KIRJALLINEN KYSYMYS 418/2012 vp Työhyvinvoinnin edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Työurien pidentäminen on yksi keskeisimpiä kysymyksiä suomalaisen hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta. Parhain ja kestävin tapa pidentää työuria on edistää työelämän laatua ja työntekijöiden hyvinvointia. Työssä jaksamista voidaan edistää esimerkiksi parantamalla työntekijöiden mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan. On tärkeää huomioida, että liikunnan puute on suurin yksittäinen syy hengitys-, sydän- ja tukielinsairauksiin sekä masennusoireisiin, jotka johtavat usein ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin. Eri yrityksissä on otettu käyttöön hyviä käytäntöjä, jotka ovat edistäneet henkilöstön työssäjaksamista. Yksi tällaisista yrityksistä on Abloy Oy, jossa yli 55-vuotiaille työntekijöille tarjotaan muun muassa mahdollisuutta käyttää kuntosalipalveluita, saada terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koulutusta sekä saada ylimääräisiä vapaapäiviä. Abloyn ikäohjelma on muiden hyötyjen lisäksi nostanut henkilöstön eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella. Hallitusohjelmassa työelämän laadun parantaminen on huomioitu, ja ohjelmassa olevien kirjausten mukaan hallitus kehittää työhyvinvointia yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa hyödyntäen jo olemassa olevia malleja sekä työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointipalveluja ja -osaamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä edistääkseen työhyvinvointia ja millä tavoin hallitus aikoo edistää yritysten mahdollisuuksia tarjota liikuntapalveluja henkilöstölleen? Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 418/2012 vp: Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä edistääkseen työhyvinvointia ja millä tavoin hallitus aikoo edistää yritysten mahdollisuuksia tarjota liikuntapalveluja henkilöstölleen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on käynnistänyt useita työurien pidentämiseen tähtääviä toimia, joissa keskeisiä ovat työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät keinot. Työpaikkojen valmiuksia ennakolta puuttua työkykyä uhkaaviin tekijöihin vauhditetaan lisäämällä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyötä sekä uudistetaan hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Sairauspäivärahankorvausjärjestelmässä otetaan käyttöön erityinen työkykylausunto silloin, kun sairausloma on kestänyt yli 90 päivää. Työsuojelun valvonnassa kiinnitetään huomiota niihin valvontakohteisiin, joilla on merkitystä työurien pidentymisen kannalta. Erilaisilla verkostomaisen yhteistyön keinoilla on tarkoitus levittää työpaikoille hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Näitä ovat hallitusohjelmassa mainitut Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisen verkosto. Hallitus on sitoutunut työmarkkinaosapuolten maaliskuussa solmiman ns. työurasopimuksen toimenpiteisiin työelämän laadun parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Kokonaisuuteen kuuluu laaja toimenpidepaketti mm. työterveyshuoltoon, kuntoutuksen kehittämiseen ja työpaikkojen ikäohjelmiin liittyen. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmisteltu työelämän kehittämisstrategia on juuri saatu valmiiksi. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toimeenpanosuunnitelman keskeisen osan tulee muodostamaan hallitusohjelman mukaisesti laaja kansallinen yhteistyöhanke työpaikoille. Kehittämisen on lähdettävä työpaikkojen omista tarpeista. Hanketta tukevat muun muassa Tekesissä käynnistettävä työorganisaatioiden kehittämisohjelma sekä edellä mainitut verkostot. Työelämän laatureformilla tavoitellaan parempaa työssä jaksamista sekä erityisesti alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyä. Joulukuussa 2009 eri ministeriöiden ja useiden järjestöjen yhteistyönä julkaistiin Työyhteisö liikkumaan -opas. Erikseen työmatkaliikunnasta on Työterveyslaitoksen toimesta laadittu suositus. Työmatkaliikunta on vähentynyt selvästi viime vuosikymmenien aikana. Miehistä vain 26 % kertoo harrastavansa työmatkaliikuntaa naisista vastaavasti 47 %. Joulukuussa 2011 nimettiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. Sen asialistalla on myös työikäisen väestön liikunnan lisääminen. Työnantajalla on jo pitkään ollut mahdollisuus verottomasti tukea työtekijöiden liikuntapalveluja. Sen on todettu olevan varsin toimiva järjestelmä. Verovapaan edun arvo on tällä hetkellä 400 euroa. Työmarkkinajärjestöjen 28.11.2011 sopimassa raamisopimuksessa ja siihen liittyvässä valtioneuvoston päätöksessä sovittiin koulutus- ja hy- 2
Ministerin vastaus KK 418/2012 vp Leena Rauhala /kd vinvointivähennyksen käyttöön ottamisesta. Vähennyksellä tarkoitetaan verovähennystä, jonka työnantaja voisi tehdä yritysverotuksessa ja jonka "perusteena on työntekijän koulutukseen ja työhyvinvointitoimintaan osallistumisesta aiheutunut työpanoksen menetys". Vähennys voidaan tehdä kolmen päivän osallistumisesta työnantajan määräämällä tavalla koulutukseen, ja yli 55- vuotiaiden kohdalla osallistumisesta työhyvinvointitoimintaan. Työhyvinvointitoiminnan tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä päätetty. Työnantajalla on mahdollisuus järjestää hyvinkin monipuolista työhyvinvointitoimintaan, jonka sisällöstä jokainen työantaja voi päättää vapaasti. Näistä saatuja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä levitetään em. verkostojen kautta. Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 418/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att främja välbefinnande i arbetet och på vilket sätt ämnar regeringen främja företagens möjligheter att erbjuda sina anställda motionstjänster? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med regeringsprogrammet har regeringen startat flera verksamheter i syfte att förlänga arbetskarriären. Genom olika åtgärder försöker man hitta metoder med vilka välbefinnande i arbetet kan förbättras. Arbetsplatsernas färdigheter att på förhand ingripa i faktorer som utgör risk för arbetsförmågan förstärks genom att öka samarbetet mellan företagshälsovården och arbetsplatser samt genom att utveckla god företagshälsovårdspraxis. I ersättningssystemet för sjukdagpenning införs ett särskilt utlåtande om arbetsförmåga, som bes om sjukledigheten har pågått över 90 dagar. Vid tillsynen över arbetarskyddet fästs uppmärksamhet vid de tillsynsobjekt som har betydelse för förlängning av arbetskarriärerna. Avsikten är att genom olika former av nätverkssamarbete utbyta erfarenheter och sprida god praxis till arbetsplatser. Sådana är Forumet för välbefinnande i arbetet och Nätverket för ledarskapsutveckling, vilka nämns i regeringsprogrammet. Regeringen har förbundit sig att vidta åtgärder för att förbättra arbetslivskvaliteten och förlänga tiden i arbetslivet, såsom överenskommits i det s.k. avtalet om arbetskarriärer som i mars ingåtts mellan arbetsmarknadsparterna. I avtalet ingår ett omfattande åtgärdspaket, som gäller bl.a. företagshälsovård, utveckling av rehabiliteringen och åldersprogram på arbetsplatserna. I enlighet med regeringsprogrammets mål har regeringen nyligen berett en utvecklingsstrategi för arbetslivet. Syftet med strategin är att förbättra sysselsättningsgraden, arbetslivskvaliteten, välbefinnandet i arbetet och arbetsproduktiviteten. En central del av planen för strategins genomförande utgörs av ett omfattande nationellt samarbetsprojekt för arbetsplatser i överensstämmelse med regeringsprogrammet. Utvecklingen ska utgå från arbetsplatsernas behov. Projektet stöds bland annat av utvecklingsprogrammet för arbetsorganisationer som inleds av Tekes samt av ovan nämnda nätverk. Syftet med kvalitetsreformerna av arbetslivet är att arbetstagarna bättre ska orka i arbetet samt att i synnerhet förebygga begynnande sjukpensioner. I december 2009 utgavs guiden Työyhteisö liikkumaan i samarbete mellan flera ministerier och organisationer. Arbetshälsoinstitutet har utarbetat en rekommendation särskilt för motion på väg till och från arbetet. Motion under arbetsfärden har minskat betydligt under de senaste decennierna. Bara 26 procent av männen berättar att de brukar motionera på vägen till och från arbetet motsvarande andel för kvinnorna är 47 procent. I december 2011 tillsatte social- och hälsovårdsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet Styrgruppen för hälsofrämjande motion. På dess agenda finns också målet att öka utövandet av motion bland befolkningen i arbetsför ålder. 4
Ministerns svar KK 418/2012 vp Leena Rauhala /kd Arbetsgivarna har redan länge haft möjlighet att skattefritt stöda sina anställdas motionstjänster. Det har konstaterats vara ett väl fungerande arrangemang. Skatteförmånen är för närvarande värd 400 euro. I marknadsorganisationernas ramavtal av 28.11.2011 och i det därtill anslutna beslutet av statsrådet överenskom man om att införa ett särskilt avdrag för satsningar i utbildning och välbefinnande i arbetet. Med avdraget avses ett skatteavdrag som arbetsgivaren kunde göra i företagsbeskattningen. Grunden för avdraget är en förlorad arbetsinsats på grund av att arbetstagaren har deltagit i utbildning och verksamhet i syfte att förbättra välbefinnande i arbetet. Avdraget kan göras för tre dagars deltagande i utbildning på ett av arbetsgivaren bestämt sätt, och i fråga om arbetstagare över 55 år för deltagande i verksamhet för välbefinnande i arbetet. Man har inte ännu fattat beslut om det närmare innehållet i verksamheten för välbefinnande i arbetet. Arbetsgivaren har möjlighet att arrangera mycket mångsidig verksamhet för att förbättra välbefinnandet i arbetet och fritt bestämma om verksamhetens innehåll. Goda erfarenheter av verksamheten och god praxis sprids via ovan nämnda nätverk. Helsingfors den 7 juni 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5