Pentti Malinen Maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Kainuun tulevaisuusfoorumi Kainuun maakuntastrategian 2035 tavoitteena ovat hyvinvoivat kainuulaiset. Miten tuota tavoitetta kohti lähdetään maakuntaohjelmakaudella 2014 2017? Tule mukaan muodostamaan yhteistä näkemystä siitä, mihin asioihin Kainuussa pitäisi seuraavien vuosien aikana panostaa! Foorumin järjestää Kainuun ennakointihanke yhteistyössä ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenorganisaatioiden kanssa. Väestö 31.12.2013 Hyrynsalmi 2 565 Kajaani 37 868 Kuhmo 9 104 Paltamo 3 620 Puolanka 2 878 Ristijärvi 1 427 Sotkamo 10 659 Suomussalmi 8 661 Vaala 3 193 Yhteensä 79 975 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 2

Talvivaaran kriisin vaikutukset 30,0 25,0 20,0 15,0 Työttömyyden muutos - % vuoden takaisesta Kainuussa ja koko maassa kuukausittain vuosina 2011-2014 Kainuussa työttömyys on kehittynyt paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin koko maassa 2013 kesään saakka. Talvivaaran vaikutukset alkoivat elokuussa 2013, jonka jälkeen Kainuun työttömyys on heikentynyt koko maata huomattavasti nopeammin. 10,0 5,0 0,0-5,0 1 0 2 2011 2012 2013 2014-10,0-15,0 Kainuu, muutos - % vuoden takaisesta Koko maa, muutos - % vuoden takaisesta 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 3

Rakennemuutokset aluetaloudessa Alueellinen resilienssi jakaantuu neljään osatekijään (Martin 2012). Näitä ovat alueen kyky vastustaa äkillistä rakennemuutosta, toipua äkillisestä rakennemuutoksesta, suuntautua uudelleen ja uudistua uudelle kasvupolulle äkillisen rakennemuutoksen jälkeen. MITEN NÄITÄ TEKIJÖITÄ KAINUUSSA KEHITETÄÄN?? 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 4

Pystyakseli: asukkaiden hyvinvointi ja talouskasvu (koettu, mitattava hyvinvointi, hidas elämänrytmi ja talouskasvupotentiaali) Kainuun skenaariot -> maakuntaohjelman valinnat? Skenaarioiden hyvinvointi- ja talouskasvumahdollisuudet: Skenaario: D. Matkailu ja asuminen Leppoisuus, hidas elämäntyyli, vähiten syrjäytymistä, toimeliaisuus kestävä tarjonta / Talouskasvu ongelma Ai mikä Kainuu? Vähiten toivottu, mutta todennäköisimmäksi arvioitu kehitys!!! -> Mikä on strateginen johtopäätöksemme? AIKA 2013 2025 2035 Kainuun Skenaariot 2035 Jyrki Kettunen ja Tarja Meristö 2013 Skenaario: C. Kainuu rules. Vaatii teknologisen tason ylläpitämistä ja priorisointia / Talouskasvu ja hyvinvointi molemmat hyviä tässä vaihtoehdossa Skenaario: B. Venäjä ja Kiina ajureina Kova businesshenkisyys, jossa suuret yritykset hallitsevat / Talouskasvu parhaimmillaan hyvää Skenaario: A. Ai mikä Kainuu? Työvoimapula, ikärakenne vinoutuu, terveyserot kasvavat, hyvinvointierot yleisellä tasolla kasvavat / Talouskasvu mitätöntä Koska se on todennäköinen ja se on paljolti jatketta jo käynnissä olevalle kehitykselle, meidän on selätettävä ensin tämä skenaario!! torjuntastrategia + Kainuun kehitys pidettävä omissa käsissä! 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 5

Kainuun haluttu maakuntakuva Vahvuudet: luonto, luonto, luonto; rauhallisuus; ulkoilu, retkeily, liikunta; maisemat Mahdollisuudet: luonnon tuotteistaminen, matkailu; nuoret eivät miellä Kainuuta Nälkämaaksi LUONTO Kainuun vahva luonnostaan Miten Kainuu voi erottua luonnolla? Luonnon tuotteistaminen? Kainutlaatuinen! Riskit: Yksipuolinen luontopainotus; muita kärkialoja ei tunneta; ympäristökriisit Heikkoudet: etäisyys, syrjäisyys, työttömyys; nuorille Kainuu ei sano juuri mitään SYRJÄISYYS/ETÄISYYS Mielikuvat pahentavat tosiasiaa Saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen! 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 6

Työmarkkinoille tuleva/poistuva ikäluokka 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 20-24 60-64 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vuonna 2015 keskimääräinen eläköityvä ikäluokka 6913/5=1383 ja keskimääräinen työmarkkinoille tuleva ikäluokka 4164/5=833 Erotus 1383-833=550 /v.! Tilanne jatkuu samankaltaisena 2020 saakka. (Lähde: Tilastokeskus, Statfin/Altika,Väestöennuste 2009) 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 7

7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 8

Asutusrakenne ja etäisyydet Kainuussa 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 9

Loma-asunnot Kainuussa Toisin kuin vakituinen asutus, vapaa-ajan asutuksen alueet ovat laajentuneet merkittävästi 30 viime vuoden aikana. 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 10

Kainuun kuntakeskusten saavutettavuus Pohjakartta Maanmittauslaitos 2012. STK Esri Finland ja Liikennevirasto/Digiroad 2010. Kainuun liitto 2013. 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 11

Maakuntatason palvelujen saavutettavuus 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 12

Saavutettavuuden muutokset ja palveluverkko Mikäli keskussairaaloiden saavutettavuus allokoidaan vapaasti huomioimatta sairaanhoitopiirien hallinnollisia rajoja, paranee saavutettavuus osalla väestöä vaikka keskussairaaloita vähennettäisiin. Hoitopaikan vapaa valinta on siten erikoissairaanhoidon saavutettavuuden näkökulmasta tärkeää. Toisaalta mitä enemmän keskussairaaloiden määrää vähennetään, sitä suuremmalla osalla väestöstä matka luonnollisesti pitenee. Pienet muutokset jo ennestään riittävän lyhyillä matka-ajoilla keskussairaalaan ovat hyväksyttäviä, mutta esimerkiksi yli tunnin ja kahden tunnin matkojen määrän lisääntymiseen on kiinnitettävä päätöksenteossa huomiota. Myös saavutettavuuden kannalta haasteellisilla pitkien välimatkojen ja harvan väestön alueilla erikoissairaanhoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa on turvattava. 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 13

Erikoissairaanhoidon palveluiden saavutettavuus 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 14

Tervetuloa! KIITOS! Valokuva: Jyrki Haataja Pentti Malinen pentti.malinen@kainuu.fi Puh. 044-7979197 www.kainuunliitto.fi 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 16

Talvivaaran Kriisitutkimuksen tilanne 28.1.2014 (Väliraportti/professori Hannu Törmä) Toteutuneen kehityksen 2009-2013 vaikuttavuus, ABKT:n ja työllisyyden vuositason ja kumulatiiviset muutokset Esitettävät luvut ovat kiinteähintaisia, eli niistä on poistettu inflaation vaikutus. Kyseessä on kokonaisvaikutus, joka sisältää kerroinvaikutukset. Tulokset tarkentuvat jatkossa. Kaivos on tukenut talouskasvua ja työllisyyttä ensimmäisten toimintavuosiensa aikana. Ympäristövahingon jälkeisinä kahtena vuotena Kainuun kokonaistuotannon (ABKT) menetykset ovat olleet suuria. Työllisyysvaikutus on heikentynyt vuonna 2013. Kumulatiivinen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että ympäristövahingosta huolimatta kaivoksen kokonaisvaikutus jää positiiviseksi vuoden 2013 loppuun mennessä. 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 19

Niukkuuden mahdollisuudet Näkökulmia Biotalous Materiaalikierto ja päästöttömät prosessit Clean/ Greentech Elinkaariajattelu Energiaratkaisut Luonnonvarojen kestävä käyttö Energia- ja materiaalitehokkuus 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 20

Uusi pohjoisen maantiede Näkökulmia Kansainvälinen yhteistyö Geopolitiikka ja strategia Logistiikka Arktiset olosuhteet Venäjä ja lähialueet Alue-kehitys ja paikalliset elinkeinot Venäjän ja Kiinan mahdollisuudet Luonnonvarat ja luonnon kestävyys 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 21

Yritysten uudistuminen Näkökulmia Työelämän kehittäminen ja tuottavuus Uudistuva elinkeinorakenne Globaalit arvoverkostot Uudet rahoituksen muodot Yrittäjyys ja startuptoiminta Kokeiluhalu ja uudistumiskyky Käyttäjälähtöisyys 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 22

Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus Hyvä elämä ja onnellisuus Perheet Yhteisöllisyys, välittäminen ja vastuullisuus Demokratia ja uudet osallistumisen muodot Terveys ja ennaltaehkäisy Osallisuus yhteiskuntaan hyvinvoinnin lähteenä Virtuaalikansalaisuus 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 23

EU-tuki/as./v (euroa) Rakennerahastojen tuki-intensiteetti EU-rahoitus asukasta kohden vuodessa maakunnittain 2014-2020 (arvio; alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) 110 ESR/as./v. 100 EAKR/as./v. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: TEM/ HALKEn päätös 22.1.2014 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 24

Panostukset alueen elinvoimaan: - Yritysinvestoinnit (huom. Maatalous ei sisälly kuvassa tarkasteluun) -> kuntien erilaisuus / erilaiset vahvuudet Osaamispohjainen elinkeinokehittäminen keskittyy Kajaanin Sotkamon seudulle Kaivannaistoiminnan nopea merkityksen kasvu -> yhteisiä tekijöitä: Luonnonvarat erit. metsävarat -> biotalous Matkailu -> elinkeinojen kehittäminen kytkeytyy läheisesti alueiden käyttöön ja sen suunniteluun 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 25

Kainuun matkailu Matkailutulo n. 183 M (2009) Työllisyys 1239 htv Sotkamo 70 M, Kajaani 61 M Kaikki yöpymiset 935 000 Ulkomaalaiset 103 000 Venäjä: 130 x 71000 vrk = yht. 9,2 milj., Länsi-Eurooppa: 55,5 x 44 000 vrk = 2,4 milj. yhteensä 11,6 milj. venäläisten osuus 79% 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 26

Puuvarojen käytön ja jalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Kainuun kauhuskenaario: Maakunnasta tulee siirtomaa -Kainuu, raaka-aineiden lähde, josta lisäarvo tuotetaan muualle Suomeen ja maailmalle!

Biotalous Kainuun maakuntastrategiaan Tuotannon sivuvirrat -> Raaka-aine Puutuoteala Mekaaninen puu Sahatavara ja jalosteet YHTEINEN TAVOITE Bioraaka-aineet jalostetaan Kainuussa kannattavasti korkean jalostusasteen vientituotteiksi KASVUYRITYKSET Jatkojalostetut uudet tuotteet Etanoli, TOP, pyrolyysiöljy ICT ja elektroniikka Teknologia yritykset ja tutkimuslaitokset: - Mittaustekniikka - Metalliteollisuus Energia Sähkö ja lämpö Metsät, pellot, vedet, karja Raaka-aine, perustuotanto, logistiikka

Kiitos! KIITOS! Pentti Malinen pentti.malinen@kainuu.fi Puh. 044-7979197 www.kainuunliitto.fi Valokuva: Jyrki Haataja 7.4.2014 Pentti Malinen/Kainuun liitto 29