Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiset asiat Oppisopimuskoulutuksen tietotori 11.5.2011 Finlandia-talo Pasi Rentola
1) Oppisopimuskoulutuksen määrät, rahoitus, täydennysjako 2) Uusin vauhtikirje ja oppisopimus 3) Rahoitusjärjestelmän ja laadun kehittämishankkeiden toimeenpanosta 4) Oppisopimuskoulutus ja huippuosaamisen valmennus
Oppisopimuskoulutuksen volyymit 2008 2009 2010 2011 Ammatillinen peruskoulutus 22 831 18 738 15 186 13 110 Ammatillinen lisäkoulutus 28 277 27 162 28 124 28 268 Yhteensä 51 108 45 900 42 497 41 378
Kevään 2011 täydennyshaku Vuoden 2011 kiintiö 29 410 Varsinaisessa jaossa jaettiin 29 110 Lisäkoulutuspaikkoja hakenut ~20 koulutuksen järjestäjää Haettujen lisäkoulutuspaikkojen määrä ~800
Ammatillisen koulutuksen rahoitus Kokonaisrahoitus 2009 Kokonaisrahoitus 2010 Kokonaisrahoitus 2011 TAE Amm. peruskoulutus 1 463 878 000 1 567 054 000 1 596 607 000 Oppisopimusk. perusk. 130 618 000 134 831 000 108 019 000 Oppisopimusk. lisäk. 86 003 000 85 184 000 90 453 000 Amm. lisäkoulutus 132 612 000 138 748 000 140 579 000 Amm. erikoisoppilaitokset 19 684 000 17 465 000 20 519 000
Rahoitusjärjestelmän kehittämisnäkymistä Koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Tällä hetkellä viisi eri rahoitusmuotoa Tutkintorakenteen kehittämisen vaikutukset Eri järjestämismuotojen joustava käyttö ja yhdistäminen Koko palveluvalikoiman joustavan käytön edistäminen Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako Tulosrahoitusjärjestelmän jatkokehittäminen Käyttöönotto kahdessa vaiheessa Tutkinnon osat, laadulliset kriteerit
Tulosrahoitusjärjestelmän jatkokehittäminen Tutkinnon osat Eri vaihtoehtoja Tutkinnon osien määrä, osuus koko tutkinnosta, ECVET-pisteet Tiedonkeruun uudistamistarpeiden vaikutus aikatauluun Keskeyttäminen/läpäisy Näyttötutkintojärjestelmän perusidea yksilölliset opiskelun pituudet ja sisällöt Lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän sisäinen erilaisuus Lisäkoulutuksen kohderyhmä Lisäkoulutuksen volyymit (29 000 + 38 000) ja järjestäjäkohtaiset pienet määrät Rahoitusjärjestelmän yleiset kehittämistavoitteet
Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä 139 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä 160 Oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä Ammatillisessa peruskoulutuksessa 71 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa 83 Oppisopimuskoulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen osana kokonaisuutta Oppisopimuskoulutuksen osuus ~15 % ammatillisen koulutuksen kokonaisuudesta OKM:n uusi vauhtikirje maaliskuussa 2011 Toimintaympäristön muutokset Julkisen talouden kestävyysvaje Väestö- ja työvoimatarpeen kehitys; sosiaali- ja terveysala, kone-, metalli- ja energiatekniikan ala sekä ajoneuvo- ja kuljetusala Tutkintojen kehittämislinjaukset; valinnaisuus uusissa perusteissa, yksilölliset opintopolut > edellyttää lähtökohtaisesti riittävän suuria koulutuksen järjestäjiä Oppisopimuskoulutuksessa alle 100 paikkaa amm. peruskoulutuksessa lähes kolmasosalla ja lisäkoulutuksessa lähes neljäsosalla
Lisäkoulutuspaikkoja Järjestäjien määrä Keskimääräinen järjestäjäkohtainen lisäkoulutuksen paikkamäärä Uusimaa 9 807 32 306 Varsinais-Suomi 2 270 6 378 Itä-Uusimaa 590 4 148 Satakunta 1 230 1 1 230 Kanta-Häme 590 3 197 Pirkanmaa 2 395 3 798 Päijät-Häme 1 110 2 555 Kymenlaakso 750 2 375 Etelä-Karjala 600 1 600 Etelä-Savo 695 3 232 Pohjois-Savo 1 200 2 600 Pohjois-Karjala 705 1 705 Keski-Suomi 1 310 3 437 Etelä-Pohjanmaa 1 095 5 219 Pohjanmaa 770 2 385 Keski-Pohjanmaa 425 1 425 Pohjois-Pohjanmaa 2 000 8 250 Kainuu 550 1 550 Lappi 1 020 3 340 Koko maa 29 112 83 351
Laatuhankkeen toimeenpanosta Oppisopimuskoulutus järjestämismuotona osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta riittävä autonomia järjestämismuoto eikä rahoitusmuoto Organisointi oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asemassa merkittäviä vaihteluita viranomaistehtävien hoito osana tietopuolisen koulutuksen järjestämistä työnjako; toisaalta pakko hyödyntää alakohtaista asiantuntemusta, kyse rahoitusperusteen oikeellisuuden ytimestä Resursointi joustavuus kustannusten ja tulorahoituksen suhteen
Laatuhankkeen toimeenpanosta Yhdenmukaisuus Järjestämismuodon erityispiirteet kärjistävät epäyhdenmukaisuuden vaikutuksia Samat periaatteet viranomaistoiminnan kohteena olevia verkoston jäseniä kohtaan Raporttiluonnoksen 49 kriteeriä Kysyntälähtöisyys Määrällinen ja sisällöllinen Järjestämismuotoon kuuluu kysynnän vaihtelu suhdanteiden mukaan Tarjontaa säännellään aidon kysynnän mukaan Julkisrahoitteisuuden ehtojen soveltaminen
Laatuhankkeen toimeenpanosta Osaamisen lisääminen Vastuullisten osaamisvaatimukset ja koulutustarve pohdittava tarkasti Tulokulman tarkentaminen; järjestämismuodon ominaispiirteet, viranomaistehtävien kokonaisuus, hallinto ja organisointi, työnjako Koulutuksen toteutus verkostoyhteistyönä OPH-OKM koordinoi Suositukset mahdollisesti osana laatukäsikirjaa Laatukäsikirja Sähköinen julkaisu/sivusto Lomakeaineisto, hyvät käytännöt
Oppisopimus ja huippuosaamisen valmennus Tavoitteena lisätä oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia huippuosaamisen kehittämisessä osana Skills Finland ry:n toimintaa Tarkoituksena perustaa huippuosaamisen valmennukseen liittyvä oppisopimuskoulutuksen järjestäjien verkosto Tavoitteena parantaa ammatillisen osaamisen laatua edistää suomalaista huippuosaamista Skills-valmennuksen työkalujen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Toimivien mallien kehittäminen oppilaitosten ja yritysten väliselle yhteistyöllle Yrityksissä tapahtuvan valmennuksen osuuden lisääminen Oppisopimuskoulutuksen kansainvälistymisen lisääminen Valmennusyksikön, alakohtaisen lajipäällikön ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisen yhteistyö