Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne. To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Lehto, T. 2017. Korkeakoulujen MOOC-strategiat. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Teoksessa TAMK-konferenssi - TAMK Conference 2017. Learning and working together. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 132-139. DOI / URL: http://julkaisut.tamk.fi/pdf-tiedostot-web/muut/tamk- Conference2017.pdf TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 3, 33520 Tampere www.tamk.fi p. 03 245 2111
Teija Lehto 17. KORKEAKOULUJEN MOOC- TRATEGIAT Tiivistelmä VUOINA 2015 2016 toteutettiin EU:n Lifelong Learning -oh- koulun VirtuaaliAMK-verkosto oli hankekumppanina HOMEhankkeessa. uomen korkeakouluilta saaduista vastauksista uomen maaraportista käy ilmi, että suomalaiset korkeakou- kurssien ensisijaisina tavoitteina on löytää uusia opiskelijoita sekä tarjota joustavia opiskelumahdollisuuksia. Laajemmasta näkökul- tamme digitaitoja ja parantamaan työllisyyttä, kohentamaan oppimisen laatua sekä laajentamaan koulutuksen globalisaatiota ja kansainvälisyyttä. uomella on oma, omintakeinen lainsäädäntönsä avoimesta yliopistosta ja avoimesta ammattikorkeakoulusta. Tilanne eroaa muusta Euroopasta, jossa avoimet korkeakoulut ovat pääsääntöisesti vapaat tarjoamaan koulutusta puhtaasti kaupalliselta pohjalta, eikä avoimen korkeakoulun kurssimaksuja säädellä lainsäädännöllä. uomessa avoimien korkeakoulujen kurssitarjonta 132/237
sa ja muualla maailmalla. Tausta ja tavoitteet -hanke (http://home.eadtu.eu säkuuhun 2016. HOME-hanke oli Euroopan komission Lifelong Learning -ohjelman rahoittama, ja siihen osallistui 24 avointa korkeakoulua hanke oli siis itsessään jo massiivinen. uomesta Tampereen ammattikorkeakoulun VirtuaaliAMK-verkosto oli mukana hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Euroopan korkeakoulujen avointa verkkokoulutusta sekä vahvistaa eurooppalaisten avointen korkeakoulujen yhteistyötä verkostoitumalla. - kurssien osalta. Vuosina 2015 2016 HOME-hankkeessa toteutettiin kyselytut- tegioita. Vastaukset analysoitiin ja niistä koottiin seitsemän maa- ladattavissa hankkeen verkkosivulta (http://home.eadtu.eu/ - kysymyksistä oli tarkoituksella täsmälleen samoja kuin vastaavissa UA:laisissa kyselyissä. uomesta kyselyyn vastasi yhdeksän - keen verkkosivuilta. 133/237
MOOC-strategiakyselyn toteutus ta. Kyselyyn vastasi uomesta kahdeksan ammattikorkeakoulua - ja Aalto-yliopisto eivät vastanneet kyselyyn. Nämä seikat heikentävät tulosten yleistettävyyttä. Puutteistaan huolimatta uomesta koottu korkeakoulutuksen - koulutusstrategioista poikkeavat osin toisistaan. Euroopan tutkimukset, joihin HOME-hankkeen kyselyn tuloksia verrataan, KEKEIIMMÄT TULOKET MOOC-kurssin määritelmä Kyselytutkimuksessa käytettiin määritelmää, jonka mukaan kursseja, joille voi osallistua mistä tahansa ja kuka tahansa, kunhan man pääsyvaatimuksia ja ne tarjoavat täyden opiskelukokemuk- 134/237
MOOC-tarjonnan tilanne Yhdeksästä vastanneesta suomalaisesta korkeakoulusta kaksi il- - - Jos lukuihin lasketaan mukaan myös ne korkeakoulut, jotka vastanneista suomalaisista korkeakouluista on toteuttanut tai ai- - MOOCien kohderyhmä Vastanneista suomalaisista korkeakouluista 66,7% ilmoitti, että tietylle kohderyhmälle. 135/237
MOOCien ja tutkinto-opetuksen välinen sekaannus sekaannusta suhteessa tutkinto-opintoihin. Vastausten mukaan ja korkeakoulututkintojen välillä. uomessakin 33,3% vastaajista ilmoitti kokevansa asiassa hämmennystä, mutta Euroopassa kes- - hämmentävimmiksi suhteessa tutkinto-opintoihin UA:ssa kuin Euroopassa. MOOC-kurssit ja verkkopedagogiikka no oppia verkkopedagogiikkaa. Asteikolla samaa mieltä / neutraali / eri mieltä uomi suhtautui väitteeseen äärimäisen myön- mieltä. UA:n käsitys oli huomattavan erilainen kuin EU:n: UA:n kanssa samaa mieltä. Ovatko MOOCit kestävä tapa tarjota verkko-opintoja? seja. Asteikolla samaa mieltä / neutraali / eri mieltä uomi suhtautui väitteeseen äärimäisen epäilevästi: vain 11,1% suomalaisista vastaajista oli samaa mieltä. Lähes yhtä epäilevää käsitystä vat väitteeseen selvästi positiivisemmin: väite sai 54,7% kannatuksen. 136/237
Tärkeimmät tavoitteet - lut pitivät myös tärkeänä tarjota joustavia opintomahdollisuuk- Makrotason syyt tarjota MOOC-kursseja Kyselyssä kartoitettiin myös ns. makrotason, eli yleisen tason jen vastauksissa tärkeimpinä makrotason syinä mainitaan: parantaminen ja globalisaatio ja kansainvälistyminen. 2. Uusi suuri liiketoiminta nähdään joko relevanttina tai hieman relevanttina makrotekijänä 44,4% vastanneissa 137/237
suomalalaisissa korkeakouluissa. en kummemmin uomi kuin muukaan Eurooppa ei siis suuressa mitassa haaveile merkittävinä uomen korkeakouluissa. MOOC-yhteistyö muiden kanssa Yleensä ottaen uomen korkeakoulut ovat hyvin halukkaita vastanneista suomalaisista korkeakouluista aikoo todennäköisesti muiden korkeakoulujen kanssa. - - neista korkeakouluista. Alueita, joilla suomalaiset korkeakoulut niin ikään ovat halukkaita yhteistyöhön, ovat: arviointi, testit, va- - MOOC-kurssien tulevaisuus uomessa uomella on oma, omintakeinen lainsäädäntönsä avoimesta yliopistosta ja avoimesta ammattikorkeakoulusta. Tilanne eroaa muusta Euroopasta, jossa avoimet korkeakoulut ovat pääsääntöisesti vapaat tarjoamaan koulutusta puhtaasti kaupalliselta pohjalta, eikä avoimen korkeakoulun kurssimaksuja säädellä lainsäädännöllä. uomessa avoimien korkeakoulujen kurssitarjonta - 138/237
eivät käytännössä ole vielä kovin laajasti yleistyneet uomessa, vaikka periaatteellista intoa asiaan riittää. Eurooppalainen verkko- ja avoimen koulutuksen verkosto versities (http://eadtu.eu selyitä, joista viimeisin oli auki vuoden 2016 loppuun. Tamk on strategiakyselyyn. Lähteet ALLEN, I.E. & EAMAN. J. ALLEN, I.E. & EAMAN. J. reports/gradelevel.pdf ALLEN, I.E. & EAMAN. J. JANEN, D. & CHUWER, R. LEHTO, T., JANEN, D. & GOE-DANIEL, M. http:// 10 18 17 19 20 10 21 22 10 23 24 10 25 26 10 27 10 28 29 30 10 10K 139/237