Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Riikka Ikonen, erikoistutkija, THL Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL Johanna Seppänen, erikoistutkija, THL Nina Halme, erikoistutkija, THL Esitys pohjautuu julkaisuun: Ikonen R, Hietamäki J, Laakso R, Heino T, Seppänen J & Halme N. 2017. Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta Tiiviisti 21/2017, THL.
Taustaa Suomessa ei ole aikaisempaa kansallisesti kattavaa koottua tietoa sijoitettujen lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista Aikaisempien tutkimusten mukaan Sijoitetut nuoret voivat huonommin kuin sijoitetut lapset (Ottosen & Jørgensen 2015) Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on vanhempansa kanssa asuvia enemmän koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia (Tideman ym. 2011) Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat vähemmän väkivaltaa heistä huolehtivan aikuisen taholta kuin syntymävanhempansa kanssa asuvat ikätoverit (Ellonen & Pösö 2010) 2
Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on koko maan kattava väestötutkimus Kokonaisotanta perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista ja heidän huoltajistaan, 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Aineisto on kerätty keväällä 2017 Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi 80 % ( N = 95 725) ja 8. ja 9. luokan oppilaista 63 % (N = 73 680) 3
SIJOITETUT LAPSET JA NUORET KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Sijoitetut lapset ja nuoret identifioitiin aineistosta asumista koskevan kysymyksen avulla Sijoitetuksi määriteltiin lapsi tai nuori, joka oli vastannut asuvansa sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa Sukulaisten luona asuvat eivät ole mukana, koska aineistosta ei ole mahdollista erotella lastensuojelusyistä ja muista syistä sukulaistensa luona asuvia Sijoitettuna asui lapsista 0,4 % (n = 351) ja nuorista 1,0 % (n = 705) Verrattuna huhtikuun viimeisenä päivänä 2017 sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten lukumäärään (THL:n TIETOosaston tuottama tieto), kysely kattaa noin 30 % kokonaisjoukosta 4
TARKOITUS Kuvata sijoitettuna asuvien perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvien lasten ja 8. ja 9. luokkaa käyvien nuorten hyvinvointia ja verrataan sitä toisen tai molempien vanhempiensa kanssa asuvien ikätovereiden hyvinvointiin. Lisäksi kuvataan muutamien keskeisten hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ja väkivaltakokemusten kasautumista sijoitettuna asuvilla ja vanhempansa kanssa asuvilla nuorilla. 5
TAUSTATIEDOT Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot Sijoitettuna asuvat 4-5. luokka 8-9. luokka Vanhempansa kanssa asuvat Sijoitettuna Vanhempansa asuvat kanssa asuvat Osallistujien lukumäärä 351 86 002 705 68 640 Äidin koulutus, korkea aste Ei saatavilla 19 41 Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai huonompi Ei saatavilla 51 32 Vanhempi työttömänä viimeisen vuoden aikana Ei saatavilla 61 31 Sukupuoli, tyttö 51 50 55 52 Suomalainen syntyperä 84 89 86 95 Fyysinen toimintarajoite Ei saatavilla 14 5 Kognitiivinen toimintarajoite Ei saatavilla 30 11 Pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma Ei saatavilla 37 22 Merkittävät elämäntapahtumat lukuvuoden aikana Koulun vaihto 28 7 28 4 Vanhempien ero 21 6 12 4 Uusperheen muodostuminen 16 4 17 3 Sisaruksen syntymä 16 11 14 5 Oma vakava sairaus, vammautuminen tai muu vastaava 9 4 19 6 Perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakava sairaus tai kuolema 30 22 34 22 Sijoitetut lapset ja nuoret eroavat monin tavoin vanhempansa kanssa asuvista taustatietojen osalta Vanhemmilla enemmän työttömyyttä ja koettuja taloudellisia ongelmia Enemmän toimintarajoitteita Huomattavasti enemmän merkittäviä elämäntapahtumia 6
KOETTU HYVINVOINTI 4-5. luokka Tyytyväinen elämäänsä 67 90 Tuntee itsensä yksinäiseksi 3 7 8-9. luokka Tyytyväinen elämäänsä 46 76 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 9 23 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sijoitettuna asuvat, % Vanhemman kanssa asuvat, % THL: Kouluterveyskysely 2017 7
KOETTU TERVEYS 4-5. luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 7 10 Mielialaan liittyviä ongelmia 12 26 8-9. luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18 38 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuusoireilu 12 29 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 8
KOULUNKÄYNTI 4-5. luokka Kouluinnostus 33 40 Pitää koulunkäynnistä 79 82 Koulustressi 33 41 Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa 3 9 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 8-9. luokka 54 66 Kouluinto 22 29 Pitää koulunkäynnistä 42 61 Koulu-uupumus 13 26 Vaikeuksia oppimistaidoissa 36 53 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 48 64 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 THL: Kouluterveyskysely 2017 Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % 9
KASVUYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS 4-5. luokka Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa 2 7 8 16 19 35 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 11 25 Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 8-9. luokka 2 8 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa 3 5 10 15 24 46 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 14 40 Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 6 26 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 10
PALVELUT JA AVUNSAANTI 4-5. luokka Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista 48 49 8-9. luokka Mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista 79 85 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 11 17 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koululääkäriltä lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 16 24 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 22 31 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 19 28 25 24 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 THL: Kouluterveyskysely 2017 Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % 11
HYVINVOINTIA UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN Kasautumista tarkasteltiin 8. ja 9. luokkaa käyvien nuorien osalta Hyvinvointia uhkaavien tekijöiden kasautumista laskettaessa otettiin huomioon seuraavat indikaattorit: Ei ole tyytyväinen elämäänsä Tuntee itsensä yksinäiseksi Terveydentila keskinkertainen tai huono Ahdistuneisuusoireilua Koulu-uupumusta 12
HYVINVOINTIA UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN 1-2 riskitekijää: sijoitetuista nuoresta neljällä kymmenestä (41 %), vanhempansa kanssa asuvista joka kolmannella (31 %) 4-5 riskitekijää: sijoitetuista nuorilla joka kuudennella (17 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 13
VÄKIVALTAKOKEMUSTEN KASAUTUMINEN Väkivaltakokemusten kasautumisen osalta tarkasteltiin seuraavia väkivallan muotoja: Viikoittaisen koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen Joutunut fyysisen väkivallan tai sen uhkaamisen kohteeksi: varastettu tai yritetty varastaa jotakin väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, uhattu fyysisesti vahingoittaa tai käyty fyysisesti kimppuun Joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi: kehon intiimien alueiden koskettelu vastoin tahtoa, seksiin painostaminen tai pakottaminen tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä 14
VÄKIVALTAKOKEMUSTEN KASAUTUMINEN 2-3 väkivaltakokemusta: sijoitetuista nuorista joka viidennellä (22 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 15
POHDINTAA Sijoitettujen lasten ja nuorten elämässä on usein tapahtunut suuria muutoksia kuluvan lukuvuoden aikana Erityisesti sijoitetuilla nuorilla on merkittävä ero elämään tyytyväisyydessä ja yksinäisyyden kokemuksissa verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin Suuri osa sijoitetuista lapsista ja nuorista oli kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ja koulunkäynnin ongelmat (ml. osallisuus kouluyhteisössä) ovat huomattavan yleisiä Käytännön haasteena tukea nuorta tehokkaasti Tutkimuksellisena haasteena selvittää kuormittavien elämäntapahtumien ja väkivaltakokemuksien yhteyttä ongelmiin Hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttäisivät kasautuvan noin joka kuudennekselle sijoitetuista nuorista Näiden nuorten tunnistaminen ja tehokas tukeminen 16
POHDINTAA Aineistosta ei käy ilmi, onko väkivallan kokemukset tapahtuneet sijoituksen aikana tai sijoituspaikassa Aikaisempi tutkimus (Ellonen & Pösö 2010) antaa viitteitä siitä, että väkivaltaa koetaan mahdollisesti muissa kuin nuorten ja heistä huolehtivien aikuisten suhteissa Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla huomattavan paljon kiusaamisen ja väkivallan kokemuksia Väkivallan yleisyyden vuoksi on perusteltua kysyä jokaiselta sijoitetulta lapselta ja nuorelta väkivallan kokemuksista ja tarvittaessa ohjata heidän avun piiriin Erityistä huomiota ja tehokasta apua tarvitsee se viidennes nuorista, jolle on kasautunut useita väkivallan kokemuksia 17
LÄHTEET Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010) Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75 (1), 34 44. Ottosen, Mai Heide & Jørgensen, Trinen (2015) Anbragte børn og unges trivsel 2014. SFI rapport 15:01. Det Nationale Forskningscenter for Velfærd. Tideman, Eva, Bo Vinnerljung, Kristin Hintze, & Anna Isaksson Aldenius (2011) Improving Foster Children's School Achievements: Promising Results from a Swedish Intensive Study. Adoption & Fostering, 35, 44 56. 18
Lisätietoja: Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 21/2017. Saatavilla verkosta vapaasti. riikka.ikonen@thl.fi 19