Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa

1 (9) Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1. OPETUSSUUNNITELMA... 2 Opetussuunnitelmatyön sisältö... 2 Opetussuunnitelmatyön perusteet ja toteuttamisen vaatimukset... 2 Aikataulu... 2 2. OPETUSSUUNNITELMAN KOKOAMINEN... 3 2.1. Opetussuunnitelman osat, niiden valmistelu ja vahvistaminen... 3 2.2 Opetussuunnitelman julkaiseminen... 3 3. OPETUSOHJELMATIETOJEN TOIMITTAMINEN... 3 3.1 Pää- ja sivuaineet (kandidaatti- ja diplomi-insinööritutkinnot)... 3 Pääaineet... 3 Sivuaineet... 3 Pää- ja sivuaineiden perustaminen... 4 Pää- ja sivuaineiden lakkauttaminen... 4 3.2 Tutkimusalat (jatkotutkinnot)... 4 Tutkimusalan perustaminen... 4 Tutkimusalan lakkauttaminen... 5 3.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset... 5 Lisäys eli uuden kurssin perustaminen... 5 Poisto eli kurssin lakkauttaminen... 6 Muutos, eli kurssin opetussuunnitelmatietojen muuttaminen... 6 Liite 1 Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello... 7 Liite 2 Vararehtorin Elorannan strategisen suunnittelun aloite... 8

2 (9) 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmatyön sisältö Opetussuunnitelmatyö on ohjelman sekä sen kurssien tavoitteiden ja sisällön suunnittelua ohjelman ja sen kurssien kehittämistä palautteeseen perustuen osaamisen arvioinnin suunnittelua ja kehittämistä ohjelmassa kurssien järjestämisen aikataulujen ja lukujärjestyksen suunnittelua. Opetussuunnitelmatyö on koulutusohjelmalähtöistä. Ohjelman ja kurssien kehittäminen sisältää pedagogisen kehittämisen ja ohjelmajohtamisen kehittämisen. Opetussuunnitelmatyön perusteet ja toteuttamisen vaatimukset Opetussuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan: https://inside.aalto.fi/display/aallosta/strategia Sähkötekniikan korkeakoulun strategiseen toimintasuunnitelmaan ml. vuosittain tehtävään tulossopimukseen: https://inside.aalto.fi/display/fielec/strategiamateriaalit Aalto-yliopiston akateemisen komitean linjauksiin ja periaatteisiin (20.8.2011, 11.5.2010, 20.11.2012): https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid=10230595 opetusta ja opiskelua koskeviin yleisiin sääntöihin: (https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid=1970972) korkeakoulun tutkintosääntöön 2013: (https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid=12849177) Vuoden 2016-2017 lukuvuoden opetussuunnitelmatyö toteutetaan vararehtori Eero Elorannan kokeellisen strategisen suunnittelun aloitteen mukaan. Aloite on liitteenä 2. Tässä aloitteessa korostuvat seuraavat kohdat: opetussuunnitelma antaa opiskelijalle niitä taitoja, jotka vastaavat työelämän tarpeita laadunvarmistus on osa koulutusohjelmaa Jälkimmäisen kohdan asettamat vaatimukset on esitetty kootusti julkaisussa Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG) s. 21-22: https://revisionesg.files.wordpress.com/2015/05/revised_esg_2015_adopted.pdf Aikataulu Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyötä rytmittää opetuksen vuosikello (https://inside.aalto.fi/display/fielec/opetuksen+vuosikello). Opetusohjelman kokoamisen vuosikello on liitteenä 1. Tulevan lukuvuoden suunnitteluaikataulu vahvistetaan erikseen.

3 (9) 2. OPETUSSUUNNITELMAN KOKOAMINEN 2.1. Opetussuunnitelman osat, niiden valmistelu ja vahvistaminen Opetussuunnitelma koostuu kahdesta osasta: kokonaisesityksestä korkeakoulun koulutusohjelmien opetuksesta (opetusohjelma) sekä opetuksen toteutustiedoista (luku- ja tenttijärjestys). Opetusohjelma valmistellaan koulutusneuvostoissa ja laitoksilla ja vahvistetaan korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Opetuksen toteutustiedot valmistellaan yhteistyössä laitosten kanssa ja vahvistetaan lukujärjestyssuunnittelun yhteydessä. Opetussuunnitelma vahvistetaan yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma on vahvistettu, ei siihen enää ole tarkoitus tehdä muutoksia. Pakottavasta syystä muutoksia opetusohjelmaan voidaan tehdä vain akateemisen komitean päätöksellä. Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello on liitteenä 1. 2.2 Opetussuunnitelman julkaiseminen Koulutusohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa esitetään tutkintovaatimukset, tutkinnon opintokokonaisuudet sisältöineen sekä tutkinnon osaamistavoitteet ja suositeltu opintojen suoritusjärjestys. Oppaat julkaistaan verkossa (studyguides.aalto.fi). Kurssikuvaukset julkaistaan WebOodissa. Luku- ja tenttijärjestys julkaistaan WebOodissa ja Intossa. 3. OPETUSOHJELMATIETOJEN TOIMITTAMINEN 3.1 Pää ja sivuaineet (kandidaatti ja diplomi insinööritutkinnot) Pääaineet Koulutusohjelmat toimittavat vuosittain päivitetyn luettelon kaikista ohjelmassa tarjottavista pääaineista. Luetteloon merkitään selvästi muutokset edellisen lukuvuoden tarjontaan merkinnöillä Uusi ja Poistettava. Tarjontaa muutettaessa tulee mukaan liittää perustelut. Uuden pääaineen perustamiseksi tulee käydä keskustelua koko koulutusohjelman tasolla. Yleensä uuden pääaineen perustaminen maisteriohjelmaan on tarpeen, kun uusi tekniikan ala on vakiinnuttanut paikkansa laajana kokonaisuutena niin, että se muodostaa pohjan tieteellisille jatko-opinnoille ja sen alueella tapahtuu tieteellistä tutkimusta. Edelleen perusteluna voi olla, että pääaineen alueelle on kehittynyt omaa asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä esimerkiksi yritysmaailmassa. Pääaineiden tulee olla riittävän laaja-alaisia ja ne tulee perustaa usean professorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että pääaineiden määrä maisteriohjelmissa on noin neljännes professuurien määrästä. Vain poikkeustapauksessa pääaine voi kuulua useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan. Sivuaineet Koulutusohjelmat toimittavat vuosittain päivitetyn luettelon kaikista tarjottavista sivuaineista. Luetteloon merkitään selvästi muutokset edellisen lukuvuoden tarjontaan merkinnöillä Uusi ja Poistettava. Tarjontaa muutettaessa tulee mukaan liittää perustelut.

4 (9) Koulutusohjelmat voivat tarjota sivuaineina otoksia ohjelman pääaineista. Sivuaineluettelossa tulee ilmoittaa, onko sivuaine kandidaatti- vai maisteriohjelmatasoinen. Maisteriohjelmatasoinen sivuaine tarkoittaa pääsääntöisesti syventäviä opintoja sisältävää kokonaisuutta, jonka perusteella on mahdollista tehdä diplomityö. Samoin tulee ilmoittaa mahdolliset edeltävät opintokokonaisuudet, jotka tulee suorittaa, jotta maisteritasoisen sivuaineen voi valita. Myös kandidaattitasoinen sivuaine voi edellyttää tiettyjen opintokokonaisuuksien suorittamista ennen sivuaineen valitsemista. Pää ja sivuaineiden perustaminen Uudesta pää- ja sivuaineesta määritellään: - pää/sivuaineen nimi, joka kuvaa sisältöä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - pää/sivuaineen sisältö - pää/sivuaineen vastuualuekoodit (esim. T4040) (jos kurssi on laitosten välinen, prosenttiosuudet) - pää/sivuaineesta vastaavat professorit Pää ja sivuaineiden lakkauttaminen Pää- tai sivuaineen lakkauttaminen valmistellaan koulutusohjelmassa. Lakkauttaminen tulee perustella. Opiskelijan oikeusturvan kannalta välttämätöntä on, että suunnitelmista lakkauttaa jokin pää/sivuaine tiedotetaan opiskelijoille hyvissä ajoin jo valmisteluvaiheessa. Pää/sivuaineen lakkauttaminen voi tulla voimaan vain 1. elokuuta alkaen. Opiskelija ei voi valita suorittavansa lakkautettua pää/sivuainetta. Pää/sivuainetta lakkautettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen pää/sivuaine on vahvistettuna HOPSissa ennen lakkauttamisen voimaantuloa, tulee olla mahdollisuus suorittaa se loppuun opiskelijalle myönnettynä opintoaikana. 3.2 Tutkimusalat (jatkotutkinnot) Tohtorinkoulutusneuvosto toimittaa kaikki seuraavana lukuvuonna tarjottavat jatkokoulutuksen tutkimusalat. Luetteloon merkitään selvästi muutokset edellisen lukuvuoden tarjontaan merkinnöillä Uusi ja Poistettava. Tarjontaa muutettaessa tulee mukaan liittää perustelut. Jatkokoulutuksen tutkimusalat ovat kokonaisuuksia, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tutkimusalueella. Tutkimusalojen tulisi sijoittua korkeakoulun painopistealueille. Tutkimusala muodostaa jatko-opiskelijan opintojen perustan. Jokaisella jatko-opiskelijalla on vahvistettuna tutkimusala, jonka alueelta hän suorittaa tutkimusalan opinnot ja tekee jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön. Suositus on, että jatkokoulutuksen tutkimusala käsittää useamman vastuuprofessorin. Pääsääntöisesti professori toimii vain yhden tutkimusalan vastuuprofessorina. Poikkeustapauksessa professori voi toimia useamman tutkimusalan vastuuprofessorina, mikäli on muodostettu monitieteellinen jatkokoulutuksen tutkimusala yhteistyössä toisten tutkimusalueiden professorien kanssa. Tutkimusalalle voidaan nimittää uusia professoreita esimerkiksi nimityksen myötä myös opetussuunnitelmatyön aikataulun ulkopuolella. Tutkimusalan perustaminen Jatkokoulutuksen tutkimusalasta määritellään:

5 (9) tutkimusalan nimi, joka kuvaa sisältöä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vähintään yksi vastuuyksikkö (esim. T3030) vastuuprofessorit Tutkimusalan lakkauttaminen Tutkimusalan lakkauttamisesta käydään keskustelua vähintään laitoksen tasolla. Tutkimusalan lakkauttaminen voi tulla voimaan vain 1. elokuuta alkaen. Tutkimusalan lakkauttaminen tulee perustella. Opiskelijalle ei voida vahvistaa lakkautettua tutkimusalaa. Tutkimusalaa lakkautettaessa tulee ottaa huomioon, että niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen tutkimusala on vahvistettuna opintosuunnitelmassa, on oikeus suorittaa opintonsa suunnitelman mukaan. 3.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset Laitokset toimittavat esityksen opetusohjelmaan lisättävistä, siitä poistettavista ja muutettavista kursseista vuosittain. Kurssitarjontaa tulee tarkastella opetuksen suunnittelun yhteydessä kokonaisuutena. Kurssitarjonnan lähtökohtana on koulutusohjelmien osaamistavoitteet ja tarpeet. Vain yhden vastuuopettajan kursseja perustetaan vain perustellusta syystä: kurssilla tulisi olla vähintään kaksi vastuuopettajaa, joiden vastuulla kurssin toteutus ja kehittäminen on. Kandidaattiohjelman kursseilla vastuuopettajana tulee olla vähintään yksi professori. Pakollisia kursseja tulee pitää joka vuosi. Pääaineen vaihtoehtoisia kursseja voi perustellusta syystä järjestää joka toinen vuosi, mutta se ei saa estää kahdessa vuodessa valmistumista. Lisäys eli uuden kurssin perustaminen Uusi kurssi perustetaan, kun jokin koulutusohjelma sellaista edellyttää tai jos jo olemassa olevaan kurssiin tehdään seuraavia muutoksia: kurssin nimi muuttuu jatko-opintokelpoisuus poistetaan (L merkintä) vaihtuvasisältöisyys poistetaan (V merkintä) Kurssin laajuus muuttuu seuraavilla tavoilla: o kurssin kiinteä opintopistemäärä muuttuu (esim. 2 op -> 3 op) o liukuvalaajuisella kurssilla opintopistemäärä muuttuu suppeammaksi (esim. 2-5 op -> 2-3 op) tai laajenee (2-3 op -> 1-4 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa o muutos liukuvalaajuiseksi (esim. 1 op -> 1-2 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa Uudesta kurssista on ilmoitettava LPM-kierroksen yhteydessä seuraavat tiedot: kurssikoodi, ohje koodin muodostamisesta kurssin nimi kolmella kielellä: suomi, ruotsi, englanti (jos kurssikieli on englanti, nimi ilmoitetaan vain englanniksi) mahdollinen jatko-opintokelpoisuus

6 (9) laajuus opintopisteinä opetuksen järjestävän laitoksen vastuualuekoodi (jos kurssi on laitosten välinen, prosenttiosuudet) kurssin opetuskieli arvosteluasteikko mahdollinen vaihtuvasisältöisyys (jolloin kurssin voi suorittaa useaan kertaan) leikkaavuus toisen kurssin kanssa (estääkö jonkin toisen kurssin sijoittamisen yhtä aikaa tutkintoon) Opetussuunnitelmatietoihin WebOodiin kirjataan lisäksi kurssikuvaus kokonaisuudessaan. Kuvaustietojen ohje ja selitteet Poisto eli kurssin lakkauttaminen Kurssi voidaan lakkauttaa perustellusta syystä. Poistettavalle kurssille esitetään korvaava kurssi, jos mahdollista. Mikäli korvaavaa kurssia ei voida osoittaa, ilmoitetaan yhteyshenkilö. Vaikka kurssi poistetaan opetussuunnitelmasta, on siitä tutkintosäännön mukaan järjestettävä suoritusmahdollisuus ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Muutos, eli kurssin opetussuunnitelmatietojen muuttaminen Muutoksena voidaan ilmoittaa vaihtuvasisältöisyyden lisäys (lisää vaihtuvasisältöisyyden myös takautuvasti eli jo annettuihin opintosuorituksiin) jatko-opintokelpoisuuden lisäys (lisää kelpoisuuden myös takautuvasti eli jo annettuihin opintosuorituksiin) opetuskielen muutos (jos muutetaan aikaisemmin suomenkielisenä perustettu kurssi englanninkieliseksi, tulee muutoksena ilmoittaa myös suomen- ja ruotsinkielisten nimien poisto) vastuuopettajan muutos mahdollinen korvaavuus/leikkaavuus opetusperiodin muutos kurssin nimen kirjoitusvirhe Muita muutoksia, jotka eivät edellytä uuden kurssin perustamista (kts. yltä), voidaan tehdä kurssin vastuuopettajan päätöksellä muuttamalla kuvaustietoja WebOodissa ennen opetusohjelman vahvistamista.

7 (9) Liite 1 Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello Tammikuu Helmikuu Maaliskuu OpasOodi-koulutusta järjestetään tarpeen mukaan OpasOodi-koulutusta järjestetään tarpeen mukaan Kandidaattiohjelman lukujärjestyssuunnittelu käynnistyy LPM-tiedot käsitellään AK:ssa Kandidaattiohjelman lukujärjestys valmis ja sivuaineet, tutkimusalat LPM-tietojen kokoaminen: pääja sivuaineet, tutkimusalat LPM-tiedot käsitellään koulutusneuvostoissa Opintokokonaisuuksien sisältöjen päivittäminen kokoaminen: kurssit LPM-tietojen kokoaminen: kurssit Lukujärjestyssuunittelu Kurssikuvausten päivitys WebOodissa Lukujärjestyssuunittelu Huhtikuu Maisteriohjelmien lukujärjestyssuunnittelu käynnistyy Toukokuu Opetusohjelma vahvistetaan AK:ssa Diplomi-insinööriohjelmien lukujärjestys valmis Yliopisto Korkeakoulu Koulutusohjelma Laitos Syysmarraskuu Opetuksen aikataulu ja linjaukset opetussuun- Korkeakoulu vahvistaa opetussuunnitelmien laadintaa Ohjelmien strateginen suunnittelu nitelmatyölle vahvistetaan koskevat ohjeet ja aikataulun Joulukuu LPM-tietojen kokoaminen: pää- LPM-tietojen Kesäkuuheinäkuu Lukujärjestystiedot siirretään Asiosta WebOodiin Opinto-oppaat julkaistaan Opintokokonaisuuksien sisältöjen päivittäminen Opetusohjelma käsitellään koulutusneuvostoissa Kurssikuvausten päivitys WebOodissa Lukujärjestyssuunittelu Elokuu OpasOodin kurssikuvaukset ja opetus- ja tenttiajat julkaistaan

8 (9) Liite 2 Vararehtorin Elorannan strategisen suunnittelun aloite To all Aalto learning professionals taking part in curriculum design; In accordance with the annual timetable for curriculum design, we are about to kick off the curriculum design process for the academic year 2015 2016. The process is influenced by four key factors: 1. the final stages of the bachelor s degree reform in the schools of technology 2. the master s programme reform 3. the reorganisation of the learning services and 4. preparations for the audit of the quality system. The Aalto Learning Services has a vision of developing our university towards one of the best places to study, meaning that our degree programmes and our ability to care for our students constitute a whole which we can be proud of and which provides a foundation for our students to find meaningful employment and learn skills that bring added value to society in the future. While the majority of the curriculum design process will remain similar to that of the previous years, the development the quality system has identified needs for developing the early phases of the curriculum design process, particularly as regards programme-level strategic planning and feedback collection and processing. Experimental strategic planning of degree programmes Previously, we have not been instructed to start curriculum design processes with a strategic planning phase, although the Teaching and Education Evaluation TEE did identify this as a need for development, and the Finnish Higher Education Evaluation Council also has pointed out a similar need. I suggest that we start the curriculum design process for the academic year 2015 2016 with a simple and experimental strategic planning phase, after which we collect feedback from the programmes. The experiences gained would then be used to establish a uniform practice for the strategic planning of degree programmes and to issue related guidelines to be used for the first time in the curriculum design of 2016 2017. The aims of strategic planning is to guide the programmes to focus on competencies that meet the needs of society, and ensure the quality of our programmes and courses. A central goal of strategic planning is ensuring that curricula provide students with skills that meet the needs of the world of work. To this end, it is crucial that the process of curriculum design involves thinking about the future of the discipline and of the related professions as well as about the change the latter are undergoing. Useful questions to ask include: How are the disciplines and related professions changing? What are the long-term innovation potential and employment prospects like in the professions? Which are the areas where value is created and which areas are developing to the opposite direction? An important element in strategic planning is collecting information from outside the university through literature reviews and interviews, as well as international and Finnish reports and surveys. In addition, collaboration partners and interest groups may provide a great deal of useful information on the future scenarios of the field.

9 (9) Quality assessment of the programme as part of curriculum design The quality of the programme and its courses should be assessed with the help of both internal stakeholders, meaning teachers and students, and external stakeholders. A well-functioning feedback system includes not only the collection of information at the level of courses and programmes but also the use of that information in future curriculum design. At the moment, emphasis should be put on meeting the expected learning outcomes, course workloads and progress of studies. Contacts to external stakeholders allow us to gain information on the placement of the graduates, or on the graduates or their supervisors perspective on the adequacy of the skills of the graduates for work in the field. Feedback is gathered by the schools networks and employee organisations. From the university viewpoint, essential sources of feedback are employment statistics (Statistics Finland) and the Aalto alumni; it is also worth collecting and processing field-specific data, as is already done in the field of technology by means of the TEK questionnaires targeted at new graduates. Preparatory process for curriculum design In all other respects than those specified above, curriculum design will follow the usual timetable and guidelines. The timetable for curriculum design, as presented in Appendix 1, sets the time frame for the process, while the guidelines on curricula, approved by the University Academic Affairs Committee (AAK) between 2010 and 2014, guide the structure and curriculum design of the programmes. A summary of the guidelines approved by AAK and the school is provided as Appendix 2. The Vice Dean in charge of teaching and the school manager of student services are in a key role in supporting and coordinating the curriculum design process. Yours sincerely, Eero Eloranta Vice President