Miten kasvit saavat vetensä?

Samankaltaiset tiedostot
Miten kasvit saavat vetensä?

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Hakukohde: Elintarviketieteet

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

Mallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Biologinen typensidonta

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Kasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Rikinpuute AK

Reaktiosarjat

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Erilaisia entalpian muutoksia

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Kasvihuoneen kasvutekijät. VALO Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Hiilidioksidi kasvihuonekaasuna

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Erilaisia entalpian muutoksia

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Myllyvehnän lannoitus AK

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka sijaitsevat kasvien vihreissä osissa, eniten lehdissä, jopa kpl/solu.

Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvuohjelmaseminaari

Talousveteen liittyvät terveysriskit

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Sander van Broekhoven HortiNova

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Transkriptio:

Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää. 2. Juuripaineella: varsinkin keväällä juuren solut pumppaavat aktiivisesti vettä. 3. Kapillaarivoima auttaa.

Miten kasvit saavat ravinteensa? Ravinteet kulkeutuvat juureen veden mukana. Saantiin vaikuttavat mm. maaperän happamuus ja ilmavuus. Ravinteet jaetaan pääravinteisiin joita kasvit tarvitsevat jatkuvasti (mm. N, P, Ca ja K) ja hivenravinteisiin (mm. Mn, B, Cu ja Zn) joita tarvitaan vain joskus. Puutosoireet paljastavat vähäisyyden tai puutteen. Liebigin minimitekijälaki: Kasvua rajoittaa se ravinne, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa. Maaekosysteemeissä minimitekijä yleensä typpi (80% kuluu yhteyttämiseen liittyviin rakenteisiin), vesissä fosfori.

Typpi kasvien elämässä Elämä on silkkaa typen metsästämistä. Ilmasta 78% typpeä (N 2 ); lisäksi vähän typen oksideja (NO x ). Kasvit voivat kuitenkin käyttää vain ammoniumin (NH 4 +), nitraatin (NO 3 -) ja nitriitin (NO 2 -) suoloja. Em. suoloja tulee maahan typen reagoidessa veden kanssa korkeissa lämpötiloissa (esim. salamaniskuissa). Typpeä maaperään symbioottisten bakteerien avulla: Monilla kasveilla symbioosi (mutualistinen, molemminpuolinen hyötysuhde) typpeä nitraatiksi muuttavien nitrifikaatiobakteerien kanssa. 1. Lepillä (Alnus) Frankia-suvun bakteereita juurien punertavissa, mukulamaisissa juurinystyissä. 2. Hernekasveilla (esim. lupiinit, apilat) Rhizobium-suvun bakteereita.

Pulmia 1. Miksi ruusukimpun tyvestä on leikattava muutama senttimetri vartta pois ennen kimpun asettamista maljakkoon? 2. Miksi leikkaaminen on tehtävä mieluummin puukolla viiltäen kuin saksilla leikaten? 3. Miksi ei-toivottu haapa kaulataan (kuoritaan tyvi) muutama vuosi ennen puun kaatamista? 4. Miksi lumien sulamisen aika on puulle tai pensaalle vaikein aika? 5. Miksi lihansyöjäkasveja esiintyy soilla ja muilla erittäin karuilla (= vähäravinteisilla) alueilla?

YO-tehtävä, syksy 2002 a) Mihin kasvit tarvitsevat vettä? b) Millä eri tavoin kasvit ovat sopeutuneet kuiviin oloihin?

b)

Eliöt ja energia Lähes kaikki eliöiden energia peräisin kasvien fotosynteesistä: 6CO 2 + 6H 2 O + auringon valo C 6 H 12 O 6 + 6O 2 eli Hiilidioksidi + vesi + valo glukoosi (sokeri) + happi Energiaa käytetään pääosin soluhengittämällä: C 6 H 12 O 6 + 6O 2 6CO 2 + 6H 2 O + A TP-energiaa eli Glukoosi (sokeri) + happi hiilidioksidi + vesi + energiaa

Fotosynteesi eli yhteyttäminen Auringon säteilyenergia muuttuu kemialliseksi energiaksi. Tapahtuu viherhiukkasten graanoissa (pinaattilettupinot) ja välitilassa (luumen). Kasvien lisäksi yhteyttämiseen kykenevät lisäksi levät ja syanobakteerit (sinilevät). Toinen tapa tuottaa energiaa on kemosynteesi Tapahtuu pääosin valtamerten syvyyksissä, jossa bakteerit saavat energiansa pelkistämällä esim. rikkiyhdisteitä. Maan pinnalla (terrestrisissä ekosysteemeissä) merkityksetön.

Valoreaktiot: Fotosynteesi eli yhteyttäminen Graanan pinnalla klorofyllimolekyylin valohaavi pyydystää valokvantin eli fotonin. Energian vaikutuksesta vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi. 1. Hieman ATP:tä latautuu. 2. Vedynsiirtäjät vievät vedyt (H + ) luumeniin pimeäreaktioihin. Happi poistuu viherhiukkasesta.

Fotosynteesi eli yhteyttäminen Pimeäreaktiot: Tapahtuvat heti valoreaktion jälkeen (huom. ei siis yleensä pimeässä). Vedynsiirtäjä tuo vedyn ns. Calvinin kiertoon. Hiilidioksidista ja vedystä rakennetaan monimutkaisessa reaktiosarjassa glukoosisokeria. Tarvitaan valtavasti entsyymejä (jopa 80% kasvin valkuaisaineista fotosynteesikoneistossa!)

Fotosynteesin tehokkuus VALO valokasvi 1. Valon määrä varjokasvi Fotosynteesin tehokkuus Valon intensiteetti (Lux) 2. Valon aallonpituus Valon aallonpituus (nm)

Voimakkuus yhteyttäminen hengitys kasvu Fotosynteesin tehokkuus 0 +10 +20 +30 +40 Lämpötila ruis maissi 3. Lämpötila (pitää olla sopiva entsyymeille) +20 +30 +40

Fotosynteesin tehokkuus 100 % HIILIDIOKSIDI JA VESI 4. Hiilidioksidin määrä 50 % ilmakehän nyk. CO 2 -pit. 0,04% 0,00 0,05 0,10 Ilman hiilidioksidipitoisuus (%) 5. Veden määrä Fotosynteesin tehokkuus 6. Kasviravinteet (joilla kasvit rakentavat yhteyttämiskoneistonsa) Veden määrä maassa

Koetehtävä Olet puutarhuri joka kasvattaa kasvihuoneessaan tomaatteja. Mistä asioista sinun pitäisi huolehtia saadaksesi mahdollisimman suuren sadon?