeksiantona graduni viinitilan brändin rakentamisesta. Sen jälkeen uravalinta oli helppo. Graduaiheesi oli Corporate Brand Building through Communications for Wineries. Onko Miten viinimaisteriksi kouluttaudutaan? Master of Wine on minimissään kolme vuotta kestävä koulutus, johon kuuluu teoriaosuus, maisteluosuus sekä pro gradu -tasoinen lopputyö. Se on ikään kuin kypsyyskoe, jossa opiskelija tulee osoittaa ymmärryksensä viinialasta globaalisti. Tutkinto on erittäin vaikea saavuttaa, vain noin 10 prosenttia aloittaneista saa tittelin. Meitä on tällä hetkellä maailmassa 289. Mitä hyötyä kauppatieteiden opinnoista on ollut Master of Wine -tutkinnossa? Kansainvälisen markkinoinnin opintoni englanniksi olivat todella hyödyllisiä. Master of Wine -tutkinnossa viinibisneksen ymmärtämisessä on myös hyvin suuri rooli. Erityisesti gradustani oli iso apu! Mikä oli vaikeinta ja palkitsevinta Master of Wine -opiskelussa? Vaikeinta oli laaja-alaisuus viininviljelystä kemiaan ja koko maailman viinien sokkomaistamisen hallitsemiseen. Palkitsevinta olivat korkeat läpäisystandardit. Ne antoivat erinomaisen pohjan tietotaidolle. ESSI AVELLÀN Ikä: 35 Opinnot: KTM, Master of Wine Työ: FINE Champagne -lehden päätoimittaja, viinikirjoittaja, -konsultti ja -kouluttaja Viinisuositus: Charles Heidsieck Brut Réserve NV, Champagne, Ranska Harrastukset: Golf ja hevospoolo Mistä haaveilet: Omasta samppanjasta 12 13
Kauppakorkeakoulussa tuulee Mikä kandiuudistus, kenen kampusvisio? KUVITUS Tapio Melgin Anastasia Seregina UUDISTUKSILLA KOHTI KÄRKEÄ Kauppakorkeakoulun strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa todetaan: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on maailmanluokan kauppakorkeakoulu vuonna 2020. Tavoite voi kuulostaa hurjalta, mutta tämän vision toteutumiseksi moni muutosprosessi on jo alkanut. Tavoitteena on muun muassa nostaa opettajaopiskelijasuhde lähemmäksi kansainvälistä standardia. Suhdeluvun kolminkertaistaminen on kova tavoite. Eräs merkittävä työkalu on opiskelijamäärien leikkaaminen. Entisestä 380 opiskelijan kandivaiheen sisäänotosta on jo päästy 300 opiskelijaan, ja tähtäin on 240:ssä. Myös maisteriohjelmien sisäänottoa pienennetään, mutta pienemmässä suhteessa. Kandi- ja maisteriohjelmien sisäänottoa pienennetään. Myös kysymys siitä, miksi uudistetaan, voi herätä. Nykyistä opiskelijaa uudistukset eivät suoraan hetkauta, mutta kauppakorkeakoulun arvostuksen noustessa myös oman tutkinnon arvo työmarkkinoilla todennäköisesti nousee. Opetuksen uudistushankkeita johtava varadekaani Arto Lindblom pohtii uudistuksen mahdollisuuksia: Nyt tehtävien uudistusten keskeisenä tavoitteena on nostaa kauppiksen opetuksen laatuja vaatimustasoa hallitusti kohti maailmanluokkaa. Samalla halutaan luoda edellytykset aidosti monialaiselle opiskelulle ja opetusyhteistyölle sekä uudenlaisten opetusmetodien käyttöönotolle. Uskon, että rohkea, rajat ylittävä yhteistyö sekä uudenlaiset oppimisympäristöt ovat juuri niitä asioita, millä voimme erilaistua ja ottaa irtioton kilpailevista kauppatieteellisiä yksiköistä ja nousta maailmanluokan kauppakorkeakouluksi. Viime vuosina kauppakorkeakoulu on käynyt läpi merkittäviä mullistuksia Aallon myötä. Opiskelijan arjessa moni asia ei kenties vielä näy. Suuria muutoksia on kuitenkin tiedossa, kirjoittaa KY ry:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Tapio Melgin. Tämän jälkeenkin on vielä tehtävää esimerkiksi valmistumisaikojen kanssa, mutta erityisesti lisähenkilökunnan palkkaamisen suhteen. Olihan merkittävä Aaltoon mukaan lähtemisen syy lisäresurssien saanti. Toinen merkittävä uudistus koskee vuotta 2013, jolloin uusi kandiohjelma alkaa. Nykyiset markkinointi, johtaminen, taloushallinto ja muut koulutusohjelmat lyödään kaikki saman Aalto-yliopiston kandidaatintutkinnon ohjelmanimikkeen alle. Keskusteluita ohjelman tarkemmasta rakenteesta käydään parhaillaan. Kahden vuoden päästä aloittavat mursut eivät myöskään saa automaattisesti jatkaa maisteriksi. Väliin tulee valintamenettely, jonka pohdinta on jo alkanut. Samalla myös maisteriohjelmia uudistetaan. Uudistetut ohjelmat käynnistyvät jo syksyllä 2012. Muutokset voivat tuntua ja kuulostaa suurilta. INTO JA NOPPA MITÄ NE OVAT? Myös sähköiset järjestelmät uudistuvat Aallossa. Maaliskuun lopulla kauppiksen sisäisen tiedotuskanava Piazzan päivittäminen lakkasi, ja vanhan järjestelmän korvasi Into. Portaali on avoin ja kokoaa opiskelijalle relevantit ajankohtaiset opetukseen liittyvät tiedot etusivulle. Sivusto on myös muokattavissa omien tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Syksyllä uudistukset jatkuvat, kun vanhoista cie.hkkk.fi kurssisivustoista päästään eroon ja portaalin korvaa kehitetty versio TKK:lla käytössä olleesta Nopasta. Käytännön muutoksena on uusi osoite. WebOodi pysyy käytössä kolmantena opiskelija-arjen keskeisenä verkkopalveluna. 14 15
Kauppakorkeakoulussa tuulee NÄKYMÄ MANNERHEIMINTIELTÄ HAVAINNEKUVIA TÖÖLÖNLAHDEN AALTO-KAMPUKSESTA / SANAKSENAHO ARKKITEHDIT OY AALLON KAMPUKSESTA PÄÄTETÄÄN KESÄKUUSSA Kampusratkaisu on ollut tänä vuonna aktiivisesti keskustelun alla. Tuula Teeri esitteli tammikuussa Aalto-yliopiston säätiön hallituksen pyynnöstä selkeän vision keskustelun pohjaksi. Tässä visiossa koko Aalto-yliopisto siirtyy Otaniemeen, ja kauppakorkeakoulun osalta kutsu käy vuonna 2018. Säätiön hallitus tekee asiasta päätöksen kesäkuussa. Päätöksenteko on matkan varrella venynyt, mutta nyt päätöksen uskotaan syntyvän. Käytännön tasolla kampuskysymystä pohtii viisi työryhmää, joissa on opiskelijaedustus myös KY ry:ltä. Ryhmät on jaettu teemojen mukaan pohtimaan muun muassa opetus- ja tutkimustiloja sekä kampuksen sosiaalista rakennetta. Samalla kauppakorkeakoulu on käynyt sisäisesti runsasta keskustelua ehdotetusta mallista. Dekaani Jyrki Wallenius esitteli dekaanin aamukahveillaan maaliskuun lopulla kauppakorkeakoulun kannanoton perusteluita vastavetona Teerin visiolle. Yhteenveto kannanotosta on löydettävissä Aalto Insidesta. Kauppakorkean henkilökunnan ja opiskelijoiden näkemys on vuosi sitten tehdyn gallupin mukaan käytännössä yhtenäinen: kauppakorkeakoulun siirtämistä Otaniemeen ei nähdä perusteltuna. Nykyisen sijainnin katsotaan olevan parhaaksi sekä korkeakoululle että Aallolle. Kauppakorkeakoulun kannanotto tiivistääkin: Kampusratkaisu, jossa lähes kaikki toiminnot sijoitettaisiin Otaniemeen, ei ole avain Aalto-yliopiston eikä sen kauppakorkeakoulun tulevaisuuden menestykseen. Argumentaatio kampuksen nykyiselle sijainnille on monisyinen, mutta muutamia erityisiä seikkoja nousee esiin: Kauppakorkeakoulu tunnistaa erityiseksi tehtäväkseen täydentää suomalaista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen liiketoiminnan ihmis- ja palveluosaajana. Keskeistä on verkottuminen Helsingin yliopiston kanssa, korkeatasoisten professoreiden rekrytointi sekä opettaja-/oppilassuhteen parantaminen. Resurssit on allokoitava kahteen viimeksi mainittuun asiakokonaisuuteen. Taloudelliset perustelut ovat toiminnallisen strategian ohella keskiössä neliövuokrat Aallon kampuksilla Töölössä ja Otaniemessä ovat lähes samat, noin 12 euroa neliöltä kuukaudessa. Maallikon korviin Töölön vuokra saattaa kuulostaa edulliselta, mutta yhtenä osatekijänä ovat muun muassa tarkoin käyt- tötarkoitukseltaan suojellut tilat. Lisäksi kauppakorkean tilat ovat kunnoltaan myös huomattavasti Otaniemen tiloja paremmassa kunnossa, sillä Otaniemi vaatii joka tapauksessa kalliita perusparannuksia ja lisäinvestointeja. Kohtaamiset ja läheisyys ovat keskeisin perustelu, jolla all to Otaniemi -ratkaisua ajetaan. Kuitenkin on muistettava, että myös Otaniemi on täyteen rakennettu ja osin suojeltu alue. Espoon kaupungin T3-visioissa Keilaniemen ja Tapiolan kehitykseen investoidaan paljon, ja lisämaata saadaan teiden kattamisella. Tarkoituksena on luoda uusi taiteen, talouden ja tekniikan keskittymä Helsingin kupeeseen. Tässä mallissa taideteollinen opetus voisi siirtyä Tapiolan taakse ja kauppakorkeakoulu Keilaniemeen. Siis lähemmäs kuin nykyään, mutta kuitenkin 2-3 km päähän toisistaan. Jos Otaniemi-malliin päädytään, on syytä toivoa edes kandeille löytyvän tilat kampuksen ytimestä, integraatiohyötyjen nimissä. Kauppakorkeakoulun kannanotossa nähdään kuitenkin paljon mahdollisuuksia yhteisön lähentymiselle, ihmisten kohtaamiselle ja Teerin vision saavuttamiselle hengen osalta vahvassa kaksikampusmallissakin. Luentoaikojen yhtenäistäminen, periodien tasolla tehtävät ratkaisut, metro, learning hubit ja professorikierto ovat konkreettisia esimerkkejä, miten yhteisöä pystytään yhdessä rakentamaan, mutta samalla saamaan merkittävät hyödyt irti nykyisestä kampuksesta ja keskustan läheisyydestä. Helsingin kaupunki on ollut kampuskysymyksen suhteen pitkään hiljaa, mutta nyt on alkanut tapahtua. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa nuijittiin nopeasti kaavat läpi, kun Helsingiltä tuli ehdotus Aalto-yliopiston presenssille ydinkeskustassa: 50 000 neliömetriä tilaa Töölönlahdella, Suomen mittakaavassa hulppeissa puitteissa arkkitehtuurillisesti, kiinni keskustakirjastossa ja ydinkeskustan sykkeessä. Vielä huhtikuun puolessa välissä Aalto ei ollut julkisesti osoittanut kiinnostusta Helsingin tarjoukseen. Keskeinen kysymys kampusasiassa kuuluu, mikä on kauppakorkeakoulun rooli Aalto-yliopiston sisällä. Kauppakorkeakoululla on voimakas tahtotila identifioitua vahvaksi kauppakorkeakouluksi monitieteellisessä innovaatioyliopistossa, suuren maailman tapaan. Keskustelun aika on nyt. Kampuspäätös ei näy vielä nykyisten opiskelijoiden arjessa, mutta samoin kuin opetushankkeiden uudistusten kanssa, merkitys on tutkinnon arvossa tulevaisuudessa. Oikeus visioida kymmenien vuosienkin päähän on yhtäläinen koko akateemisella yhteisöllä. 16 17
Ompeluilloista alastomiin kesäpäiviin Kauppaopistonkorkean naiset KUVITUS Riikka Nuutinen Jemina Lehmuskoski KY:n naiskerho Seireenit juhli 5-vuotissynttäreitään viime syksynä. Kylterityttöjen välisen yhteisöllisyyden vaalimiseen on kuitenkin panostettu jo kauan ennen Seireenejä: virallisesti vuonna 1956 perustettu KY:n Naisten Kerho toimi aktiivisesti erityisesti 60-luvun alkupuolella. KY:n arkistoja tonkimalla selviää, että nykymimmien ja muutaman vuosikymmenen takaisten kauppissiskojen puuhissa on paljon yhteistä. Esimerkiksi kulttuuriharrastukset, kerholaisten sivistäminen ja vähempiosaisten auttaminen ovat olleet lähellä kylterinaisten sydämiä niin 1960- kuin 2000-luvullakin. Jokin on toki myös muuttunut: siinä missä viime vuosisadan puolivälissä kylterityttöjä kurssitettiin kokkaamisen, kasvojenhoidon ja vaateompelun saralla, tänä päivänä inspiroidutaan naisjohtajien uratarinoista, opiskellaan sosiaalisen median käyttöä työnhaussa ja tutustutaan viini- ja suklaamaistelun saloihin. Pohjois- ja Itä-Suomen köyhien perheiden auttaminenkin on vaihtunut kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen tukemiseen. Naiskerhotoiminta heijastelee tietenkin aikaansa. Vastikään ilmestynyt KY-historiikki Sata vuotta opintojen tiellä kertoo, ettei vielä 60-luvullakaan ollut tavatonta, että opiskeluaikana avioituneen pariskunnan vaimo-osapuoli keskeytti opintonsa ja jäi hoitamaan kotia. Liike-elämässä naisille oli tarjolla rajallinen määrä työnimikkeitä. Ekonominaiset toimivatkin pääasiassa konttoristeina, kirjeenvaihtajina ja sihteereinä. Nykyään meininki työelämässä on vähän erilaista, mutta puhe MIKÄ KERHO? KENELLE? TAPAHTUMIA HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ HAUSKANPITOA YHTEISTYÖTAHOJA MUUTA aiheesta ei ole ainakaan vähentynyt. Seireenitkin ilmoittaa tavoitteekseen KY:n naisten yhteishengen ja verkostoitumisen kehittämisen ja ylläpidon lisäksi myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen yhteiskunnassa. Vakavaa asiaa luvataan kuitenkin ajaa pilke silmäkulmassa. Huhu kertoo, että eräälläkin Seireeni-mökillä osallistujien KY:N NAISTEN KERHO, 1956-? Kaikille KY:n tytöille Ekskursioita kulttuurikohteisiin, ruoanlaittokursseja, ompeluiltoja ja keskustelutilaisuuksia, aiheina esim. Moderni nainen nykyajan työyhteisössä ja Miksi naiset opiskelevat? Djellaba-kaapujen ompelua sodan runtelemille alueille Afganistaniin, lelujen valmistusta Ylioppilaiden Lastenseimeen, operaatio Jouluiloa vähäosaisille Teatteri- ja taidenäyttelyvierailuja, illanviettoja yhdessä muiden koulujen naisjärjestöjen kanssa, muotinäytöksiä Teekkaritytöt, eri osakuntien naisten kerhot Naisten Kerhon muotinäytöksissä esiteltiin esimerkiksi Marimekon uusimpia mallistoja. Mannekiineina toimia KY:läisiä ja näytöksiä ohjasi seurapiirikaunotar ja aikansa superjulkkis Tabe Slioor. tervettä naisellista itsetuntoa ja yleistä vapauden tunnetta pyrittiin edistämään viettämällä kokonainen kesäpäivä alasti. SEIREENIT, 2005- Naisille ja naisenmielisille Ekskursioita yrityksiin, seminaareja ja teemailtoja, aiheina esim. lasikatto työelämässä, naisyrittäjyys, naisjohtajuus ja verkostoituminen Hyväntekeväisyysgaaloja ja -etkoja, joissa on kerätty varoja esim. UNICEF:lle ja Roosanauha-kampanjaan Perinteiset pikkujoulut, leffamaratoneja, mökkireissuja, kaikille KY:n kerhoille tarkoitettu keväinen Massiivipiknik Teekkaritytöt, Ekonominaiset Seireenit nimeää vuosittain yhden Seireeni-arvojen mukaisesti toimivan miehen Odysseuksekseen. 18 19
Mökille, Cuban terassille, purjehtimaan... 1. 2. 3. 4. KYLTEREIDEN KESÄ Aku-Ville Lehtimäki KUVAT Annaleena Kuronen Aurinko kuivattaa pian tenttien ja casevääntöjen otsalle puskemat hikikarpalot, kun kauppatieteilijät kirmaavat kesälaitumille. Iltaisin terassille, mutta mitä tehdä päivisin? Esittelyssä viisi tapaa viettää vuoden kuumimmat kuukaudet. 1. >> TOIMISTOON Talouselämän viestintää lukeva Sanna Salo suuntaa kesätöihin Nordeaan. Vuonna 2006 kauppiksessa aloittanut Salo on ollut töissä Nordealla jo aiemminkin. Tämän kesän paikan hän kertoo saaneensa oman aktiivisen tiedustelun tuloksena. Duunin vastapainoksi Salo aikoo vierailla ainakin kolmilla eri festareilla. 2. >> YRITTÄJÄKSI Kesän vietto yrittäjänä onnistuu, vaikka ei olisikaan vielä valmistunut tai halukas jättämään kauppista kesken. 2. vuoden rahoituksen opiskelijan, Aalto Entrepreneurship Societyn puheenjohtajan Mikko- Kuusen kaikki kesäsuunnitelmat liittyvät yrittäjyyteen. Kuusi pyö- rittää omaa firmaansa, on mukana järjestämässä Summer of Startups -ohjelmaa ja työmatkailee Suomessa ja ulkomailla. 3. >> OPISKELEMAAN Valtiovallan mielestä kauppiksessakin olisi pääasiassa tarkoitus opiskella ja saada nopat rivakasti suoritettua. Opintopisteitä kesän aikana kartuttaa 6. vuoden johtamisen lukija Karo Tammela. Tammela tekee graduaan eräässä suomalaissa tutkimusorganisaatiossa Otaniemessä. Gradupaikka löytyi mutkan ja kandiohjaajan kautta. 4. >> EKSPATRIAATIKSI Muu maa mansikka. Viidennen vuoden johtamisen opiskelija Katariina Lindholm lähtee kesätöihin Ruotsiin. Lindholm viettää kesänsä ahkeroiden päivittäistavarajätti Procter & Gamblen palveluksessa Tukholmassa. Tarkoituksena on toteuttaa jokin kesän kestävä projekti. Duunipaikan Lindholm hankki omalla aktiivisuudellaan. 20 21
KYLTERI Boston Promenade kävi studiossa Täysiä, saatana KUVAT Riikka Nuutinen Teemu Eskola ja Lars Johnson KY:n big band Boston Promenade on viihdyttänyt kyltereitä jo 60-luvulta saakka. Bändin musiikkia pääsee tänä vuonna makustelemaan myös kotistereoiden ääressä. Uusin albumi From the Red Book julkaistaan kesäkuun alussa. 22 23 Boston Promenaden puheenjohtajana ja yhtenä kuudesta solistista hääräävä Antti Pasanen kertoo uuden pitkäsoiton olevan parhaillaan viimeisteltävänä. Raakamiksauksia on jo fiilistelty bänditreeneissä. Luvassa on kuulemma ehkä paras Boston-levy ikinä. Boston ei ole levyttävänä yhtyeenä keltanokka. Ensimmäinen LP julkaistiin jo 70-luvulla. Sittemmin studiossa on vierailtu enemmän tai vähemmän tasaiseen tahtiin. Levytyksen ideana on taltioida se, mitä Boston Promenade on juuri nyt. Rokki- ja bilemusan lisäksi mukana on myös pari varta vasten meille sävellettyä instrumentaalibiisiä, mukaan lukien Bostonin 45-vuotisjuhlateos, Pasanen kertoo. Historiankirjoituksen ohella tärkeä syy studioon menolle on tietysti
Täysiä, saatana PELASTAKAA SOTAMIES PATOUCHAS. Kauluspaita vaihtui kurkkusalaattiunivormuun. Alexander raportoi tilapäisestä urastaan Puolustusvoimissa. se, että siellä on hemmetin kivaa. Iso projekti luo aina bändiin yhteishenkeä ja sytyttää porukan ihan uudella tavalla. Levynteko käynnistyi jo vuosi sitten aikataulujen ja budjetin kartoituksella. Soitinäänitysten aika koitti viime syksynä, laulut nauhoitettiin loppuvuodesta. Studiokeikka vaati bostonlaisilta ylimääräistä treeniä, sillä valtaosa soittajista on ex-kyltereitä. Soittoa pitää hinkata äänitystä varten huomattavasti pidemmälle kuin normaaleissa livevedoissa. Puhaltimien ja laulujen sointiin sekä äänen väriin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Se, mikä toimii keikalla, ei välttämättä toimi levyllä, Pasanen selventää. Miten albumiprojekti sitten rahoitetaan? Omakustanneäänitteen kaupittelu ei tänä päivänä ole kovin kummoinen bisnes. Pasanen muistuttaa, ettei kukaan Bostonin muusikoista saa bändissä soittamisesta rahaa. Keikkapalkkiot kerätään yhteiseen pottiin, josta maksetaan esimerkiksi levyprojekteja ja ulkomaille suuntautuvia soittomatkoja. Emme siis odota albumilta tuottoja, Pasanen tiivistää. Perinteiseen KY-tyyliin Bostonissa satsataan myös yrityssuhteisiin. Uuden albumin yhteistyökumppaneiksi ovat vahvistuneet Ernst & Young ja CapMan. From the Red Book -levyn lisäksi Bostonille kuuluu myös muuta uutta: bändin kapellimestari vaihtui hiljattain. Vaihdos vaikuttaneekin Bostonin musiikilliseen linjaan tulevaisuudessa. Viime vuodet on liikuttu aika pitkälti siellä täysiä saatana, ja hyvät bileet -osastolla. Bostonin juuret ovat kuitenkin vähän jazzahtavammassa kamassa. Siihen suuntaan ollaan nyt osittain palaamassa, Pasanen arvioi. Hurjaan bilemeininkiin mieltyneen KY:läisen ei kuitenkaan ole syytä huolestua. Vuoden aikana on vielä monta mahdollisuutta hytkyä Bostonin tahtiin eri KY-tapahtumissa. Tavastia-keikka tulee antamaan normaalia KY-vetoa kattavamman kuvan siitä, millainen meininki Boston Promenadella on tällä hetkellä. Ja keikalta voi ostaa uunituoretta levyä! Levyjulkkarit Tavastialla pe 3.6. Liput Tiketistä. TIESITKÖ... yhtye oli alun perin nimeltään KY-Humppa. Myös Messinginpurijat-nimeä ehdittiin kokeilla ennen päätymistä nykyiseen titteliin. tymismatkoja on tehty mm. Australiaan, Japaniin, Väli-Amerikkaan, Karibialle, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Viime vuoden Panaman-reissulla oppaana toimi Folke West. juoma-automaatin valikoimaan huhutaan kuuluvan kevyempien virvokkeiden lisäksi myös Jaloviinaa. OSA 3: BACK TO THE FUTURE Pettymyksen kyyneleet värittävät tekstiä, jota luet. Niin minun kuin omasi. (SARJA PÄÄTTYY.) Alexander Patouchas jep, ah-niin-ihanat siviilikledjut päällä ja elämä edessä! April 6 at 12:21am Like Comment 9 people like this. It was fun while it lasted. Kaikki loppuu aikanaan. Mitä näitä nyt on. Viime Kylteri-lehden pyöriessä painokoneiden puristuksissa sotamies Patouchas puki päälleen Puman tennareita, nautti Mythos-oluesta ja söi lampaan potkaa rosmariinikastikkeella. Kyseessä ei ollut pidennetty iltaloma saati viikonloppuvapaa. Ei vaan pahamaiset E-paperit. Lääkärin mukaan 12 kuukauden lykkäyksen jälkeen aikoinaan operoitu nilkka kestäisi marssit ja leirit. No, se jää nähtäväksi. I m out. Kahteen muutokseen sopeutuminen yhden kvartaalin aikana on henkisesti koettelevaa. Intin alkaessa koko ympäristö oli täysin vieras. Talon tapojen oppiminen vei aikaa ja vaati monin paikoin oman itsensä muuttamista. Aliupseerikoulussa viettämieni 2,5 viikon aikana peruskaudella luodut ihmissuhteet syvenivät. Mindset koko touhua kohtaan alkoi jo löytää oikeille urilleen. Äkkinäinen paluu vanhaan arkeen oli yksi ristiriitaisimmista tapahtumista. Kevätaurinko, vapaus asettaa itse aamuherätys, mahdollisuus syödä keittoa, jossa on jotain kiinteääkin miten ihanalta kaikki tuntuukaan! Pahinta ovat ne muutokset, joihin oma asenne ei voi valmistaa. Kohta jo kuukauden siviilissä espressoja hörppineenä ja kesätöitä hakeneena on tosin sanottava, että kyllä tämä maistuu. Asevelvollisuudesta voi perustellusti olla montaa mieltä. Johtajakoulutus RUK kirkkaimpana keihäänkärkenään on maamme elinkeinoelämän perusta tai pikemminkin alkukantainen hierarkiaan perustuva järjestelmä. Mene ja tiedä. Varmaa on, että intissä oppii arvostamaan pieniä jokapäiväisiä asioita, jotka niin helposti valuvat kliseiseen itsestäänselvyyksien laariin. Armeijaa voidaan pitää jonkin sortin miehuuskokeena tai riittinä. Oli miten oli, kokemus on ollut kuitenkin KY-termein ilmaistuna mahtava. Uusi taitoja, uusia kavereita ja uusia ajatuksia. Eikä intin käyminen näin vanhuksena ole lähtökohtaisesti erityisen vaikeaa. Pelottelut finninaamojen huonoista läpistä, vaihtoehtoiskustannusten suuruudesta ja jokapäiväisestä vitutuksesta ovat helposti taklattavissa omalla asennoitumisella. Siispä kaikki te muut vanhukset, joiden aika koittaa vielä fear not. 24
AVAUTUMISIA. Kolumnissa auotaan päätä päivänpolttavista asioista. Tarkoin varjeltu salaisuus Heini Toivanen Vuosi sitten jäin bussista Runeberginkadulla. Muutamaa penkkiriviä taaempana pari tyttöä katsoi haaveilevasti ulos. Tytöt totesivat toisilleen, miten siistiä olisi päästä kauppikseen opiskelemaan. Tilanne hymyilytti. Olin mursu. Edellisvuonna olin vielä itsekin haaveillut bussin ikkunassa. Toisen vuoden opiskelijana nousen aamulla bussista eri fiiliksellä. Kävellessäni kouluun pohdin itsekseni, kuinka harmaata pakerrusta opiskelusta on tullut. Mursun into on haalistunut, oppimisen ilo vaihtunut pisteiden suorittamiseksi. Kouluun tullaan kavereiden takia. Tilaa, valoa tai pistorasioita ei koskaan ole tarpeeksi. Kursseja, tenttejä, uusintoja, harmaita hiuksia... Jos tästä kurssista ei tule vähintäänkin nelosta, haluttu vaihtopaikka lipuu ulottumattomiin! Jatkan matkaani periodin starttaavalle luennolle. Eka luento kertoo yleensä paljon tulevasta kurssista kannattaako edes osallistua, ja kuinka paljon harkkojen eteen täytyy treenata istumalihaksia. Olen jo henkisesti valmistautunut ajan hampaan nakertamaan professoriin. Luennoitsijan äänenkäytön volatiliteetti saa yleensä valtion velkakirjan näyttämään riskisijoitukselta. Yllätyn. Ovesta astuukin sisään nuorekas, innostunut opettaja. Hän aloittaa tuttavallisesti kertomalla työmatkastaan. Oli kuulemma törmännyt sporassa vanhaan opiskelukaveriinsa, jota ei ollut nähnyt 20 vuoteen. Luento jatkuu vauhdikkaasti, anekdootteja satelee. Opin, kiinnostun. Opettaja lopettaa kertomalla, että haluaa pitää jokaiselle harkkaryhmälle lyhyen palautekeskustelun kurssin päätyttyä. Äimistyn. Meille kandiopiskelijoilleko? Luennon jälkeen tuntuu siltä, että silmäni olisivat auenneet. Energia virtaa sormenpäissä asti. Parasta on, että luennolla olleet kaverini jakavat mielipiteeni. Tällä kurssilla casejen työstäminen ei luultavasti olekaan normaalia bullshit-generaattorin pyörittämistä, vaan innovointia ja ideoiden pallottelua. Päässä hyrrää, olen ihmeissäni. Kuka minulta on piilottanut tätä tarkoin varjeltua salaisuutta oikeasti innostavaa kurssia? Seuraavana päivänä herään kuitenkin pilviseen arkiaamuun. Olinko sittenkin vain nähnyt unta? Kerään kamppeeni, hyppään bussiin. Pieni epäilys edellisen päivän hurmiosta pyörii päässäni, kun tuijotan ulos ikkunasta. Nousen Runeberginkadulla ja toivon, että edes printterit toimisivat tänään. >> Kirjoitus perustuu huhtikuun Kehitä!- päivien palautteeseen. Lue lisää: kehita.kyweb.fi NOSTA KÄTES ILMAAN JA HUUDA PO! Tänä keväänä markkinoinnin, kv-liiketoiminnan ja yrittäjyyden ainejärjestö Acti lähti kilpailemaan pre-vappubileiden kuninkuudesta Hukkaputken ja Mikkeli Road Tripin kaltaisten veteraanien kanssa. ActiON! -nimeä kantaneiden kekkereiden tarkoitus oli tarjota osallistujille jotain täysin uutta illan täydeltä kilpailuja, joista yleisö palkittiin musiikki-, tanssi- ja anniskeluperformansseilla. Speksitanssijoiden muuvit, Roope Salmisen & Koirien hip hop Tuomas Silverang -tulkinnat sekä MC Robon ja Loka-Saken silkka hämmentävyys muodostivat paketin, jolle yleisökin tuntui lämpiävän. Virgin Oilissa 7. huhtikuuta räjähtäneisiin bileisiin saapui yli 500 opiskelijaa ja alumnia. ActiON! oli siten yksi kaikkien aikojen suurimmista yksittäisen kauppislaisen ainejärjestön järjestämistä tapahtumista. 26 27
Vakavasti otettavan naisen ikäinen KYN Kolmekymppinen KYN antaa musiikin virrata KUVA Susanna Marin Esa-Pekka Mattila 30 ikävuoden kohdalla moni herää tarkastelemaan, mitä on elämässään saanut aikaan. Näin tekee myös Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat eli KYN. Hei KYN, miltä tuntuu täyttää 30 vuotta? Hienolta, kiitos kysymästä. 30 vuotta alkaa olla jo vakavasti otettavan naisen ikä. En kärsi ikäkriisistäkään olen tyytyväinen elämääni ja suuntaan, johon se on menossa. Mitä kaikkea olet ehtinyt elämässäsi tehdä? Mistä saavutuksistasi olet erityisen ylpeä? Mielestäni olen saavuttanut merkittävän aseman Suomen naiskuorojen joukossa. Koen, että olen jatkuvasti pystynyt uudistumaan ja kehittymään. Erityisen iloinen olen siitä, että vuonna 2008 Suomen naiskuoroliitto valitsi minut Vuoden kuoroksi. Yhteistyö Suomen eturivin muusikoiden ja säveltäjien kanssa on ollut mielekästä. Olen konsertoinut ahkerasti ja kilpaillut voitokkaasti Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi vuonna 2002 minut palkittiin parhaana naiskuorona Klemetti-kilpailussa. Sinulta ilmestyy toukokuussa uusi levy. Minkälainen siitä on tulossa? Seitsemännen levyni nimi on Virtaan. Sen ohjelmisto on kolmen säveltäjän, Jukka Linkolan, Anna- Mari Kähärän ja Soila Sariolan, käsialaa. Musiikkiani voisi kuvailla etniseksi jazziksi. Levy on jatkoa vuonna 2006 ilmestyneelle levylleni Kynnyksellä, jossa musisoin yhdessä jazztrion kanssa. Levyn monipuolisten tekstien tulkinta on ollut haastavaa mutta myös antoisaa. Koenkin, että olen tämän levyn myötä kehittynyt ilmaisullisesti paljon. Olen antanut musiikin virrata siitä levyn nimikin tulee. Miten aiot juhlia syntymäpäiviäsi? Pitkän kaavan mukaan! Koko vuosi on täynnä erilaisia kekkereitä. Tammikuussa osallistuin koulun 100-vuotisjuhlaan ja helmikuussa KY100-juhliin. Seuraavaksi tiedossa on levynjulkistuskonsertti 12. toukokuuta Sellosalissa sekä Kauppakorkeakoulun promootioviikon juhlatilaisuudet. Kesällä luvassa on Tampereen Sävel -kuorokatselmus, syksyllä juhlavuosikonsertti sekä vuosijuhla. Pienempiäkin tapahtumia juhlavuoteeni toki mahtuu. Mitä toivot tulevaisuudelta? Aikomukseni on kehittyä koko ajan. Tulevaisuudessa haluaisin laajentaa ohjelmistoani ja tarttua sellaisiin klassisiin teoksiin, jotka istuvat äänelleni hyvin. Toisaalta haluan jatkaa omaa linjaani ja luoda uutta musiikkia naiskuoroille. Toivonkin, että yhteistyö säveltäjien ja muusikoiden kanssa voisi jatkua. Miten elämääsi voi seurata? Minulla on omat nettisivut (www.kyn.fi), jonne päivitän tietoja tulevista tapahtumista. Sieltä voi myös tilata levyjäni. Kerron ahkerasti kuulumisiani Facebookissa, missä minua voi niin sanotusti likettää. Lisäksi pidän blogia osoitteessa kynblogi.kyweb.fi. Toivottavasti törmätään! Virtaan-levyllä ovat mukana pianisti Kirmo Lintinen, basisti Ville Herrala, rumpali Mika Kallio, haitaristi Johanna Juhola, viulisti Kukka Lehto, sellisti Ulla Lampela, saksofonisti Manuel Dunkel sekä maailmanluokan beatboxaaja Felix Zenger ja joikaaja Jussi Chydenius. Nimi: KYN Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat Syntymävuosi: 1981 Johtaja: Kaija Viitasalo Levyt (alkaen uusimmasta): Virtaan, Hiljaisuudessa valo, Kynnyksellä, Jouluna, Hämärää vailla, Sydän liekeissä, Kissa vieköön Harrastukset: Laulaminen, nauraminen, kutominen ja juhliminen 28 29
VIIVAN ALLA REITTAUS. Kylteri arvostelee elokuvia, kirjoja, kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia. NOTEERAUS. Palstalla esitettävät asiat takaavat tuoton vaativammallekin sijoittajalle. HAJAUTA KAVERIPORTFOLIOTASI VALMISTUMINEN UHKAA MENTORI AUTTAA AURINKOA JA PUSSIKALJAA! Arvostelussa Helsingin parhaat piknik-puistot. KUVAT Katariina Laine & Silja Niemi Harri Liimatainen Talousjohtajafaija saattaa siirtää jälkipolvelleen muutakin kuin rivitalon ja kesämökin. Kasvatustieteiden tohtori Hanna Nori Turun yliopistosta tutki helmikuussa julkaistussa väitöskirjassaan koulutuksen periytymistä. Pääkaupunkiseudun yliopistot, erityisesti kauppatieteellinen ala, osoittautuivat elitistisiksi muihin yliopistoihin verrattaessa. Kriteerinä käytettiin hakijan taustaa, joka määriteltiin isän aseman mukaan. Hyvässä asemassa olevien vanhempien lapset pääsevät siis opiskelemaan useammin kuin muut. Kaupunkilaisten koulutustason odotusarvo on korkeampi kuin maaseudulla asuvien. Nori kertoo, että tätä voivat selittää valmennuskurssien parempi saatavuus ja huippulukioiden keskittyminen kaupunkeihin. Irtaantuminen alkaa kuitenkin jo peruskoulusta. Tutkija toivoisi enemmän volatiliteettia pääkaupunkiseudun yliopistoihin. Olisi hirvittävän tervettä jos opiskelijoilla olisi erilaisia taustoja. Se toisi erilaisia näkökulmia elämään ja opiskeluun. Onko vaarana, että KTM-putkessa viilettävä pyörii pelkästään kaltaistensa kanssa lätkäjuniorista junior traineeksi? Kannattaako kylterin lähteä hajauttamaan tuttavapiiriään Etu-Töölön kampuksen ulkopuolelle? On hyvä tiedostaa, että koulutus periytyy. Työelämässä erilaisten ihmisten kanssa pitää joka tapauksessa tulla toimeen. Elämänpiirin laajentaminen voi olla fiksu sijoitus tulevaisuuteen. T. H. HANNA NORI Ikä: 39 Asuinpaikka: Naantali Ammatti: Tutkija Some: 2 kk Facebookissa riitti Isän asema: Alakoulun rehtori Käynnistyykö n:näs vuosikurssi? Tuntuuko, että tulevaisuutesi on vailla suuntaa? Ennen kuin vaivut epätoivoon, zoomaa KY:n ja ura- ja rekrytointipalvelujen ja alumnisuhteiden yhdessä järjestämään mentorointiohjelmaan. Mentoroitava on opintojensa loppuvaiheessa oleva opiskelija, ja hänen mentorinaan toimii työelämässä jo kokemusta kerännyt alumni. Mentorivuoden aikana pari tapaa noin kerran kuussa. Viime vuoden mentorointipari Ulla Hiekkanen- Mäkelä ja Jukka-Pekka Kokkonen, mistä ohjelmassa on kyse? Lähdin mukaan, koska halusin tutustua nuoren sukupolven ajatuksiin tulevaisuudesta. On ollut hienoa seurata, miten mentoroitavani odotukset työelämästä ovat konkretisoituneet keskusteluissamme. En ole antanut valmiita vastauksia, vaan kertonut omista kokemuksistani ja haastanut vastavuoroisilla kysymyksillä, mentori Hiekkanen-Mäkelä kuvailee. Alun perin odotin mentoroinnilta uusia ideoita. Lopulta suurimmat opit tulivat kuitenkin itsetuntemukseeni liittyen. Mentoroinnista on ollut valtavasti apua esimerkiksi työnhaussa. Olen käynyt läpi osaamistani ja vahvuuksiani yhdessä mentorini kanssa. Suosittelisin toisaalta ohjelmaa myös niille, jotka uskovat jo tietävänsä, mitä haluavat tulevaisuudelta. Omia ajatusmalleja kannattaa tuulettaa säännöllisin väliajoin, Kokkonen kehottaa. Hakuaika vuoden 2012 mentorointiohjelmaan on käynnissä. Katso ohjeet kywebistä! J. L. SAMMONPUISTIKKO MILJÖÖ PALVELUT OLETUSKÄVIJÄ ERITYISTÄ 30 31 ** 1/2 **** 1/2 ** Neliömäinen ja pieni. Ruohoa, kukkaistutuksia. Penkkejä pienelle joukkiolle. Suojaisa. Jyrkkää mäkeä, nurmi tasaista ja hyväkuntoista. Penkkejä ja roskiksia reilusti. Varaudu siirtymään auringon perässä! Autoteitä ja läpikävelyliikennettä. Aurinkoplänttejä ja penkkejä rajallisesti. Lähellä Mechelininkadun Siwa, kebabmesta ja lounaskahvila. Parin askeleen päässä Rafla & koulun vessat. S-Market ja R-kioski. Ilmaiset vessakopit. Myös läheisen kahvilan vessassa saa käydä luvan kanssa (jes). Tunnelmallisia kahviloita. Ydinkeskustan kaupat lähellä. Puiston laidassa WC. Kevään viimeisiin tentteihin lukeva tai luentotauolla aurinkoa ottava kauppislainen. Yläasteensa päättänyt siideriteini, Punavuoren hipsterit. Boheemi rastapää. Kesäiltaisin paikalla usein poliiseja häätämässä kaljoittelijoita kirkonportailta. Puistossa on muinoin järjestetty mursujaisia. KOFFIN PUISTO MILJÖÖ PALVELUT OLETUSKÄVIJÄ ERITYISTÄ *** 1/2 Promenad-puisto. Rajallisesti tilaa viltillä istuskeluun. Merellinen, suurkaupunkimainen tunnelma. Penkkejä saa kärkkyä. Hintavia ravintoloita ja kahviloita. Kauppatorilta saa piknikeväät, Stockan Herkku sijaitsee kivenheiton päässä. Puistossa jäätelökioskeja ja WC. Japanilainen turisti, lapsiperhe tai livemusiikin fiilistelijä. Oluen tuoksu leijaili ilmassa ennen pussikaljaakin. Tontilla toimi panimo v. 1992 asti. RUTTOPUISTO MILJÖÖ PALVELUT OLETUSKÄVIJÄ ERITYISTÄ Oikea nimi Vanha kirkkopuisto. Lempinimi vakiintunut, sillä maahan on haudattu 1700- luvun ruttoepidemian uhreja. ESPLANADIN PUISTO MILJÖÖ PALVELUT OLETUSKÄVIJÄ ERITYISTÄ Loistavat edellytykset tuhlata kesätyörahat esimerkiksi viereisessä Louis Vuitton -putiikissa.
RAFLAPOLIISI. Kylterin sympaattinen tiedustelu- MUNAPULMA. Kylterin oma keittiöpsykologi pohtii ratkaisuja opiskelijoiden huoliin. koneisto ylläpitää yleistä järjestystä. Lue lisää pulmia netistä: kylteri.fi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kesäsuunnitelmasi? Kuinka usein käyt Arkadian Kebabissa? Mitä mieltä olet siitä, että kanditutkinnot yhdistyvät? Mielleyhtymät sanalle opintotoimisto? Paras vinkkisi sadepäivän varalle? Mitä terveisiä lähetät syksyn uusille mursuille? & KUVAT Nelli Huikari Jane Ora TUOMAS SILVERANG, 22 V 2. vuosikurssi, markkinointi JUKKA KYLLIÄINEN, 24 V 5. vuosikurssi, International Business 1. Teen markkinatutkimusta verkkokaupan potentiaalista Suomessa. 2. Torstaiaamuyö on aika yleinen. 3,5 euron pitakebabia ei helposti voiteta! 3. Jenkkityylinen bisnestutkinto kuulostaa hyvältä. Toisaalta kolmen vuoden massaluennot pelottavat hieman, mihin ne johtavat? 4. Ainakin byrokratia, hitaus ja jähmeys. 5. Chilli musa, esim. Jack Johnson. 6. Tervetuloa, teitte oikean valinnan! Nauttikaa ekasta vuodesta. Siitä voi tehdä elämänsä parhaan. 1. Suoritan ITP:n (Information Technology Program), eli koulua. 2. Liian usein. Aina kun satun lähistölle to-su välisenä yönä. 3. Jaa a. Mitä ne kandit sitten osaavat, jos ne lukevat vähän kaikkea? 4. Ei ikinä auki, hidas, ei jousta missään. 5. Kalja. Ja tietysti kotona nautittuna. 6. Opiskelijatoiminnassa oppii enemmän kuin luennoilla. Apua Julius, miten Suomesta tuli Perus-Suomi? Nimim. Yksi Ruotsiin muuttavista Persus-Suomi voitti koska kaikki muut puolueet hävisivät. Miksi? Dr vastaa: Kepu on pettänyt useammin kuin Vanhanen söhinyt väärää pesää. Maalaisromantiikka saa jyväjemmarit ristiinsikiämään heinäladoissaan ja tuottamaan yhä kromosomirikkaampia äänestäjiä. Viherpiipertäjien apokalyptiset visiot eivät toteutuneet, ja globaalit talouspulmat veivät mediaprioriteetin hippihössötykseltä. Vassarit? Tarvitseeko tätä selittää? Paavo < Fidel. Kokkarit ja demarit pitävät itseään vaalivoittajina häviäjien retoriikkaa. Eihän tällainen ylimielisyys iske pershärmäläiseen äänestäjään. Ja toisaalta perässähiihtäjien kansa tahtoo latukoneen. Urkki vetosi aikanaan kaljullaan. Timpan mursuisaa olemusta pystyi tuskin vastustamaan monikaan n:nen vuosikurssin himokas kylteri. Toisaalta myös ylihuoliteltu semihipster-/metroseksualistinen monimediaspämmäys ja lauantaioptioiden generöösi jako oli ilmeisen vetoavaa. Tilanne ei kuitenkaan ole lopullinen. Perustasolta ponnistetaan eteenpäin tanssitunneillakin lähitulevaisuudessa edennemme Jatko-Suomeen? pamfleteissa, yksinkertaistan, ts. jytkytän hieman. Kauneus on suhteellista. Kylterin näkövinkkelistä pykälisti ei vaan miellytä. Avaruuden kaareutuvuus, eli geometrian muuttuminen avaruudessa, jargonia, lisää kovempaa jargonia, E=mc2, pari kaavaa todistamaan edellinen, aspergereita, sulkeutumista ja Dustin Hoffmanin lasittunut katse. Meikäläisittäin: pykälistit on väärin segmentoitu. Hankenilaisten kohdalla taas pätee ikiaikainen sanonta liha on aina mehukkaampaa kadun toisella puolen. xoxo, Hulius Jurri. HAALARIKOHTAAMISIA / ~ 1. Duunissa HSL:n tiedotusosastolla. 2. Istun siellä usein, mutta olen syönyt siellä vaan kerran. 3. En ole perehtynyt vielä hirveästi. Voi karsia kiinnostusta tulla kauppikseen, jos kaikkien pitää opiskella samaa. 4. Ahdistus! 5. Hyvän TV-sarjan DVD-boksi. Olen kokeillut joskus, ehtii hyvin katsomaan yhden päivän aikana. 6. Toivottavasti olette mun tuutoroitaviani! 1. Ekaan oman alan kesätyöhön! 2. Kerran kuussa, juhlien jälkeen. 3. Toivottavasti ihmiset pääsevät edelleen erikoistumaan ja opiskelemaan sitä, mikä kiinnostaa. 4. Turhautuminen, opinnot viivästyy, HOPS. 5. Jokin hyvä leffa. 6. Nauttikaa mursuvuodestanne ja lähtekää mukaan KY:n toimintaan! 32 Haluaisin kuulla teoriasi, miksi kylterit ovat pääsääntöisesti kauniimpia tai komeampia kuin pykälistit. Ja miksi taas hankenilaiset peittoavat kylterit? Nimim. Kesämies Teoriani perustuu puhtaasti palkitun fyysikon Allu E:n (ei tule sekoittaa palkittuun anatomisti Allu P:hen) suhteellisuusteoriaan. Koska palstaani ei syystä X julkaista Aino-lehdessä (vt. päätoimittaja armahdettu kritiikiltä) tai muissa propaganda- Tommi Kaikkonen ANNI LAURIKKA, 20 V 1. vuosikurssi HARRI LIIMATAINEN, 23 V 3. vuosikurssi, markkinointi