Vesienhoito 2012 ja 2013

Samankaltaiset tiedostot
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

KIIMINGIN JÄÄLIN TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VESIENHOITOYHDISTYS RY

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2016

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

JÄSENTIEDOTE 1/2017. Tässä jäsentiedotteessa:

Kiimingin - Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Jäälinojan valuma-alueen kunnostustyöt

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Lisäksi paikalla olivat Kari Tiri, Eero Marttila, Eero Laine

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018

JÄSENTIEDOTE 1/2016. Tässä jäsentiedotteessa:

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2017

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelu

KALAMÄEN KOSTEIKKO JÄÄLISSÄ

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto elokuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto kesäkuu 2016

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Tausta ja tavoitteet

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto marraskuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2017

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

KERTARAPORTTI

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Eero Partanen KOSTEIKKO PEHMEIKÖLLE KORTEOJANSUON VESIEN- SUOJELUKOSTEIKKO

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Biohiili ja ravinteet

Transkriptio:

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Vesienhoito 2012 ja 2013 Vuosikokous 25.3.2013 Jäälinmaja Eero Laine puheenjohtaja Birger Ylisaukko-oja sihteeri

Tilaisuuden kulku: Toimintavuoden pääpiirteet Eero Laine Toiminta palasteltuna Birger Ylisaukko-oja Vuosikokousasiat

Toiminta vakiintui Hallitus kokoontui 7 kertaa Päästiin käytännön töihin Verkosto laajeni Vesienhoitotoimikunta: Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys (2 kokousta) Kiimingin kunta ELY-keskus Metsäkeskus Oulun Seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus Kiimingin jakokunta Kiimingin kalastuskunta Kellon kyläseura Yhteyksiä Kuusamoon, Kitkajärven kunnostukseen Oulun kaupunki mukaan

vakiintui Jäsenistö karttui: henkilöjäseniä 25 -> 80 yhteisöjäseniä 2 -> 4 kannatusjäseniä 0-> 11 Tunnettuus karttui 8 juttua Kalevassa ja Rantapohjassa lähes 8000 käyntiä nettisivuilla arvottamistutkimus: 1600 kyselylomaketta Kello Jääli alueelle Paljon oheistoimintaa Paljon toimintaa vuodelle 2013

Katsotaan toimintaa 2012 ja 2013 Jäälinjärvi kiintoaine limalevä mitä tehdään/voidaan tehdä Jäälinoja mitä voidaan tehdä Oheistoimintaa mitä on tehtävä, jotta vesistöä voidaan hoitaa

Jäälinjärven pulmat Löyhä pohjasedimentti kiintoainesta valunut vuosikymmeniä huonontuminen jatkuu Limalevä kiintoaineen mukana ravinteita ranta-alueen kuormitusta sisäinen kuormitus: o pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat veteen o särkikalat voimistavat ilmiötä Särkikaloja liikaa

40 Kiintoaine 2012 mg/l Saarisenoja m3/s Tulovirtaama Jäälinjärveen 2012 30 Korteoja Jäälinoja (luusua) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2011 2012 20 10 0 40,0 Kiintoaine 2011 mg/l Saarisenoja 30,0 Korteoja Jäälinoja 20,0 10,0 0,0

Kiintoainekertymä Jäälinjärveen (kuiva-ainetta) kg 30000 25000 2012 20000 15000 10000 2011 5000 0-5000 15.touko 15.kesä 15.heinä 15.elo

Jäälinjärven valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Saarisenojanniityn lintuvesi- ja laskeutusallas

Saarisenojan vesi valutetaan suon yläreunaan

Vesi virtaa vaikka ei näy

kunnes yht äkkiä alkaa näkyä

Ja niinpä meillä on puro

jossa virtaa puhdasta vettä

Jäälinjärven valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Saarisenojaa ennen veden palautusta

Pato ja suisteet levittävät veden rantatasanteelle

Putkipato

Suunnitelmia 2013 Korteojan kosteikko 38 km 2 Korteoja 8,4 km 2 Kokko-oja 15 km 2 Saarisenoja 28 km 2 Kalamäen kosteikko Kokkojärvenniityn allastus ja pintavalutus 65 km 2 Karttapohja: Kalimeenjoki kuntoon -projekti

Jäälinjärven valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Korteojan kosteikon sijainti

Korteojan lintuvesi ja pintavalutus - alustava suunnitelma Ojakatko

Kalamäen kosteikko Mittakaava 0 100 200 300 m

Limalevä Gonyostomum semen viihtyy ravinteikkaissa vesissä vaeltaa syvyyssuunnassa, optimoi elinolosuhteensa käy syömässä pohjalla?

Jäälinjärven plankton ja levät kesällä 2011 mg/l 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 18.7. 15.8. 30.8. sinilevät nielulevät panssarisiimalevät tarttumalevät kultalevät piilevät keltalevät limalevät silmälevät viherlevät muut

Ravinteet Jäälinjärveen v. 2012 Kok. fosfori Kok. typpi 45 % 5 % 24 % 6 % Laskeuma Haja-asutus Lähivaluma-alueen pihat Metsätalous 64 % 10 % 10 % 6 % 10 % 20 % Luonnohuuhtouma 210 kg (v. 2012) 3555 kg (v. 2012)

Fosfori 2012 P kok kg Kertymä 12 kg 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht Fosfori 2011 P kok kg Kertymä 6 kg Huom: skaalaus! 45 Jäälinojaan 40 Saarisenojasta 35 30 25 Korteojasta Kuorma yht 20 15 10 5 0 15.kesä 15.heinä 15.elo 15.syys

Fosfaattifosfori 2012 PO 4 -P kg Kertymä 43 kg 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht. Fosfaattifosfori 2011 PO 4 -P kg Kertymä 17 kg Huom: skaalaus! 25 20 15 10 Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht 5 Fosfaatti kuluu järvessä! 0 15.kesä 15.heinä 15.elo 15.syys

Typpi 2012 N kok kg Kertymä -102 kg 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht. Typpi 2011 N kok kg Kertymä 53 kg Huom: skaalaus! 500 450 400 350 300 Jäälinojaan 250 Saarisenojasta 200 Korteojasta 150 Kuorma yht. 100 50 0 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys 1.loka

300 Ammoniumtyppi 2012 NH 4 -N kg Kertymä 56 kg 250 200 150 100 50 Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht. 0 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Ammoniumtyppi 2011 NH 4 -N kg Kertymä 32 kg Huom: skaalaus! 30 25 20 15 Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta 10 Kuorma yht Ammoniumtyppi kuluu järvessä! 5 0 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys

Liukoiset ravinteet kuluvat Jäälinjärvessä (2.8.2011) 70 60 50 40 30 20 10 0 Fosfaatti fosf. µg/l Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja 60 50 40 30 20 10 0 Ammonium typpi µg/l Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja

Nitraatti nitriittityppi µg/l 250 200 150 Saarisenoja Korteoja Jäälinoja 100 50 0

Mikä neuvoksi? Jätevedet pois Jäälinjärvestä! => viemäröinti Malttia pihojen lannoitukseen => Hyvän ranta-asukkaan suojavyöhyke rantaan ohjeet Hoitokalastus kutusärkien pyynti järven luusuasta keväällä paunettipyynti alkukesällä

Jäälinojan tutkimukset

Ravinteet Jäälinojaan 36 % Kok. fosfori 21 % Laskeuma Haja-asutus Hulevedet 49 % Kok. typpi 5 % 20 % 11 % 11 % 20 % Maatalous Metsätalous Luonnonhuuhtouma 8 % 18 % 176 kg (2012) 3221 kg (2012)

Liukoiset ravinteet Jäälinojassa P-PO4 µg/l N-NO 2 -NO 3 µg/l 80 20 60 10 0 Jäälinoja 1 Jäälinoja 2 Jäälinoja 3 40 20 0 Jäälinoja 2 Jäälinoja 3

Jätevedet näkyvät Jäälinojassa E.coli kpl/100 ml 180 160 140 120 Jäälinoja 1 Jäälinoja 3 100 80 60 40 20 0 26.6.2012 13.7.2012 2.9.2012

Mitä Jäälinojan hyväksi voidaan tehdä? Jätevedet viemäriin alueella on jo viemäriverkko Hyvän ranta-asukkaan ohjeet Valuma-alueen kunnostus Metsäkeskus suunnittelee toteutukseen jo 2013?

Jälinojan valuma-alueen kunnostus Leppisuo Välikylä Kivisuo Selkäsuo

Hulevedet???

Vuosi 2012 - paljon toimintaa kustannustehokkaasti Paitsi rakentamista sopimus Yhdistys/Kunta/ELY maanomistajasopimuksia allaskoe Jäälinjärvessä vesitutkimuksia hoitokalastusta Jäälinjärvi-seminaari arvottamistutkimus viestintää lobbausta maastotietopolku visiointi rahoituksen hankintaa 2013 diplomityö

Resursseja kohtuudella, talkoot tärkeitä Yht. 1600 tuntia 35 henkilöä Rahoitusta: Jäsenmaksut 1 800 eur Kiimingin kunta 30 000 ELY-keskus 5 000 + virkatyötä Lahjoituksia 770 Metsäkeskus virkatyötä

Suunniteltu 2013 Käsitelty edellä: Kalamäen kosteiko Korteojan lintuvesi ja pintavalutus Kokkojärvenniityn allastus ja pintavalutus Jäälinojan valuma-alueen vesienhoitorakenteet hoitokalastus Hyvän ranta-asukkaan ohjeet Lisäksi: EAKR-hanke: Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli Maastotietopolku Vesistötarkkailu Päättäjäkontaktit (viemäröinti) Viestintä (mm. Oulun Päivien tutustumiskohteet, Oulun sata tekoa )

Jäälin Koitelin maastotietoreitti HUOM! Ideointiasteella! Tietoa Jäälinjärvestä Energia Kalamäen asutushistoriaa Kosteikon tarkoitus Kosteikon kasvit ja eläimet Geologiset muodostumat Metsätalous ojitukset metsän kasvu metsien hyödyntäminen Miten pintavalutus toimii Nuotiopaikka Kosteikon tarkoitus Kosteikon kasvit ja eläimet Hiihtoreitti Kaunis maastokohta, Laavu? Kokkojärven historiaa Kasvilajistot Metsätalous ojitukset metsän kasvu metsien hyödyntäminen

Tärkeä yhteistyökumppani Kiitos!