SISÄLTÖ 1 Kansikuva: Terramaren liukuvaluyksikkö valmistaa Vuosaaren satamatyömaalla A-laiturin jatkeen elementtejä 3 Toimitusjohtajan palsta 4 Vuosaaressa viittä vaille valmista 7 Suorituskykyä vaativa satamaaltaan ruoppausurakka Italian Civitavecchiassa 8 Uusi kemikaalilaituri Porin Sataman Tahkoluotoon 4 7 TERRAMARE OY Laurinmäenkuja 3A 00440 Helsinki Vaihde (09) 613 621 Faksi (09) 6136 2700 www.terramare.fi Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen Ruoppaus Satamarakentaminen Vedenalainen louhinta Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet Henkilökunta 1.7.2008: 286 Liikevaihto 2007: 70,3 milj.euroa 10 Uudistettu kuokkaruoppaaja Terramaren emoyhtiö on Koura neitsyturakoinnillaan maailmanlaajuisesti toimiva Paldiskissa Royal Boskalis Westminster nv. 11 Terramaren työmaat 8 Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli 50 maassa. TERRAMARE TÄNÄÄN KESÄ 2008 11. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi 2
Vesirakentamisella poutaiset näkymät, talouskasvun pilvisyydestä huolimatta. Kuluvalle vuodelle on ollut tyypillistä, että talouskasvun ennusteita on muutettu alaspäin useaan otteeseen. Merkittävimpiä muutoksia lähiympäristössämme on tapahtunut Baltian maissa, kuten Virossa, Latviassa ja Liettuassa, missä talouskasvu on laantunut noin 10 %:n tasosta noin 6 %:iin. Näiden maiden inflaatiokehitys on ollut kaksinkertainen verrattuna Suomen tämänhetkiseen noin 3 %:n inflaatioon. Venäjällä kuluvan vuoden talouskasvu on vielä suhteellisen korkea 6-8 %, johtuen mm. energia-alan kasvavista hinnoista, mutta inflaatio käy jo kaksinumeroisena. Pohjoismaissa tilanne on parempi verrattuna muuhun EUalueeseen; sekä Suomen että Ruotsin tämän vuoden talouden kasvuluvut ovat 2,5-3 %, muun EU-alueen jäädessä keskimäärin 1,5 %:iin. Suomessa viime vuosi oli monelle pörssiyhtiölle ennätyksellinen, huolimatta analyytikkojen vuoden alussa antamista varoituksista. Myös suomalaisilla pk-yrityksillä viime vuosi oli paras vuosikymmeniin, vaikka joillekin yhtiöille tuotannon siirto pois Suomesta on ollut ainoa mahdollisuus jatkaa liiketoimintaa. Siirtyminen ei johdu pelkästään matalista työvoimakustannuksista, vaan myös tarpeesta pienentää kuljetuskustannuksia kohonneiden polttonesteiden hintojen takia. Muutosten tarve vaihtelee toimialoittain: elektroniikan sopimusvalmistus lähestulkoon hävisi Suomesta vajaassa viidessä vuodessa, kun taas metsäteollisuus reagoi selvästi maltillisemmin. Innovatiivisuus, korkea jalostusaste ja tuottavuuden kasvu ovat yhä tärkeämmässä roolissa yhtiöiden jokapäiväisessä toiminnassa ja pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille hyvää ja nautinnollista kesää. Jarmo Yletyinen, Toimitusjohtaja Viime vuoden kesälehdessämme esitin näkemyksiä infra-alan mahdollisesta ylikuumenemisesta ja resurssien riittävyydestä. Alamme yleistilanne ei ole kovinkaan paljon siitä muuttunut, ja työtilannetta pidetään edelleen suhteellisen hyvänä. Uskoa tulevaisuuteen luo valtiovallan sitoutuminen suurien infrakohteiden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä takaa alalle kohtuullisen tasaiset ja ennustettavat näkymät myös tuleville vuosille. Yksittäisenä hankkeena tänä vuonna valmistuvan Vuosaaren sataman vaikutus infra-alan työllisyyteen on ollut merkittävä. Satamaprojekti on antanut meille yhtäjaksoisesti työtä vuodesta 2003 lähtien. Neljän viimeisen vuoden aikana Vuosaaren hanke on merkittävästi kasvattanut vesirakentamisemme liikevaihtoa. Vaikka sanonta kuuluu, että kaikki suuri loppuu aikanaan, voidaan kuitenkin tyytyväisenä todeta vesirakentamisen investointipäätöksiin sisältyvän jo nyt mittavia väylä- ja satamarakennuskohteita lähivuosille. Terramaren tämänhetkinen tilauskanta on hyvä. Liikevaihtomme on kasvussa verrattuna edellisvuoteen, johtuen lukuisista kohteistamme niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi kulunut talvi oli poikkeuksellisen leuto, mikä mahdollisti töiden aikaisemman aloituksen keväällä. Kaluston uudistaminen on ollut käynnissä Loviisan kalustokeskuksessa vuoden alusta lähtien. Koura -kuokkaruoppaajan uudistaminen on saatu päätökseen ja alus siirtyi ensimmäiselle työmaalle Viron Paldiskiin heinäkuussa. Myös ruoppaaja Kahmarin uusi ponttooni valmistuu kuluvan vuoden aikana. Henkilöstömme määrä on kasvanut hieman alkuvuoden aikana hyvästä tilauskannasta johtuen. Tulevaisuuden haasteitamme ovat uusien henkilöiden rekrytointi ja luotettavan alihankkijaverkoston kasvattaminen yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi. 3
Vuosaaressa viittä vaille valmista Vuonna 2003 aloitettu massiivinen urakointi Vuosaaren Satamakeskuksen rakennushankkeessa on loppusuoralla. Takana on vaikuttava kokonaisuus, joka on puhutellut mittasuhteillaan kaikkia tekijöitään. Terramarella on meneillään vielä muutamia lisäurakoita, joista A-laiturin 110 metrin jatke, teräksisen rampin valmistus- ja asennustyöt, lumenkaatopaikan rakentaminen sekä Ruusuniemen kanavan louhinta- ja ruoppaustyöt ovat merkittävimmät jäljellä olevat urakat. Työnjohtaja Raimo Takalo valvoo Vuosaaren viimeisiä liukuvalu-urakoita. Vuosaaren satamahanke on ollut projekti aivan omassa kokoluokassaan, kiteyttää Terramaren työnjohtaja Raimo Takalo valvoessaan työvaiheita yhtiön liukuvaluyksiköstä. Valmistumassa on A- laiturin jatkeen 200 tonnia painavia kulmatukimuurielementtejä. Samankaltaista laiturityyppiä on rakennettu Vuosaareen yhteensä noin 3,5 km, josta Terramaren rakentamaa osuutta on yli 2,4 km. Liukuvaluyksikössä on meneillään vauhdikas, mutta hallittu kuhina. Betonihenkilöstö, laudoittajat ja raudoittajat työskentelevät ripeästä tahdista huolimatta hymyssä suin. - Liukuvalutyömaa vaatii ehdotonta siisteyttä, muuten roiskebetonin kanssa saattaa tulla ongelmia, toteaa Raimo Takalo suojaten tarkkaavaa katsettaan kirkkaalta auringonpaisteelta. Paikan päällä toteutettava liukuvalu nopeuttaa projektin toteutusta tuntuvasti. Valmiit elementit nostetaan valupaikastaan ja viedään yksi kerrallaan lopulliseen sijoituspaikkaansa. - Näitä elementtejä valmistetaan tällä kertaa tässä paikan päällä kaikkiaan 22 kappaletta. Valmistuttuaan ne kuljetetaan ja asennetaan paikoilleen Nosto-Pekallamme, kertoo Raimo Takalo ja tähyilee kauempana näkyvää kookasta uivaa nosturia, joka parhaillaan asentaa paikoilleen A-laiturin tukitihtaalia. Nosto-Pekalle 200 tonnin kuorma on arkipäivää. Terramaren urakoilla merkittävä rooli Terramarella on ollut Vuosaaren satamahankkeessa merkittävä rooli. Vastuualueisiin ovat kuuluneet mm. ympäristöruoppaukset, sisääntuloväylän ja satama-altaan ruoppaukset, laajat vedenalaiset louhintatyöt, kaikkien pistolaitureiden rakentamiset sekä Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 4
Teksti ja kuvat: Markku Salonen Ilmakuva: Vuosaaren satamakeskuksen kuva-arkisto TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2008 Terramaren liukuvaluyksikkö valmistaa A-laiturin kulmatukimuurielementtejä paikan päällä. Ammattitaitoiselta betonimiehistöltä liukuvalu sujuu tarkasti ja siististi. Myös laudoittajilla ja raudoittajilla on työn onnistumisessa tärkeä rooli. Valmista kulmatukimuurilaituria täydellisin varustein. Varusteisiin sisältyy myös reunapalkin huoltotunnelli. suurin osa kulmatukimuurilaitureiden toteutuksista täydellisin varustein. Myös satama-alueen itäiseen reunaan valmistettu kilometrin pituinen meluseinä on näyttävä osoitus Terramaren monipuolisesta osaamisesta. Valmiit laiturit ja peräporttirampit odottavat jo malttamattomina maailman meriltä saapuvia rahtialuksia. - Onhan näitä laitureita ja ramppeja ilo esitellä, kun tietää kuinka paljon työtä niiden eteen on tehty, ja kuinka hienosti terramarelaiset ovat kaikista haasteista suoriutuneet, tuumaa työmaainsinööri Tero Vuori esitellessään kulmatukimuurilaiturin reunapalkin varusteita. Myös ne ovat sisältyneet Terramaren kattavaan urakointiin. Kulmatukimuurilaitureiden reunapalkin varustukset sisältävät mm. pollarit, fenderit, yhtenäiset reunaraudat, tasaisin välein asennetut tikkaat sekä satamanosturien laiturin puoleiset kiskot. Reunapalkin sisään on rakennettu huoltotunneli, jonka kautta ohjataan mm. sähkö, vesi, ilma ja tyhjennettävät viemärivedet. Terramaren rakentamien pistolaitureiden yhteispituus on yli 900 metriä. Pistolaiturit on tuettu kaikkiaan 750 teräsputkipaalulla, jotka on asennuksen jälkeen täytetty betonilla. Yksi teräsputkipaalu on mitoitettu kestämään 400 tonnin kantavuus. Teräsputkipaalujen yhteispituus kaikissa pistolaitureissa on 22 500 metriä. Laiturialueiden takana levittäytyvä laaja satamakenttä oli alun perin suurelta osin merenpohjaa. Noin 150 hehtaarin alueesta peräti 90 hehtaaria on merestä täytettyä uutta aluetta. Täyttöön käytettiin mm. miljoonia kuutioita ruoppausmassaa, joka saatiin hyötykäyttöön Terramaren satama-altaan ja sisääntuloväylien ruoppauksista. Merenpohjan yllättävät haasteet paalutukselle Laiturirakenteiden suunnitteluvaiheessa oli jo hyvin tiedossa merenpohjan haasteelliset olosuhteet ja perusteellisten pohjatutkimustietojen perusteella oli valittu toteutettavat laiturityypit. Mittavista pohjatutkimuskartoituk- www.terramare.fi 5
Nosto-Pekka asentaa A-laiturin tukitihtaalia. Käynnissä pistolaiturin teräsputkipaalujen betonointi. sista huolimatta kalliopintojen jyrkät muodonmuutokset sekä pehmeiden ja kantamattomien kerrosten syvyydet yllättivät niin suunnittelijat kuin rakentajatkin useissa kohdin. - Kalliopohjan jyrkkiä tasoeroja kuvaa hyvin se, että vierekkäisten paalujen pituusero saattoi olla jopa 15 metriä, kuvailee tilannetta työpäällikkö Pekka Arppe, jolla on vankka vesirakennuskokemus niin Suomen kuin maailmankin meriltä. Epätasainen pohja vaati lisäpaalutuksia sekä poikkeuksellisen paljon teräsputkipaalujen lyhentämisiä ja jatkamisia. Epätasaisuudesta kertoo hyvin myös se, että paalujen ääripituudet vaihtelivat 25 metristä aina 46 metriin. - Koska paalutustyö kaikkine vaikeuksineen alkoi olla aikataulullinen haaste, niin ryhdyimme erityistoimenpiteisiin. Kehitimme mm. paalujen jatkamisen työmaaolosuhteissa niin laadukkaaksi, että tarkistusultraukset voitiin minimoida 10 %:iin alkuperäisestä. Näin säästettiin kallista aikaa itse paalutustyölle, tarkentaa Pekka Arppe. Terramaren rooli on ollut niin kyseisessä kuin kaikissa muissakin toimissa erityisen korostunut, sillä yhtiö on ollut hankkeessa alusta asti aikataulutuksen keulassa. - Olemme olleet tässä satamahankkeessa ikään kuin pioneereja. Vasta meidän rakentamien laitureiden jälkeen muut ovat päässeet satamakentille töihin, ja siksi toteutusaikatauluihin kymmenine välitavoitteineen on kiinnitetty sataman ylintä rakennuttamisjohtoa myöten erityistä huomiota. Nyt hankkeiden ollessa jo loppusuoralla, voimme huokaisten todeta, että tulemme saamaan kriittiset työvaiheet valmiiksi tiukoista aikatauluista huolimatta. Onnistuminen on edellyttänyt uusien menetelmien ja innovaatioiden kehittämistä. Työ on ollut myös todellinen haaste osaprojekteihin osallistuneille yhteistyökumppaneillemme, kiittelee Pekka Arppe. Jatkuva kehitystyö on vahva osa Terramaren strategiaa. Sitä vaalien moniin yllättäviin ja haasteellisiin tilanteisiin on löytynyt ratkaisu. - Onhan tämä ollut aivan ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on todella osaavien tekijöidensä summa. Tässä mittakaavassa onnistumisen edellytys on ollut myös vuorovaikutteisesti sujunut yhteistyö muiden urakoitsijoiden kanssa, toteaa Pekka Arppe katsellessaan työmaatoimistonsa ikkunasta avautuvaa huikeaa näkymää laajalle satama-alueelle ja sen takana sinertäviin upeisiin merimaisemiin. Kansainvälisestikin mitattuna huippunykyaikainen logistiikkasatama, Vuosaaren satamakeskus, avataan käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Satamahankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Helsingin Satama, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Terramare on julkaissut projektiesitteen Vuosaaren satamahankkeen urakoistaan. Esitteen tilaukset puhelimitse: (09) 6136 2618 / Nina Kesseli Sähköpostitse: nina.kesseli@terramare.fi Voit tutustua esitteeseen myös kotisivuillamme osoitteessa: www.terramare.fi Löydät esitteen valikosta: Työkohteet ja referenssit Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6
Suorituskykyä vaativa satama-altaan ruoppausurakka Nordic Giant Italian Civitavecchiassa Rooman läheisyyteen, Civitavecchian vilkkaan sataman yhteyteen, valmistuu parhaillaan erillinen satama uudelle hiilivoimalalle. Työt käynnistyivät jo aikaisemmin muiden urakoitsijoiden toimesta, mutta erittäin kova kalkkikivikerros ja moreeni antoivat ylittämättömän vastuksen. Niinpä satama-altaan vaativaan ruoppaukseen tilattiin avuksi suorituskykyinen Nordic Giant, joka on yksi Euroopan suurimmista kuokkaruoppaajista. Ruoppausmassojen kuljetuksia hoitamaan lähetettiin Suomesta mukaan proomut Jupiter ja Uranus. Kalkkikivikerros on erittäin kovaa ja sitä on paikoin paksulti. Myös sen alla oleva moreeni on normaalia tiukempaa, toteaa työnjohtaja Jarmo Huotari haastavasta kohteesta, jossa ensimmäisen vaiheen kaivu suoritetaan 14 metrin syvyyteen. Ruoppausta on laskettu kohteessa olevan noin 685 000 m 3. - Alueella ei saa suorittaa vedenalaista louhintaa, joten koko urakka on toteutettava ruoppaamalla. Nordic Giant on suoriutunut tehtävästä hyvin, mutta vieläkin parempaan tulokseen pääsemme uudella 9,5 m 3 :n kauhalla, joka on juuri saapunut työmaalle, lisää Jarmo Huotari. Uusi edellistä kapeampi V-huulilevyillä varustettu 17 tonnia painava kauha tulee helpottamaan ja nopeuttamaan urakan toteutumista. Hyvä tekniikkakin on tosin kovilla, kun melko vapaasti työmaa-alueelle vyöryvä vellova meri pitää kipparit valppaina. Varsinkin proomut, Jupiter ja Uranus, ovat varustettu normaalia tehokkaimmilla fendereillä, jotta suuremmilta kolhuilta vältyttäisiin niin lastauksessa kuin purkamisessa tilanteeseen nähden hieman vajaavarusteisessa laiturissa. - Kyllä tämä Välimeren aallokko on jotakin ihan muuta, kuin rauhallisemmilla kotoisilla merillä, vertaa projektin toinen työnjohtaja Mats Söderblom. - Toisaalta paikallista aurinkoista säätä ei sovi kyllä moittia, toteaa Mats Söderblom ja katsoo lämpömittarin elohopean kohonneen lähes + 30 asteeseen. Satama-altaan ruoppausurakan ensimmäinen vaihe valmistuu arviolta kuluvan vuoden lokakuun puoleenväliin mennessä. Urakka jatkuu ensi vuonna, jolloin altaan syvyyttä ruopataan vielä 16 metriin asti. Uusi kovaan maa-ainekseen suunniteltu 9,5 m 3 :n kauha painaa 17 tonnia. Työmaan nimi: Enel power plant, dredging phase 2 Rakennuttaja: Enel SpA Projektipäällikkö: Dick de Vos Avustava projektipäällikkö: Andrea Solfanelli www.terramare.fi 7
Työmaapäällikkö Jukka Sippola laukaistavalle pollarille johtavalla kävelysillalla. Uusi kemikaalilaituri Porin Sataman Tahkoluotoon Porin Satama on yksi Skandinavian suurimmista sahatavarasatamista. Se on kasvanut nopeasti myös merkittäväksi konttisatamaksi sekä infrastruktuuriltaan erittäin toimivaksi öljy- ja kemikaali- sekä projektilaivaussatamaksi. Terramarella on yli kolmenkymmenen vuoden perinteet Porin Sataman rakennusurakoinneissa. Monissa eri vaiheissa suoritetut laajennukset ovat kasvattaneet sataman kansainvälisiin mittoihin. Parhaillaan Terramare rakentaa uutta kemikaalilaituria Porin Sataman Tahkoluotoon. Porin Satama muodostuu kaikkiaan kolmesta satamaosasta. Mäntyluodossa sijaitsee Pohjoismaiden suurin sahatavarasatama, joka on erikoistunut myös kontti- ja rikasteliikenteeseen sekä raskasnostoprojekteihin. Kaksi erillistä satamaosaa, syväsatama sekä öljy- ja kemikaalisatama, sijaitsevat Tahko-luodossa. Viime vuosina huomattavasti kasva- neen öljytuotteiden tuonnin sekä merkittävästi lisääntyvän kemikaalien laivauksen ja tuonnin myötä satamaa laajennetaan uudella kemikaalilaiturilla, jonka monivaiheisen rakentamisen Terramare aloitti vuoden alussa. Uuden kemikaalilaiturin hankkeeseen sisältyy mm. 94 metriä uutta laiturirakennetta täydellisin varustein, neljä automatisoitua nk. laukaistavaa pollaria kävelysiltoineen, laiturin taustapengertä 300 metriä sekä laajat ruoppaukset laiturin perustusalueella ja laiturialtaassa. Urakkaan sisältyvät myös laiturialueen päällysrakenteet, asfaltointi sekä erillisen kahdeksan metriä leveän ylikulkusillan rakentaminen. Tammikuun alusta käynnistynyt hanke on toteutettu osin urakoitsijan oman vaihtoehtosuunnitelman mukaisesti. - Kelit olivat varsin suotuisat aloittaessamme tammikuussa, toteaa työnjohtaja Jukka Taimisto, jonka valvomana käynnistettiin urakan ensimmäinen vaihe eli noin 300 metrin louhepenkereen teko. - Jäättömät olosuhteet ja vähäiset tuulet antoivat loistavat lähtökohdat vaiheen toteuttamiseen, mutta työmaan ahtaus ja varsinkin louhekuljetusten toteutus antoi projektille oman haasteensa, ynnää Jukka Taimisto kohteen alkutunnelmia. Satama-alueella tarkkailtiin erityisesti louhekuormista tippuvia kiviä, jotka tuli välittömästi poistaa kulkureiteiltä. Myös pengerrystyömaan ahtaus, aluksi vain kahdeksan metrin levyinen valli, vaati erityisjärjestelyjä kuljetusten sujuvuuteen. Hyvin organisoituna aikataulu piti ja pengerrystyön edettyä maaliskuulle aloitettiin rakennustekniset työt. - Työmaan ahtaus on hallinnut projektia alusta lähtien, tähdentää työmaapäällikkö Jukka Sippola hankkeen haasteellisinta erityispiirrettä. - Se on vaatinut korostetusti työvaiheiden erityisjärjestelyä varsinkin louhekuljetusten, ruoppausten ja liukuvalun yhteensovittamisessa, mutta hyvällä suunnittelulla ja rytmillä hanke on edennyt sovitusti ja on saavuttanut vaiheen, jossa hankkeen myötä luontaisesti rakentunutta tila-aluettakin on jo reilummin, kertoo Jukka Sippola tyytyväisenä esitellessään jo muotonsa saanutta laiturirantaa. Laituriperustan ja -altaan rakentaminen Pengerrystöiden edettyä aloitettiin maaliskuussa laiturin perustusalueen ja lai- Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 8
Teksti ja kuvat: Markku Salonen TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2008 kuittaa Jukka Sippola lopuksi rennolla ammattimiehen varmuudella. Tahkoluodon uusi kemikaalilaituri tulee toimimaan polttonesteitä vastaanottavan laiturin rinnalla. Uudessa laiturissa tullaan purkamaan ja lastaamaan mm. rikkihappoa, lipeää ja kloraattia. Työmaan tilanne toukokuussa. Nosto-Pekka asentaa laiturin tukimuureja paikoilleen. Urakka: Tahkoluoto, kemikaalilaituri, D3551 Tilaaja: Porin kaupunki Urakan hinta: 3,5 miljoonaa euroa Projektipäällikkö: Pekka Keskitalo, Terramare Oy Työmaapäällikkö: Jukka Sippola, Terramare Oy turialtaan ruoppausten valmistelu. Ennen varsinaista ruoppausta rakennettiin alueelle suojaava silttiverho, joka estää saostuneen veden leviämisen työmaan ulkopuolelle. Kaikki ruoppaukset suoritettiin tehokkaasti kuokkaruoppaaja Attilalla työnjohtaja Jukka Vuotin johdolla. - Niin Attilan kuin proomujen, Adamin ja Davidin, kipparit ansaitsevat suuren kiitoksen erinomaisesti hoidetusta työpanoksestaan, haluaa Jukka Sippola korostaa onnistunutta ruoppausta ja ruoppausmassojen kuljetusta läjitysaltaalle, joka täytyttyään muodostaa nyt suuren osan laiturin maanpäällisestä taustaalueesta. Ruoppausmassat siirrettiin proomuista suojaverhoiltuun läjitysaltaaseen pitkäpuomikaivinkoneella. Kun mittausten mukainen ruoppaus toteutui huhtikuussa, edettiin pohjan rakentamiseen. Vuosaaren Satamasta paikalle tuotu liukuvaluyksikkö aloitti laiturielementtien valmistuksen. Liukuvalut sujuivat reippaassa tahdissa Terramaren pitkäaikaisen ja kokeneen betonimiehen Kari Venhon, ja muiden porilaisten betonimiesten toimesta. Pohjatöitä valmistelleen Attilan työn jatkajaksi paikalle saapui Nosto-Pekka, joka suoritti lopullisen vedenalaisen lanauksen tarkalleen 13,55 metrin syvyyteen. Lanauksen tarkkuus parani entisestään Nosto-Pekan kipparin, Rami Laitisen, kehittämällä alahuulellisella lanaajalla. - Oikea vedenalainen juustohöylä, muotoilee Jukka Sippola paranneltua lanaa, josta on paljon hyötyä myös tulevissa projekteissa. Kun pohjan lanaus valmistui, aloitettiin huolellinen laiturin reunaelementtien asennus niin ikään Nosto-Pekalla. Työvaihe eteni sujuvasti ja noin 40 000 kuutiometrin taustatäyttökin valmistui ripeästi kesäkuun loppuun mennessä. Laiturialueen maanpäällinen toteutus Heinäkuun alussa työt olivat jo edenneet maanpäällisiin kohteisiin, kuten pollareiden alustojen betonointiin, kulkusiltoihin, laiturin reunarakenteisiin ja varusteisiin, ankkureiden asennuksiin ja louheverhoukseen. Laiturin taustakentän päällysrakennekerrosten rakentaminen, laukaistavien pollareiden asentaminen ja asfaltointi odottavat edeltävien työkohteiden valmistumista. - Tarkasti tulevat tämänkin laiturin reunarakenteet toteutumaan, toteaa projektin mittamies Eero Keinänen pakatessaan tasolaseriaan päivän mittausurakan jälkeen aurinkoisella työmaalla. - Kyllähän se aikataulu pitää tuttuun tapaansa otteessaan. Projekti on edennyt varsin hyvin, mutta paljon on vielä tehtävää ennen elokuun loppua, jolloin valmis tuote tulee jo saattaa käyttöön, täsmentää Jukka Sippola silmäillessään työmaata. - Mutta eiköhän tästäkin selvitä jälleen kunnialla, kunhan asia kerrallaan edetään, Urakan tunnuslukuja: Laituria 94 m / 12 m Pengerrystäyttöä 83 000 m 3 Louheverhousta 7 800 m 2 Ruoppausta 19 000 m 3 Eroosiolaattaa 1 024 m 2 Maapollareita 4 kpl Kulkusillat 3 kpl, yhteensä 90 m Betonia 2 100 m 3 Harjaterästä 330 000 kg Asfalttia 5 500 m 2 8 m leveä ylikulkusilta Projektin mittamies Eero Keinänen ja piiruntarkka tasolaser. www.terramare.fi 9
Uudistetun KOURAN neitsyturakointi Paldiskissa Kuokkaruoppaaja Koura on uudistettu uusiin mittoihin ollen nyt kokoluokaltaan Attilan veroinen kaivuyksikkö. Kevätkuukausina toteutetussa investoinnissa asennettiin muutoskunnostetulle ponttoonille Espanjasta hankittu Hitachi EX 1900-5 hydraulinen kaivinkone. Uudistus tehtiin kokonaisuudessaan Suomessa oman kalustokeskuksen henkilöstön johdolla. Uudistuksella on saavutettu sekä lisää tehokasta suorituskykyä että synergiaetua, jossa Koura ja Attila voivat hyödyntää toistensa kaivuvarustuksia. Kouran nykyinen kaivusyvyys yltää nyt 16 metriin. Ponttoonin muutoskunnostuksessa mitoitettiin lautta uudelle kaivuyksikölle sopivaksi. Pituutta lisättiin kahdella ja puolella metrillä, kannelle rakennettiin uusi hytti ja lautan hydrauliikkajärjestelmä uusittiin täysin. Uudistetun Kouran valmistuttua se koekäytettiin Mussalon sataman laajennustyömaalla onnistunein tuloksin. Tällä hetkellä Kouralla on käynnissä ensimmäinen itsenäinen urakka Eestissä Paldiskin satamassa, missä kohteena on ruopata rakennettavalle laiturille satama-allas. Ruoppausta on noin 830 000 m 3 ja läjitys suoritetaan merelle Terramaren hinattavilla SCG-proomuilla. - Koura on osoittautunut todella hyväksi ruoppaajaksi niin tehokkaan kaivuyksikkönsä kuin nopean ja toimivan lauttansakin osalta, kehaisevat aluksen vuorottelevat päälliköt, Jouko Ahorinta ja Vesa Luhtaniemi, uutta kokelastaan. Kummallakin on vankka kokemus kuokkaruoppaajista, joten arviot puhuvat puolestaan. - Koura on juuri sopivan kokoinen ja osuvan tehokas toimien ponttoonilautalla mainiosti. Ne ovat kuin tehty toisilleen. Näin sitä on jälleen päästy kehityksessä oikeaan suuntaan, todella onnistunut lopputulos, kuittaavat kumpainenkin. Ruoppausurakka etenee siis Paldiskissa erinomaisesti. Terramarella on ruoppausurakan rinnalla meneillään myös rakennettavan laiturin teräspaalutus, jota toteutetaan Meri-Pekalla. Kummassakin urakassa on tilaajana AS Eesti Ehitus ja rakennuttajana Tallinnan satama. Paldiskin satamakaupunki sijaitsee Tallinnasta noin 40 km länteen. Tehokas kaivuyksikkö Hitachi EX 1900-5 toimii ponttooninsa kanssa erinomaisesti. Uusi entistä ehompi KOURA on syntynyt. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 10
Terramaren työmaat kesällä 2008 Työmaat Työpäällikkö Työmaapäällikkö/ Työnjohto Aker Yardsin tihtaali, Turku Laiturin H6 jatkaminen, Kotka Vuosaaren A-laiturin jatke, lumenkaatopaikka, alaramppi ja Ruusuniemen kanava, Helsinki Mussalon B-Laituri, Kotka Tahkoluodon kemikaalilaituri, Pori Raahen väylän ja sataman ruoppaus, Raahe Vuosaaren reunapalkki- ja pistolaituriurakka RPU 2, Helsinki Ajoksen 30 MW:n tuulipuisto, Kemi Paldiskin ruoppaustyöt, Paldiski, Viro Paldiskin paalutustyöt, Paldiski, Viro Pietarin ruoppausurakat, St. Petersburg, Russia Lerwick, vedenalainen louhinta, Shetland, UK Lerwick, ruoppaustyöt, Shetland, UK Civitavecchian ruoppaustyöt, Civitavecchia, Italy Seppo Ajanko Mikko Latikka Pekka Arppe Pekka Keskitalo Pekka Keskitalo Jouko Sederholm Pekka Arppe Pekka Keskitalo Seppo Ajanko Seppo Ajanko Jouko Sederholm Paavo Kolari Jouko Sederholm Jouko Sederholm Hannu Mäkelä Matti Juslenius Markku Latikka Pertti Sukanen Jukka Sippola Juhani Naukkarinen Markku Latikka Heikki Porrasmaa Peter Kuiters Marko Saarelma Kari Leskinen / Peter Olsson Sami Soikkeli Harry Rajala Jarmo Huotari / Mats Söderblom Terramare Oy:n työkohteet ja referenssit kotisivuilla: www.terramare.fi 11