T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU L IIKETALOUS J ATKOTUTKINTO OPINNÄYTETYÖRAPORTTI Seutuportaalin kehittämisen integrointi Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opetukseen Tomi Kuusimäki Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen jatkokoulutusohjelma lokakuu 2005 Työn ohjaaja: Klaus af Ursin T AMPERE 2005

Tekijä: Koulutusohjelma: Opinnäytetyön nimi: Title in English: Tomi Kuusimäki Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen jatkokoulutusohjelma Seutuportaalin kehittämisen integrointi Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opetukseen Integrating the development of the region portal into teaching at the Satakunta Polytechnic School of Business and Fine Art in Kankaanpää Työn valmistumiskuukausi ja -vuosi: lokakuu 2005 Työn ohjaaja: Klaus af Ursin Sivumäärä: 57 TIIVISTELMÄ Ammattikorkeakouluille on annettu tehtäväksi opetuksen lisäksi soveltava tutkimus ja aluekehitysvaikutustehtävä. Vuodesta 2003 Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpäässä on toteutettu Pohjois-Satakunnan seutuportaalihanketta, jonka tavoitteena on edistää ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutustehtävää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on integroida www.pohjois-satakunta.fi-seutuportaalin kehittäminen Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opetukseen. Ammattikorkeakoulun vahvuutena pidetään käytännönläheistä suhtautumista niin opetukseen kuin sen aluetta palvelemaan yritysyhteistyöhön. Nykyään projektioppimista ja yritysyhteistyön linkittämistä opetukseen pidetään erittäin tärkeänä. Alan kirjallisuudessa projektioppimisen katsotaan olevan yksi hyvä keino valmentaa opiskelijoita tuleviin työelämän tehtäviin. Projektioppimisen kautta hankituilla tiedoista ja taidoista uskotaan olevan erittäin paljon hyötyä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Projektioppiminen ja yritysyhteistyön linkittäminen opetukseen on myös Satakunnan ammattikorkeakoulun painopisteenä niin pedagosisessa näkökulmassa kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tämän opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin toimintatutkimuksen avulla. Toimintatutkimus toteuttiin opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa kahdeksan kuukauden aikana. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli muuttaa opintojaksojen käytänteitä siten, että seutuportaalin kehittäminen pystyttäisiin integroimaan parhaalla mahdollisella tavalla opintojaksoille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että seutuportaalin kehittäminen voidaan integroida Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opetukseen. Opiskelijoiden ja opettajien suhtautuminen käytännön projektin toteuttamiseen opintojaksolle oli positiivista. Myös toimintaa ohjaavat osaamis- ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategiat tukevat projektien integroimista opetukseen. Käytännön organisoinnissa tulee kuitenkin lisätä yhä enemmän opiskelijoiden vastuuta portaalin kehittämisessä. Jatkossa portaalin kehittämisessä tulee olemaan mukana 4-8 hengen opiskelijaryhmä, jonka tehtävänä on toimia koordinaattorina henkilökunnan ja opintojaksojen välillä. Kun portaalin kehittämisen toimintamalli on saatu juurrutettua yhä paremmin opetukseen, tulee keskittyä nykyistä enemmän portaalin sisällön laadulliseen kehittämiseen. Portaalin tulisi jatkossa toimia merkittävänä Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään tiedon ja osaamisen jakana seutukunnalla. Avainsanat: Portaali Sisällöntuottaminen Projektioppiminen Toimintatutkimus

SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Satakunnan ammattikorkeakoulu...7 2.1 Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalous ja kuvataide Kankaanpää...7 2.2 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan asema Satakunnan ammattikorkeakoulussa...7 3 Ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tehtävä...9 4 Pohjois-Satakunnan sähköisen verkostoitumisen edistäminen...14 5 Tekijänoikeudet www.pohjois-satakunta.fi seutuportaalin kehittämisessä...16 5.1 Seutuportaalin sisältö ja toiminta...16 5.2 Tekijänoikeuden perusteet...17 5.2.1 Tekijänoikeuden syntyminen...17 5.2.2 Tekijänoikeuden suojan kohde...18 5.2.3 Tekijänoikeuden voimassaoloaika...18 5.2.4 Teostyypit...19 5.3 Tekijänoikeus...20 5.3.1 Tekijän taloudelliset oikeudet...20 5.3.2 Oikeus valmistaa kappaleita...20 5.3.3 Oikeus saattaa teos yleisön saataviin...21 5.3.4 Tekijän moraaliset oikeudet...21 5.4 Linkittäminen tekijänoikeudellisesta näkökulmasta...24 5.5 Pohjois-Satakunnan seutuportaalin toiminta tekijänoikeudellisesta näkökulmasta..25 5.5.1 Seutuportaalin teostyyppi...25 5.5.2 Tekijänoikeuden syntyminen ja haltija...25 5.5.3 Tekijänoikeuden siirtyminen...26 5.5.4 Linkittäminen tärkeä osa seutuportaalin toimintaa...26 6 Toimintatutkimus...28 6.1 Toimintatutkimuksen vaiheet...30 6.1.1 Suunnittelu...30 6.1.2 Toiminta...30 6.1.3 Reflektointi...30 6.1.4 Havainnointi ja tietojen kokoaminen...31 6.2 Toimintatutkimuksen luotettavuus...32 7 Toimintatutkimuksen toteuttaminen kehittämistehtävässä...34 7.1 Opintojaksojen opettajien näkökulma...35 7.1.1 Työkokemus...36 7.1.2 Käytännönläheisyys opetuksessa...36 7.1.3 Opintojaksojen tehtävät...37 7.1.4 Suhtautuminen seutuportaaliprojektin toteuttamiseen opintojaksoilla...37

7.1.5 Ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutustehtävä...38 7.1.6 Yhteenveto tuloksista ja havaintoja toimintatutkimuksen edetessä opettajien näkökulmasta...38 7.2 Opintojaksojen opiskelijoiden näkökulma...39 7.3 Toisen syklin toteuttaminen...44 7.4 Toimintatutkimuksen analysointi...45 7.5 Toimintamalli seutuportaalin kehittämiseksi...46 8 Johtopäätökset...48 Lähteet...50 Liitteet...53

1 Johdanto Tämän opinnäytetyön aiheena on Pohjois-Satakunnan seutuportaalin www.pohjois-satakunta.fi kehittämisen integrointi Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opetukseen. Työskentelen Satakunnan ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaattorina Liiketalous ja kuvataide Kankaanpäässä. Työhöni kuuluu koordinoida Pohjois-Satakunnan alueella tehtäviä ammattikorkeakoulun ja alueen yhteisöjen yhteistyöprojekteja. Työni liittyy siis tiiviisti ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen ja aluekehitysvaikutustehtävään. Vuodesta 2001 käytiin eri yhteistyökumppanien kesken neuvotteluja seutuportaalin saamiseksi myös Pohjois-Satakuntaan. Neuvottelut konkretisoituivat hankesuunnitelmaksi vuonna 2002 ja saman vuoden lopulla saatiin myöntävä Leader+ -rahoituspäätös Pohjois-Satakunnan sähköisen verkostoitumisen edistäminen -hankkeelle 1.1.2003 31.12.2004 väliselle ajalle. Hankkeen koordinoinnista vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hanketta suunniteltaessa tärkeimpänä lähtökohtana pidettiin sitä, että seutuportaalin toiminta tulee turvata myös hankerahoituksen jälkeen. Ratkaisukeinona nähtiin, että portaalin kehittäminen tulisi integroida jo olemassa olevaan toimintaan siten, ettei seutuportaalin perustoimintaan jouduttaisi panostamaan suuria rahallisia resursseja hankkeen päätyttyä. Yhtenä ratkaisuna nähtiin, että Satakunnan ammattikorkeakoulun osuus portaalin kehittämisessä olisi suuri ja työhön valjastettaisiin erityisesti opiskelijaresurssit. Seutuportaali nähtiin myös hyvänä välineenä jakaa ammattikorkeakoulussa olevaa tietoa ja osaamista alueen käyttöön. Seutuportaali toimisi siis yhtenä ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutuksen työvälineenä. Käytännön menetelmätavaksi tutkia, miten portaalin kehittämistyön integrointi voisi olla mahdollista, valittiin toimintatutkimus. Toimintatutkimukseen osallistui Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opettajia ja opiskelijoita. Hankkeen aikana nousivat erityisesti opiskelijoiden keskuudessa esiin seutuportaalin tekijänoikeuskysymykset. Tässä opinnäytetyössä perehdytään toimintatutkimuksen tulosten lisäksi myös siis seutuportaalin käytännön toimintaan erittäin vahvasti vaikuttaviin tekijänoikeuskysymyksiin. Tekijänoikeuskysymykset ovat haasteellisia kyseisessä tapauksessa juuri siksi, että pääosan sisällöntuottamisesta tekevät ammattikorkeakoulun

6 opiskelijat ja he eivät ole työsuhteessa, vaan he tuottavat sisältöä seutuportaaliin opiskelijoina. Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta on otettava huomioon myös portaalin toiminnassa keskeisessä osassa olevan linkityksen tekijänoikeudelliset kysymykset. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten Pohjois-Satakunnan seutuportaalin kehittäminen voidaan integroida Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opetukseen. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla seutuportaalin kehittämistyötä voidaan jatkossa tehdä yhä paremmin. Opinnäytetyön tavoitteena on myös tutkia, voiko seutuportaali toimia Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään osaamisen jakajana alueen eri toimijoille. Seutuportaali toimisi siis yhtenä keinona toteuttaa ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutustehtävää. Opinnäytetyössä selvitetään myös seutuportaalin sisällöntuottamiseen erittäin paljon vaikuttavien opiskelijoiden tekijänoikeuksien vaikutuksia portaalin kehittämiseen sekä linkityksen tekijänoikeudellisia vaikutuksia portaalin toimintaan.

7 2 Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu on verkostomaisesti toimiva oppimis- ja kehittämiskeskus, joka vauhdittaa Satakunnan ja sen ympäristöalueiden kehittymistä kilpailukykyisenä ja kansainvälisenä alueena. Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta, joka valmentaa opiskelijat huippuosaajiksi tulevaisuuden työtehtäviin ja mahdollistaa ammatillisen kehittymisen. (Satakunnan ammattikorkeakoulun toimintakertomus, 2003: 8) Satakunnan ammattikorkeakoulu järjestää koulutusta viidellä eri paikkakunnalla; Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Pori ja Rauma. Satakunnan ammattikorkeakoululla on kymmenen eri koulutusyksikköä. Toiminta on organisoitu kolmelle toimialalle; liiketalous, matkailu ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala ja tekniikka ja merenkulku. Henkilökunnan määrä vuonna 2003 oli yhteensä 530. Kokonaisopiskelijamäärä oli vuonna 2003 noin 6500 opiskelijaa. (Satakunnan ammattikorkeakoulun toimintakertomus, 2003: 8) 2.1 Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalous ja kuvataide Kankaanpää Liiketalous ja kuvataide Kankaanpää on yksi neljästä liiketalouden, matkailun ja kulttuurin toimialan koulutusyksiköstä. Vakinaista henkilökuntaa vuonna 2005 oli 30 ja opiskelijoita yhteensä 280. Opiskelu on jaettu kolmeen eri koulutusohjelmaan; liiketalouden, kansainvälisen kaupan ja kuvataiteen koulutusohjelmiin. Liiketalouden koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, yritysviestintä ja taloushallinto. Kuvataiteen koulutusohjelma jakautuu taidegrafiikan, maalauksen ja kuvanveiston suuntautumisvaihtoehtoihin. Vuosittain uusia opiskelijoita liiketalouden koulutusohjelmaan otetaan 40, kansainväliseen kauppaan 22 ja kuvataiteeseen 20. 2.2 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan asema Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yritysyhteistyötä pidetään liiketalous-, matkailu- ja kulttuuritoimialan vahvuutena. Toimialalla on tehty perinteisesti laajalla rintamalla yritysyhteistyötä opetukseen ja opiskeluun liittyen alueen yritysten kanssa, millä on ollut merkittävä aluekehitysvaikutus. Yritysyhteistyö on koettu myös opiskelijoiden näkökulmasta positiiviseksi ja motivoivaksi. (Satakunnan ammattikorkeakoulun toimintakertomus, 2003: 10)

8 Vuoden 2004 lopussa valmistuneen toimialan osaamisstrategian mukaankin pedagogisen osaamispyramidin huipulla on yritysyhteistyön linkitys pedagogiikkaan. (Liiketalouden, matkailun ja kulttuurin osaamisstrategia, 2004) Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategiassa tutkimus ja kehittämistoiminta ovat kiinteä osa koulutusta. Satakunnan ammattikorkeakoulu rakentaa opiskelijoiden osallistumisen tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kiinteäksi osaksi opiskeluprosessia. Strategiassa nähdään keinona myös opettajuus, joka sisältää perinteisen roolin lisäksi muun muassa projektointia yhdessä opiskelijaryhmien kanssa. (Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuksen ja kehittämistoiminnan strategia, 2005) Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään organisaatiossa toimii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaattori. Hänen tehtävänään on koordinoida pääasiassa opiskelijoiden ohjaajiensa johdolla tekemiä yhteistyöprojekteja. Vuonna 2004 yhteistyöprojekteja oli 25, joissa oli mukana opiskelijoita 160. Vuonna 2004 toteutettiin myös kahta laajempaa julkisrahoitteista hanketta; Yritä! ja Pohjois-Satakunnan sähköisen verkostoimisen edistäminen.

9 3 Ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tehtävä Ammattikorkeakoululaissa on ammattikorkeakouluille annettu tehtäväksi myös aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehittämistyö. Laissa tehtävät on määritelty seuraavalla tavalla. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. (Ammattikorkeakoululaki, 4 ) Ammattikorkeakoululaki edellyttää korkeakouluopetusta ammatillisiin tehtäviin, ammatillisen kasvun tukemista ja tutkimus- ja kehittämistyötä. Raijn mukaan ammattikorkeakoululla on kolme roolia pedagogina, aluekehitysvaikuttajana sekä tutkijana ja kehittäjänä. Osaamisen tuottaminen näkyy siis kehittyvinä oppijina ja alueen kehittämisprojekteina, joiden vaikuttavuuden arviointi perustuu tutkimukseen. Nämä kolme tehtävää integroituu luontevasti, kun opetuksen lähtökohtana on kehittämishanke. (Raij, 2003: 54) Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta puhuttaessa viitataan usein harjaannuttavaan tai varsinaiseen soveltavaan tutkimukseen, kehittämistyöhön tai palvelutoimintaan. Tällöin tarkastelun näkökulmana on opiskelijoiden ja opettajien yhdessä tai erikseen toteuttamassa työelämälähtöisessä toiminnassa, jonka skaala ulottuu yksittäisistä opiskelijan tekemistä töistä laajoihin yhteistoimintaprojekteihin. (Saurio, Heikkinen, 2004: 14-15) T&K toiminnan ja koulutuksen välistä riippuvuutta tulee Saurion ja Heikkisen mukaan tarkastella opiskelijoiden roolien kautta T&K toiminnassa. Peruslähtökohtana on, että opiskelijaan suhtaudutaan tasavertaisesti, mutta samalla on kuitenkin muistettava, että opiskelijan panos on erittäin riippuvainen opiskelijan tieto- ja osaamispääomasta (Saurio, Heikkinen, 2004: 18) Suomala jakaa opiskelijan roolin kolmeen kategoriaan asiantuntijaksi kasvun näkökulmasta. Ensimmäisessä roolissa opiskelija on työn suorittaja, jolloin opiskelijalla on tietty rooli ja määritelty tehtävä kehittämishankkeessa. Opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta tällaisessa roolissa ei ole mahdollisuutta ammatilliseen kasvuun, koska perusolettamus on, että opiskelija osaa jo kyseisen työn. Toisena roolina voidaan pitää sitä, että opiskelija toimii niin sanottuna nuorempana kollegana. Työn suorittamisen lisäksi ohjaajat kantavat pedagogisen vastuun siitä, että opiskelijan tiedot ja taidot lisääntyvät koko ajan. Kolmantena roolina opiskelija on tasavertaisena kollegana, jolloin hä-

10 neltä odotetaan jo orastavaa asiantuntijuutta. Jotta tällaista asiantuntijuutta voidaan edellyttää, tulee ammattikorkeakoulussa olla pitkäaikaisia kehittämishankkeita, joissa opiskelijan asiantuntijuus voi kasvaa työntekijästä, nuoremman kollegaroolin kautta asiantuntijuuteen. (Suomala, 2003: 98) Kehittämishankkeisiin osallistuminen edellyttää opetuksen suuntaamista siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada tarvittavat oppimisen työvälineet haltuunsa, jotta eteneminen hankkeissa on mahdollista. Näinä työvälineinä Raij näkee muun muassa erilaiset perustaidot, vastaavat käsitteistöt, ja ilmiötä koskevan uusimman tiedon ja sen hankinnan ja soveltamisen. (Raij, 2003: 54) Orelma ja Järvinen toteavat, että ammattikorkeakoulujen kehittyminen vaatii konkreettisia pedagogisia ratkaisuja, muun muassa opetuksen sitomista tiiviisti työelämään. (Orelma, Järvinen, 2000: 103) Saurion ja Heikkisen mukaan T&K projektit tuottavat uutta tietoa ja osaamista ja toimivat samalla myös yhä enenevässä määrin laadukkaina osaamisen oppimisympäristöinä opiskelijoille. (Saurio, Heikkinen, 2004: 19)

11 Raij on tiivistänyt ammattikorkeakoulun osaamisen tuottamisen seuraavaan kuvioon: Hankkeistettu opetus -Kehittämishankkeina -Opetussuunnitelma osaamisen mittarina -Ohjaus- ja tukiprosessit Osaamisen ympäristö -tieto- taito- ja kokemusperäinen ympäristö -Kehittämishankkeet -Tilat ja työpajat -Fyysinen ja virtuaalinen Osaamista tuottava ammattikorkeakoulu Opettaja -Pedagogi -Aluekehitysvaikuttaja -Tutkija ja kehittäjä Osaajaksi kehittyvä opiskelija -Oppimisstrategiat -Oppimispolut -Tulokselliset kehittämishankkeet Kuvio nro 1, Ammattikorkeakoulu osaamisen tuottajana opetuksen, opettajuuden ja osaamisen ympäristön näkökulmasta (Raij, 2003: 56) Myös Suomala pitää nykyään ammattikorkeakoulujen keskeisenä velvollisuutena toteuttaa työelämää palvelevaa ja soveltavaa T&K toimintaa. Tämän toiminnan tulisi palvella alueellisia innovaatioita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Samalla yhteistyöprojektien tulisi auttaa opiskelijaa kehittymään kohti tietoyhteiskunnassa tarvittavaa asiantuntijuutta. (Suomala, 2003: 95) Stenströmin tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet kaipaavat työelämässä muun muassa projektioppimisen kautta saavutettavia taitoja. Vastaajat kokivat työelämässä tärkeiksi taidoiksi ongelmanratkaisutaidot, ajankäytön hallinnan, kyvyn nähdä ja hallita kokonaisuuksia ja epävarmuuden sietokyvyn. (Stenström, 2005: 71) Projektiopiskelulla tarkoitetaan opiskelun ja oppimisen muotoa ja menetelmää, jossa teoria ja käytäntö yhdistetään työelämän kontekstissa. Tämä mahdollistaa samalla myös projektityötaitojen oppimisen. Opiskelijat tarvitsevat Vesterisen mukaan projektiopiskelussa oppimiselleen tietenkin mielekkään ja konkreettisen kontekstin. Toisaalta opiskelijoilla tulee olla saatavilla asiaan liittyvää teoreettista tietoa. Kolmanneksi opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus yhdistää teoriaa käytäntöön ja aiempiin kokemuksiinsa. (Vesterinen, 2003: 82)

12 Vesterisen mukaan projektiopiskelu on yksi näkyvä ja yhä laajemmin käytetty pedagoginen ratkaisu koulutuksen ja työelämän yhteistyölle ammattikorkeakouluissa. Parhaimmillaan projekti voi olla samanaikaisesti opetusmetodi, opiskelumenetelmä, opiskelun substanssi sekä työelämän kehittämisen väline. Vesterisen mukaan projektiopiskelun tavoitteena on valmistaa opiskelijoita siten, että he osaavat käynnistää projekteja, työskennellä niissä, kehittää työtään ja jopa työllistää itsensä projektien avulla. Projekteja tehdessään opiskelijan oletetaan oppivan paitsi projektityöskentelyä myös muita työelämän keskeisiä taitoja. (Vesterinen, 2003: 80) Vesterisen mukaan projektiopiskelun lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, työelämästä kummunnut kehittämistarve, johon tarvitaan kehittämistyötä. Opetus on organisoitu projektin muotoon ja oppimisprosessi noudattaa projektin prosessia. Projekti toimii samalla sekä työ- että toimintaympäristönä. (Vesterinen, 2003: 84) Suomalan mukaan ammattikorkeakoulujen tavoitteena on edistää opiskelijoiden kasvamista työelämän vaatimaan asiantuntijuuden tehtävään. Asiantuntijaksi kasvaminen on hyvin pitkä prosessi. Prosessin pitkäkestoisuuden myötä opiskelijoille muodostuu jo opintojen aikana tahto ja kyky työelämän käytäntöjen uudistamiseen ja kehittämiseen. Suomalan mukaan nykyään nähdään, että opiskelijan osallistuminen jo opiskeluaikana asiantuntijakulttuurin toimintaan antaa hänelle mahdollisuuksia oppia jotain sellaista, mitä ei voi oppia pelkästään koulun luennoilla. (Suomala, 2003: 97) Asiantuntijaksi kasvamiseen kuuluu kuitenkin edelleen vahva tietoperusta, joka edellyttää yksilötason intensiivistä opiskelua. (Suomala, 2003: 98) Tietoyhteiskunnan asiantuntijuus muodostuu käytännöllisen ja teoreettisen tiedon yhteydestä. Yhteyden muodostaminen on usein siksi vaikeaa, koska oppiminen kapseloituu usein siihen kontekstiin, missä se on opittu. Tiedon kapselointiin liittyvän ilmiön murtamisessa T&K projektit ovat avainasemassa. Toiminnan dynaamisuus ja toisaalta ongelmien autenttisuus tekevät T&K projekteista hyviä oppimisympäristöjä. Kun opiskelijoille annetaan mahdollisuus asiantuntijoiden kanssa yhdessä ratkoa aitoja ja mahdollisesti monimutkaisiakin ongelmia, opiskelijoiden asiantuntijuus kehittyy ja yhteistyöprojektit ovat samalla opiskelijan pedagogista ohjausta. (Suomala, 2003: 103) Sosiaalisella tiedonrakentamisella ja verkostoitumisella on keskeinen merkitys T&K projekteissa. Tämä lisää kaikkien ryhmään kuuluvien henkilöiden merkitystä projektin onnistumisen kannalta. Nykyisin tutkimusryhmät ovat epämuodollisia ja yhteisölliseen tiedonrakenteluun perustuvia. Tämän kehityksen myötä opiskelijoiden painoarvo on kasvanut. Samalla, kun yhteistyöprojektit on valjastettu tuottamaan uutta tietoa ja osaamista, niiden tulisi toimia laadukkaina oppimisympäristöinä opiskelijoille. (Suomala, 2003: 107)

13 Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyöprojekti vaatii Vesterisen mukaan perusteellisen ennakkosuunnittelun ennen toteuttamistaan. Suunnittelun merkitys kasvaa integroitaessa kehittämisprojekteja opetustoimintaan. Suunnittelua tulee käydä niin opetussuunnitelman kuin käytännön toteutuksen tasolla. (Vesterinen, 2003: 86) Vesterisen mukaan projektiopiskelun toteutus on myös oppimistoimintaa. Siinä tieto ja osaaminen rakentuvat monin eri tavoin. Vesterisen mukaan oppimistoiminta vaatii aktiivisuutta, sitoutumista, rohkeaa ja ennakkoluulotonta haasteisiin tarttumista, teorian ja käytännön yhdistämistä, ongelmanratkaisutaitoja sekä reflektointitaitoa. Opiskelijat joutuvat ennalta määrittelemättömien ongelmien eteen ja toimimaan itseohjautuvasti. Tieto rakentuu tekemällä oppimisen sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Oppiminen on sosiaalista toimintaa eri yhteistyökumppanien kanssa. (Vesterinen, 2003: 90)

14 4 Pohjois-Satakunnan sähköisen verkostoitumisen edistäminen Pohjois-Satakunnan sähköisen verkostoituminen edistäminen hanke oli Leader+ -rahoitteinen EU-hanke, jonka toiminta-aika oli 1.1.2003 31.12.2004. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 75 000 euroa. Hankkeen tavoitteena oli edistää alueen eri toimijoiden sähköisen viestinnän yhteistyötä ja kehittää paikallisten toimijoiden yhteistyöverkostoa. Hankkeen koordinoinnista vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Satakunnan Puhelin Oy, Kankaanpään Seutu, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Pohjois-Satakunnan Kehittämisyhdistys ry ja Nordea. Yhteistyökumppanit vastasivat hankkeen yksityisestä rahoitusosuudesta, joka oli 22 500 euroa. Hanke koostui neljästä eri osaprojektista; Pohjois-Satakunnan seutuportaalista, netti-iltapäivistä, sähköisen median kehittämisestä ja verkko-oppimisen edistämisestä. Pohjois-Satakunnan seutuportaalissa oli tavoitteena luoda osoitteeseen www.pohjois-satakunta.fi pääasiassa alueen asukkaille suunnattu portaali, johon on koottu erilaisia palveluja ja tietoa Pohjois-Satakunnan alueelta. Portaali julkistettiin 10.4.2003. Portaalin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat yhdessä hankkeen koordinaattorin kanssa. Netti-iltapäivien tavoitteena oli opastaa henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta tietokoneen käytöstä, Internetin peruskäyttöön. Netti-iltapäivien kohderyhmänä oli Kuntoutuskeskus Kankaanpään vaikeavammaisia asiakkaita sekä Nordean Meidän kerhon yli 55-vuotiaita henkilöitä. Netti-iltapäivät koostuivat yhteensä yhdeksän tunnin kokonaisuudesta, jossa käsiteltiin muun muassa tietokoneen perustoimintoja, Internet-selailua ja hakukoneiden käyttöä. Netti-iltapäivien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi 3-6 hengen opiskelijaryhmä. Projektin aikana netti-iltapäiviin osallistui hieman yli 300 henkilöä. Sähköisen median kehittämisessä tavoitteena oli tuottaa paikallislehti Kankaanpään Seudun verkkolehteen paikallisuutisia. Tästä työstä vastasi kerrallaan kaksi opiskelijaa yhteistyössä koordinaattorin sekä paikallislehden kanssa. Projektin aikana verkkolehteen tuotettiin noin 160 paikallisuutista. Verkko-oppimisen edistäminen toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Keväällä 2003 tehtiin tutkimus verkko-oppimisen asenteista Pohjois-Satakunnan alueen lukioissa sekä Kankaanpään alueen suurimmilla työnantajilla.

Hankkeen aikana työllistyi 13 Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa sekä neljä henkilökunnan jäsentä osa-aikaisesti. Opintojaksojen ja projektiopintojen kautta hankkeeseen osallistui 150 opiskelijaa. 15

16 5 Tekijänoikeudet www.pohjois-satakunta.fi seutuportaalin kehittämisessä Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on hyvin usein mukana merkittävälläkin tavalla opiskelijoiden panos. Opiskelijat tuottavat materiaalia osana isompaa kehittämishanketta tai toteuttavat itsenäisen kokonaisuuden ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Näissä tapauksissa usein unohtuu tekijänoikeudellinen näkökulma. Opiskelijajärjestöt ovat tuottaneet omia ohjeitaan tekijänoikeuskysymyksistä ja ammattikorkeakoulut ovat laatineet omia ohjeitaan omasta näkökulmastaan. Varsinaisia oikeudellisia ennakkotapauksia on suhteellisen vähän liittyen opiskelijoiden tekijänoikeuteen opiskeluaikanaan tehtyihin töihin. Erimielisyydet tekijänoikeuskysymyksissä tulevat esiin usein työn päätyttyä, kun on huomattu työn onnistuneen ja se on hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Riitatilanteessa vastapuolet usein muistavat asiat hieman eri tavalla, jos asiaa ei ole sovittu ja kirjattu ennen työn aloittamista. Seuraavassa käsitellään opiskelijoiden tekijänoikeudellisia kysymyksiä seutuportaalin sisällöntuottamisen kannalta. Jotta seutuportaali voisi toimia jouhevasti ja lainmukaisesti, tulee opiskelijoiden tekijänoikeudellinen näkökulma ottaa koko ajan huomioon. 5.1 Seutuportaalin sisältö ja toiminta Seutuportaali on toiminut vuodesta 2003 siten, että sen sisällöstä ja kehittämisestä on vastannut Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous ja kuvataide Kankaanpään opiskelijat. Opiskelijat ovat tuottaneet materiaalia työsuhteessa ammattikorkeakouluun, projektiopintoina, harjoitteluna ja opintojaksoille kuuluvina harjoitustöinä. Www.pohjois-satakunta.fi domain nimen omistaa Kankaanpään kaupunki. Osoitetta ylläpitää Kankaanpään kaupungin osittain omistama Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy ovat solmineet 3.1.2005 ylläpitosopimuksen, jonka mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulu vastaa portaalin sisällön tuottamisesta ja kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun opintojaksoilla tehtävän työn osuus portaalin sisällöntuottamisessa on varsin merkittävä. Hankkeen alusta asti on opiskelijoiden tekijänoikeuskysymyksiä pidetty erittäin tärkeinä. Tavoitteena on ollut, että mahdollisimman suuri osa työstä pystytään toteuttamaan opintojaksojen puitteissa.

17 Hankkeen aikana seutuportaalin sisällöntuottamiseen on osallistunut 160 opiskelijaa. Opiskelijoiden tekemät työt ovat lähinnä lyhyitä paikallisia uutisia kirjoitettuna, ja äänitiedoston muodossa julkaistuna. Opiskelijat ovat olleet mukana myös portaalin visuaalisen ilmeen ja rakenteen suunnittelussa. Portaali rakentuu muiden verkkosivustojen tapaan pitkälti linkitykseen eri sivustoille. Linkityksen tekijänoikeudelliset kysymykset tulee ottaa myös huomioon tarkasteltaessa portaalin toimivuutta tekijänoikeudellisesta näkökulmasta. 5.2 Tekijänoikeuden perusteet Tekijänoikeus on teoksen tekijälle kuuluvien yksinoikeuksien yhteisnimitys. (Niiranen, 1998: 137) Koivumaan mukaan tekijänoikeus kuuluu immateriaalioikeuksiin. Immateriaalioikeudet usein jaetaan vielä teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeuksiin kuuluu myös tekijänoikeuden lähioikeudet. Lähioikeuksia on muun muassa esittävän taiteilijan ja valokuvaajan oikeudet. (Koivumaa, 2004: 1) 5.2.1 Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuslain ensimmäisen luvun ja ensimmäisen pykälän mukaan se, joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen, saa yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Tätä yksinoikeutta kutsutaan tekijänoikeudeksi. (TekijäL, 1.luku, 1 ) Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (TekijäL, 1.luku, 1 ) Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta valmistamalla siitä kappaleita sekä näyttämällä sitä julkisesti. (TekijäL 49a ) Tekijänoikeus syntyy teoksen luomishetkellä teoksen tekijälle, joka on aina luonnollinen henkilö, eli ihminen. Erilaisilla organisaatioilla voi olla vain tekijöiltä siirtyneitä oikeuksia. (Harenko, 1997: 8) Pääsääntönä on siis se, että tekijänoikeus syntyy hänelle, joka on luonut teoksen. Tämä pätee myös siinä tilanteessa, että henkilö on palkattu tekemään kyseistä työtä. Toisaalta työoikeudellinen periaate on päinvastainen. Siinä lähdetään olettamuksesta, että työn tulos kuuluu työnantajalle. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on ehdotettu mallia, missä työnantaja saa työsuhteessa teh-

18 tyyn teokseen normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden. Muita tekijänoikeuksiaan työntekijä saa käyttää hyväkseen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, etteivät muut työsuhteen velvoitteet, esimerkiksi kilpailukielto, sitä kiellä. (Haarman, 1994: 74) Tekijänoikeuden syntyminen ei edellytä rekisteröintiä tai muita erityisiä toimia. (Niiranen, 1998: 135) Henkilö, joka on toiminut vain teknisenä avustajana ohjeita noudattaen, ei täytä tekijänoikeudellista edellytystä. (Koivumaa, 2000) Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jäävät Haarmannin mukaan lyhyet uutiset, tavanomaiset ilmoitukset yms. (Haarman, 1994: 31) Tekijänoikeusneuvosto on todennut lausunnossaan 2002:17 www-sivujen tekijänoikeuden syntymisestä, että www-sivut, joissa esitellään esimerkiksi koulutuspalveluja, aikatauluja, koulutustilaisuuksien lyhyitä esittelyjä ja valokuvia ei kokonaisuudessaan ilmennä sellaista omaperäisyyttä, että ne olisivat TekijäL 1 :n nojalla tekijänoikeussuojaa saavia teoksia. (Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2002:17) Vuonna 2001 ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistykset ovat pyytäneet tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa tekijänoikeuden syntymisestä opiskelussa. Tekijänoikeusneuvosto toteaa 2001:10 lausunnossaan, että tekijänoikeus syntyy opiskelijalle, joka opintojensa aikana luo teoksen. Tekijänoikeuden syntymiseen ei vaikuta esimerkiksi se, että työ olisi harjoitustyö ja tehty opettajan pedagogisessa ohjauksessa. (Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2001:10) 5.2.2 Tekijänoikeuden suojan kohde Tekijänoikeus suojaa töitä, jotka ovat omaperäisiä. Tuotteen tulee yltää teostasoon ja olla omaperäinen, jotta se olisi tekijänoikeuden alainen. Tekijänoikeutta nauttii teos, joka on vaatinut tekijältään luovaa ja omaperäistä työtä. Tekijänoikeuden alainen teos ei siis ole työ, joka on syntynyt mekaanisen, ennalta määritellyn tai muutoin täysin rutiininomaisen työskentelyn tuloksena. (Koivumaa, 2000) Teoksena pidetään kaikkia itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuotteita. (Niiranen, 1998: 142) 5.2.3 Tekijänoikeuden voimassaoloaika Pääsäännön mukaan tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. (TekijäL, 4. luku, 43 )

19 TekijäL 5. luvun 49 a mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. (TekijäL, 5. luku, 49a ) 5.2.4 Teostyypit Tekijänoikeuslain mukaan teoksia ovat kirjalliset ja taiteelliset teokset. Laissa on lueteltu monia suojattavia teoksia; muun muassa kaunokirjallisuus, selittävät kirjalliset ja suulliset esitykset, sävellysteokset, valokuvateokset. Teos voi ilmetä myös lain mukaan muulla tavalla. (TekijäL, 1.luku, 1 ) Koivumaan mukaan lähtökohtana on nykyään pidettävä teoskäsitteen laajaa tulkintaa. (Koivumaa, 2000) Teosten luokittelussa voi tulla ongelmia, kun yhteen teoskokonaisuuteen sisältyy useita erityyppisiä teoksia. (Koivumaa, 2000) Tällaisessa tapauksessa joudutaan pohtimaan, että luokitellaanko teos kokonaisuudessaan tiettyyn teosluokkaan vai käsitelläänkö teoksen eri osia itsenäisesti. (Koivumaa, 2004: 6) Jos multimediasovellusta hallitsee selvästi yksi lain tuntema teoslaji, niin koko sovelluksen teoslaji voidaan ratkaista sen mukaan. (Koivumaa, 2004: 6) Niitä sovelluksia, joita ei voi luokitella TekijäL:n mukaiseen yksittäiseen teoslajiin on lain näkökulmasta pidettävä teosten kokoelmana. (Koivumaa, 2000) Jos kokoelma kokonaisuutena yltää teostasoon, se muodostaa TekijäL:n 5 mukaisen kokoomateoksen. Jos edellä mainittu kriteeri ei täyty, niin kyseessä on erillisten teosten kokoelma. (TekijäL, 5 ) Haarmanin mukaan kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus uuteen syntyneeseen kokonaisuuteen. (Haarman, 1994: 36)

20 5.3 Tekijänoikeus Tekijänoikeus rakentuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat kappaleiden valmistaminen, teoksen saattaminen yleisön saataviin, julkinen esittäminen, levittäminen yleisön keskuuteen ja julkinen näyttäminen. Moraalisiin oikeuksiin kuuluu isyysoikeus, respektioikeus, luoksepääsyoikeus, katumisoikeus ja klassikkosuoja. (Haarman, 1999: 86) 5.3.1 Tekijän taloudelliset oikeudet Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan valmistamalla siitä kappaleita sekä saattamalla se yleisön saataviin. (TekijäL, 2 ) Näitä oikeuksia kutsutaan tekijän taloudellisiksi oikeuksiksi niiden luovuttamiseen liittyvän taloudellisen korvauksen vuoksi. (Koivumaa, 2000) 5.3.2 Oikeus valmistaa kappaleita Yksi tärkeimmistä tekijän yksinoikeuksista on oikeus teoskappaleiden valmistamiseen. Sillä tarkoitetaan teoksen toisintamista tietyn pysyvyyden omaavaan muotoon. Valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. (TekijäL, 1. luku, 2 )