Powerflute Oyj Savon Sellu Oy:n ympäristömelumittaukset Potkunsaaressa ja Toivalansalmen rannalla

Powerflute Oyj Savon Sellu Oy:n ympäristömelumittaukset Potkunsaaressa ja Toivalansalmen rannalla 26. 29.3.2013 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 121/2013 Mika Laita Jyväskylä 2013

1 / 11 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 MITTAUSPAIKAT... 2 2.2 MITTAUSMENETELMÄT JA TULOSTEN KÄSITTELY... 4 2.3 SÄÄOLOSUHTEET MITTAUSTEN AIKANA... 5 2.4 MELUTASON OHJEARVOT... 6 2.5 MELUN IMPULSSIMAISUUS JA SEN TOTEAMINEN... 6 2.6 MELUMITTAUSTEN EPÄVARMUUS... 7 3. TULOKSET... 9 4. TULOSTEN TARKASTELU... 10 5. KIRJALLISUUSLUETTELO... 11 LIITE 1: Melun A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelut mittauspisteillä. Tämä raportti on viimeistelty 23.8.2013.

2 / 11 1. JOHDANTO Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus mittasi ympäristömelutasoja Powerflute Oyj Savon Sellu Oy:n ympäristössä 26. 29.3.2013. Tarkoituksena oli saada selville kuorimon yökäynnin aiheuttamat ympäristömelutasot lähimmillä häiriintyvillä kohteilla. Tutkija Mika Laita teki mittaukset, käsitteli tulokset ja kirjoitti raportin. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Mittauspaikat Mittauksia suoritettiin kolmessa pisteessä. Yksi piste sijaitsi noin 600 metrin etäisyydellä tehdasalueesta Potkunsaaressa, josta on suora näkymä tehtaalle (piste 3). Kaksi muuta pistettä olivat mantereella Koulupolulla ja Halmejoentiellä. Kaikki pisteet sijaitsivat loma-asunnon läheisyydessä, joten niihin sovelletaan vapaa-ajan asuntojen ohjearvoja. Kuva 1. Kartta melumittauspaikoista. Pohjakartta on Maanmittauslaitoksen avointa aineistoa, tammikuu 2013 (MML 2013).

3 / 11 Kuva 2. Melumittauspaikka 1. Kuva tammikuun mittauskerralta. Kuva 3. Melumittauspaikka 2. Kuva tammikuun mittauskerralta.

4 / 11 Kuva 4. Melumittauspaikka 3 Potkunsaaressa. Kuva tammikuun mittauskerralta. 2.2 Mittausmenetelmät ja tulosten käsittely Ympäristömelumittaukset tehtiin paikoissa 1 ja 3 Brüel & Kjærin 2238 Mediator -äänianalysaattoreilla, jotka täyttävät standardien IEC60651, IEC60804, IEC61672-1 ja IEC61260 vaatimukset ja niissä määritellyt, tarkkuusluokan 1 mittalaitteelle asetetut vaatimukset. Paikassa 2 mittaukset suoritettiin tarkkuusäänianalysaattorilla Brüel & Kjær 2260 Investigator, joka täyttävä standardien IEC60651, IEC60804, IEC61672-1 ja IEC61260 vaatimukset ja niissä määritellyt, tarkkuusluokan 1 mittalaitteelle asetetut vaatimukset, sekä oktaavi- ja terssisuodattimen osalta standardien IEC 61260, ANSI S1.11-1986 tarkkuusluokan 0 (laboratorioreferenssi) vaatimukset. Mittausten aikana äänitason tunnuslukujen tallennuksessa käytettiin A-taajuuspainotusta ja fast-, slow- ja impulse-aikapainotuksia. Mittaukset tallennettiin yhden sekunnin pituisina perättäisinä jaksoina. Mittaukset olivat osittain valvottuja. Ennen mittausten aloittamista mittalaitteet kalibroitiin vakioäänilähteellä (Brüel & Kjær Sound Level Calibrator Type 4231). Melumittauksista poistettiin selvät häiriöäänet. Mittauspaikoille 1 ja 2 kantautuessaan Savon Sellun kuorimotoiminnan aiheuttama impulssimainen melu oli nähtävissä tuloksissa noin 2 sekuntia Potkunsaaren mittauspaikkaa myöhemmin (katso kuva 5.). Tähän perustuen ko. mittauspaikoilta poistettiin sellainen impulssimelu, joka ei esiintynyt 3 sekunnin aikaikkunassa Potkunsaaren tuloksissa havaittujen impulssien kanssa.

5 / 11 Lisäksi Potkunsaaren tuloksista eroteltiin Savon Sellun aiheuttama impulssimainen melu muusta siellä vallitsevasta impulssimelusta. Kuva 5. Katkoviivoilla merkityssä kohdassa voimakkaasti impulssimainen ääni kuorimolta (L Aeq, 1s Potkunsaaressa 59 db) on 3 sekunnin päässä havaittavissa mittauspaikalla 2 (L Aeq,1 s 36 db) juuri impulssimaisuuden havaittavuusrajalla L AImax L ASmax 5 db 2.3 Sääolosuhteet mittausten aikana Ympäristömelumittausten aikaiset säähavaintotiedot (ilman lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, ilman suhteellinen kosteus ja ilman paine) hankittiin Finavian Kuopion lentosääasemalta. Sääoloja mitattiin viiden minuutin jaksoissa. Tuulen suuntajakauma on esitetty kuvassa 6. Tuuli kävi mittausten aikana enimmäkseen lounaasta länsilounaasta; sää oli mittausten aloituspäivänä selkeä. Taulukossa 1 on ilmoitettu muut säähavaintotiedot. Taulukko 1. Säätietoja havaintojaksolla 26.-29.3.2013 klo 15.50 21.00. lämpötila [ C] tuulen nopeus [m/s] suhteellinen kosteus [%] paine [hpa] keskiarvo -5,0 2,3 69 1020 pienin -19,4 0,0 29 1016 suurin 3,0 7,7 100 1024

6 / 11 WNW W NW NNW 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% N NNE NE ENE E WSW ESE SW SE SSW S SSE Kuva 6. Tuulensuuntien havainnot Kuopion lentosääasemalla 26.-29.3.2013 klo 15.50 21.00 přosentteina kaikista havainnoista. Tyyniä havaintoja oli 14 %. Kaavio osoittaa, mistä suunnasta on tuullut. 2.4 Melutason ohjearvot Voimassa olevat melutasojen ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Mittaustulokseen tulee tehdä ennen vertaamista tarvittaessa impulssimaisuus- (5 db) ja kapeakaistaisuuskorjaus (5 db). Taulukko 2. Melutasojen ohjearvot ulkona, melun A-painotettu keskiäänitaso L Aeq, enintään (VN 1992). päivällä klo 7 22 yöllä klo 22 7 asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45 50 db * loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db * Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 2.5 Melun impulssimaisuus ja sen toteaminen Melun äkillinen vaihtelu koetaan häiritsevämmäksi kuin voimakkuudeltaan tasainen melu. Impulssimainen melu erottuu selvästi taustaäänistä. Ympäristömelun mittausohjeen mukaan mittaustulokseen pitää lisätä 5 db, jos melu on impulssimaista.

7 / 11 Impulssimaiset äänet ovat tyypillisesti iskumaisia, laukaus- tai purkausääniä, ja ne sisältävät hetkellisiä, enintään yhden sekunnin kestäviä ja toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja (Eurasto ym. 1990). Ympäristössä näitä ääniä voi kuulla esimerkiksi ampumaratojen, louhinta- ja rakennustyömaiden ja kivenmurskaamoiden ympäristöissä. Impulssimaisille äänille on tyypillistä nopea ja suuri äänenpainetason kasvu äänen alussa (tyypillisesti 20 db/ms), jonka jälkeen on lyhyt vakio-osuus (0 100 ms). Nopean nousun ja vakio-osuuden jälkeen äänenpainetason laskuvaihe voi vaihdella kestoltaan. Terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annetuissa asumisterveysohjeissa melu määritellään impulssimaiseksi, jos siinä kuulohavainnoin on erotettavissa haitallisuutta lisääviä lyhytkestoisia, voimakkaita isku-, laukaus- tai purkausääniä (STM 2003). Impulssimaisen melun tulee kuulostaa iskumaiselta, olla selvästi taustamelusta erottuvaa ja yksittäisten impulssien tai nopeasti toisiaan seuraavien impulssisarjojen L AImax L ASmax 5 db (Aurola ja Välikylä 1997). Melun impulssimaisuuden objektiiviseen toteamiseen ei ole yhtä, yleiseksi hyväksyttyä tapaa, minkä vuoksi impulssimaisuuden huomioon ottaminen ei ole yksiselitteistä. Joissakin viranomaisohjeissa todetaan, että impulssimaisuuden toteamiseen riittää kuulohavainto, toisaalta alalle on vakiintunut joitakin käytänteitä, joita myös sovelletaan. Yleisesti melun impulssimaisuuden kriteerinä on käytetty impulse- ja slow-aikapainotettujen enimmäistasojen erotusta L AImax L ASmax 5 db (YM 1995, STM 2003, Lahti 2003). Myös impulse-painotetun ja keskiäänitason erotusta L AIeq L Aeq 3 db on suositeltu käytettäväksi (STM 2003). Tasoerokriteerin L AImax L ASmax 5 db on todettu antavan väärän tulkinnan noin joka neljännessä tapauksessa ja paremmaksi impulssimaisuuden määritelmäksi on esitetty 10 ms:n enimmäisäänitason ja yhden sekunnin keskiäänitason erotusta L Aeq(10ms)max L Aeq(1s) (Aurola ja Välikylä 1997). Tätä viimeksi mainittua kriteeriä ei ole yleisesti käytetty ilmeisesti muodostuvan kookkaan mittausaineiston vuoksi. Impulssimaisuuskorjauksen edellytyksenä on, että melussa on selvästi kuultavissa sen haitallisuutta lisääviä impulssimaisia ääniä, joiden toistuvuus on pienempi kuin 30 kertaa sekunnissa. Mitä kauemmaksi impulssiäänilähteestä edetään, sitä vähemmän äänet yleensä eroavat muusta melusta. Tästä syystä tietyn melun impulssimaisuus vähenee etäännyttäessä melulähteestä (STM 2003). L AI- Nyt tehdyssä selvityksessä käytettiin impulssimaisen melun kriteerinä tasoeroa max L ASmax 5 db sekunnin tallennusjaksoilla tarkasteltuna. Tässä selvityksessä tutkittujen äänilähteiden aiheuttama melu ei ole koko ajan impulssimaista. Impulssimaisuuskorjaus on laskettu koko mittausajalle, jos impulssimaisen melun aiheuttajana mittauspaikalla on ollut kuorimon toiminta. Tämän lisäksi on myös laskettu impulssimaisuuskorjaus vain sille ajalle, jona käytetyllä tasoerokriteerillä impulsseja melussa on esiintynyt. Impulssimaisuuskorjaus keskiäänitasoon saadaan oheisella kaavalla, jossa L on laskettu keskiäänitaso mittauspaikalla (yksikkö db) ja z on se päivä- tai yöajan osuus, jona melu on impulssimaista (1 tarkoittaa 100 %:a). Kaava on johdettu keskiäänitasojen yhteenlaskukaavasta. Kaavaa voi käyttää, kun melu ei ole voimakkaasti impulssimaista., 10 lg 2,162 1 2.6 Melumittausten epävarmuus Ympäristömelumittausten epävarmuus lisääntyy etäisyyden kasvaessa. Ympäristöministeriön mittausohjeen mukaan yksittäisen mittauksen tuloksen epävarmuus on 2 db 30 metrin mittausetäisyydellä, 4 db 100 metrin mittausetäisyydellä ja 7 db 500 metrin etäisyydellä. Mikäli mittausohjeen mukaiset olosuhteet eivät toteudu tai mittausetäisyydet ovat suuremmat kuin ohjeessa

8 / 11 esitetyt suurimmat mittausetäisyydet, katsotaan mittausepävarmuudeksi 10 db (YM 1995). Näissä mittauksissa etäisyys paikkaan oli tehdasalueelta oli yli 500 m, joten mittausepävarmuutena YM ohjeen mukaan tulee pitää 10 db:ä. Käytännön mittausepävarmuudeksi lähimmällä mittauspaikalla arvioidaan enintään 5 db.

9 / 11 3. TULOKSET Mittauksia jatkettiin laitteiden virran loppumiseen saakka ja kaikilta mittauspaikoilta saatiin mittaustuloksia myös yöajalta. Mittausten kesto mittauspaikoittain on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ympäristömelumittausten tietoja. mittauspaikka sijainti mittausvuorokaudet alkoi päättyi 1 Halmejoentie 26.3.-28.3. 19:22 12:24 2 Koulupolku 26.3.-29.3. 13.56 21:03 3 Potkunsaari 26.3.-28.3. 15:56 4:45 Ympäristömelun mittaustulokset, impulssimaisen melun osuus, ja sen perusteella korjatut keskiäänitasot on esitetty mittauspaikoittain taulukoissa 4-6. Taulukko 4. Ympäristömelumittausten tuloksia mittauspaikalla 1 (Halmetjoentie). Tuloksista on poistettu selvät häiriöäänet. Keskiäänitaso impulssi-% korjattu keskiäänitaso mittausvuorokausi 07 22 [db] 22 07 [db] 07 22 22 07 07 22 [db] 22 07 [db] 26.-27.3. 34 46 5,6 % 2,3 % 34 46 27.-28.3. 47 47 2,6 % 1,8% 47 47 28.-29.3. 48 0,8 % 48 29.3. Taulukko 5. Ympäristömelumittausten tuloksia mittauspaikalla 2 (Koulupolku). Tuloksista on poistettu selvät häiriöäänet. Keskiäänitaso impulssi-% korjattu keskiäänitaso mittausvuorokausi 07 22 [db] 22 07 [db] 07 22 22 07 07 22 [db] 22 07 [db] 26.-27.3. 35 44 14,1 % 8,8 % 36 45 27.-28.3. 45 45 6,0 % 9,6 % 45 45 28.-29.3. 45 43 5,6 % 8,8% 45 44 29.3. 42 7,3 % 42 Taulukko 6. Ympäristömelumittausten tuloksia mittauspaikalla 3 (Potkunsaari). Tuloksista on poistettu selvät häiriöäänet. Keskiäänitaso impulssi-% korjattu keskiäänitaso mittausvuorokausi 07 22 [db] 22 07 [db] 07 22 22 07 07 22 [db] 22 07 [db] 26.-27.3. 49 53 20,8 % 13,8 % 51 54 27.-28.3. 51 54 18,6 % 17,4 % 53 55 28.-29.3. 29.3.

10 / 11 4. TULOSTEN TARKASTELU Tehdyn työn tarkoitus oli selvittää Savon Sellun kuorimon yöajan koetoiminnan vaikutusta mittauspaikoilla vallitsevaan melutasoon. Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävin vaikutus on odotetusti havaittavissa Potkunsaaren mittauspaikalla, johon etäisyys kuorimolta on noin 600 metriä. Impulssimaista melua aiheuttavat pääasiassa lähimpänä rantaviivaa sijaitseva kääntöpöytä sekä katkaisusta kuljettimelle putoavat puut. Saatujen mittaustulosten perustella kauempana sijaitsevilla mittauspaikoilla kuorimotoiminnalla, eikä tehtaan muulla toiminnalla ole merkittävää vaikutusta ympäristössä vallitsevaan melutasoon myöskään ohjearvoihin verrattaessa. Tuloksista havaittiin, että melu kantautui mittausajankohtana kuorimolta Potkunsaareen oletetusti. Melun impulssimaisuus oli selkeästi havaittavissa ja sen ajallinen osuus ohjearvoon verrattavasta päivä- ja yöajasta vaihteli 14 21 prosenttiin riippuen kuorimon käyntitilanteesta. Mittauspaikoille 1 ja 2 kuului yksittäisiä, vaimeita kolauksia Savon Sellun kuorimotoiminnasta. Impulssimaisen melun osuus päivä- ja yöajasta mittauspaikalla 1 oli enimmillään 6% ja mittauspaikalla 2 enimmillään 10 % Jälkimmäisellä mittauspaikalla impulssimaisen melun suhteellinen osuus ensimmäisessä päiväajan jaksossa on mittauspaikan myöhempiin tuloksiin verrattaessa poikkeuksellisen suuri (14%). Tämä johtuu siitä, että päiväajan ekvivalenttitasoa edustaa noin 2½ tunnin mittausjakso 15 tunnin sijaan ja jaksolle on ajoittunut runsaasti impulssimaisen melun tapahtumia. Katsottaessa mittausepävarmuudeksi ympäristömelun mittausohjeen (YM 1995) edellyttämä 10 db, ei melutason päivä- ja yöohjearvojen katsota mittaustulosten perusteella em. ohjeen ilmaisun mukaan ylittyvän eikä alittuvan lukuun ottamatta Potkunsaarta, jossa yöajan ohjearvot ylittyvät. YM 1995 ohjeen mukaan mittaukset voidaan katsoa toisistaan riippumattomiksi, jos ne ovat usean päivän aikana tehtyjä. Täten epävarmuustarkastelu on mahdollisuus toteuttaa myös siten, että otetaan huomioon sääolojen ja melun impulssimaisuuden aiheuttama hajonta etäisyyden funktiona. Tällöin mittausepävarmuudeksi arvioidaan enimmillään 8 db ja päiväajan ohjearvojen voidaan sanoa alittuneen mittauspaikalla 1 mittausaikoina 26.3 ja 27.3.; mittauspaikalla 2 päiväajan ohjearvot alittuivat 26. ja 27.3. Potkunsaaren mittauspaikalla ohjearvojen tulkitaan ylittyvän mittausepävarmuus huomioon ottaen yöajan mittauksissa 26.-27.3. sekä 27.-28.3 ja päiväajan mittauksissa 27.3. Muissa mittauksissa ohjearvojen ei voida katsoa mittausepävarmuus huomioon ottaen ylittyvän eikä alittuvan (YM 1995). Jyväskylässä 23.8.2013 Mika Laita FM, tutkija

11 / 11 5. KIRJALLISUUSLUETTELO Aurola ja Välikylä 1997: Aurola, R. & Välikylä, T. (toim.) 1997: Asumisterveysopas - Asuntojen terveydelliset olosuhteet - Ympäristöterveyslehti. Pori 1997. Eurasto ym. 1990: Eurasto, R., Lahti, T. & Sysiö, P. 1990: Ympäristömelu lähteet leviäminen arviointi. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Selvitys 92. Helsinki 1991. Lahti 2003: Lahti, T. 2003: Ympäristömelun arviointi ja torjunta. Ympäristöopas 101. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Edita Oy, Helsinki 2003. MML 2013: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio 1.0-1.5.2012. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. VN 1992: Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 29.10.1992/993. YM 1995: Ympäristömelun mittaaminen. Ohje 1/1995. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto.

Liite 1. 001.M24 db 70 60 50 40 30 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 LAeq Cursor: 26.03.2013 15:56:46-15:56:47 LAeq=47,6 db LASmax=49,0 db LAFmax=49,8 db LAImax=51,4 db Kuva 1.Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 26.-27.3.2013. Potkunsaaren mittauspaikan kuvaaja on sininen, mittauspaikan 1 vihreä ja mittauspaikan 2 punainen.

Liite 1. 001.M24 db 70 60 50 40 30 22:00:00 23:00:00 00:00:00 01:00:00 02:00:00 03:00:00 04:00:00 05:00:00 06:00:00 LAeq Cursor: 27.03.2013 10:13:36-10:13:37 LAeq=38,6 db LASmax=39,3 db LAFmax=39,4 db LAImax=40,5 db Kuva 2.Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 26.3.-27.3.2013. Potkunsaaren mittauspaikan kuvaaja on sininen, mittauspaikan 1 vihreä ja mittauspaikan 2 punainen.

Liite 1. 001.M24 db 70 60 50 40 30 08:00:00 10:00:00 12:00:00 14:00:00 16:00:00 18:00:00 20:00:00 22:00:00 LAeq Cursor: 27.03.2013 21:59:59-22:00:00 LAeq=56,6 db LASmax=57,4 db LAFmax=59,0 db LAImax=60,9 db Kuva 3. Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 27.3.2013. Potkunsaaren mittauspaikan kuvaaja on sininen, mittauspaikan 1 vihreä ja mittauspaikan 2 punainen.

Liite 1. 0001.S1D db 70 60 50 40 30 22:00:00 23:00:00 00:00:00 01:00:00 02:00:00 03:00:00 04:00:00 05:00:00 06:00:00 07:00:00 LAeq Cursor: 28.03.2013 06:59:59-07:00:00 LAeq=41,4 db LASmax=41,8 db LAFmax=42,1 db LAImax=42,8 db Kuva 4. Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 27.-28.3.2013. Potkunsaaren mittauspaikan kuvaaja on sininen, mittauspaikan 1 vihreä ja mittauspaikan 2 punainen.

Liite 1. 0001.S1D db 70 60 50 40 30 08:00:00 10:00:00 12:00:00 14:00:00 16:00:00 18:00:00 20:00:00 22:00:00 LAeq Cursor: 28.03.2013 07:00:00-07:00:01 LAeq=41,0 db LASmax=41,6 db LAFmax=41,8 db LAImax=42,5 db Kuva 5. Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 28.3.2013. Mittauspaikan 1 kuvaaja on vihreä ja mittauspaikan 2 punainen.

Liite 1. 0001.S1D db 70 60 50 40 30 22:00:00 23:00:00 00:00:00 01:00:00 02:00:00 03:00:00 04:00:00 05:00:00 06:00:00 LAeq Cursor: 29.03.2013 06:59:58-06:59:59 LAeq=38,3 db LASmax=38,8 db LAFmax=39,0 db LAImax=39,6 db Kuva 6. Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 28.-29.3.2013 mittauspaikalla 2.

Liite 1. 0001.S1D db 70 60 50 40 30 08:00:00 10:00:00 12:00:00 14:00:00 16:00:00 18:00:00 20:00:00 LAeq Cursor: 29.03.2013 21:03:49-21:03:50 LAeq=44,0 db LASmax=43,9 db LAFmax=45,2 db LAImax=46,4 db Kuva 7. Melun sekunnin pituisten peräkkäisten mittausten A-painotetun ekvivalenttitason vaihtelu 29.3.2013 mittauspaikalla 2.