Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä
Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue: Valtakunnallinen Toteutusaika: 1.3.2010-28.2.2013 Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hallinnoija: Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus Yhteistyötaho: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimipaikka Hämeen ELY-keskus rahoittaa valtakunnallisena hankkeena 21.11.2011 2
Esityksen sisältö Koneellisen istutuksen nykytilanne Koneellisen istutuksen tuottavuus, kustannukset, työjälki Työkohteiden valinta istutuskoneille Taimihuolto koneellisessa istutuksessa Koneellisen istutuksen tulevaisuuden näkymät
Miksi koneellista istutusta? Työn laadun ja/tai tuottavuuden (=kustannustehokkuuden) paraneminen Ei tekijöitä istutustyöhön Työvoimapula realisoituu lähitulevaisuudessa Metsänomistajien rakennemuutos Hakkuutähteiden ja kantojen korjuun yleistyminen parantaa työn tuottavuutta Sopii osaksi alueyrittäjyyttä
Katsaus nykytilanteeseen Käytössä noin 30 istutuskonetta Alle 5 % uudistetaan koneellisesti (UPM jopa 30 %) Koneellistamisaste pysynyt pitkään samalla tasolla Koneellisen istutuksen yleistymistä hidastaneet heikko kustannuskilpailukyky ja ennakkoluulot Istutuskausi koko sulan maan kauden Eniten istutetaan kuusen paakkutaimia Männyn istutus onnistuu Syväistutus Maanmuokkausmuotona laikkumätästys
Periaatekuva laikkumättäästä
M-Planter Nykyisin käytössä olevat istutuslaitteet Kuvat: Mikko Syri / Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus Bracke P11.a Risutec PM100
Koneistutuksen etuja Kaksi työvaihetta samassa kohde kerralla valmiiksi Taimet istutetaan aina mättääseen tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa hyvän alkukehityksen taimelle Laadukas työn tulos, kun sama yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteistä
Koneellisen istutuksen tuottavuuspotentiaali Tuottavuus (tainta/tunnissa) Bracke M-Planter Ero 174 236 36 % Kokeneet kuljettajat Järjestetty koe, jossa hakkuutähteen ja kantojen määrät sekä kivisyys vaihtelivat
Tuottavuus käytännössä M-Planterilla Pelkkä toimiva kone ei riitä koneellistamiseen Kuljettajilla, joilla aikaisempaa kokemusta konetyöstä, tuottavuus 64,8 % korkeampi Keskimäärin kuljettajien tuottavuus nousee kokemuksen karttuessa Tuottavuus, tainta/tunti Tuottavuuden vaihtelu kuljettajittain Koeolosuhteissa 236 205-275 - 1. istutuskausi 143 75-198 -39 % 2. istutuskausi 169 111-201 -28 % Seurantatutkimus vs. koeolosuhteet
Koneellisen istutuksen kustannukset tuottavuuden mukaan Lähtökohtana kaivukonealustainen kohoumamuokkausta tekevä istutuskone. Alustakoneen hinta 135 000 ja istutuslaitteen 55 000. Alustakoneelle oletettu ympärivuotinen työllisyys ja istutuslaitteelle 5 kk:n työkausi. Metsätehon raportti 206. Tuottavuuden oltava vähintään 200 tainta tunnissa, jotta kannattavampaa kuin erillinen maanmuokkaus ja käsin istutus
Koneistutus vs. käsin istutus Istutuskoneiden tuottavuuden noustava n. 25 % 150 taimesta tunnista 190 taimeen tunnissa Lähde: Metsätehon raportti 218
Koneistutuksen kustannukset M-Planter verrattuna Brackeen Peruskone ( /h) 1,9 % Istutuskone ( /h) 27,1 % Kiinteät kustannukset ( /h) 10,2 % Muuttuvat kustannukset ( /h) 1,3 % Kokonaiskustannukset ( /h) 4,1 % Yksikkökustannukset ( /taimi) -23,4 %
Istutuskoneiden suhteellinen ajanmenekki verrattuna käsinistutukseen Lähde: Metsätehon raportti 218 Koneistutus sitoo vähemmän henkilöstöresursseja!
Työajanjakaumat M-Planter Bracke 14 % 10 % 15 % 6 % 6 % Koneen siirto 5 % Hakkuutähteiden siirto 26 % Puomin siirto 24 % Muokkaus ja istutus 47 % 47 % Taimikasetin täyttö
Koneellisen istutuksen työjälki Koneellisesti istutettujen taimien selviytyminen ja laatu parempaa kuin keskimäärin yksityismetsissä Jokainen taimi mättäässä! Istutustiheys hyvä Maanmuokkausmuotona laikkumätästys on hyvä Yleisimmät istutusvirheet tiivistyksessä ja istutussyvyydessä Laatua huonontavat hakkuutähteet, kannot, kivisyys
Ensisijaisesti kohteet: Kohdevalinta jotka on kivennäismailla ja vesitalous on kunnossa joilta hakkuutähde ja kannot korjattu joilla on vähän pintaesteitä jonka kivisyys on normaali tai vähäinen Kooltaan yli 1,5 hehtaarin uudistusalat Ajoitus Oikea taimimateriaali Maalajin vaikutus
Työvaikeustekijöiden vaikutus Työvaikeustekijät M-Planter verrattuna Brackeen, % Kantojen Hakkuutähde, % Kivisyys, % lukumäärä, kpl/ha 0 25 50 0 15 30 0 400 800 Tuottavuus 52,1 36,9 18,0 30,2 40,4 52,7 46,6 37,4 27,5 Suhteelliset erot tuottavuuksissa M-Planterin ja Bracken välillä erilaisissa työolosuhteissa
Kuviokoon ja siirtomatkan vaikutus 100-taso: istutuskausi 1100 käyttötuntia ja muuta työtä 1600 tuntia vuodessa Lähde: Metsätehon raportti 206
Taimimateriaalin valinta koneistutukseen Täyttää kaikki manuaaliseenkin istutukseen liittyvät alkuperä- ja terveysvaatimukset Kehitysvaiheeltaan istutusajankohtaan sopiva kevät-, kesä- ja syystaimet Pituus vähintään 15 cm Juuristo sitoo turvepaakun, mutta ei kasvanut paakusta ulos
Koneellistamisen edellytyksiä Jos puolet Suomen istutuksista tehtäisiin koneellisesti, tarvittaisiin siihen 200-250 istutuskonetta 100 hehtaarin vuotuinen työmäärä minimi! 130 hehtaarin istutuspinta-ala edellyttää 45 km toimintasädettä Uudistusalan minimikoko 1,5 ha Kohteiden pinta-alan kasvattaminen vähentää siirtojen määrä ja lisää istutustyön osuutta
Koneellistamisen edellytyksiä Kuljettaja Kohdevalinta Työn organisointi Pääomakustannuksilla suuri merkitys kustannuksiin Alustakoneen ja istutuslaitteen käyttöaste Vuorotyö
Työmäärän vaikutus kustannuksiin 100-taso: istutuskausi 1100 käyttötuntia ja muuta työtä 1500 tuntia vuodessa. Lähde: Metsätehon raportti 206
Koneellinen istutus tulevaisuudessa Tavoitteena koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju Oikein organisoituna hyvä kustannuskilpailukyky Työjäljen laatu hyvä vrt. käsinistutus Nykyisten koneiden kehittäminen ja käytön laajentaminen Uusien kone- ja laiteratkaisujen rakentaminen
Tulevaisuuden haasteet Tehokkaiden toimintamallien löytäminen ja jalkauttaminen yksityismetsätalouteen Työohjeet kohdevalintaan ja koneistutukseen Soveltuvien taimien tuotanto & taimilogistiikka Kuljettajien koulutus Uusien menetelmien ja laitteiden kehittely esim. konenäkö ja automaatio Tietojärjestelmien kehittäminen ja standardointi
Kiitos