Suomi ja väestöllinen tulevaisuutemme Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Studia Generalia sarjassa Isä Ameriikassa ja Sergei Suomessa Pidetty esitelmä 27.2.2013 Turun yliopisto Siirtolaisuusinstituutti
Sisältö On muutettu ennenkin Väestöllinen tulevaisuutemme Erilaisia kohtaamisia maahanmuutossa Kohtaamisen riskejä Maahanmuuttokysymysten kansallinen hoito Käritään hihat aloitetaan perusteista Yhteenveto
On muutettu ennenkin
Varhaista maahanmuuttoa Turkuun: Italia esimerkkkinä Ensimmäinen tunnettu italialainen oli arkkitehti Carlo Bassi (Akatemiatalo, Turun Seurahuone eli nykyinen.). Italialaisia tuli 1800-luvun puolivälissä kaupustelijoina ja kiertävinä muusikkoina paljon Turkuun (Tanzi-Albi, Casagrande, Calabrese) Laukkuliike Calabrese: Marina Sysimetsä isänsä Wilhelm Casagranden kanssa 4
300 000 The foreign population in Finland 1980 2011 Persons 250 000 200 000 Foreign born Foreign citizens Foreign language speakers 266,000 245,000 150 000 183,000 100 000 50 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Source: Statistics Finland/Vital Statistics. Figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration 2012.
Väestöllinen tulevaisuutemme
8000000 Suomen väestö 2050 eri väestövaihtoehtojen perusteella 7000000 6000000 5000000 Suomen nykyinen väestö, eli 5.4 milj. 4000000 3000000 2000000 1000000 17 000 22 000 25 000/ 30 000 0 1,6 Hedelmällisyys 1.6 1.8 1.9 2.1 Tulos: kaikilla hedelmällisyyden ja maahanmuuton kombinaatioilla Suomen väkiluku nousisi vuoteen 2050 mennessä. Alhaisimmalla hedelmällisyydellä ja sen alhaisimmalla maahanmuutolla kasvu olisi n. 200 000 henkeä (vas. tolppa). Korkeimmalla hedelmällisyydellä ja korkeimmalla muutolla kasvu olisi n. 1,5 milj. (oikea tolppa). Muut vaihtoehdot sijoittuvat näiden välille.
8000000 Suomen väestö 2050 eri väestövaihtoehtojen perusteella 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 17 000 22 000 25 000/ 30 000 2000000 1000000 0 1,6 Hedelmällisyys 1.6 1.8 1.9 2.1 Punainen tolppa ilmoittaa maamme väkimäärän vuoteen 2050 mennessä ilman maahanmuuttoa. Tuloksena olisi väestön väheneminen.
8000000 Suomen väestö 2050 eri väestövaihtoehtojen perusteella 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 17 000 22 000 25 000/ 30 000 2000000 1000000 0 1,6 Hedelmällisyys 1.6 1.8 1.9 2.1 Ei siirtolaisuutta
Elinajanodote 2012-2050 2012 2050 Miehet 77.4 85.7 Naiset 83.9 89.9
Elinajanodote 2012 2050 Lisävuosia 65 täyttäneille 2012 2050 Miehet 17.6 20.6 Naiset 23.5 26.7
Muuttoliikkeen vaikutus huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Lähtötilanne: hedelmällisyys 1.8 ja muuttovoitto 17 000 henkeä/v. Vaihtoehto A, Tilastokeskus Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliikkeen kasvu 17 000 henkeä, väkilukumme kasvu olisi 0.67 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, niin Muuttoliike 30 000 henkeä/v, kasvattaisi väestöä nykyisestä 1.26 milj. henkeä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi 2012 2050 koko ajan 17 000 henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. henkeä Vaihtoehto D: Ruotsin malli Jos hedelmällisyys koko ajan 1.9 ja muuttoliike 30 000 henkeä, niin väestö kasvaisi nykyisestä noin 1. 4 milj. hengellä
Tällä hetkellä Suomessa on noin 245 000 vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2012): KIELI 2050 (?) venäjä 237 000 viro 135 000 somali 57 000 englanti 56 000 arabia 45 000 kurdi 37 000 kiina 37 000 muut 400 000 Yhteensä 1 milj.
Ulkomailla syntyneiden naisten hedelmällisyys vuosina 2009-2011 Ulkomailla syntyneiden hedelmällisyysikäisten naisten %-osuus syntymävaltion / syntymämaanosan mukaan 2011 Kokonaishedelmällisyys: Yhteensä: 1,85 Suomi: 1,84 Ulkomaa: 2,03 Aasia 2,06 23,3% 23,3% Ent. NL ja Venäjä 1,73 Ruotsi 1,95 13,3% 11,3% 9,6% 8,2% 1,5% 3,7% 5,9% muu 1,81 P- ja E-Amerikka 1,86 muu Eurooppa 2,64 Tilastokeskus / Maahan- ja maasta Viro 1,83 muu EU27 1,51 Afrikka 3,33
Erilaisia kohtaamisia maahanmuutossa
Ruotsissa maahanmuuton tulevaisuutta pohtinut työryhmä on julkaissuut useita raportteja. Asiakirjat ovat konkreettisia, ja niissä yritetään ratkaista akuutteja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Viimeisin raportti koski maassa asuvien somalien korkeaa työttömyyttä.
Onnistunut kohtaaminen, akkulturaatio, ja kotoutuminen vähentävät kriisiytymisen mahdollisuutta Ruotsi: onko etnisyys tabu? Perinteisesti Ruotsissa ollut. Taustaa: Miksi somalien työttömyysaste alhainen Yhdysvalloissa, mutta korkea Ruotsissa? Miksi somalit menestyvät yrittäjinä USA:ssa? Yksi selitys: Maahantulo helppoa, mutta työmarkkinoille tulo Pohjoismaissa vaikeaa Entä Suomessa: Tilanne muistuttaa paljolti Ruotsia (vrt. Tiina Ristikarin väitöskirja)
Miten Suomessa ja Ruotsissa julkisuudessa tapahtuu etnistä leimaamista?
SUOMI Kohtaamisia julkisuudessa: Suomalainen etnisyyteen liittyvä julkisuuskäytäntö poikkeaa esimerkiksi ruotsalaisesta vastaavasta. Suomessa tapahtuu etnistä leimaamista
SUOMI Esimerkki etnisestä leimaamisesta
Luettu: Yle Areena 6.1.2013 Esimerkki etnisestä leimaamisesta
RUOTSI Dagens Nyheter 6.1.2013 Ruotsissa etninen leimaaminen on vähäistä. Vuoden alussa tapahtunut kultaliikkeen ryöstö uutisoitiin näkyvästi ilman etnistä leimaamista.
RUOTSI Ryöstäjien etninen tausta ilmeni toki netti-kirjoittelusta. Södertälje: super diversity - kaupunki
Maahanmuutto aiheuttaa vääjäämättä keskustelua ja toimia, jotka voivat kriisiytyä. Monien kulttuurien yhteiskunnan rakentaminen on kansallisesti pitkä prosessi. Vuonna 2050 maahanmuuttajia on Suomessa mahdollisesti lähes miljoona. Etninen leimaaminen turhaa. Mistä lingua franca? Tai cultura uniforma? Suvaitsevaisuudesta siirryttävä toisten kunnioittamiseen ja hyväksymiseen
Kohtaamisen riskejä
Terveys ja kansallinen taso Infektiot siirtyvät kantajiensa mukana maasta toiseen. Infektiotautien seulonta tavoittaa Suomessa maahanmuuttajista n. 15 %. Tutkimuksen mukaan C- ja B-hepatiitin esiintyvyys Suomen maahanmuuttajissa niin korkea, että seulonta olisi kustannustehokasta -Ehkäisyn tuntemattomuus -Abortit ehkäisykeinona -Traumakokemukset -Sosiaalinen verkosto kantaväestöön vähäinen >> siitä huolimatta maahanmuuttajien elämänlaatu raportin mukaan on hyvä
Mediuutiset 11.1.2013 Myös maahanmuuttajat tarvitsevat terveyteen liittyvää neuvontaa.
Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla. Kuvassa Turun Moisiossa oleva Buddhalainen temppeli
Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Temppeli koetettiin tuhopolttaa 10.9.2010.
Uusi muuttoliikeilmiö kohdannut Suomenkin: Dokumentoimaton maahanmuutto: Oletetaan, että Suomessa on n. 1 000 dokumentoimatonta maahanmuuttajaa. Useissa maissa paperittomat kuuluvat terveydenhuollon piiriin (esim. Ruotsi). Samoin heidän lapsillaan on oikeus koulunkäyntiin. Nämä oikeudet puuttuvat Suomessa olevilta
Maahanmuuttokysymysten hoitaminen kansallisena asiana
Tammikuussa 2013 julkistettu raportti antaa kohtuullisen vaatimattomat eväät suunnitella Suomen maahanmuuton tulevaisuutta tai sen yhteiskunnallista merkitystä. Raportin työryhmä koostui kansallisista järjestöistä. Varsinaiset maahanmuuton asiantuntijatahot puuttuivat työryhmästä: Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto, Siirtolaisuusinstituutti, Väestöliitto, Suomi-Seura
Useassa länsimaassa on esimerkiksi sharia-lakia sovellettu menestyksellä perheoikeuden kohdalla. Keskusteltua lain saamisesta Suomeenkin on jaksoittain esitetty. Mikäli menettelyä sovellettaisiin, edellyttäisi se lopullisten päätösten hyväksymistä alioikeudessa (muiden maiden käytäntö).
Islamilainen perheoikeus -Avioliitto solmitaan usein suvun sisällä, jotta omaisuus -Mieskeskeinen (useita vaimoja, pojan perintöasema, eromahdollisuus, voi naida ei-muslimin) -Avioehto voidaan tehdä. Sisältää ehtoja erosta, puolisoiden määrästä, elatuksesta -Morsiusraha maksetaan sulhasen puolelta siksi tytöt eivät epäsuosiossa (vrt. Aasia) -Kunniamurha ei kuulu Islamiin, miehen ympärileikkaus ei ole Koraanissa vaan sunnassa (Mohammedin puheissa). Naisen ympärileikkaus Missä Suomen perheoikeus poikkeaa: -Avioliittoikä -Avioliitto vain muslimin kanssa -Avioliittoon pakottaminen -Vaimon kurittaminen -Lasten perintöoikeus -Väliaikainen avioliitto (shiiat, liittyy prostituutioon) -Homoseksuaalisuus
Suomessa ei vieläkään nähdä maahanmuuttoa resurssina toki joitain poikkeuksia esiintyy (vrt. HBL:n uutisointi seuraavassa diassa). Norja panostaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja kotouttamiseen. Kielikoulutus on automaatti sinne ei ole jonotusta Suomen malliin. Tulokset hyviä, kun kielikoulutus yhdistetään työllisyyskoulutukseen samanaikaisesti.
Norjan malli kotoutumiseen?
Kääritään hihat aloitetaan alusta: Opetusta kouluihin
Vitsa väännettävä jo nuorena: instituutin opetuspaketti julkistetaan huhtikuussa 2013
Yhteenveto Suomella on pitkät perinteet maahanmuuttomaana Suomen väestö on voimakkaalla kasvu-uralla väestönkasvu jatkossa täysin maahanmuuton varassa Etnisyydestä voidaan puhua. Etninen leimaaminen ei asiallista Maahanmuuttoon liittyy myös riskejä, jotka on hyvä tiedostaa Maahanmuuton kansallinen hoito on hakusessa > opetusta kouluihin ja tutkimusta lisää. Hallinto profiloitava yhden luukun periaatteelle Maahanmuutto nähtävä resurssina Kansallisesti tasavertaisen yhteiskunnan rakentaminen on pitkä prosessi.