LIPERIN KUNNAN TOIMEENTULOTU KIOHJEISTUS 1.1. 2016 ALKAEN 1
Sisällys 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 1.1 Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen... 4 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika ja määräytyminen laskelmien perusteella... 5 1.3 Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut satunnaiset tulot... 6 1.4 Veronpalautukset / jäännösverot... 7 1.5 Työttömyysturvan huomioiminen tulona... 7 1.6 Varat... 7 1.7 Tulojen jaksottaminen ja takautuva tarkastelu... 8 1.8 Tulot, joita ei oteta huomioon... 9 1.9 Toimeentulotuen myöntäminen perintää vastaan...10 2 OPISKELIJAT...10 3 YRITTÄJÄT...12 4 VANGIT...12 5 PAKOLAISET JA PALUUMUUTTAJAT...13 6 VARUSMIEHET...14 7 OMAISHOITAJAT...14 8 LAITOS-JA PERHEHOIDOSSA TAI ASUMISPALVELUISSA OLEVAT...14 9 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT...15 9.1 Perusosa...15 9.2 Alennettu perusosa...16 9.3 Asumismenot...18 9.3.1 Kohtuulliset asumismenot vuokra-asumisessa...18 9.3.2 Kohtuulliseksi katsottava käyttösähkömenot...18 9.4 Poste Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevat...21 9.5 Terveydenhuoltomenot...22 2
9.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut...24 9.7 Työmatkamenot...24 9.8 Muut matkat...24 10 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI...24 10.1 Elatusmaksut...25 10.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut...25 10.3 Lasten tarvikkeet...25 10.4 Lasten luonapito...25 10.5 Lasten harrastemenot...26 10.6 Huonekalut ja kodinkoneet...26 10.7 Vuokravakuus / vuokravakuussitoumus...27 10.8 Muuttokustannukset...27 10.9 Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat...28 10.10 Rästivuokrat...28 10.11 Hautauskustannukset...29 10.12 Erityisruokavaliot...29 10.13 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut...29 10.14 Passit ja kansalaisuushakemukset...29 10.15 Henkilökortti...30 10.16 Velkajärjestelymaksu...30 10.17 Edunvalvontaan liittyvät maksut...30 10.18 Työttömyyskassan jäsenmaksut...30 10.19 Koulumatkakulut/työvoimapoliittiset toimenpiteet...30 11 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...30 Lähteet...31 3
1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan menoja laajemmin kuin ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa vastaava välttämätön toimeentulo vaatii. Kaikissa soveltamistilanteissa tulee kuitenkin turvata vähintään välttämätön toimeentulo. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 17.) Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, sähköisesti tai muulla toimeentulotukiviran-omaisen hyväksymällä tavalla. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi (Hallintolaki 12 :n 1 mom). Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi (Laki toimeentulotuesta 1412/1997,17 ). Mikäli hakija antaa tahallisesti virheellisiä tietoja, asiasta voidaan tehdä rikostutkinta ja näihin tietoihin perustuva aiheetta saatu toimeentulotuki voidaan periä hakijalta takaisin (Toimeentulotukilaki 20 ). Hakijan tulee toimittaa hakemukseensa tarvittavat tositteet. Lisäselvityksiä pyydettäessä hakijalla on 14 vuorokautta aikaa toimittaa pyydetyt selvitykset ja tositteet. Mikäli hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tositteita määräaikaan mennessä, tehdään päätös jo olemassa olevien tositteiden perusteella tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. (Toimeentulotukilaki 17-18, Hallintolaki 31 ). Toimeentulotuen hakemisesta ja myöntämisestä säädetään toimeentulotukilain 14 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa viivytyksettä. Huom! Poikkeuksena ovat Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan erilaisiin asumispalveluihin (esim. mielenterveys-, vammais-, päihdepalvelut) Pohjois-Karjalan alueelle sijoittamat asiakkaat, joista on sovittu, että sijoittanut kunta huolehtii heidän toimeentulotuen myöntämisestään. 1.1 Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. 4
Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista sekä perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Asumismenojen osalta sosiaali- ja terveyslautakunta määrittää toimeentulotuessa hyväksyttävät kohtuulliset asumismenot jäljempänä tässä ohjeistuksessa. Täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa huomioidaan henkilön/ruokakunnan/perheen erityisistä olosuhteista ja syistä tarpeellisiksi katsottavat menot kohtuullisuusharkintaan perustuen, jotka tulee kirjata ja perustella. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen. 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika ja määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta kerrallaan (toimeentulotukilaki 15 ). Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen hakijan saamat tulot voidaan jaksottaa huomioitavaksi useammalle toimeentulotuen hakemiskuukaudelle, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi ottaen huomioon tulon kertaluonteisuus, käyttötarkoitus tai peruste, minkä vuoksi tulo on saatu. Takautuvia hakemuksia käsiteltäessä voidaan käyttää viranhaltijan harkintaa. Pääsääntöisesti takautuvasti voidaan käsitellä vain hakukuukautta edeltävä kuukausi. Mikäli hakija esittää erityisiä syitä (maksamattomat asumis- ja terveydenhuoltomenot), jotka edellyttävät takautuvien laskelmien tekemistä pidemmälle ajalle, voidaan hakemus käsitellä maksamattomien asumis- ja terveydenhuoltomenojen osalta takautuvasti pitemmältäkin ajalta. Toimeentulotukilain 15 :n 4 mom.: Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Perustoimeentulotukipäätös perustuu pääsääntöisesti kuukausikohtaiseen toimentulotukilaskelmaan ja siitä näkyy aina eritellysti mitä tuloja ja mitä menoja hakijalle on kyseiselle kuukaudelle huomioitu. Lisäksi päätöksen perusteluissa hakijalle kerrotaan tekstinä sellaiset laskelmaan liittyvät perusteet, joita ei ole voitu ilmaista laskelman tulo- ja menoselitteisiin varatussa tilassa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yhteisten ohjeiden lisäksi. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain 6 :n mukaan määriteltyjen toimeentulotuessa hyväksyttävien menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotukilain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. 5
Kun perus- ja/tai täydentävän toimeentulotuen laskelmat ovat miinusmerkkisiä, saa hakija summan mukaisen määrän perustoimeentulotukea tai täydentävää toimeentulotukea, ellei olosuhteista muuta johdu. Kun perustoimeentulotuen ja/tai täydentävän toimeentulotuen laskelmat ovat plusmerkkisiä, niin toimeentulotukihakemus pääsääntöisesti hylätään. Jos perustoimeentulotukilaskelma tai perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelma osoittaa tuloylijäämää (plusmerkkinen laskelma), voidaan tuloylijäämää siirtää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Yli 500 euron tuloylityksestä puolet huomioidaan seuraavilla laskelmilla. Kohtuullisesta palkkatulosta syntynyttä tuloylijäämää ei pääsääntöisesti siirretä. Mikäli tuloylijäämä johtuu kertaluontoisesti saadusta tulosta (yli 2000 euroa) ja siihen liittyvästä varojen tarkastelusta takautuvasti, voidaan tuloylijäämää siirtää toistuvasti, kunnes tuloylijäämätilanne lakkaa, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi eikä vaaranna hakijan välttämätöntä toimeentuloturvaa. Asiakkaalta pyydetään tarvittaessa selvitys siitä, mihin varat ovat kuluneet. Toimeentulotuessa tehdään päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osalta. Päätös annetaan asiakkaalle kirjallisesti tiedoksi. Päätöstä ja hakemusta koskevia tietoja ei anneta asiakkaalle puhelimessa. 1.3 Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulo-lähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääoma-tulot, etuudet, vakuusyhtiöiden korvaukset sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki ja toimeentulotuen hakijaa tulee ohjeistaa hakemaan ensisijaisesti hänelle kuuluvat etuudet. Kaikki asiakkaan tiliotteella näkyvät tilillepanot kuten avustukset, lahjat, lainat ja pika-luotot otetaan tulona huomioon ja niistä vaaditaan selvitys. Harkinnan mukaan vähäisiksi tavanomaisen elämän piiriin katsottavat lahjat/avustukset alle 50 euroa/kk yksin asuvalta ja 100 euroa kahden henkilön ruokakunnalta (enintään 2 kk) voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Laina huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa tulona ja takaisinmaksu hyväksytään vastaavasti menona, mikäli laina on käytetty toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin (esimerkiksi vuokran maksun turvaamiseen). Asiakkaan on pystyttävä osoittamaan, että lainaraha on maksettu takaisin lainanantajalle. Pikavippejä ei huomioida tuloina tai menoina. Ansiotulot ja siten vakituisessa ansiotyössä pysyminen ovat aina ensisijaisia suhteessa toimeentulotukeen. Kun toimeentulotuen hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja näiden toimenpiteiden johdosta hakijalle aiheutuu 6
toimeentulotuen tarve, hakijalle ei pääsääntöisesti katsota olevan oikeutta toimeentulotukeen. Hakija ohjataan päätöksessä palaamaan työsuhteeseensa. Tarvittaessa hakijan perusosaa voidaan myös alentaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella, mikäli se harkintaan kohtuulliseksi (Toimeentulotukilaki 1-2 ja 10 ). 1.4 Veronpalautukset / jäännösverot Pitkäaikais- ja säännöllisessä toimeentulotuki asiakkuudessa oleville tulona huomioidaan veronpalautukset 100 euroa/ruokakunta + 50 euroa/lapsi ylittävältä osalta tavoitteena itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Erityisin perustein (Toimeentulotukilaki 7c ) viranhaltija voi käyttää harkintaa ja jättää veronpalautuksen tuloksi huomioimatta kokonaan tai osittain. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakija ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta /kunnalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. 1.5 Työttömyysturvan huomioiminen tulona Kelan maksama tai ansiosidonnainen työttömyysturva huomioidaan keskimääräisenä tulona 21,5 päivän päivärahana kuukautta kohti siitä alkaen, kun hakija on saamassa kaksi 20 päivän työttömyysturvan maksuerää hakemuskuukauden aikana. Tätä ennen työttömyyspäiväraha huomioidaan todellisen suuruisena maksupäivien mukaan. 21,5 päivän jaksottamista käytetään niin kauan kuin työttömyys jatkuu. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja voidaan arvioida tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 1.6 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuin irtaimistoa. (Toimeentulotukilaki 12 ) Tuloylijäämä ja tilillä käytettävissä olevat varat käsitellään aina asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Yli 65-vuotiaalla voi olla säästössä 1000 ns. arkkurahaa, mitä ei katsota käytössä oleviksi varoiksi. Viranhaltija voi käyttää harkintavaltaa asiakaskohtaisesti. Varallisuuden realisoiminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden (Toimeentulotukilaki 1 ). Käytettävissä olevat varat, osakkeet, arvopaperit, säästöt ja muut helposti realisoitavissa oleva 7
varallisuus otetaan toimeentulotukea määrättäessä huomioon. Hakijan tulee ensisijaisesti realisoida esimerkiksi arvopaperit, koska ne ovat käytettävissä olevaa varallisuutta. Muun varallisuuden (esim. kesämökki, metsätila/palsta) realisointiin annetaan kolmen kuukauden määräaika, jonka jälkeen hakijan kokonaistilannetta arvioidaan uudelleen. Realisoinnista päätetään kohtuullisuusharkintaa käyttäen ja asia käsitellään sosiaalityön viikkopalaverissa tai esimiehen kanssa. Mikäli toimeentulotuen hakija ei realisoi/ei ole ryhtynyt realisoimaan omaisuuttaan, päätöksissä ilmoitetaan, että myönnetty toimeentulotuki tullaan esittämään hallinto-oikeudelle varallisuudesta takaisin perittäväksi. 1.7 Tulojen jaksottaminen ja takautuva tarkastelu Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo, tulonlähteestä riippumatta, voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kerta luonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, vakuutuskorvauksen, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa, tulee arvioitavaksi se, kuinka paljon asiakkaalla on varoja käytettävissään ajalle, jolle hän hakee toimeentulotukea. Viranhaltija arvioi asiakkaan tilanteen tapauskohtaisesti ja määrittää kohtuullisen käytettävissä olevien varojen määrän. Arvioinnissa huomioidaan se, onko asiakas hoitanut velvoitteensa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi tosiasiassa maksetut kulutusluotot. Uudet asiakkaat ohjataan sosiaaliohjaajan luo palvelutarpeen arvioon pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen ehkäisemiseksi. Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. Päätöksen perusteluosioon kirjataan jälkikäteinen ansiotulon huomioimismahdollisuus. (Toimeentulotukilaki 15 3 mom.) Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet (KHO 23.3.2005, taltio 629). Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. 8
Toimeentulotuki voidaan määrittää takautuvasti, mikäli hakijalla on osoittaa erityisiä syitä hakea tukea takautuvasti. Tällöin hakijan tulee esittää samalta ajalta tositteisiin perustuen tulo- ja varallisuustiedot, toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa sekä muut tarvittavat tositteet (mm. tilitiedot). 1.8 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (568/2007) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on lain (L vammaisetuuksista 570/2007) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Mikäli hakijaa saa edellä mainittujen lakeihin perustuen tukea menoihin, joita voitaisiin huomioida toimeentulotuessa, niin menoja huomioidaan toimeentulotuessa vain siltä osin kuin ne ylittävät saadut tuet (Toimeentulotukilaki 8 ). Vähäisiksi katsottavia kertaluonteisia alle 50 euron /kk/henkilö ja 100 /kk/kotitalous suuruisia avustuksia ja ansioita ei katsota tuloksi. Alle 18-vuotiaan lapsen satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei huomioida lainkaan tuloksi. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät perustoimentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen nojalla huomioon otettavat menot. Toimeentulotukea saavien on mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Etuoikeutetun ansiotulon määrä voi kuitenkin olla enintään 150 euroa kuukaudessa. Ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen. (Toimeentulotukilaki 11.) Tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja (Toimeentulotukilaki 11 :n 2 mom. 3 kohta). Työssäkäynnistä aiheutuvat menot vähennetään kokonaisuudessaan tuen hakijan tuloista. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti. Työssäkäynnistä aiheutuvia menoja ovat muun muassa ammatti-yhdistyksen jäsenmaksu, työvaatteet ja työvälineistä aiheutuvat menot. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosottoviranomaisen vahvistama maksusuunnitelman mukainen suoritus huomioidaan laskelmassa menona, mikäli se on korvaava menettely palkan 9
ulosmittaukseen. Hakijan omasta tahdosta ja vapaaehtoisesti suorittamia ulosottomaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Kelan kuitatessa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulona huomioidaan asiakkaalle todellisuudessa maksettu osa. Ensisijaisesti asiakasta ohjataan sopimaan takaisinmaksamisesta Kelan kanssa kuittaamismenettelynä. Kun asiakas maksaa itse Kelalle liikaa maksettuja eriä, huomioidaan maksu perustoimentulotukilaskelmassa menona. (Opas toimeentulotukilain soveltajille, 2013, 81 82). Asiakasta tulee tarvittaessa ohjata talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin. 1.9 Toimeentulotuen myöntäminen perintää vastaan Jos hakijalla on vireillä tai hän on saamassa ensisijaisia etuuksia, jotka eivät vielä ole hänen käytettävissään, tehdään yleensä päätös takaisinperinnästä. Perintä suoritetaan sen suuruisena kuin tukea on myönnetty ja niiltä kuukausilta kuin tukea on myönnetty. Perintä voidaan kohdistaa vain takautuvaan etuuteen eli perintä voidaan tehdä vain edellisen/kuluvan kuukauden etuuteen, ei etukäteen seuraavalle kuukaudelle. Perintää tehtäessä on otettava huomioon se, että perintä ei aiheuta hakijan toimeentulotuen tarvetta seuraavana kuukautena. Mikäli tuen saajalla on tukea myönnettäessä ollut käytettävissä sellaisia tuloja tai varoja, jotka hakija on jättänyt ilmoittamatta, voidaan suorittaa perintä sosiaali- ja terveyslautakunnalle. (Toimeentulotukilaki 20 ). Mikäli tuloissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava välittömästi päätöksentekijälle. Jos tuen saajalle tulee päätöksen voimassaoloaikana sellaisia tuloja, joita ei ole laskelmassa huomioitu, voidaan hakija velvoittaa palauttamaan liikaa maksettu toimeentulotuki takaisin. (Toimeentulotukilaki 17, 18 ja 20 ) Tulot, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä, huomioidaan tulona takautuvasti. (Toimeentulotukilaki 15.) Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole hänen käytettävissään, toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti perinnällä tätä varallisuutta vastaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. 2 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulo-tuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. 10
Opiskelijoilla opintolaina huomioidaan tuloksi, jos hänellä on mahdollisuus sitä saada. Opiskelijan tulee toimittaa Kelan päätös opintolainasta. Se huomioidaan tuloksi myös kesä- ja heinäkuulle, jos sitä on nostamatta. Vanhempien elatusmahdollisuus otetaan huomioon, mikäli avustaminen on tosi-asiallista. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 21-30.) Opiskeleville pakolliset ostettavat tarvikkeet, esim. työasut ja kirjat, voidaan ottaa menona huomioon harkintaa käyttäen. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkina valmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttaja nuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä. Alle 18-vuotiaat opiskelijat: Vanhemmat ovat elatusvelvollisia alaikäisen lapsen osalta (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 1 2 ). Vanhemmilla on vastuu lapsesta, vaikka tämä asuisi omassa asunnossa tai eri paikkakunnalla ja velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen myöntöajanjaksolle, kun opiskelija on sen nostanut. Tilanteessa, missä opiskelija ei ole hakenut tai nostanut opintolainaa, vaikka hänellä on siihen oikeus eikä hänellä ole esittää erityisiä syitä, huomioidaan koko käyttämätön opintolaina hänelle tuloksi. (KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629). Mikäli opiskelija ei saa maksuhäiriömerkinnän takia valtion takauspäätöstä tai ei saa takauspäätöksestä huolimatta lainaa pankista, ei lainaa voida tuloksi huomioida. Jos opiskelija on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että opintojen viivästymisen vuoksi opintotukikuukaudet on käytetty loppuun, voidaan hakijan perusosaa alentaa 10-20 %:ia Toimeentulotukilaki 10 :n perusteella. Opiskelijan ensisijainen tehtävä on kesäajallakin opiskella. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus ja joka on edelleen nostettavissa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi. Laskelmaan huomioidaan opintolainan kuukausiosuus, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu (Toimeentulotukilaki 2 ja 15 ). Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa 31.7. asti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu. 11
3 YRITTÄJÄT Yrittäjien tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen yhteydessä kirjanpitäjältä selvitys, paljonko hakijalla on ollut tuloja yrityksestä esimerkiksi kuuden kuukauden ajalta. Yrittäjää pyydetään toimittamaan myös viimeksi vahvistettu tilinpäätös, tulos- ja tase-laskelma, sekä verotustiedot. Jos yrittäjällä on paljon matkakuluja, tulee hakijan toimittaa kirjanpitäjän selvitys myös maksetuista päivärahoista ja matkakorvauksista. Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa yksilöidystä päätösohjauksesta huolimatta ja joutuu sen vuoksi edelleen toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi kaksi kuukautta enintään 20 % perusteella, että hän on itse laiminlyönyt elatustaan ja aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota. Kun yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. (Toimeentulotukilaki 2, 2 a ja 10 ). Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle, pääsääntöisesti koko vuodelle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. 4 VANGIT Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulo-tukeen samoin perusten kuin muillakin tuentarpeessa olevilla. Toimeentulotukea myönnettäessä on aina selvitettävä, mitä vankeinhoitolaitos kustantaa vangille tosiasiallisesti ja mitkä ovat vangin tosiasialliset tulot. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 34-38.) Ellei vangilla ole käytettävissään muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, joita hän ei ole voinut kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja toimeentulotukena sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c :ssä määritellyn laitoshoidon käyttövaran verran (vuonna 2014 105 euroa). Tutkintavankeudessa olevalla ei ole oikeutta saada ns. pollotus / käyttörahaa. Vankeus aikana vangeilla otetaan tuloina huomioon hänen työtulonsa ja pollotus / käyttöraha. Pollotus / käyttöraha on noin 40 euroa kuukaudessa. Vangin tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä myös vankilan tilikortit ja tositteet vankilan työtuloista. Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa. Perustoimentulotuen menona voidaan huomioida silmälasit. Muita menoja, joita vankeinhoitolaitos ei korvaa, ovat vangin yhteydenpidosta 12
läheisiin ja tapaamismatkoista aiheutuvat kustannukset. Em. menojen osalta aiheutuvia kustannuksia voidaan ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina, kun hakija on toimittanut vankilan tositteen (esim. vangin omien työ- ym. työtulojen ja varojen puuttuessa tai ollessa riittämättömät henkilökorttiin voidaan myöntää 50 euroa, mikäli se on välttämätöntä pankkiasioiden hoitamiseksi). Mikäli vankilatuomio on pitkäaikainen (yli 6 kk), voidaan vangille myöntää täydentävänä toimeentulotukena vaateavustusta enintään 80 euroa/vuosi, mikäli hänellä on muutoin oikeus toimeentulotukeen. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Mikäli vankeusaika on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona 2 kuukauden ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi. Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen. 5 PAKOLAISET JA PALUUMUUTTAJAT Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma yhteistyössä TE toimiston kanssa. Pakolaisilta ja maahanmuuttajilta tulee aina tarkistaa, onko kotoutumissuunnitelma tehty. Turvapaikanhakijan toimeentulotuen myöntämisestä vastaa vastaanottokeskus. Kotouttamislain mukaan pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimaahan tai lähtömaahan palaamista varten. Paluumuuttoavustus ei ole kuitenkaan toimeentulotukea eikä siten hakijan varallisuudesta kiinni. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa (kotouttamislaki 8 a ). (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 52-59). Ulkomaalaista toimeentulotuen hakijaa pyydetään esittämään matkustusasiakirjansa. Tämä on tarpeen hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi. Lisäksi matkustusasiakirjoista voidaan saada tietoa, jota tarvitaan arvioitaessa hakijan oikeutta toimeentulotukeen, esimerkiksi oleskeluluvan laji tai muu maassaolon peruste. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan hakijan on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. 13
Matkustusasiakirjoissa olevia tietoja voidaan pitää säännöksessä tarkoitettuina välttämättöminä tietoina. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 52-59). Tulkkipalvelut hankitaan Joensuun tulkkikeskuksen kautta. Tulkkikeskukseen ilmoitetaan asiakkaan nimi ja äidinkieli, tulkkausajat kirjataan ylös. Venäjän eläkkeestä on tarkistettava muutokset vähintään kaksi kertaa vuodessa. Eläkkeeseen tulee muutoksia tammikuun, huhtikuun sekä elokuun alussa. Asiakas on velvollinen toimittamaan hakemuksen yhteydessä tiedot eläkkeen muutoksista. Ulkomailla oleskelusta voidaan tehdä alennus perusosaan, jos oleskelu kestää yhtäjaksoisesti yli 7 vuorokautta. Tarvittaessa oleskelu ulkomailla tarkistetaan passista. A-status (jatkuva oleskelulupa)= oikeus toimeentulotukeen B-status / työlupa (tilapäinen oleskelulupa) = ei oikeutta toimeentulotukeen P-status (pysyvä oleskelulupa) = oikeus toimeentulotukeen 6 VARUSMIEHET Toimeentulotuki on viimesijainen turva. Varusmiehen ensisijainen toimeentuloturva on armeijan ylläpito ja sotilasavustus. Asiakasta kehotetaan hakemaan Kelasta ensisijaisesti sotilasavustusta. Asuntomenot, kuten vuokra ja kotivakuutus eivät ole toimeentulon kannalta välttämätön meno. Varusmiehen puolison perusosaksi lasketaan yksinasuvan perusosa. Menoina otetaan huomioon puolet asumismenoista, sillä varusmiehen osuuden asumismenoista maksaa Kela sotilasavustuksena. Varusmiehelle ei myönnetä toimeentulotukea lomamatkoihin. Varusmiehen päivärahat kuuluvat hänen armeijalta saamaansa ylläpitoon, niillä ei voida olettaa maksettavan asunnon menoja. 7 OMAISHOITAJAT Kun toimeentulotuen hakija toimii omaisensa hoitajana ja asuu samassa taloudessa hoidettavan omaisen kanssa ja saa kunnan maksamaa omaishoidon tukea, ei toimeentulotuen hakijalta vaadita osallistumista työvoimahallinnon aktivointitoimiin. Toimeentulotuessa hakijalle lasketaan yhteistaloudessa asuvan perusosa. Omaishoidontuki huomioidaan ansiotulona. 8 LAITOS-JA PERHEHOIDOSSA TAI ASUMISPALVELUISSA OLEVAT Laitoshoidossa olevan hakijan perusosa huomioidaan kahdelta ensimmäiseltä viikolta täytenä perusosana ja seuraavat viikot laitoshoidossa olevan perusosan mukaisesti eli 105 euroa kuukautta kohden (käyttöraha). Hakijalle tulee jäädä pakollisten menojen jälkeen käyttörahaa 105 euroa kuukaudessa. 14
Lyhytaikainen laitoshoito = alle 3 kuukautta Pitkäaikainen laitoshoito = yli 3 kuukautta Perhehoidossa ei asiakkaalla ole oikeutta asumistukeen. Käyttövara on 105 euroa/kk, koska asiakkaan kuluista ja hankinnoista vastaa pääasiallisesti perhehoitaja. Suurempiin hankintoihin/kuluihin on mahdollisuus hakea erikseen toimeentulotukea. Asiakas maksaa laitoshoidon mukaisen asiakasmaksun kunnalle. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 113). Asiakasmaksu on pyrittävä aina erittelemään menolajeittain. Ateriakulut, vuokra ja ylläpitomaksu voidaan pitää perusosalla katettavina menoina. Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhoitomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 113). Maksut sellaisesta kotona annettavasta palvelusta, johon ei sisälly kotisairaanhoitoa, katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi, jos kyseessä asiakkaan erityisestä tarpeesta tai olosuhteista johtuva tarpeelliseksi harkittu meno, esimerkiksi ostopalveluna tapahtuva siivous tai muu kotipalvelu, jolla tuetaan itsenäistä asumista omassa kodissa. 9 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 9.1 Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot (esim. käsikauppalääkkeet) sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettavista menoista ei tarvitse esittää tositteita (Toimeentulotukilaki 7 a ja 9.) Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot (19.1.2006/64) 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu (myös yksityishenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ja huoneiston kiinteästä sisustuksesta aiheutuva vakuutusmaksuosuus, 15
jotka kuuluvat kotivakuutukseen pakollisena) sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. (Toimeentulotukilaki 7 b ). Muut perusmenot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisena. Menojen tarpeellisuuden harkinnassa voidaan käyttää kohtuullisuusharkintaa. 9.2 Alennettu perusosa Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka vaatii erityistä harkintaa ja suunnittelua. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se ei ole asiakkaan tilanne huomioiden kohtuuton. Asiakasta on kuultava perusosaa alennettaessa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Hakijan kieltäytyessä yhteistyöstä työvoima- tai sosiaaliviranomaisen kanssa suunnitelman laatimiseksi ja hän ei saavu sosiaalityöntekijän varatulle ajalle eikä ilmoita perusteltua syytä, tulkitaan hakijan toiminta perusosan alennusperusteeksi (Toimeentulotukilaki 1-2 ja 10 ). Varatulle ajalle saapumatta jättäminen ei yksin riitä perusteeksi perusosan alentamiselle. Perusosan suuruutta voidaan alentaa toimeentulotukilain 2 ja 10 perusteella enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on omalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; Mikäli hakijalla on työnhaku uusimatta, voidaan perusosaa alentaa 20 prosenttia niiltä päiviltä, kun työnhaku on ollut poikki. Myös karenssin ajalta perusosaa alennetaan. 1) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 2) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta 16
työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 4) perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen alle 25-vuotias ilman ammatillista koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt koulutuksensa niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa toimeentulolain 2 ja 10 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 20 %, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä; tai 3) jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Toimeentulotukilain 2 :ssä ja 10 :ssä tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapaus-kohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Lisäksi on huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen tulee jättää kokonaan tekemättä. Jos opiskelija on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että opintojen viivästymisen vuoksi opintotukikuukaudet on käytetty loppuun, voidaan hakijan perusosaa alentaa 10-20 %:ia (Toimeentulotukilaki 10 ). Kun opiskelija ei hae eikä nosta opintolainaa, kun hänellä on siihen oikeus, niin perusosan alennusta ei sovelleta, vaan hakematon / nostamaton opintolaina huomioidaan hänelle tuloksi (Toimeentulotukilaki 1-2, KHO 30.11.100, Taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629). 17
9.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön / perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon, tulotasoon ja tarpeisiin. Lisäksi huomioidaan kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Ruokakunnan jäsenten itse maksamat asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti maksettuja tositteita vastaan. Hakijan tulee liittää hakemukseensa vähintään hakemuskuukautta edeltävältä kuukaudelta hakijan itse maksamat tositteet asumismenoista (mm. vuokra ja vesi). Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :n mukaisia menoja ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut asunnosta - saunamaksu Jos toimeentulotuen hakija on yli 18 vuotta täyttänyt ja asuu yhdessä vanhempansa kanssa eikä Kela hyväksy asumismenoja vuokramenoksi, hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa asumismenot siten, että koko talouden asumismenot jaetaan samassa asunnossa asuvien yhteismäärällä. Jos talouden sähkölasku on 500 euroa ja taloudessa asuu yhteensä 5 henkilöä, hyväksytään sähkölaskusta 1/5. 9.3.1 Kohtuulliset asumismenot vuokra-asumisessa Vuokrasta on oltava kirjallinen vuokrasopimus. Kohtuulliseksi katsottava vuokrataso: 470 euroa 1 henkilö 590 euroa 2 henkilöä 700 euroa 3 henkilöä 770 euroa 4 henkilöä 900 euroa 5 henkilöä 980 euroa 6 henkilöä 1060 euroa 7 henkilöä 1150 euroa 8 henkilöä Kohtuullisena vedenkulutuksena huomioidaan 150 litraa/henkilö/vrk. Tämä tarkoittaa 18 euroa/ henkilö/kk. 9.3.2 Kohtuulliseksi katsottava käyttösähkömenot Sähkölaskuissa huomioidaan erikseen käyttösähkö ja lämmityssähkö, mikäli asunnossa on myös sähkölämmitystä. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan käyttösähköksi 30 % laskusta. Käyttösähkö 18
huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan, mikäli määrä on kohtuullinen. Käyttösähkölaskun kohtuullisuutta on seurattava. Mikäli käyttösähkömenot ovat kohtuuttoman korkeat, huomioidaan kohtuulliset käyttösähkömaksut/kk/perheen koko. Viivästysmaksuja ja - korkokuluja ei huomioida. Kerros- ja rivitaloissa tms. lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan/ kokonaisasumiskustannuksiin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Kohtuulliset käyttösähkömenot (kohtuullinen KwH/v): yksin asuvalla (kerrostalo yksiö, käyttö 1500 KwH/vuosi) 100,00 / 3 kk 2 hlöä (kerrostalo kaksio, käyttö 2000 KwH/vuosi) 130,00 / 3 kk 3 hlöä (kerrostalokolmio, käyttö 2600 KwH/vuosi) 160,00 / 3 kk 4 hlöä (kerrostalo, käyttö 3200 KwH/vuosi) 160,00 / 3 kk 5 hlöä (kerrostalo 3800 KwH/vuosi) 160,00 / 3 kk 6 hlöä tai enemmän (kerrostalo 4400 KwH/vuosi) 175,00 / 3 kk Kohtuulliset käyttösähkömaksut/kk/hlö ovat kesimääräisiä käytön lukuja ja esim. omakotitalossa asuvilla kohtuullinen käyttösähkömaksu/kk/hlö voi olla hieman suurempi. Kohtuullisia käyttösähkö maksuja/kk/hlö/asumismuoto voi tiedustella sähköyhtiöiltä. Jos käyttösähkö sisältyy vuokraan, voidaan käyttösähkön osuus erottaa vuokrasta (ks.yllä oleva) ja ottaa tarvittaessa erikseen menona huomioon laskelmassa. Palveluasumisessa tai tuetussa asumisessa kunnan maksusitoumuksella asuvien henkilöiden vuokramenojen osalta voidaan käyttää harkintaa. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon, muttei asuntolainan korkoja, ellei siihen erityisiä syitä toimeentulotukilain 7 c perusteella. Osaomistusasunnossa vuokra otetaan huomioon, muttei rahoitusvastiketta eikä asuntolainan korkoja, ellei siihen ole erityisiä syitä toimeentulotukilain 7 c perusteella. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: - normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) - erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölämmitysasunnossa lämmityksen osuus sähkölaskusta on 70 % ja taloussähkön osuus 30 % asumistukilain (480/1975) ja Kelan säädösten mukaisesti. - vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 18 euroa/henkilö/kk. - osake ja omakotiasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot huomioidaan kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla on tulojensa ennakonpidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot ja että perhe asuu asunnossa. Asuntolainojen takaisinmaksuturvaa ei huomioida menoksi. 19
Kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm: - taloussähkö* - koti- ja palovakuutus* - tontin vuokra* - kiinteistövero* - nuohous* - jätehuolto* - tieyksikkömaksu* - tien aurauskulut* - * huomioidaan pääsääntöisesti 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan, ellei olosuhteista muuta johdu. Jäteastioiden ja lokakaivojen tyhjennyksestä aiheutuvat menot, koti- ja palovakuutus, vesi- ja tieyksikkömaksu ja tien aurausmaksu huomioidaan menona asuinkiinteistön osalta. Vakuutuksista on esitettävä vakuutuskirja, josta käy esille vakuutusmaksujen muodostuminen. Kodin irtaimiston osalta kotivakuutus voidaan huomioida menona. Henkilö-, auto-, liikenne ja muiden kiinteistöjen vakuutuksia ei huomioida menona. Vesimaksujen osalta kohtuullisena vedenkulutuksena huomioidaan 150 litraa/henkilö/vrk. Tämä tarkoittaa 18 euroa/ henkilö/kk. Tienparannus- ja korjausmaksuja ei huomioida menona. Huomiota on kiinnitettävä jäteastioiden ja lokakaivojen tyhjennysväleihin/säiliön kokoon. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus lokakaivojen tyhjennykseen jos yrittäjä muutoin ei lähde tyhjentämään. Asuinkiinteistön saunamaksut huomioidaan menona kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Pesutupamaksu huomioidaan perustoimentulotukilaskelmassa menona, jos hakijalla ei ole omaa pyykinpesukonetta tai taloyhtiössä on pakollinen pyykkitupamaksu. Kaapeli-tv -maksu, kellari- ja varastomaksut huomioidaan menona, jos maksut ovat taloyhtiössä pakollisia. Asunto- ja peruskorjauslainan korot Asunto- ja peruskorjauslainan korot voidaan ottaa menona huomioon. Mikäli korot ovat kohtuuttoman suuret, asiakkaan tulee neuvotella lainojen lyhennyserien pienentämisestä/ lyhennysvapaista kuukausista pankin kanssa. Hakijan tulee esittää asunto-lainan koroista tositteet, joista ilmenee, miltä ajalta korot ovat sekä lainan käyttötarkoitus ja kokonaismäärä. Lämmityskulut Sähkölaskut, öljylaskut, pelletti- ja hakelaskut hyväksytään kohtuullisina asuinkiinteistön osalta laskujen perusteella. Jos asiakas on pitkäaikaisessa toimeentuloasiakkuudessa (3kk), lämmityskustannukset huomioidaan eräpäivän mukaisesti. Muissa tilanteissa lämmityskustannus huomioidaan laskun kuukausittaisella osuudella. 20
Perustoimentulotuessa voidaan huomioida menona polttopuiden kuutiohintana enintään 50 euroa (sisältää kuljetuksen). Polttopuita voidaan myöntää sekalämmityksessä max. 12 kuutiota/vuosi. Tarvittaessa mietitään määrää perheen ja asunnon koosta riippuen. Mikäli toimeentulotuen hakija on uusi asiakas ja hakee toimeentulotukea polttopuihin, huomioidaan aluksi menona kuukausiosuus enintään 50 euroa kuukaudessa. Polttopuita ei pääsääntöisesti myönnetä koristetakkojen käyttöä varten. Mikäli lämmityskulut ovat kohtuuttoman suuret hakijatalouden kokoon nähden, voidaan lämmityskuluja kohtuullistaa. Kohtuullistaminen käsitellään sosiaalityön viikkopalaverissa. Kohtuullistaminen Mikäli asumiseen liittyvät menot, esimerkiksi vuokra ja sähkölasku, ovat kohtuuttoman suuret tai mikäli asunto on kohtuuttoman suuri hakijatalouden kokoon nähden, voidaan asumismenoja kohtuullistaa. Asumismenojen kohtuullistaminen käsitellään sosiaalityön viikkopalaverissa. Toimeentulotuen hakijalle annetaan kolme kuukautta aikaa hakeutua edullisempaan asuntoon, minkä jälkeen asumismenot voidaan kohtuullistaa. Kohtuullistamisaikana asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina. Asumismenot voidaan ottaa huomioon kohtuullistamisajan jälkeenkin todellisen suuruisina, mikäli hakija osoittaa, että hän on aktiivisesti etsinyt edullisempaa asuntoa eikä hänellä ole ollut todellisia mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisempaa asuntoa paikkakunnalta. Mikäli hakija toimeentulotukiasiakkuuden aikana vaihtaa asuntoa suurempaan/kalliimpaan ilman perusteltua syytä, asumismenot voidaan kohtuullistaa. Jos hakijalle on ilmoitettu tai hän on tietoinen ennakkoon kohtuullistamisesta ja silti muuttaa kalliimpaan asuntoon, voidaan asumismenot kohtuullistaa välittömästi. Omistusasunnon kohtuulliset asumismenot tarkoittavat kohtuullista vuokraa + taloussähköä. 9.4 Poste Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevat Vailla vakituista asuntoa olevan toimeentulotuen perusosa määräytyy pääsääntöisesti toimeentulotukilain 9 1 mom. 2 kohdan mukaisesti. Mikäli toimeentulotuen hakija on väestörekisteritietojen mukaan asunut vanhempiensa luona ja sieltä muuttaa Poste Restante osoitteeseen, niin pääsääntöisesti perusosa määräytyy vanhemman luona asuvan perusosan mukaisesti, ellei ole esitetty erityisiä syitä. Poste restante - osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. 21
9.5 Terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenoina laskelmassa hyväksytään laskujen perusteella mm. julkisen terveydenhuollon poliklinikkamaksut, sairaalamaksut ja lausunnoista aiheutuvat menot. Menona ei hyväksytä käyttämättä jääneestä ajasta aiheutuvia sakkomaksuja. Julkisen terveydenhuollon palvelujen ensisijaiskäyttövelvoite koskee myös hoidontarpeen arviointia tilanteessa, missä julkinen terveydenhuolto ei voi itse järjestää tarvittavaa hoitoa, mutta arvioi hoidon välttämättömyyden mm. eri terapiapalvelujen osalta, vaikka itse palvelun tuottaisikin muu taho kuin julkinen terveydenhuolto. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa ja kertaluonteisesti huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Päätöksessä asiakasta tulee ohjeistaa käyttämään julkisia terveydenhuoltopalveluja. Reseptilääkkeet Hakijan tulee esittää hakemuksen yhteydessä resepti (tai tuloste sähköisestä e-reseptistä) ja apteekin kuitti maksetusta reseptilääkkeestä. Apteekin alkuperäinen kuitti jää toimeentulotukihakemuksen liitteeksi, eikä sitä palauteta asiakkaalle. Julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämiin reseptilääkkeisiin voidaan myöntää maksusitoumus. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Maksusitoumukset eivät koske luontaistuotteita. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke hakijan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet ja nikotiinivalmisteet. Toimeentulotukea myönnetään kyseisiin lääkkeisiin vain lääkärinlausunnon perusteella. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin tai lisäravintovalmisteisiin, joihin ei tule Kelakorvausta, myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto ja hoitosuunnitelma sairauden hoidosta ja kestosta sekä lääkkeen /lisäravintovalmisteiden välttämättömyydestä. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä vuosittain määriteltävän omavastuukaton. Lääkekustannusten maksukatto oli 612,62 euroa vuonna 2015. Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä 22