VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS

Samankaltaiset tiedostot
VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017

71 2 mom. MIKÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS 1

Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Lausunto Monontie LUSI p

Sisäministeriö, kirjaamo, kirjaamo(at)intermin.fi; sari.mustila(at)intermin.fi Viite: SMDno

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

vihreä ylimaalaus uutta Perustelut lain muutoksesta

Rakennusoikeutta vai kerrosalaa?

Laki ja yksityiskohtaiset perustelut

RIA VSS-KOULUTUS TOUKOKUU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUNEET VAATIMUKSET

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

PALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

LAHTI MYÖNNETYT LUVAT Lahden seudun rakennusvalvonta (9) LUPATUNNUS OSOITE RAKENNUSPAIKKA LUVAN SISÄLTÖ

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Valtioneuvoston asetus

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Lausunto 1 (5) Sisäasiainministeriö Väestönsuojelujaosto. Kutsu KUULEMISTILAISUUS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMISEN OSALTA

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus Tapani Hoppu

Uloskäytävät ja lukitukset

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Rakentajailta Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA LÄHTIEN

Pientaloilta Rakennusluvan hakeminen ja lupakäsittely

LUP:n yhteistyöseminaari

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

RAKVV Hki Kirsi Rontu

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu

2. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta

Fortum Power and Heat Oy Rantakylä Utrantie JOENSUU Uusi rakennus Lämpökeskuksen rakentaminen.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa Pornainen

Kantakaupunkiyksikön päällikkö on tehnyt seuraavat rakennuslupapäätökset 7

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

LUPA NRO / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Asunto Oy Helsingin Malaga

Lupa nro / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus

Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Heka Jätkäsaari Livornonkatu 7

LAAJENNUSALUE

Asunto Oy Helsingin Picasso

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Tapiolan Keskuspysäköinti Oy

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja Hannu Olamo

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

LIITE 2/ Kauppakatu ma-yp AKP ap/3as 1ap/80Km2 1ap/80Rm2 1ap/140Pm2 III (2-29-6) sr-13.

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Helsingin Asumisoikeus Oy Livorno

Viranhaltijapäätös Sivu 1

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Pientaloinfo Hankkeen suunnittelu ja lupakäsittely

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie Karttula 25.

Savoy Lauri Jääskeläinen

Transkriptio:

OHJE VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS Ohjeessa kerrotaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta erilaisissa rakennuskohteissa. UUDISRAKENNUKSET Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee tontilla tai rakennuspaikalla olevaa uudisrakennusta tai uudisrakennusryhmää. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen vaikuttaa rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala ja rakennuksen pääkäyttötarkoitus. Samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevien, alle 5 vuotta vanhojen, rakennusten kerrosalat otetaan mukaan laskentaan, jos niissä ei ole väestönsuojaa. Jos rakennuksessa ei oleskella tai työskennellä pysyvästi, ei sen kerrosalaa tarvitse ottaa laskelmiin mukaan. Pääkäyttötarkoitus teollisuus-, tuotanto-, varasto-, tai kokoontumisrakennus --Rakennuksen / ryhmän kerrosala on vähintään 1500m 2 --Rakennuksessa / ryhmässä työskennellään, oleskellaan tai asutaan pysyvästi Muut käyttötavat --Rakennuksen / ryhmän kerrosala on vähintään 1200m 2 --Rakennuksessa / ryhmässä työskennellään, oleskellaan tai asutaan pysyvästi Pysyvä työskentely = 1 henkilö työskentelee koko vuoden 8:n tuntia arkipäivisin ainakin 2 henkilöä työskentelee 6 kuukautta 8 tuntia arkipäivisin Kun määritellään 5:n vuoden ajanjakso rakennushankkeiden välillä, käytetään seuraavia päivämääriä: Vanhan rakennuksen käyttöönottopäivämäärä = rakennusvalvonnan tekemä ensimmäisen osittaisen loppukatselmuksen päivämäärä sekä uuden rakennusluvan vireille tulon päivämäärä. SISÄLLYS UUDISRAKENNUKSET 1 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa 1 Ei väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta uudisrakennusten yhteydessä 2 LISÄRAKENTAMINEN 2 Lisärakentaminen olemassa olevassa rakennuksessa 2 Lisärakentaminen tai laajennus olemassa olevan rakennuksen ulkopuolelle 2 KORJAUSRAKENNUSKOHTEET 3 VÄESTÖNSUOJAN KOKO JA SUOJALUOKAT 3 Mitoitusperusteet 3 Väestönsuojien suojaluokat 4 HELPOTUKSET VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE 5 Helpotukset teknisistä vaatimuksista 5 Vapautus väestönsuojan rakentamisesta 5 YLEISTÄ 5 LAINSÄÄDÄNTÖ 5 KUVALIITE 1 / EI VSS-VELVOITETTA 6 KUVALIITE 2 / VSS-VELVOITE 7

2 Ei väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta uudisrakennusten yhteydessä pelastuslaki 71, 73 Seuraaviin rakennuksiin ei tarvitse rakentaa väestönsuojaa: 1. Tilapäiseksi tarkoitettu, enintään 5 vuotta käytössä oleva, rakennus. 2. Maatalouden tuotantorakennus 3. Uudisrakennus, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestön suojassa on ennestään riittävästi väestönsuojapaikkoja, myös uudisrakentamista varten. Yhteinen väestönsuoja = Väestönsuoja, jossa on useamman rakennuksen väestönsuojapaikkoja. Rakennukset voivat sijaita joko samalla tai eri tontilla tai rakennuspaikalla. Yhteinen väestönsuoja on rakennettava viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta. LISÄRAKENTAMINEN pelastuslaki 73 Lisärakentaminen olemassa olevassa rakennuksessa Väestönsuojan rakentamisvelvoitetta ei synny kun lisärakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakennusmassan sisällä tai maanpäällisen vaipan ulkopinnasta maanpintaan piirrettyjen vaakaprojektiopintojen sisäpuolella. Sillä ei ole merkitystä ovatko tilat ulko- tai sisätiloja eikä sillä, syntyykö uutta kerrosalaa vai ei. Katso kuvaliite 1. Lisärakentaminen tai laajennus olemassa olevan rakennuksen ulkopuolelle Väestönsuojan rakentamisvelvoite syntyy kun lisärakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakennusmassan ulkopuolelle. Katso kuvaliite 2. Väestönsuojan rakentamisvelvoitteen syntyyn vaikuttavat lisäksi kerrosala ja käyttötarkoitus samoin kuin muuhunkin uudisrakentamiseen. Poikkeus: Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 kohdan 6.2.3 mahdollistama asuinrakennuksen päälle rakennettava lisäkerros ei synnytä väestönsuojan rakentamisvelvoitetta.

3 KORJAUSRAKENNUSKOHTEET pelastuslaki 72 Rakennuksessa oleva vanha väestönsuoja on kunnostettava, jos: 1. Olemassa olevassa kohteessa tehdään uudisrakentamiseen verrattava muutos- tai korjaustyö 2. Olemassa olevassa kohteessa tehdään käyttötarkoituksen muutos. Olemassa olevan väestönsuojan korjausvelvollisuus on aina tarkistettava. Korjausvelvollisuuden syntymiselle ei ole mitään pinta-alarajaa. Käyttötarkoituksen muutoksen on katettava lähes koko rakennus, jotta korjausvelvoite syntyy. Vanhan väestönsuojan korjausten laajuus päätetään rakennuslupakäsittelyssä. Yleensä ilmanvaihtojärjestelmä on toteutettava nykymääräysten mukaisesti, mutta esim. kiinteitä paineovia ja -luukkuja ei tarvitse uusia. Vanha väestönsuoja = väestönsuojelulain 1958 perusteella rakennettu väestönsuoja tätä vanhemmille ei korjausvelvollisuutta synny. Uudisrakentamiseen verrattava korjaus- tai muutostyö ks. maankäyttöja rakennuslaki (132/1999) 125. VÄESTÖNSUOJAN KOKO JA SUOJALUOKAT asetus väestönsuojista 2 Mitoitusperusteet Pinta-alaan perustuva mitoitus Väestösuojan koko lasketaan prosentteina rakennusluvan kerrosalasta. 1 % kerrosalasta; myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennukset sekä varastotilat. 2 % kerrosalasta; muut rakennusten käyttötavat kuin yllä mainitut mm. asunnot ja toimistorakennukset Väestönsuojan koko määräytyy rakennuskohtaisesti pääkäyttötarkoituksen mukaan. Poikkeuksena ovat varastotilat, jotka saa mitoittaa 1% mukaan. Väestönsuojan pinta-alaa ei lasketa siihen kerrosalaan, mistä prosenttiosuus lasketaan. Henkilömäärään perustuva mitoitus Teollisuus- tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä opetus- ja hoitoalan rakennuksissa voidaan käyttää henkilömäärämitoitusta. Henkilömäärämitoituksessa määritellään rakennuksessa keskimäärin oleskelevien tai työskentelevien henkilöiden määrä. Väestönsuojan koko määräytyy kertomalla esitetty henkilömäärä väestönsuojapaikan koolla eli 0,75m 2. Väestönsuojan koon on kuitenkin oltava vähintään 20m 2 (=varsinainen suojapinta-ala).

4 Opetus- ja hoitoalan rakennusten väestönsuojan koko mitoitetaan yleensä pinta-alaan perustuen ja tuotanto- ja varastorakennusten väestönsuojat mitoitetaan yleensä henkilömäärän mukaan. Rakennettaessa toiminnallinen väestönsuoja on väestönsuojan mitoitusperusteet aina neuvoteltava lupakäsittelijän kanssa erikseen. Vanhoissa suojissa väestönsuojapaikan koko on 0,6m 2 tai 0,75m 2. Vanhojen väestönsuojien suojapaikkamääriä ei muuteta. Jos niissä on vapaita paikkoja, saa ne hyödyntää vanhan lukumäärän mukaan. Kerrosala = rakennusluvassa määritelty kerrosala Ei väestönsuojaa mitoittava kerrosala = yleensä asemakaavan sallima lisäkerrosala Esimerkiksi asumista palveleva kerho-, askartelu-, huolto- ja varastotila porrashuoneen lisäkerrosala, lasitettu kuisti, viherhuone jne. ulkisivun paksuus, joka ylittää 250mm autosuoja, pysäköintilaitos tekninen tila kerroksessa ja katolla Tarkempi lista löytyy osoitteesta www.pksrava.fi/korttiluettelo/ohjeet/ ARK 01. Toiminnallinen väestönsuoja = yleensä muuhun kuin henkilöiden suojaamiseen tarkoitettu, poikkeusoloissa toimintojen turvaamiseksi tehty suoja, esim. laitesuoja, lääkintähuollon tila, viesti- ym. yhteyksiä varten jne. Väestönsuojien suojaluokat Pienin mahdollinen väestönsuoja on nyt S1-luokkainen ja suojapinta-alaltaan 20 m 2. Luokat ovat seuraavat: Suojaluokka Varsinainen suojatila max. S1 135 m 2 S2 ter.bet 900 m 2 kallioväestönsuoja 4500 m 2 Väestönsuojien teknisissä vaatimuksissa on myös muutoksia edelliseen lainsäädäntöön verrattuna.

5 HELPOTUKSET VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISELLE pelastuslaki 75 Helpotukset teknisistä vaatimuksista Helpotukset teknisistä vaatimuksista myöntää rakennusvalvonta. Rakennusvalvonta kuulee pelastuslaitosta ennen teknisten helpotusten myöntämistä. Teknisiä helpotuksia ovat esim. rakennuksen etäisyyden ylitys yhteisestä väestönsuojasta, alitukset väestönsuojan vapaasta korkeudesta, järjestelyt hätäpoistumisessa tai raittiinilman sisäänotossa jne. Vapautus väestönsuojan rakentamisesta Vapautusta voidaan hakea joko kokonaan tai määräajaksi. Vapautuksen väestönsuojan rakentamisesta joko kokonaan tai määräajaksi myöntää aluehallintovirasto. Vapautusta voi hakea, jos: 1. Väestönsuojan rakentamiskustannus on tavanomaista huomattavasti suurempi, kun kustannusta verrataan rakennuksen rakentamiskustannuksiin. 2. Väestönsuojan rakentaminen on teknisesti lähes mahdotonta. Aluehallintovirasto kuulee sekä pelastuslaitosta, että rakennusvalvontaa. Kustannus tavanomaista huomattavasti suurempi ~ väestönsuojan rakentamiskustannus yli 4% rakennuksen rakentamiskustannuksista Tekninen mahdottomuus = esim. asuntolaivat YLEISTÄ Kuntien jaosta suojelukohteisiin on luovuttu kokonaan. Liikkuvalle väestölle ei tarvitse rakentaa yleisiä väestönsuojia. Kunnan johtokeskukselle ei tarvitse rakentaa erikseen väestönsuojaa. LAINSÄÄDÄNTÖ Pelastuslaki 379/2011 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojan teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien kunnossapidosta 506/2011 Helsingin rakennusvalvonnan ohje, marraskuu 2014. Korvaa joulukuussa 2012 julkaistun ohjeen. Helsingin kaupunki Rakennusvalvonta PL 2300, 00099 Helsingin kaupunki Siltasaarenkatu 13, 00530 Helsinki p. (09) 310 2611, f. (09) 310 26206 rakennusvalvonta@hel.fi www.hel.fi/rava

6 KUVALIITE 1 / EI VSS-VELVOITETTA Lisärakentaminen olemassa olevassa rakennuksessa Käyttötarkoituksen muutos ullakolle tai kellariin Käyttötarkoituksen muutos kerroksissa Käyttötarkoituksen muutos kerroksissa, vanha VSS Ulkotason muutos sisätilaksi

7 KUVALIITE 2 / VSS-VELVOITE Lisärakentaminen tai laajennus olemassa olevan rakennuksen ulkopuolelle Sisäpihan kattaminen Rakennuksen laajennus A Rakennuksen laajennus B Lisäkerros RakMK E1, kohta 6.2.3