Kotiseutukosteikko Life -hanke Hämeenlinna, Vitikankorven kosteikko Elinympäristöt Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan; Kosteikkoesitelmä 04.06.2014 Suomen riistakeskus, Timo Niemelä & Mikko Alhainen
Suunnittelualueen lähtötilanne, 07.06.2013 Kosteikko rakennetaan alavalle turvemaapellolle, joka on ollut kuivatusongelmien vuoksi useita vuosia luonnonhoitonurmena Kuva: Mikko Alhainen
Suunnittelualueen lähtötilanne Peltoalueen yli on rakennettu Elenia Oy:n 20 kv:n ilmajohtoverkko, jonka korvaamisesta maakaapelilinjalla sovittiin yhtiön kanssa tammikuussa 2013 työn toteutus kesällä 2014 Kuva: Mikko Alhainen
Suunnittelualueen lähtötilanne Kosteikkoalue rajautuu Lautaporras II Sillantaka -nimiseen yhdystiehen Kosteikon maksimipadotustasosta ja tien sivuluiskan uudelleenmuotoilutöistä sovittiin tieviranomaisten kanssa pidetyssä maastokatselmuksessa joulukuussa 2012 Kuva: Mikko Alhainen
Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Kehittää kohteesta monipuolinen luonnonhoidon mallialue sekä merkittävä vesilintujen suosima pesimä- ja poikue-elinympäristö - Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua ja maiseman moni-ilmeisyyttä - Edistää luonnon monimuotoisuutta - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikkokohde sijaitsee yhden tilan mailla, jolla on kaksi omistajaa - Kosteikko perustetaan alavalle ja kuivatusongelmista kärsineelle turvemaapellolle - Kosteikko saa vetensä noin 140 hehtaarin suuruiselta metsävaltaiselta valumaalueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen nykyinen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston - Kosteikon rakentamisessa on otettava huomioon yleisen tien vaatima kuivavara sekä sähkölinjan sijainnista johtuvat rajoitukset - Patorakennustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota padon vedenpidätyskykyyn, sillä patoa ei voida rakentaa homogeenisista savimaista
Kosteikkohankkeiden edellyttämät luvat: Kaikissa hankkeissa sovellettava vaikutusperusteinen lupaharkinta (vesilaki 3 luku 2 Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet (vesilaki 3 luku 3 ) Suojellut vesiluontotyypit (vesilaki 2 luku 11 ) Valvontaviranomaisen (ELY-keskukset) lausunto kannattaa pyytää kaikista kosteikkohankkeista Aluehallintoviraston (AVI) myöntää vesilain mukaiset luvat (tietyt vaikutukset ja hanketyypit) Kaavasta ja kaavamääräyksistä johtuvat lupa-asiat (asianomainen kunta)
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Patorakennustyöt aloitettiin pellon ruokamultakerroksen kuorimisella
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Patopengertä ei voitu rakentaa myöskään ruokamultakerroksen alta paljastuneen hienojakoisen hietamaan päälle, joten nämäkin maat oli kaivettava pois padon keskilinjalta
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Hienojakoisista hietamaista rakennettiin varsinaisia vedenpitäviä patomaita tukeva ja kaivinkoneen liikkumisen mahdollistava kantava padon takaosa
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Ojaan kertynyt liete ja muu orgaaninen aines kaivettiin tarkoin pois tulevan padon kohdalta
Kosteikon patokaivon asennus Patokaivo asennettiin kuivatyönä vesiä poisjohtavan vanhan valtaojan viereen Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, että kaivosta lähtevän poistoputken pää jäisi uoman nykyisen vesipinnan yläpuolelle
Kosteikon patokaivon asennus Rumpuputkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 12 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Rumpuputkien ympärykset tiivistettiin huolellisesti lapiotyönä Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen Patolaitteiden kustannukset: - Munkkikaivo Spiro SN 2, 860/800 mm: 1000 sis. alv - Rumpuputket 400/337 mm, SN 8, yht. 18 m + putkien kiinnitystarvikkeet: 550 sis. alv - Toimituskustannukset: 200 sis. alv
Kohteelle tilattu patokaivo - kaivorungon koko 860/800 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 400/337 mm - kaivon korkeus 2800 mm Havaittuja ongelmia - lietepesän syvyys 300 mm - padotuskorkeuden säätövara 1900 mm Muut sivun kuvat: Mikko Alhainen Patokaivon rakennekuva, Kaivotuote Oy
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Patoon tarvittavat maamassat kaivettiin kauempaa kosteikon puolelta, jotta padon kosteikon puoleista luiskaa vasten jäisi riittävän leveä koskematon kiintomaaharjanne Padon vesitiiviiseen ytimeen kelpaava savensekainen rahkaturvekerros oli melko ohut, jolloin patomassoja jouduttiin kaivamaan ennakoitua laajemmalta alueelta
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Pellon pohjamaa oli erittäin märkää ja löysää lervasavea (kuvan alareunassa näkyvä vaalean harmaa sedimentti), eikä sitä voinut käyttää patorakentamisessa
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Penkereen takaluiskaa vahvistettiin patorakennuspaikalta löytyneille isommilla maakivillä, joiden avulla saatiin estettyä tehokkaasti patomassojen liukumista ojalinjan ylityksessä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Padon vedenpidätyskyvyn turvaava savensekainen rahkaturve levitettiin noin 40 50 cm paksuksi kerrokseksi leveää ja kantavaa tukipengertä vasten
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Patokaivon tuloputken ympärille asennettiin suodatinkangas ja kankaan päälle levitettiin seulanpäälliskiviä, jottei kosteikon tyhjennysvaiheessa syntyvä imu aiheuttaisi syöpymiä putkenpäätä vasten olevaan patoluiskaan
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Patopengertä rakennettiin sekä padon etuluiskan puolelta että varsinaisten patomaiden tueksi rakennettua leveää ja kaivinkonetta kantavaa pengertä pitkin Pato nostettiin tavoitteelliseen harjakorkeuteen (kosteikon NW + 70 cm) patoytimen taakse varastoiduilla kaivannon hietamailla
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Patopenkereen pintaan levitettiin vielä ohut ruokamultakerros, mikä nopeuttaa sitovan pintakasvillisuuden muodostumista
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen kauhalla liippaamalla
Pohjakynnyksen rakentaminen Pohjakynnys rakennettiin muun patopenkereen jatkeeksi siten, että kynnyksen padotustason määräävä harja saatiin rakennettua koskemattomaan kiintomaahan
Pohjakynnyksen rakentaminen Pohjakynnyksen kosteikon puoleiseen luiskaan kaivettiin pieni syvennys suodatinkankaiden ankkurointia varten
Pohjakynnyksen rakentaminen Pohjakynnyksen virtausaukosta rakennettiin sen verran kapea, että kiveyksen alla voitiin käyttää yhtä yksimittaista suodatinkangasvuotaa Virtausuoman pintaverhoilumateriaalina käytetyn seulanpäälliskiven alle levitettiin ohut kivennäismaakerros suodatinkankaan suojaksi
Pohjakynnyksen rakentaminen Pohjakynnyksen virtausuoma kivettiin laskuojan ulkokurvin reunaluiskaan asti Samoin kuin kaivon tuloputki, myös poistoputken pää kivettiin virtauksen aiheuttaman uomaeroosion estämiseksi!
Pohjakynnyksen rakentaminen Pohjakynnyksen padotustason määräävä kapea harja nostettiin oikeaan korkeuteen pelkällä 0 32 mm kalliomurskeella Virtausuoman suulle aseteltiin muutamia isoja maisemakiviä Uoman luiskien yläreuna maisemoitiin ruokamullalla Virtausuomaan levitettiin koko matkalle kalliomursketta seulanpäälliskiveyksen tiivistykseksi
Yhteenveto pohjakynnyksen rakentamisesta Pohjakynnyksestä rakennettiin noin 35 metriä pitkä ja se yhdistettiin loivalla kaarrepyöristyksellä varsinaiseen päälaskuojaan Pohjakynnyksen rakentamisen kustannukset: - kaivinkonetyö 5,5 h x 84,32 / h = 463,76 sis. alv - seulanpäälliskivi 100 300 mm, yhteensä 96 t (96 t x 7,44 / t =714,24 sis. alv) - kalliomurske 0 32 mm, yhteensä 19,2 t (19,2 t x 11,04 / t = 211,89 sis. alv)
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Patorakennustöiden kustannukset: - Kaivinkonetyöt 40 h x 84,32 / h = 3372,80 sis. alv - Kaivinkoneen siirtokustannukset 279,00 sis. alv Rakennustyössä käytetty kalusto: - Hyundai 210 LC-7A telakaivinkone, jossa kauhankallistaja Kohteen kaivinkoneurakoitsija: - Markku Laurila (kaivinkonemiehenä Juha-Pekka Perälä)
Rantaviivan muotoilutyöt Tien sivuojaa siirrettiin kosteikon kohdalla kauemmas ja tieluiskan kaltevuutta loivennettiin tieviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti
Rantaviivan muotoilutyöt Kosteikon rantojen moni-ilmeisyyttä lisättiin niemiä ja lahdelmia rakentamalla
Pesimä- ja lepäilysaarien rakentaminen Kosteikkoalueelle muotoiltiin erilaisia saaria lisäämään alueen rakenteellista ja maisemallista vaihtelua sekä tarjoamaan vesilinnuille suojaisia pesimäpaikkoja
Laskeutusaltaan rakentaminen Kosteikkoalueelle vesiä tuovan tulo-ojan suulle rakennettiin pienimuotoinen laskeutusallas, mihin ajan mittaan kertyvä liete on helppo tyhjentää telakaivinkoneella osana kosteikon tulevaa ylläpitohoitoa
Laskeutusaltaan rakentaminen Laskeutusaltaan kosteikon puoleiseen päähän rakennettiin pato, jonka avulla vesien läpivirtausta kosteikkoalueella saatiin muutettua Patoon asennettiin tyhjennysputki, jonka pää nostettiin kosteikon puolella ylös
Laskeutusaltaan rakentaminen Metsän reunassa sijaitsevan laskeutusaltaan vedet ohjattiin mutkittelevaksi rakennettua yhdyskanavaa pitkin kosteikon latvaosiin rakennettuun matalaan kaivukosteikkoon Toimenpiteiden tavoitteena oli lisätä veden tasaisempaa kiertoa kosteikon eri osien läpi ja parantaa samalla kosteikon vesiensuojelutehokkuutta kokonaisviipymäaikaa kasvattamalla
Yhteenveto kosteikkoalueen muokkaustöistä Kosteikkoalueelle rakennettuihin saariin, niemiin ja patoluiskaan kylvettiin heti heinänsiementä monivuotisen nurmikasvuston aikaansaamiseksi
Yhteenveto kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutöistä Kosteikon kaivu- ja muotoilutöiden kustannukset eriteltynä: - Saarten rakentaminen 1,5 h x 84,32 / h = 126,48 sis. alv - Rantaviivan muotoilutyöt 3 h x 84,32 / h = 252,96 sis. alv - Tien sivuluiskan loiventaminen 2,5 h x 84,32 / h = 210,80 sis. alv - Laskeutusaltaan, kanavien ja kaivukosteikon rakentaminen 15 h x 84,32 / h = 1264,80 sis. alv - Parkkipaikan ja tarkkailutasanteen rakentaminen 1,5 h x 84,32 / h = 126,48 sis. alv Hankkeen konetöiden ja materiaalien kustannukset yhteensä n. 8700
Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Kuva: Mikko Alhainen Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina Maanomistaja toteuttaa hankkeen laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat ainakin vuoden 2015 loppuun asti
Pelto muuttuu vähitellen kosteikoksi 28.10.2013 Kosteikon vesipinta nousi nopeasti asetettuun tavoitetasoon (HW 40 cm), jossa sen annetaan olla seuraavaan kevääseen asti Kuva: Mikko Alhainen
Kosteikko suunnitellussa padotuskorkeudessa 13.05.2014 Kiitos mielenkiinnosta! Kuva: Mikko Alhainen