Nuorten kysely Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella syksyllä 2014
1. Kyselyn tausta Voimaperhe 2 hankkeen pilottialueena toimii Kiimingin hyvinvointikeskuksen alue (Kiimingin, Jäälin, Ylikiimingin ja Yli-Iin suuralueet). Hankkeen pilottialueella sovelletaan Voimaperhe/ESKO hankkeessa kehitettyä alueellista lapsiperheiden hyvinvointia edistävää toimintamallia, joka on kehitetty Toppilan alueella (käytössä hetkellä Koskelan, Kaakkurin ja Myllyojan alueilla). Alueellinen toimintamalli käynnistyy alkukartoituksilla ja toimijaverkoston kokoamisella. Alkukartoituksilla selvitetään alueen lapsiperheiden tarpeita hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella alkukartoitukset toteutettiin keväällä 2014 ja ne sisälsivät alueen toimijoiden think tank-keskustelut ja niiden koonnin, alueellisen järjestötoiminnan kartoituksen ja kokoamisen alueelliseksi toimintakalenteriksi sekä alueen perheille toteutetun kyselyn yhden tapahtuman yhteydessä kesällä 2014. Erillisiä koululaiskyselyjä alkukartoitus-vaiheessa ei toteutettu, sillä hyvinvointikoululla (Kiiminkijoen koulu) oli juuri toteutettu pro gradu tutkielma, jonka tuloksia oli mahdollista hyödyntää hankkeen kehittämistyössä. Alkukartoituksissa nousi erityisen vahvasti esille nuorten toimintojen vähäisyys, erityisesti ns. sivukylillä: Ylikiimingissä, Yli-Iissä sekä Kiimingin suuralueeseen kuuluvissa Alakylässä, Ylikylässä, Tirinkylässä ja Huttukylässä. Sivukylillä järjestettävien toimintojen vähäisyys tuli esille myös pienten lasten perheiden kohdalla. Pienten lasten perheiden osalta asiaan on reagoitu MLL:n perhekeskuskoordinaattorin työpanoksella ja alueilla tullaan käynnistämään liikkuva perhekerhotoiminta keväällä 2015. Myös Huttukylän lapsiperheille kohdennettua toimintaa on aktivoitu tekemällä yhteistyötä alueella toimivan nuorisoseuran kanssa. Huttukylässä on käynnistynyt syksyn 2014 aikana tanssikerhotoimintaa ja keväällä 2015 suunnitelmissa on myös uusien toimintamuotojen käynnistäminen. Tanssikerhotoimintaa on järjestetty myös Jäälin alueella sekä Kiiminkijoen koululla syksyllä 2014. Alkukartoituksessa esille tulleeseen nuorten tilanteeseen on reagoitu syksyllä 2014 toteuttamalla nuorille heidän harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa koskeva kysely. Tässä raportissa luodaan tiivis katsaus kyselyn tuloksiin. Kerättyä aineistoa tullaan hyödyntämään kevään 2015 aikana MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin opiskelijan toimesta, jolloin tavoitteena on mm. tuottaa aluekohtaisesti spesifimpää tietoa nuorten vastauksista. Kyselyn tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa nuorten ajatuksista; mm. harrastuksista, harrastustoiveista, ajanviettopaikoista ja niiden tarpeesta omalla asuinalueella. Tulokset viedään Perheverkko-työryhmän kokoukseen ja niitä tullaan keväällä 2015 esittelemään myös mm. alueen kouluilla. Kyselyissä esille tulleisiin nuorten tarpeisiin pyritään vastaamaan järjestökuntayhteistyöllä jo kevään 2015 aikana. Syksyllä 2014 on aloitettu jo yhteistyön suunnittelu nuorten toimintojen osalta Yli-Kiimingissä ja Yli-Iissä Vuolle Setlementin Tyttöjen Talon ja Poikien Talon sekä kyseisen järjestön nuorisotoiminnan kanssa. Yhteistyö aloitettiin alkukartoituksissa esille tulleiden huomioiden perusteella ja Tyttöjen ja Poikien talojen kehittämistyöhön sopi myös hyvin alueellinen
jalkautuminen Oulun keskustan ulkopuolelle. Tavoitteena on käynnistää Yli-Iissä ja Ylikiimingissä toimintaa jo alkuvuonna 2015. 2. Kyselyjen toteuttaminen Kyselyä pilotoitiin Yli-Iin koulun hyvinvointipäivässä 27.10.2014. Hyvinvointipäivään osallistuivat koulun 6-9 luokkalaiset nuoret/lapset, joista kaikki päivään osallistuneet kävivät täyttämässä tulostetun kyselylomakkeen yhtenä rastitehtävänä koulun liikuntasalissa. Kysely osoittautui toimivaksi, ja kysely päätettiin toteuttaa myös muilla Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueen kouluilla, joissa on yläluokat: Laivakankaan koululla, Jokirannan koululla ja Ylikiimingin koululla. Laivakankaan koulun osalta kyselyyn vastasivat 5-9 -luokkalaiset, Jokirannan koulun osalta 6-9 - luokkalaiset ja Ylikiimingin koulun osalta 7-9 -luokkalaiset. Vastauksia saatiin seuraavasti: Jokirannan koulu Laivakankaan koulu Yli-Iin koulu Ylikiimingin koulu YHTEENSÄ: 499 vastausta 362 vastausta 121 vastausta 138 vastausta 1120 vastausta Kyselyt toteutettiin Yli-Iitä lukuun ottamatta koulujen opettajien avustuksella, tuntien yhteydessä. Koulut palauttivat kyselyt joulukuussa 2014. 3. Kyselyjen sisältö Kyselyssä oli kymmenen kysymystä, joilla selvitettiin taustatietojen lisäksi nuorten harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa, olemassa olevia nuorten ajanviettopaikkoja ja nuorten toiveita niiden suhteen omalle asuinalueelle sekä nuorten näkemyksiä tarpeista alakouluikäisten toiminnoille. Kyselyillä selvitettiin myös vastaajien tuntemusta Tyttöjen Talon ja Poikien Talon toiminnan suhteen. Tämän lisäksi vastaajilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan olla mukana toteuttamassa nuorille/lapsille kohdennettavia toimintoja (esimerkiksi toimintojen ohjaajana tai tilojen vastuuhenkilönä). Viimeisenä kohtana kyselyssä oli vapaa sana/ muu palaute. Kyselylomake on tämän raportin liitteenä. Seuraavassa käsitellään kyselyjen tuloksia koulukohtaisesti. Lopussa luodaan yhteenveto eri koulujen vastauksista. 3.1 Jokirannan koulu Nuoret harrastavat hyvin monenlaisia asioita alueella. Useimmin vastauksissa nousi esille erilaiset urheilumahdollisuudet: perinteisten jalkapallon, jääkiekon ja sählyn lisäksi myös monissa vastauksissa laskettelu, kuntosali, ratsastus, kamppailulajit, tanssi ja moottoriurheilu. Myös musiikin harrastajia on joukossa paljon, esim. pianon soittajia ja kuoron harrastajia. Osa kertoi
harrastavansa tietokonepelejä, mutta pelkästään tietokonepelit harrastuksekseen mainitsi aika harva. Nuoret ovat kyselyn perusteella varsin aktiivisia eri liikuntalajien harrastajia. Vapaa-aikaa vietetään usein juuri harrastusten parissa, kavereiden kanssa olemalla tai perheen kesken. Nuoret toivoivat harrastusmahdollisuuksia kysyttäessä erilaisia lajeja omalle asuinalueelleen. Erityisesti vastauksissa esille nousi toive uimahallista. Pieni osa vastaajista kertoi, että alueelle ei tarvita lisää harrastusmahdollisuuksia, sillä niitä on jo riittävästi. Alakoululaisille nuoret toivoivat mm. puistoja, erilaisia kerhoja sekä liikuntamahdollisuuksia. Osa vastaajista ei osannut sanoa, mitä alakoululaisille olisi hyvä olla alueella. Muut kommentit - kohdassa tuli esille erityisesti sivukylien parempien harrastusmahdollisuuksien ja paikkojen tarve. Ajanviettopaikat Osa nuorista kertoi, että omalla asuinalueella on ajanviettopaikkoja nuorille. Yleisimmin vastauksissa mainittiin nuorisotila Syke, jonka aukioloaikoja tosin moitittiin. Osa vastaajista ei ollut kiinnostunut osallistumaan Sykkeen toimintaan. Vastauksissa mainittiin ajanviettopaikoiksi myös ABC sekä kauppojen ja koulujen pihat sekä puistot. Osa koki, että omalla asuinalueella ei ole ajanviettopaikkoja. Usein nämä vastaukset tulivat nuorilta, jotka asuvat Tirinkylässä, Alakylässä, Ylikylässä tai Huttukylässä. Kyseisille asuinalueille toivottiin lisää kohtaamispaikkoja, Huttukylän osalta nuorisoseuran koki ajanviettopaikkana osa vastaajista. Nuoret toivoivat alueelle nuorisotilaa, jolla olisi Sykettä paremmat aukioloajat ja tila olisi suurempi. Toiveena oli myös paikka, joka on kohdistetumpi tietylle ikäryhmälle, esim. 7-luokkalaiset. Ajanviettopaikoiksi toivottiin yksinkertaisesti sisätiloja ja paikkoja, joissa voi vaan olla. Osa mainitsi toiveena urheilukentät, skeittiparkit ja uimahallin. Osa koki, että ei ole tarvetta lisätä nuorten kohtaamispaikkoja. Tyttöjen Talo ja Poikien Talo Vastaajista 39 kertoi tuntevansa tyttöjen tai poikien talon toimintaa. Osallistuminen toimintojen toteuttamiseen 176 vastaajaa (35 % vastaajista) kertoi olevansa valmis osallistumaan nuorille/lapsille suunnattujen toimintojen toteuttamiseen. Useimmiten vastauksissa tuli esille kiinnostus toimia kerhojen ja toimintojen ohjaajana. 3.2 Laivakankaan koulu Nuoret harrastavat hyvin monipuolisesti liikuntaa ja erilaisia lajeja. Vastauksista näkyy, että osa harrastaa lajiaan Oulun keskustassa. Vastaajat harrastavat monipuolisemmin eri lajeja kuin esim. Ylikiimingin ja Yli-Iin kyselyihin vastanneet nuoret. Erityisesti nuoret harrastavat erilaisia joukkuelajeja (salibandy, jalkapallo, jääkiekko yms.), mutta mukana on myös paljon yksilölajeja harrastavia. Myös tanssi on suosittu harrastus. Suuri osa liikuntaharrastuksista oli ulkona tapahtuvia. Vastaajat toivoivat alueelle parempaa liikuntakenttää ja erityisen useissa vastauksissa
toivottiin kunnollista tekonurmi-jalkapallokenttää. Alueelle toivottiin myös mm. uimahallia ja frisbeegolf-rataa. Liikuntaharrastusten lisäksi vastauksissa nousivat esille mm. musiikkiin ja käsitöihin liittyvät harrastukset. Alueelle toivottiin parempia harrastusmahdollisuuksia ja osa vastaajista kertoi, että heillä ei ole harrastuksia. Osa kertoi viettävänsä vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Myös yksinäisiä oli mukana vastaajissa. Alakouluikäisille vastaajat toivoivat erilaisia kerhoja, parempia liikuntamahdollisuuksia, puistoja sekä kokoontumispaikkoja. Osa vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen tai kertoi, että asia ei koske häntä sillä hän ei itse ole alakouluikäinen. Ajanviettopaikat Osa nuorista kokee, että asuinalueella on ajanviettopaikkoja nuorille ja mainitsee sellaisena useimmiten nuokkarin. Vastauksissa mainittiin myös mm. ostarit, puistot ja kauppojen pihat. Osan mielestä ajanviettopaikkoja ei ole, kaikki eivät koe nuorisotilaa hyväksi paikaksi kokoontua. Nuorisotalo ei ole myöskään esimerkiksi viikonloppuisin auki. Nuoret toivovat alueelle erilaisia nuorisolle tarkoitettuja ajanviettopaikkoja. Yleensäkin toivottiin vain lämpimiä sisätiloja, joissa voisi olla kavereiden kanssa, rauhassa. Useissa vastauksissa toivottiin myös kahvilaa, ravintolaa ja pikaruoka-paikkaa. Vastaajat toivoivat myös monia parempia liikunnallisia paikkoja: jälleen esille nousi parempi jalkapallokenttä ja urheilukenttä sekä uimahalli. Esille tuli myös toiveita air soft alueesta, skeittiparkeista ja frisbeegolf-radasta. Nuoret toivoivat myös parempaa nuokkaria. Nuorten paikkojen toivottiin olevan myöhään auki. Tyttöjen Talo/Poikien Talo 18 vastaajaa kertoi tuntevansa/tietävänsä tyttöjen tai poikien talon toimintaa. Osallistuminen toimintojen toteuttamiseen: Nuorille/lapsille järjestettävästä toiminnasta olisi valmis ottamaan vastuuta 89 nuorta (25 % vastaajista) 3.3 Yli-Iin koulu Suuri osa nuorista kertoo harrastavansa liikunnallisia juttuja: joukkuepelejä ja yksilölajeja. Sählyä harrastavia on vastaajissa paljon. Nuoret harrastavat myös mm. taidepiiriä, musiikkia ja ihan vain kavereiden kanssa oloa. Nuoret toivovat alueelle paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Liikunta nousi erityisen vahvasti esille; sähly, jääkiekko, ratsastus, voimistelu jne. Alueelle toivottiin myös kokkikerhoa, kerhoa tytöille, parempia skeittiparkkeja, pelikerhoja, musiikkikerhoja, pelejä jne. Kysyttäessä alakouluikäisille tarkoitetuista toiminnoista, iso osa vastaajista ei vastannut kysymykseen. He ehkä kokivat, että asia ei koske heitä. Kysymykseen vastanneet mainitsivat liikunnalliset jutut, kerhot yms. samantapaiset toiminnot kuin nuortenkin kohdalla.
Ajanviettopaikat Osa nuorista kertoi, että omalla asuinalueella ei ole ajanviettopaikkoja nuorille ja osa mainitsi Nuokkarin. Osa nuorista asuu kaukana Nuokkarista. Kohtaamispaikkoina esille tulivat muutaman kerran Vorelli, pankin piha, koulun piha, voimalaitoksen piha jne. Nuoret toivoivat kovasti lisää tiloja nuorille. He toivoivat tiloja, joissa voi vaan olla, lämpimiä tiloja ja yleensäkin joitain tiloja. Myös kahvilaa ja musiikkimestaa ehdotettiin. Nuoret toivoivat ajanviettopaikoille myöhäisiä- ja viikonloppu aukioloja. Nuoret toivoivat myös paikkaa, joka on tarkoitettu vain yläkoululaisille. Tyttöjen Talo/Poikien Talo 13 vastaajaa tiesi Tyttöjen ja/tai Poikien Talon toiminnan. Muutama oli osallistunut toimintaan. Osallistuminen toimintojen toteuttamiseen 61 vastaajaa (50 % vastaajista) kertoi olevansa valmis osallistumaan toimintojen toteuttamiseen nuorille ja esille tuli useimmiten kiinnostus ohjaajana olemiseen. 3.4 Ylikiimingin koulu Suurella osalla Ylikiimingin nuorista on jokin harrastus ja eniten harrastuksia on liikuntaan liittyen (erityisesti jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja myös mm. ratsastus sekä muita yksilölajeja). Myös musiikin harrastajia on jonkin verran. Osa nuorista kertoo, että heillä ei ole mitään harrastuksia. Nuoret toivovat alueelle lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia, erityisesti erilaiset joukkuepelikerhot nousivat esille vastauksissa. Nuoret toivovat myös urheilulajeja ilman kilpailua. Vastauksissa tuli esille myös toive, että tytöille olisi alueella enemmän harrastusmahdollisuuksia. Alakouluikäisille nuoret toivoivat mm. erilaisia kerhoja, liikuntamahdollisuuksia, tapahtumia ja leikkipuistoja. Osa jätti vastaamatta kysymykseen. Ajanviettopaikat Nuorista osa kertoi, että omalla asuinalueella on ajanviettopaikkoja nuorille ja yleisimmin mainittiin nuorisotilat (Boxit). Osa nuorista kertoo, että ajanviettopaikkoja ei ole. Osalle nuorista nuorisotilatkin ovat kaukana omasta kodista. Nuorisotilojen toivottaisiin myös olevan enemmän auki. Nuoret toivovat alueelle kohtaamispaikoiksi mm. kahviloita, kauppoja ja yleensäkin sisätiloja, joissa voi viettää aikaa ja olla kavereiden kanssa. Nuoret toivoivat myös viikonloppuaukioloja. Tyttöjen Talo / Poikien Talo Tyttöjen/poikien talon toiminnan tunsi tai tiesi 11 vastaajaa (138:sta) Osallistuminen toimintojen toteuttamiseen 41 vastaajaa (30 % vastaajista) kertoi olevansa valmis osallistumaan toimintojen toteuttamiseen nuorille. Useimmiten vastauksissa mainittiin kiinnostus ohjaajana olemiseen.
4. Yhteenveto Nuorilta kysyttiin heidän nykyisiä harrastuksia, vapaa-ajan viettoa sekä toiveita harrastusmahdollisuuksille. Hyvin suuri osa nuorista kertoi harrastavansa liikuntaa. Esille tulivat niin joukkuepelit (mm. jalkapallo, jääkiekko, sähly, pesäpallo) kuin myös yksilölajit, kuten hiihto, lenkkeily, kuntosali, tanssi, voimistelu, skeittaus, scoottaus, parkour ja ratsastus. Harrastusmahdollisuudet ovat heikommat Yli-Iin ja Ylikiimingin alueilla, verrattaessa Kiimingin keskustassa ja Jäälissä asuviin nuoriin. Erityisesti Jääliläisten (Laivakankaan koulu) vastauksissa näkyi Oulun läheisyys, suurempi osa nuorista kävi harrastamassa Oulussa lajiaan. Kiimingin osalta Jokirannan koulussa on keskustan nuorten lisäksi oppilaita myös Alakylän, Ylikylän, Tirinkylän ja Huttukylän alueilta. Kyseisille alueille toivottiin lisää harrastusmahdollisuuksia ja alueiden harrastusmahdollisuuksia pidettiin useissa vastauksissa heikkoina. Nuorten toiveet harrastusmahdollisuuksien osalta olivat realistisia, monissa vastauksissa toivottiin esimerkiksi parempaa ulkojäätä/paremmin huollettua jäätä, parempia lenkkeilymaastoja, katuvaloja tietyille reiteille, parempaa urheilukenttää ja Jäälin osalta esille nousi erityisen vahvasti toive kunnollisesta urheilukentästä ja tekonurmikentästä. Kiiminkiin toivottiin uimahallia. Moni nuori kertoi myös harrastavansa musiikkia. Esille tuli mm. kuoro, pianon soitto sekä muut soittimet. Harrastuksina mainittiin myös mm. valokuvaaminen, muut taidelajit sekä partio, vapaapalokunta, mopojen ja muiden virittely sekä air-softaus. Tietokonepelien harrastajia oli joukossa jonkin verran, mutta pelkästään tietokonepelejä harrastavia oli oikeastaan yllättävänkin vähän. Joukossa oli jonkin verran nuoria, joilla ei ole lainkaan varsinaisia harrastuksia. Esille nousi vaikeus harrastaa, jos välimatkat ovat pitkät ja omalla asuinalueella ei ole mahdollisuuksia. Kaikkien vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa nuoria iltaisin harrastuksiin. Nuorten mahdollisuudet harrastaa eivät ole tasa-arvoiset eri alueiden välillä. Alakoululaisille toivottiin mm. erilaisia liikuntajuttuja, kerhoja, puistoja ja leikkipuistoja. Alakoululaisille ja yläkoululaisille toivottiin enemmän omia toimintoja. Osa vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen. Ajanviettopaikat Nuorten näkemykset olemassa olevien nuorille tarkoitettujen ajanviettopaikkojen suhteen vaihtelivat runsaasti. Sivukylillä asuvat kertoivat useammin, että omalla asuinalueella ei ole ajanviettopaikkoja nuorille. Useimmiten ajanviettopaikaksi mainittiin nuorisotilat, joiden lisäksi vastauksissa esille tulivat mm. kauppojen ja koulujen pihat, puistot, ABC sekä urheilukentät. Osa nuorista ei kokenut nuorisotiloja mielenkiintoisiksi paikoiksi ja nuorisotilat saivat palautetta myös huonosta aukiolosta. Osa nuorista piti ajanviettopaikkoja ja esim. juuri nuorisotiloja riittävinä. Tämä näkyi luonnollisesti juuri niiden vastaajien kohdalla, jotka asuivat lähellä nuorisotiloja (Kiimingin keskusta, Jääli, Yli-Iin keskusta ja Ylikiimingin keskusta).
Nuorten toiveet ajanviettopaikoista eivät ole mahdottomia toteuttaa. Nuoret toivoivat esimerkiksi lämpimiä sisätiloja, paikkoja, joissa saa vaan olla paikkoja joissa saa olla rennosti, paikkoja, joista kukaan ei häädä pois. Tyttöjen Talo ja Poikien talo Nuorten tuntemusta liittyen Tyttöjen Taloon ja Poikien Taloon tiedusteltiin kyselyssä osittain sen vuoksi, että kyseistä toimintaa organisoivan Vuolle Setlementti ry:n kanssa oli suunniteltu jo alustavasti toimintaa alueelle. Tyttöjen Talo osallistui myös Yli-Iin hyvinvointipäivään, jossa pilotoitiin kyselyä. Tyttöjen Talon ja Poikien Talojen toimintaa tunsi harva nuorista, mikä oli odotettu tulos, sillä toimintaa järjestetään Oulun keskustassa ja henkilökunnan tuntuman mukaan Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueelta toiminnassa ei ole mukana juurikaan nuoria. Vastaajista toimintaa tunteviksi ilmoittautuneissa on oletettavasti vielä nuoria, jotka sekoittavat toiminnan esimerkiksi nuorisotalon johonkin tiettyyn toimintaan. Tämä oli nähtävissä vastauksista. Tosiasiallinen Tyttöjen ja Poikien talojen tuntemus on siten luultavasti vielä vähäisempää kuin vastauksista ilmeni. Toimintaan osallistuneita oli vastaajissa vain muutamia. Tyttöjen Talo ja Poikien Talo ovat kehittämistyössä mukana ja yhteistyössä on mm. suunniteltu toiminnan jalkautumista Oulun keskustan ulkopuolelle. Tällä erää toimintaa käynnistetään alueella Vuolle Setlementin nuorisotoiminnan puitteissa ja yhteistyöstä mm. toiminnan koulutuksesta ja koordinoinnista voidaan tehdä Tyttöjen Talon ja Poikien Talon kanssa. Kun uusi toiminta saadaan alueella toimimaan, pohditaan mahdollisuuksia ja tarvetta jalkauttaa varsinaista Tyttöjen ja Poikien Talojen toimintaa alueelle. Osallistuminen toimintojen toteuttamiseen Nuorilta kysyttiin heidän kiinnostustaan osallistua toimintojen toteuttamiseen ja kyselyssä esimerkkeinä mainittiin toimiminen kerhojen ohjaajana tai tilojen vastuuhenkilönä. Ilahduttavan moni nuori oli kiinnostunut ottamaan vastuuta toimintojen toteuttamisesta. Tulokset vaihtelivat jonkin verran koulujen välillä: Yli-Iin vastaajista jopa puolet kertoi olevansa valmis osallistumaan toimintojen toteuttamiseen ja pienin prosenttiosuus saatiin Laivakankaan koululta, jossa kuitenkin vastaajista neljännes oli kiinnostuneita osallistumaan toimintojen toteuttamiseen. Kyselyn perusteella nuoret ovat kiinnostuneita ottamaan vastuuta ja toimimaan vapaaehtoisinä lapsille ja nuorille suunnattujen toimintojen järjestämisessä. Useimmiten vastauksissa tuli esille kiinnostus toimia erilaisten toimintojen, kuten kerhojen ohjaajina. Osa vastaajista mainitsi olevansa kiinnostunut ohjaamaan pienemmille tarkoitettuja toimintoja. Voidaan pohtia sitä, kuinka tosissaan vastaajat ovat. Olisivatko he esimerkiksi heti keväällä valmiita todella olemaan mukana toimintojen järjestämisessä. On mahdollista, että kaikki eivät olisi. Kyselyistä asiaan ilmaisi kiinnostuksensa kuitenkin 367 vastaajaa (n. kolmannes vastaajista), joten jos vaikka kolmannes vastaajista olisi lopulta valmis ottamaan vastuuta toimintojen järjestämisestä, olisi tämä yli 100 nuorta Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella.