Vanhoja ja uusia kalamajoja Muista muita käyttäjiä Kysy lisätietoja KALLAVEDEN SAARISTO suojelukohteit Arvokkait luontoa Monipuolist

Samankaltaiset tiedostot
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013

Hirviniemi HIRVINIEMI

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Rahjan saaristoluonto

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

++Luontop :04 Page 1

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU

LIITE , lisätty Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

Koivusaaren luontopolku

TERVETULOA KUOPION SEURAKUNTAYHTYMÄN LEIRIKESKUKSIIN!

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella


Kalastusalueen vedet

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu Heikki Simola

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Lataa Luonnon poluilla. Lataa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Karhijärven kalaston nykytila

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Helsingin itäisen saariston asemakaavaluonnos

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Vasikkasaaren matkailutonttihaku. Merellinen Helsinki täydentyy

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

Vapaa-ajan asunto. Puumala, Sepänkylä Kohdenumero Tupa,kk,makuualkovi, 39,5 m²/39,5 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

saimaan virkistysalueyhdistys ry

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

Tervetuloa Satakuntaan!

Sulkava, Lohilahti Kohdenumero Tupa,kk,makuualkovi + parvi, 49,0 m²/63,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Helsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

KUOPION KAUPUNGIN KERROS- JA RIVITALOTONTTITARJONTAA. Rakennuttajien infotilaisuus Jarkko Meriläinen

Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen. Lataa

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Merimetsokannan erityispiirteitä

Tanska. Legoland, Billund

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

2 Lime 4 RKY -alue (saaristoasutus) ympärillä RKY-alue, peni koko, asutuksen läheisyys 96288

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Tervetuloa Satakuntaan!

KUOPIO KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO. Lausunnot ja kommentit vastineineen KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO, HAKEMUSLUONNOS LAUSUNNOT JA VASTINEET

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Vetovoimaa maaseudulle

Puula-forum Kalevi Puukko

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

NATURA VERKOSTO

Nakhon Si Thammaratin provinssi upean luonnon ja kulttuurin paratiisi


Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

SAARISTOKAUPUNKI KOTEJA KALLAVEDEN RANNASSA

LOMARAKENNUSPAIKKOJEN JA HUVILAPALSTOJEN VUOKRAUKSEN JA MYYNNIN PERIAATTEET 2019 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Transkriptio:

KALLAVEDEN SAARISTO KUOPION KAUPUNKI 2001

Kaupunki Kallaveden kainalossa Kuopion voi hyvällä syyllä sanoa sijaitsevan Kallaveden kainalossa, sillä järvi muodostaa lähes kolmanneksen kaupungin pinta-alasta. Pituutta tällä luode-kaakkosuuntaisella altaalla on 90 kilometriä ja leveyttä enimmillään noin 15 km. Kallaveden suurin syvänne (noin 70 m) sijaitsee Hevonperän saaren lounaispuolella. Jääkausi on aikanaan muokannut Kallavedestä ainutlaatuisen saarten ja veden mosaiikin. Saarten runsaus ja rantojen mutkaisuus ovatkin Kallavedelle tyypillisiä piirteitä. Saarten ja luotojen kokonaislukumäärä ei ole tiedossa, mutta Keski-Kallaveden alueella niitä on arvioitu olevan noin 550. Rantaviivaakin kertyy puolitoistatuhatta kilometriä. Ruotsin kuninkaan 1700-luvulla tekemän lahjoituksen ansiosta kaupunki omistaa saaristosta huomattavan osan.

Monipuolista luontoa Kallavesi kuuluu Järvi-Suomessa yleiseen järviruokotyyppiin. Rantakasvillisuus on suojaisia lahtia lukuun ottamatta melko vähäistä ja karua. Linnuston tyyppilajeja ovat kala- ja selkälokki, kalatiira ja tukkakoskelo. Melko yleisesti tavataan myös harmaalokkia sekä useita muita lokki- ja vesilintulajeja. Maakuntalintumme kuikka pesii rauhallisilla selkävesillä. Kallaveden tärkeimmät saaliskalat ovat muikku, ahven ja hauki. Arvokkaita suojelukohteita Kallavedeltä on rauhoitettu noin 60 saarta ja luotoa luonnonsuojelualueiksi, joilla turvataan paitsi arvokkaan linnuston myös ainutlaatuisen saaristomaiseman säilyminen. Lintuluodot on rauhoitettu maihinnousulta lintujen pesimäajan 1.5.-31.7.

Rakennettuja rantautumispaikkoja Pienten saarten ja luotojen muodostama Keski- Kallaveden saaristo on ainutlaatuinen luonto- ja ulkoilukohde. Saaret ovat myös suosittuja marjastus- ja sienestysalueita ja kaupungin omistamat vesialueet ovat viehe- ja verkkokalastajien suosiossa. Vesillä liikkujia varten saaristoon on rakennettu yli kaksikymmentä nuotiopaikkaa ja kolmisenkymmentä jätepistettä. Suurin osa rantautumispaikoista on Keski-Kallaveden puolella. Yhdeksästä saaresta löytyy nuotiopaikan lisäksi laavu. Joissakin saarissa on myös isommille veneille tarkoitettuja ankkurointipaikkoja.

Vanhoja ja uusia kalamajoja Saaristossa liikkujille suojaa tarjoaa myös kuusi kalamajaa. Kaikki majat ovat saaristossa liikkujien vapaasti käytettävissä. Majoissa on laverit yöpymispaikaksi muutamalle ihmiselle sekä kamiina ja keittomahdollisuus. Kaupunki huolehtii majojen polttopuista. Kauimmaisena etelässä sijaitsee Vatasen kalamaja. Vanhan majan paikalle on pari vuotta sitten pystytetty hirsitupa, johon mahtuu neljä yöpyjää. Hauto-Koistin maja on kalamajoista suurin, sillä sen kaksiosaiseen rakennukseen mahtuu kymmenkunta kävijää. Suojaisessa paikassa sijaitsevalla Kuusi-Koistin majalla on ikää liki sata vuotta. Pieneen majaan mahtuu korkeintaan neljä yöpyjää. Kakssalmisen saareen Iso-Mietin pohjoispuolelle rakennettiin kesällä 2000 uusi maja, johon mahtuu yöpymään nelisen henkeä. Suovunniemen edustalla Pohjois-Kallavedellä sijaitseva Särkän maja valmistui kesällä 1997. Maja sijaitsee suojaisessa poukamassa ja siinä on yöpymistilat neljälle kävijälle. Purtosaaren kalamaja Pelonniemen edustalla on ollut käytössä pari vuotta. Siihenkin mahtuu neljä yöpyjää.

Muista muita käyttäjiä Kalamajat, laavut ja muut saariston rakenteet on tarkoitettu kaikkien luonnossa liikkujien väliaikaiseen käyttöön. Ensiksi tulleiden tulisikin antaa tilaa seuraaville. Toisia ajatteleva kävijä jättää seuraavia tulijoita varten kuivia polttopuita ja siistin ympäristön. Jätteitä varten rantautumispaikoissa on omat keräilypaikat. Fiksu liikkuja kuitenkin jaksaa viedä pois sen, mitä on tuonutkin. Kalamajoissa ja laavuilla on vieraskirjat, joihin kävijöiden toivotaan kirjoittavan nimensä. Kysy lisätietoja Mikäli havaitset puutteita majoissa tai rantautumispaikoissa, ilmoita niistä teknisen viraston asiakaspalveluun, Suokatu 42 tai 0800 918 511 (maksuton palvelunumero). Teknisen viraston asiakaspalvelusta saat lisätietoja kalamajoista ja muista saariston rakenteista. Siellä myydään myös saariston ja muunkin luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia esittelevää Kuopion ulkoilukarttaa sekä kalastuslupia kaupungin vesialueelle. Teksti: Eila Pulkkinen Piirrokset: Helena Rönkä Valokuvat: Jouko Räsänen Ulkoasu ja taitto: Tuomas Oinonen

Virkisty vesillä soutele saaristossa... Läpisaaret RANTATOIVALA SORSASALO Karhonvedellä sijaitseva Purtosaaren maja on ollut käytössä pari vuotta. LAIVONSAARI Särkkä Karhonsaari Iso-Valkeinen Kaijansaari VAAJASALO Iivarinsalon keittokatos. Pieni-Telkko KUOPIO KAISLASTENLAHTI Säyneensalo Retkeilijöitä evästauolla PitkäHakun kodalla. Törsö Särkän maja sijaitsee PohjoisKallavedellä. Pitkä-Hakku Hietasalo Kielonsaari Pyöreä-Hakku Luhastensalo Ahvensalo Tuomaansalo Iivarinsalo Kakssalmisen maja valmistui kesällä 2000. Selkähavukka Kumpusaari Papinsalo HILTULANLAHTI Kakssalmiset VUORISALO Läpisaaret Iso-Lohi Kuusi-Koistin maja on peräisin vuosisadan vaihteesta. PELLESMÄKI Hirsi-Koisti Soikelo-Koisti Kuusi-Koisti Metsänvartijan asuntonakin toiminut Hauto-Koistin maja on kalamajoista suurin. Hauto-Koisti Vatanen Honkasalo VEHMASMÄKI 0 5 km LAAVU KEITTOKATOS KALAMAJA NUOTIOPAIKKA Vatasen maja sijaitsee kauimpana etelässä. PUUTOSSALMI