Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus 30.11.2017 LYHYESTI: Marraskuussa osakemarkkinat valuivat Euroopassa hieman alaspäin sijoittajien kotiuttaessa voittoja. Dollarin heikennyttyä USA:n markkinaltakaan ei saatu lisätuottoja. Marraskuun viimeisellä viikolla sijoittajat lähtivät kotiuttamaan voittoja kovasti nousseen teknologiasektorin osakkeista Yhdysvalloissa. Vielä kesällä Suomen osakemarkkina ja Euroopan osakemarkkina olivat merkittäviä ylituoton lähteitä kotimaiselle eurosijoittajalle. Vuoden kiriessä kohti loppuaan keskeisten pääindeksien tuotot euroissa ovat lähentyneet yllättävänkin lähelle toisiaan Japanin ja Euroopan tarjotessa nyt hieman lisätuottoa globaalille eurosijoittajalle. Viimeisen kuukauden aikana markkinaheilunta on kasvanut jonkin verran ollen kuitenkin verrattain matalaa historiallisesti katsottuna. Lokakuussa alkanut lievä epävarmuuden nousu tasoittui osin marraskuun aikana. Vaikka heikentyvä dollari ei olekaan tukenut sijoituksia USA:n osakemarkkinoille, on paikallinen osakemarkkina ollut viime aikoina hieman paremmassa vedossa suhteessa Euroopan ja pohjoismaiden osakemarkkinoihin. Viime aikojen globaali makrodata on ollut vahvaa eli maailmantalous on elpynyt. Lisäksi yritysten tuloskehitys on ollut suotuisaa. Loppuvuosi tuskin tarjoaa erityistä jännitystä etukäteen tiedossa olevien Yhdysvaltojen veropaketin ja koronnostojen sekä Brexit-neuvottelujen osalta. Onko sijoittajien huomio jo ensi vuodessa? Miten käy USA:n veropaketin? Haussahan on verouudistuslakipaketti, joka laskee erityisesti yritysveroja ja jonkin verran myös tuloveroja. Paketin läpimeno olisi tärkeä voitto presidentti Trumpille. Osakemarkkinat reagoivat jo etupainotteisesti uskoen hankkeen läpimenoon kuun lopussa. Veropaketin läpimeno voisi auttaa saamaan muitakin uudistuksia läpi. Arvioiden mukaan senaatin hyväksyntä veropaketin osalta toisi positiivisia vaikutuksia osakemarkkinan loppuvuoden kehitykseen. Korkomarkkinat olivat osakemarkkinaa herkempiä uutisille ja reagoivat marraskuussa ensimmäisenä markkinatunnelman muutokseen. Sama hermostuneisuus on näkynyt nyt myös osakemarkkinoilla. Vaikka korkopuolella olemmekin hieman laskeneet riskitasoa, jatkamme edelleen osakkeissa kohtuullisella ylipainolla johtuen vaihtoehtoisten houkuttelevien sijoituskohteiden puutteesta.
KORKOMARKKINAT Euroalueen rahamarkkinakoroissa ei tapahtunut muutosta marraskuussa, vaan sekä kolmen että kahdentoista kuukauden euriborkorot päätyivät lokakuun lopun tasoihin -0,33 %:iin (3 kk) ja -0,19 %:iin (12 kk). Myös juoksuajaltaan pidempien lainojen korot, kuten Saksan 10 vuoden valtionlainan korot, asettuivat edellisen kuukauden päätöstason tuntumaan (0,37 %), vaikka kuukauden sisällä nähtiin huomattavaa heiluntaa vaihteluvälillä 0,31 % -0,43 %. Korkopuolella huolta on herättänyt myös Yhdysvaltojen valtionlainojen korkokäyrän voimakas loiveneminen vastoin muiden valtionlainojen, kuten Saksan ja Ranskan, kehitystä. Korkokäyrä kuvastaa juoksuajaltaan pitkien (esim. 10 vuoden) ja lyhyiden (esim. 2 vuoden) valtionlainojen korkojen erotusta. Yhdysvalloissa ero kaventui marraskuussa jo 63 korkopisteeseen oltuaan vielä lokakuun lopussa 80 korkopistettä. Keskuspankkirintamalla Euroopan keskuspankki (EKP) ei kokoontunut marraskuussa (seuraava kokous 14. joulukuuta), ja siltä suunnalta uutisvirta oli ohutta. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed sen sijaan piti säännöllisen kokouksensa heti kuukauden alussa. Kokous ei tarjonnut sijoittajille yllätyksiä, joten sen markkinavaikutukset jäivät vaatimattomiksi. Pääjohtaja Janet Yellenin viesti oli jälleen, että talous kasvaa vakaasti ja rahapolitiikkaa voidaan kiristää. Fed näkee inflaation asettuvan 2 %:n tavoitetasolle keskipitkällä aikavälillä ja jatkaa inflaatiokehityksen seuraamista. Markkina odottaa Fedin nostavan ohjauskorkoa prosenttiyksikön neljänneksellä seuraavassa joulukuun korkokokouksessa, ja noston todennäköisyys on kasvanut jo yli 98 %:n. Fedin uuden pääjohtajan nimityskään ei saanut aikaiseksi merkittäviä liikkeitä markkinoilla. Fedin uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin odotetusti Jerome Powell, joka tuonee keskuspankin toimintaan jatkuvuutta ja vakautta. Hänen uskotaan pitävän Fedin kommunikaatiotyylin ja vaiheittaisen rahapolitiikan kiristämisen linjan ennallaan. Powellin arvioidaan kannattavan finanssialan säätelyn purkamista enemmän kuin väistyvä pääjohtaja Yellen. Korkomarkkinoilla nähtiin yrityslainojen riskipreemioissa selvää kasvua marraskuussa. USA:n matalan luottoluokituksen yrityslainojen riskipreemiot alkoivat levetä jo lokakuun lopussa ja näyttivät marraskuussa suunnan myös eurooppalaisten korkean riskin yrityslainojen ja osakkeiden negatiiviselle hintakehitykselle. Euroopassa ns. High Yield -lainojen riskipreemiot kasvoivat pahimmillaan jopa 60 korkopistettä, mutta pienentyivät hieman kuukauden loppuun mennessä. Viime vuoden toisella vuosipuoliskolla tapahtunut voimakas korkotason jyrkentyminen oli suurelta osin seurausta Yhdysvaltojen presidenttivaalien lopputuloksesta. Odotukset vasta valitun Trumpin kyvyistä viedä läpi keskeisiä vaalilupauksiaan finanssipoliittisista elvytystoimista, kuten verokevennyksiä ja infrastruktuurihankkeita, heijastuivat korkomarkkinoilla korkeimpina pitkinä korkoina. Tämän lisäksi koronnosto-odotukset tämän vuoden osalta olivat Yhdysvalloissa vielä verrattain maltilliset markkinoiden hinnoitellessa ainoastaan yhtä koronnostoa. Näistä edellä mainituista kahdesta seikasta voidaan löytää selitys korkokäyrän loivenemiselle madaltuneiden pidemmän aikavälin inflaatio-odotusten ohella. Trumpin hallinnon finanssipoliittiset elvytyslupaukset ovat vielä suurelta osin toteutumatta, ja Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostotahti tänä vuonna on ollut odotettua ripeämpää. Korkokäyrän loivenemista on pidetty yhtenä indikaattorina taloussyklin mahdollisesta hiipumisesta, mutta emme ole huolissamme tästä kehityksestä, sillä on luonnollista, että keskuspankin koronnostot nostavat lyhyitä korkoja pitkiä korkoja enemmän. Pitkiin korkoihin vaikuttavat sen sijaan talouden pidemmän tähtäimen trendikasvu ja siihen liittyvät inflaatioodotukset, jotka ovat molemmat maltillistumassa historiallisiin tasoihin verrattuna.
Myös USA:sta saatiin kuukauden aikana vahvoja makrolukuja, jotka olivat osaltaan linjassa Fedin talouskasvua koskevan näkemyksen kanssa. Vaikka USA:n teollisuuden luottamusta kuvaava ISM-indeksi laski syyskuun 13 vuoden huipuista, pysyi luottamus kuitenkin vahvalla tasolla indikoiden vahvaa talouskasvua loppuvuonna. Korkokäyrän loiveneminen on myös osoitus siitä, kuinka haasteellista Yhdysvaltojen keskuspankilla on nostaa ohjauskorkoaan matalan inflaation ja matalien inflaatio-odotusten ympäristössä, missä muut keskuspankit edelleen harjoittavat varsin elvyttävää rahapolitiikkaa. Tässä valossa on hieman epävarmaa, pystyykö Fed jatkamaan luvattua koronnostosarjaa ensi vuonna. Markkinat suhtautuvat näihin lupauksiin jossain määrin skeptisesti, sillä ainoastaan vajaat kaksi 0,25 %-yksikön koronnostoa on tällä hetkellä hinnoiteltu. Valuuttarintamalla euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin lähti marraskuussa vahvistumaan ja puhkaisi 1,19 taalan rajan. Nousua oli +2,22 % kuukauden takaisesta ja yli 13 % vuoden alusta. Vielä alkuvuonna epävarma poliittinen kenttä Euroopassa ja mahdollinen äärioikeiston nousu mm. Hollannin ja Ranskan vaaleissa, euroalueen alkuvuoden hidas talouskasvu sekä EKP:n löysän rahapolitiikan jatkuminen pitivät euron heikkona. Samaan aikaan Yhdysvalloissa odotettiin talouskasvun ja inflaation kiihtymistä Trumpin lupaamien elvytystoimien takia. Nyt poliittiset riskit ovat siirtyneet Yhdysvaltoihin, erot talouskasvuluvuissa ovat supistuneet tuntuvasti ja Yhdysvaltain keskuspankin ensi vuoden koronnostoihin suhtaudutaan vallitsevassa inflaatioympäristössä epäilevämmin. Nämä tekijät ovat tukeneet euron vahvistumista taalaa vastaan ja näkyneet myös valtionlainojen viiden vuoden korkoeron kaventumisena. Viimeisen kolmen kuukauden aikana korkoero on kuitenkin lähtenyt jälleen kasvamaan, ja on tällä hetkellä 245 korkopistettä (Yhdysvaltain 5 vuoden Saksan 5 vuoden korko). Makrorintamalla saatiin marraskuun loppupuolella lisää todisteita siitä, että talouden aktiviteetti Euroopassa tulee jatkumaan ripeänä. Marraskuun teollisuuden ostopäällikköindeksit kohosivat laajalti ennakoitua enemmän ja tukevat ajatustamme siitä, että loppuvuoden BKT-kasvua joudutaan edelleen nostamaan. EU-komission vastikään nostama euroalueen talouskasvuennuste näyttää tässä valossa aika vaatimattomalta (talouskasvu 2,2 %:iin kuluvana vuonna aikaisemmasta 1,7 %:sta ja ensi vuonna 2,1 %:iin aikaisemmasta 1,8 %:sta vahvistuneiden vientinäkymien ja piristyneiden investointien johdosta). Kun tarkastellaan korkoeron ja valuuttaliikkeen kehitystä, huomataan korrelaation olleen historiallisesti suhteellisen vahva. Voidaanko olettaa, että korrelaatio palautuu ja dollari lähtisi uudestaan vahvistumaan? Historiallisen käyttäytymisen perusteella voitaisiin näin päätellä, mutta valuuttakursseihin vaikuttavat lyhyemmällä aikavälillä monet muut seikat, kuten valuuttavirrat, sijoittajien positioituminen sekä odotukset keskuspankkien tulevista liikkeistä. Euron viimeaikainen vahvistuminen taalaa vastaan on mielestämme johtunut toisaalta vahvasta uutisvirrasta makrorintamalla Euroopassa ja toisaalta Yhdysvaltojen päättäjien vaikeudesta viedä läpi luvattuja reformeja. OSAKEMARKKINAT Osakemarkkinoiden kehitys marraskuussa oli varsin kaksijakoinen. Kuukauden puolivälissä osakkeet kävivät pohjalukemissaan ja kuukauden lopussa nousivat taas lähelle lähtötasojaan. Maailman osakemarkkinoita kuvaava Morgan Stanleyn maailman osakeindeksi päätyi kuitenkin lopulta pieneen -0,41 %:n
laskuun (euromääräisesti). Erityisesti syklinen teknologiasektori oli paineessa, kun sijoittajat siirsivät sieltä varojaan mm. rahoitussektorille. Yhdysvalloissa osakemarkkinat saivat edelleen tukea hyvin sujuneesta kolmannen kvartaalin tuloskaudesta ja vahvasta sentimentistä pohjautuen odotuksiin veroreformin läpimenosta. Pitkän varjonyrkkeilyn jälkeen senaatti pääsi joulukuun alkupäivinä niukasti sopuun äänin 51 49. Veroreformin läpäisyä ja yritysverokannan laskua 20 %:iin vuoden 2019 alusta lukien voidaan tässä vaiheessa pitää jo melkein varmana. Suurimpana esteenä veropaketin läpimenolle on ollut sen rahoittaminen tilanteessa, missä velkakaton nostaminen on valmiiksi ovella. On kuitenkin muistettava, että velkakatto on maan itsensä asettama ja siten tuskin johtaa valtiontyöntekijöiden palkanmaksujen katkaisemiseen tai valtion velkasitoumusten noudattamatta jättämiseen. Riita velkakaton nostamisesta ei ole sinänsä uusi asia, sillä velkakattoa on nostettu 78 kertaa vuodesta 1960. Markkinoiden muistissa on kuitenkin edelleen vuoden 2011 tapahtumat, jolloin erimielisyydet velkakaton nostosta johtivat maan luottoluokituksen alenemiseen S&P:n suunnalta. Todelliset vaikutukset jäivät kuitenkin silloin varsin pieniksi. Uskomme sovun löytyvän myös tällä kertaa. Veropaketin läpimeno tullee antamaan tukea osakemarkkinoille. Korkeaa verokantaa USA:ssa maksavat toimialat, kuten pankit ja operaattorit, tulevat eniten hyötymään veroreformista, kun taas hyvin alhaista veroa maksavat yhtiöt, kuten globaalit teknologiayhtiöt, hyötyvät reformista huomattavasti vähemmän. Verokannan lasku 20 %:iin nostaa listattujen yhtiöiden tuloksia keskimäärin noin 10 %:lla ja siten myös laskee Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden arvostustasoa samalla magnituudilla. Japanissa Nikkei indeksi ylitti 1996 tehdyt huippulukemat, kun maan vahvat ostopäällikköindeksit ja ennakoitua suotuisampi palkkakehitys tukivat kursseja. Volatiliteetti on Japanissa edelleen korkeammalla tasolla kuin USA:ssa ja Euroopassa. Kiinassa osakemarkkinoita painoivat heikot talousluvut ja keskushallinnon toteuttamat sijoitustoiminnan sääntelytoimenpiteet. Tämä ilmiö levisi koko kehittyvään Aasiaan. Raaka-aineista metallin hinnoissa nähtiin jonkin verran painetta hintojen laskuun, mikä heijastui kehittyvien maiden osakemarkkinoille. Osakemarkkinoiden kaksijakoinen kehitys näkyi myös seuraamassamme sijoittajien mielialaindeksissä, joka on laskenut lähemmäksi neutraalia tasoa pistelukuun 0,68. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat edelleen pysyneet korkeahkolla tasolla, ja käyttämämme arvostusmallin mukaan olemme historiallisesti katsottuna korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2002 (globaalit osakemarkkinat). Kuitenkin huomioiden vahvat tuloskasvuennusteet ja vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoamat vaatimattomat tuotot, voidaan nykyiset arvostustasot mielestämme pitää edelleen perusteltuina. Osakemarkkinoiden volatiliteetit ovat pienen nousujakson jälkeen palanneet takaisin historiallisen matalille tasoille. Tämä voidaan tulkita joko pienenä varoitussignaalina (markkinoiden piittaamattomuus riskejä kohtaan) tai merkkinä siitä, että markkinat ovat suhteellisen tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Meidän tulkinta on jälkimmäinen vaihtoehto, sillä matalassa volatiliteetissa näkyy myös vaikeus saada tuottoa muualta. Kuva voi tietysti muuttua nopeasta, mikäli talouden tulevaisuudenkuvassa tapahtuu muutoksia huonompaan, sillä sijoittajien salkkujen riskitasot ovat kovemmat kuin vielä muutama vuosi sitten. Seuraamme tilannetta tarkasti.
SIJOITUSNÄKEMYKSEMME Sijoitusnäkemyksemme omaisuusluokkien välillä säilyi marraskuussa osakkeita voimakkaasti suosivana. Kuukauden alkupuoliskolla lisäsimme jälleen hieman osakkeiden osuutta salkuissamme. Osakkeet tarjoavat mielestämme edelleen parhaimmat tuottomahdollisuudet, vaikka kaikki suurimmat omaisuuslajit ovat vuoden alusta päässeet positiivisiin tuottolukuihin. Osakeylipainon puolesta puhuu edelleen kausija tuloskasvutrendit, korko- ja inflaatiotasot sekä suotuisat globaalit suhdannevaiheet. 0maisuuslajit - - - 0 + + + Muutos Osakkeet Korkosijoitukset Osakkeet USA Eurooppa Pohjoismaat Kehittynyt Aasia Kehittyvät Markkinat SIJOITUSNÄKEMYS - JOULUKUU 2017 Korkosijoitukset Valtionlainat Nominaalit Inflaatiolinkatut Yrityslainat, alhainen riski Yrityslainat, korkea riski Eurooppa korkea riski Yhdysvallat korkea riski Kehittyvät markkinat USD-määräiset Paikallinen valuutta Rahamarkkinat Osakeosion sisällä näkemykset pysyivät muuttumattomina. Jatkamme edelleen Euroopan ylipainottamista johtuen Euroopan talousalueen kiihtyvästä talouskasvusta (johon saatiin vahvistusta viime kuussa odotuksia vahvempina luottamusindikaattoreina) sekä suhteellisesti matalammasta arvostustasosta. Kovasta kurssinoususta huolimatta jatkamme myös Japanin lievää ylipainottamista sekä kehittyvien osakemarkkinoiden ylipainottamista. Olemme rahoittaneet kyseiset ylipainot edelleen alipainottamalla USA:n osakemarkkinoita. Korko-osion sisällä taktiset näkemyksemme pysyivät muuttumattomina. Valtionlainat pysyvät edelleen merkittävässä alipainossa korkoallokaatiossamme ja suosimme edelleen korkeampiriskisiä omaisuusluokkia, kuten kehittyvien maiden paikallisvaluutassa liikkeeseen laskemia velkakirjoja (ns. local currency -lainoja) ja matalamman luottoluokituksen omaavia ns. High Yield -yrityslainoja Euroopassa niiden korkeamman tuottotasonsa ansiosta. Sijoitusnäkemys kuvaa yksinkertaistetusti ja yleisellä tasolla varainhoidon sijoitusnäkemystä. Yksinkertaistettua sijoitusnäkemystä ei voida pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana tai sijoitussuosituksena, eikä Elite vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.
Korot taso, % 30.11. 31.10. 12 kk 3 kk euribor -0,33-0,33-0,31 12 kk euribor -0,19-0,19-0,08 2 v. (Saksan valtio) -0,69-0,75-0,76 5 v. (Saksan valtio) -0,31-0,35-0,46 10 v. (Saksan valtio) 0,37 0,36 0,22 5 v. (Ranskan valtio) -0,10-0,11-0,10 10 v. (Ranskan valtio) 0,68 0,75 0,70 5 v. (Yhdysvallat) 2,14 2,02 1,77 10 v. (Yhdysvallat) 2,41 2,38 2,29 Valuutat muutos EUR/, % 1 kk 2017 12 kk USD (1,19) 2,22 13,19 11,77 JPY (133,96) 1,22 8,94 11,93 SEK (9,97) 2,21 4,15 2,04 GBP (0,88) 0,40 3,13 3,26 Korkomarkkinat muutos, % 1 kk 2017 12 kk Rahamarkkina ( ) -0,03-0,30-0,33 EMU valtionobl. ( ) 0,37 1,38 1,80 Yrityslainat - Inv. Grade (EMU, ) -0,13 2,09 2,43 Yrityslainat - HY (Maailma, $) 0,09 9,64 11,63 Kehittyvät markkinat ($) -0,27 8,63 10,12 Osakemarkkinat muutos, % 1 kk 2017 12 kk Maailma (MSCI, $) 2,17 20,77 23,43 Eurooppa (MSCI, ) -2,08 9,37 16,21 USA (S&P 500, $) 3,07 20,49 22,57 Japani (MSCI, ) 1,43 18,13 22,14 Suomi (OMXH CAP, ) -2,25 11,39 18,00 Kehittyvät markkinat (MSCI, $) 0,20 32,53 33,51 Lähde: Elite Varainhoito, Bloomberg Tämä sijoituskatsaus ei ole kehotus merkitä tai lunastaa katsauksen kohteena olevan rahaston osuuksia. Sijoituskatsausta laadittaessa on pyritty varmentamaan siinä käytettyjen tietojen oikeellisuus. Elite Alfred Varainhoito Berg ei vastaa ei vastaa katsauksen katsauksen sisältämien sisältämien tietojen tietojen mahdollisista virheistä virheistä tai puutteista. tai puutteista. Rahaston Rahaston historiallinen tuotto tuotto ei ole ei tae ole tulevasta tae tulevasta arvonkehityksestä. Rahastosijoi- Rahastosijoituksen arvo arvo voi voi nousta nousta tai tai laskea, laskea, ja ja sijoittaja saattaa menettää rahastoon sijoittamiaan varoja. Voitte tutustua rahaston avaintietoesitteeseen, riskiluokkaan, rahaston sääntöihin sekä rahastoesitteeseen osoitteessa www.alfredberg.fi. www.elitevarainhoito.fi. Kaikki Kaikki immateriaalioikeudet tähän tähän asiakirjaan asiakirjaan kuuluvat kuuluvat Alfred Elite Bergille, Varainhoidolle, ellei muuta ellei ole erikseen muuta ole mainittu. erikseen mainittu.