Kajaanin kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018

KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018

Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2016 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen Sivistys Kainuun pelastuslaitos Liikelaitokset Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Tytäryhtiöt Juridinen konserni Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Measurepolis Development Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,8 % Loiste Lämpö Oy 87,9 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Yhteisyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Omistusyhteysyhteisöt Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 Kaupunginjohtajan katsaus 4 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys 6 1.2 Henkilöstö 21 1.3 Taloudelliset lähtökohdat 25 1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 30 1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 31 2 Kaupunkistrategia 33 3 Käyttötalousosa 3.1 Keskusvaalilautakunta 42 3.2 Kaupunginvaltuusto 42 3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 43 3.4 Kaupunginhallitus 44 3.5 Vuolijoen aluelautakunta 53 3.6 Sivistystoimiala 54 3.7 Ympäristötekninen toimiala 62 3.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala 68 3.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2013-2017 70 4 Tuloslaskelmaosa 4.1 Kaupungin tuloslaskelma 71 4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015 72 4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 73 5 Investointiosa 5.1 Perustelut 74 6 Rahoitusosa 6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2013-2017 80 6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2015 80 7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt 7.1 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 81 7.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 85 7.3 Kajaanin Vesi -liikelaitos 89 7.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 92 7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 95 7.6 Measurepolis Development Oy 100 7.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 102 7.8 Kiinteistö Oy Kajaanin Palvelukeskus 102 7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 103 7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 105 7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 107 7.12 Loiste Oy 110 7.13 Loiste Lämpö Oy 111 Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 3

Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2016 näkymiä hankaloittaa maailmantalouden vaikea ennakoitavuus. Syksyllä 2008 alkanut taloudellinen matalasuhdanne on jatkunut tuskastuttavan sitkeänä. Talouskasvu on ollut kuin rikkinäisen tallilyhdyn kitulias liekki myrskytuulessa; välillä puuska puhaltaa liekin hetkelliseen loistoon ja heti perään se on vähällä sammua kokonaan. Talouskasvun osalta viime aikojen piristävä yllättäjä on ollut USA ja euroalueella monet maat ovat löytäneet kasvu-uran Saksan imussa. Sen sijaan Venäjä on taantuman kourissa ja kärsii alenevasta öljyn hinnasta ja Ukrainan kriisistä. Kiina sekä monet muut isot ja kehittyvät valtiot ovat samoin joutuneet alentamaan kovia kasvuennusteitaan. Lisäksi öljyn hinnan aleneminen, Syyrian sota, Ukrainan kriisi sekä pakolaisvirrat Eurooppaan aiheuttavat epävarmuutta talousvakauteen. Suomen talouskasvu nojaa perinteisesti vahvaan vientiteollisuuteen, joka on nykytilanteessa rakenteeltaan liian yksipuolinen. Investointilaitteita ja -tarvikkeita tuottava vientiteollisuus ei vedä tällä hetkellä, koska investointilaman vuoksi tällaisten vientituotteiden kysyntä on vähäistä. Lisäksi Suomen päävientialat, kuten paperiteollisuus ja informaatioteknologia, toimivat kapealla sektorilla ja kärsivät kovasta kilpailutilanteesta. Kilpailukyvyn kannalta Suomen ongelma ei niinkään ole hintakilpailukyky, vaan jähmeät rakenteet, jotka reagoivat hitaasti muutoksiin. Ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa varsin historiallisessa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen (sote-uudistus) osalta odotetaan tietoa tulevista toiminta-alueista ja rahoitusmalleista. Soteuudistus aiotaan kytkeä laajempaan alueuudistukseen ja tavoitteena ovat uudet itsehallintoalueet. Toteutuessaan nämä linjaukset mullistavat kuntasektoria ja kuntien tehtäviä vuosikymmeniksi eteenpäin. Palvelutuotannon uudistaminen voisi tuoda tehokkuutta kuntasektorille, jos se toteutetaan järkevästi. Lisäksi on puhuttu ns. normitalkoista, joiden tavoitteena on kuntien vastuulla olevien tehtävien vähentäminen. Tällaisten rakenneuudistusten toteuttaminen näyttää kuitenkin olevan hidasta ja toimenpiteet vaikuttavat viiveellä. Kajaanin kaupungin näkymät vuodelle 2016 ovat hieman kaksijakoiset. Kaupungin kokonaistulot ovat kohtuullisella tasolla, mutta niiden rakenne muuttuu hieman aiempaa enemmän valtionosuuspainotteiseksi. Verotulot ovat hiukan miinuskasvulla edellisvuoteen, mutta toisaalta valtionosuuksien kasvu paikkaa hyvin tämän tulovajeen. Viimeisin valtionosuusuudistus oli meille edullinen ja alkaa vaikuttaa täysipainoisesti vuonna 2016. Kaupunkistrategian mukaisesti haluamme kehittää kaupunkiamme yhä elinvoimaisemmaksi, mikä mieluusti vaatisi veropainotteisempaa tulorakennetta. Kuten edellä todettiin, niin tämän kehityksen syynä on nykyinen taloudellinen matalasuhdanne. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen analysointi sekä muuttaminen nykyistä toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Palveluohjelman linjauksien mukaisia toimenpiteitä ovat muun muassa liikunta- ja nuorisopalveluiden organisointi, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyön selkiyttäminen sekä ylipäätään kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden yhteistyön tiivistäminen. Taloushallinnon ja muiden tukipalveluiden osalta pyritään mahdollisimman keskitettyyn malliin ja rekrytoinneissa muutetaan työnkuvia tukemaan tätä tavoitetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä. Uusimpana avauksena on aloitettu kuntayhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Sotkamon kunnan kanssa. Menojen kasvu on saatu kaupungin oman toiminnan osalta melko hyvin hallintaan edellisvuosina. Vuoden 2016 talousarviossa toimintamenojen kasvu on varsin suurta. Syynä tähän on erityisesti työllisyyden hoidon, maahanmuuttajapalveluiden sekä joukkoliikenteen menojen voimakas kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 4

Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Olemme onnistuneet parin viime vuoden aikana vähentämään lainamäärää ja siten varautumaan tuleviin isoihin investointeihin. Vuonna 2016 koko kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 32 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin osuus on noin 24 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä summasta aiheutuu Hauhola Lehtikangas-monitoimitalosta. Investoinneissa on ollut periaatteena kiinteistöihin kertyneen korjausvelan vähentäminen suurten peruskorjausten muodossa. Toki on muistettava, että tämä korjausvelka on laskennallista ja konkreettiset investoinnit tehdään kohteiden kunnon ja taloudellisten resurssien määräämissä rajoissa. Ensi vuoden investoinnit ovat miltei 90-prosenttisesti peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeja. Kehittämisinvestoinnit koostuvat tietohallinnon ja maan uuden hallituksen linjausten mukaisista digiloikkainvestoinneista oppimisympäristöjen kehittämiseen. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Vuoden 2016 osalta näiden menojen kasvu pyrittiin linjaamaan kuntaneuvottelussa kuntien maksukykyä vastaavaksi. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen osalta kuntien maksuosuuden enimmäiskasvuksi sovittu kaksi prosenttia ylittää kuntien arvioidun maksukyvyn. Toisaalta rahamääräisenä lukuna 5,5 miljoonan menokasvu on kohtuullinen aiempiin vuosiin verrattuna. Kaupungin talousarvio vuodelle 2016 on tulokseltaan hieman (1,0 miljoonaa euroa) miinuksella, mutta talousarvion kokoon nähden siedettävällä tasolla. Kaupungin oman toiminnan osalta edellä mainitut muutamat kustannuserät nostavat merkittävästi toimintamenoja. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Talousarvion perusajatus on nykyisten palveluiden turvaaminen. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii kuitenkin aktiivista suunnittelua ja ennakointia kaikessa kaupungin toiminnassa. Palvelutuotannon jatkuva kehittäminen on syytä pitää mielessä myös arkisen aherruksen keskellä. Elinvoimaisuus on se strateginen voimavara, joka jakaa kaupungit voittajiin ja häviäjiin. Kaupunkistrategia on uusittu kasvua painottavaan suuntaan. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkeinopolitiikka. Kajaanin kaupungilla on kaikki edellytykset selviytyä tästä pudotuspelistä voittajien joukossa. Kajaani on kaupunki, jossa kasvua tuovat asiat eivät synny omalla painollaan, vaan ne pitää etsiä ja kehittää elinkelpoisiksi. Vuoden 2016 talousarviossa kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Elinkeino-ohjelmassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. Kaupungin elinkeino-ohjelman toteuttamisessa keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämän tavoitteen toteuttamisen kannalta erinomainen avaus on rakenteilla oleva ST1-yhtiön biojalostamoinvestointi, joka on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa. Tämä luo uskoa myös työllisyystilanteen paranemiseen vuoden 2016 aikana. Työllisyyden ja tarjolla olevien työpaikkojen määrän lisääntyminen on myös varmin tae asukasluvun kääntämiseksi kasvusuuntaan. Jari Tolonen kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 5

1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Kansantalous Kansainvälinen talous kääntyy hitaasti kiihtyvään kasvuun. Etenkin teollisuusmaissa yksityiset investoinnit ovat edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä ja euroalueella ne ovat jatkaneet supistumistaan. Investointien kasvu pysyy vaimeana. Niiden jarruna on vähäinen nykyinen ja etenkin odotettu kysyntä, epävarmuus sekä korkeasta velkaantuneisuudesta koitunut taseiden sopeutus. Kriisin runtelemissa maissa myös rahoituksen hinta ja saatavuus edelleen painavat investointeja. Vähäiset investoinnit ovat myös osasyynä maailmankaupan poikkeuksellisen hitaaseen kasvuun. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä edelleen varjostavat kasvunäkymiä. Luottamus ei kuitenkaan ole heikentynyt samassa määrin kuin esimerkiksi eräissä aiemmissa poliittisissa ja valuuttakriiseissä. Kulutuksen kasvun kiihtymistä estää korkeana pysyttelevä työttömyys, mutta kulutuksen kasvu on vaimeaa myös Saksassa, jossa työllisyys on ennätyksellisen hyvää. Saksan vaihtotaseen ylijäämä pysyy korkeana ja jopa kasvaa, mikä osaltaan kertoo vähäisestä kotimaisesta kysynnästä. Euroopassa julkisen velan korkea taso rajoittaa pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin. Kriisimaissa pankkilainojen korot ovat edelleen merkittävästi korkeammat kuin parhaan luottoluokituksen maissa, mikä hidastaa sekä kulutusta että investointeja. Korkojen normalisoituminen alkaa Yhdysvalloissa tänä vuonna, mutta euroalueen korot nousevat vain erittäin hitaasti. Kiinan poikkeuksellisen pitkään pysynyt vahva talouskasvu alkaa hidastua. Jos maan politiikka onnistuu, kasvu hidastuu hallitusti. Myös Brasilian ja monen muun kehittyvän talouden kasvu on ennustejaksolla hitaampaa, kuin mihin viime vuosina totuttiin. Venäjä pysyy taantumassa. Vuonna 2015 viennin kasvu jää 0,3 prosenttiin. Venäjän heikko taloustilanne on eräs tekijä viennin huonolle kehitykselle: vienti Venäjälle on laskenut 40 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Vaikka viennin Venäjälle ei oleteta elpyvän nopeasti, suurin lasku Venäjän kaupassa on jo takana. Vuosina 2016 ja 2017 viennin kasvu kiihtyy 3,3 ja 3,7 prosenttiin. Suomi menettää markkinaosuuksiaan maailmankauppaan verrattua edelleen ennustejaksolla, mutta vähemmän kuin viime vuosina euroalueen talouskasvun kiihtymisen seurauksena. Vaihtotaseen alijäämä on heikentynyt edelleen vuonna 2015 huolimatta kauppataseen paranemisesta, sillä palvelujen tase on jatkanut heikkenemistään. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen vaihtotaseen alijäämä oli 2,6 mrd. euroa eli 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustejaksolla kauppatase vahvistuu noin miljardilla eurolla positiivisen nettoviennin vetämänä. Vaikka kauppataseen ylijäämä vahvistuu ennustejaksolla, vaihtotase pysyy alijäämäisenä, sillä tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot ovat vakiintuneet noin 1,5 mrd. euroa alijäämäisiksi. Vuonna 2017 vaihtotase on edelleen 1 mrd. euroa alijäämäinen eli 0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta ja välttääkseen velan hallitsemattoman kasvun Suomi joutuu sopeuttamaan julkista taloutta seuraavallakin, vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Julkisen velan EMUkriteerin mukainen velkataso saavutetaan parhaimmillaankin vasta sen aikana. Tämä edellyttää meno- ja tulosopeutuksen ohella rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä laadullisen ja kustannuskilpailukyvyn vahvistamista. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 6

Yksityinen kulutus on supistunut viimeisen kahden vuoden aikana reaalitulojen alenemisen myötä. Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kohenee, mikä kääntää myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Reaalituloja vahvistaa poikkeuksellisen maltillinen inflaatiokehitys. Kulutuskysynnän kasvua vauhdittaa myös kuluttajien luottamuksen koheneminen. Kotitalouksien odotukset ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet tuntuvasti. Kuluttajien luottamus oman taloudellisen tilanteen suhteen on tällä hetkellä pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien koko kansantalouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös muuttuneet keskimääräistä myönteisemmiksi. Lähteet: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus, kesä 2015. Julkaisu 24a/2015 ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, tiedote 23.9.2015 Taulukko. Kansantalouden kehitys 2012 2016 Kansantalous 2012 2013 2014 2015 2016 BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 197 194 204 207 213 BKT, määrän muutos, % -1,0-1,3 1,1 1,3 2,9 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 8,8 8,6 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 68,8 69,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,8 1,5 1,0 0,3 1,4 Julkisyhteisöjen velan korot keskimäärin, % 1,9 1,9 1,3 1,2 1,1 Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 7

Julkisen sektorin talouskehitys Julkinen talous on pysynyt selvästi alijäämäisenä jo kuusi vuotta pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Aiemmin toteutetut sopeutustoimet ovat supistaneet alijäämän kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä. Myös julkinen velka on kasvanut rivakkaa tahtia. Talouskasvu jatkuu vaimeana ennustejaksolla, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa tai kääntämään velkasuhdetta laskuun. Vuonna 2014 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon. Nykytiedon valossa viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle viitearvon vuonna 2016. Julkisyhteisöjen velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla. Valtiontalous on ollut alijäämäinen jo useita vuosia. Alijäämän ennakoidaan supistuvan maltillisesti ennustejakson aikana. Aiemmin toteutetut ja nyt sovitut sopeutustoimet hillitsevät menojen kasvua ja kasvattavat valtion tuloja ja siten osaltaan estävät alijäämän syvenemistä. Hitaan talouskasvun johdosta verotulot kasvavat ennustejaksolla vaimeasti. Myös valtionvelan ennustetaan jatkavan kasvuaan, vaikkakin aiempaa hitaammin. Paikallishallinnon rahoitusasema on kuluvana vuonna 0,8 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntatalouden tilaa kiristävät mm. palvelutarpeen kasvu, heikko kokonaistaloudellinen kehitys sekä aiempina vuosina osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt toimenpiteet, kuten kuntien valtionosuusleikkaus. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä vuoden alussa. Lisäksi useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Paikallishallinnon rahoitusasema vahvistuu lähivuosina hieman, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä. Paikallishallinnon velkasuhde nousee lähes 10 prosenttiin vuonna 2017. Hallitusohjelman toimenpiteet vahvistavat nettomääräisesti paikallishallinnon rahoitusasemaa vuosina 2016 2017. Osa toimenpiteistä, kuten toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus tai erikoissairaanhoidon kustannuksia pienentävä kannustinjärjestelmä, otetaan huomioon sitten, kun toimenpiteiden yksityiskohdat ovat täsmentyneet jatkovalmistelussa. Työeläkelaitosten ylijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee viime vuoden 1,7 prosentista reiluun prosenttiin vuosina 2015 2017. Eläkeläisten määrän kasvu ja keskimääräisen eläketason nousu kasvattavat eläkemenoja ennustejaksolla. Edellisen hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee eläkemenojen kasvua vuonna 2015. Samaan aikaan valtion eläkerahastosta suoritettava ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus valtiolle kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Eläkemaksujen korotukset pitävät yllä maksutulojen kasvua kuluvana vuonna palkkasumman hitaasta kehityksestä huolimatta. Vuoden 2017 eläkeuudistusneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että aiemmin vuodelle 2016 aiottu 0,4 prosenttiyksikön korotus työeläkemaksuun siirtyy vuodelle 2017. Vaikka eläkevarojen arvo on noussut voimakkaasti viime aikoina, vähenevät työeläkelaitosten omaisuustulot vielä kuluvana vuonna korkojen laskun vuoksi. Korkotuottojen odotetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen kasvuun ennustejakson loppua kohden. Muut sosiaaliturvarahastot pysyvät myös kuluvana vuonna alijäämäisinä työttömyysmenojen yhä kasvaessa. Työttömyysvakuutusrahasto velkaantuu edelleen kuluvana vuonna, minkä vuoksi rahaston suhdannepuskurin lakisääteinen raja uhkaa rikkoutua ennustejakson lopulla. Siten ennusteessa on aiemmasta poiketen oletettu, että työttömyysvakuutusmaksua joudutaan korottamaan arviolta 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Maksukorotuksen ja työttömyyden kasvun taittumisen ansiosta muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämän odotetaan supistuvan ennustejakson loppua kohden. Edellisen hallituksen päättämät sekä nykyisen hallituksen ohjelmassa linjatut säästöpäätökset hillitsevät muiden sosiaaliturvarahastojen menokehitystä koko ennustejaksolla. Työttömyysaste kohoaa vuonna 2015 prosenttiyksiköllä 9,6 prosenttiin kuluvan vuoden heikon talouskasvun ja viime vuodelta tulevien viipeellisten vaikutusten vuoksi. Vuonna 2016 työttömyysaste alenee vain hieman 9,5 prosenttiin. Vuonna 2017 työttömyysaste on yhä 9,5 prosenttia ja työllisyysaste 68,6 prosenttia. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 8

Työttömyys lisääntyi useita vuosia suhteellisen maltillisesti BKT:n jyrkkään alenemiseen verrattuna. Tämä johtui toisaalta siitä, että tuotanto supistui ennen muuta korkean tuottavuuden vientitoimialoilla ja toisaalta siitä, että työikäisen väestön määrä väheni ikääntymisen vuoksi. Viime aikoina on kuitenkin myös kotimainen kysyntä heikentynyt, ja mm. kauppa on vähentänyt työvoimaa. Lisäksi työvoiman tarjonta on kasvanut tuntuvasti, kun työvoiman ulkopuolella olleita on siirtynyt työmarkkinoille. Nämä tekijät ovat kasvattaneet työttömyysastetta kuluvana vuonna. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2016 ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, tiedote 23.9.2015 Taulukko. Julkisen talouden kehitys 2012 2016 Julkisen talouden kehitys 2012 2013 2014 2015 2016 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,7 58,4 58,6 59,1 58,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta 53,6 43,6 56,9 46,3 59,3 46,6 62,5 49,4 64,4 49,7 Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 9

Kuntatalous Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Samalla valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Kuntatalouden ohjausta vahvistetaan. Kuntatalousohjelman 2016 2019 kautta toteutettava uusi kuntatalouden makro-ohjaus vahvistaa kuntatalouteen liittyvää tavoitteenasettelua huomattavasti. Tämä on välttämätöntä koko julkisen talouden kestävyyteen ja vakauteen mutta myös talouskasvuun liittyvien tavoitteiden näkökulmasta. Kestävyyteen liittyvät kustannuspaineet kohdistuvat suurelta osin myös kuntiin. Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden kautta kuntatalouden kireys ja velan kasvu vaikuttavat jatkossa suhteellisesti enemmän myös finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen ja julkisen talouden sitoumuksissa pysymiseen. Jatkuva kunnallisveroasteen nousu puolestaan jarruttaa talouskasvua ja aiheuttaa eriarvoisuuden kasvua kuntien välillä. Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa (rahoitusperiaate) sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla. Näitä periaatteita pyritään sovittamaan yhteen kuntatalouden rahoituskehyksessä. Siinä hallitus täsmentää toimet, joilla tähdätään keskipitkällä aikavälillä kuntatalouden rahoitustasapainoon. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden rahoituskehyksessä valtio tulee asettamaan tavoitteen myös kuntasektorin omalle vastuulle kuuluvalle osuudelle. Uusii kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia. Hallituksen paikallishallinnolle asettamat makrotason tavoitteet eivät suoraan sido itsehallinnon suojaamaa kuntaa, jonka taloudenpitoa ohjaa kuntalaki. Kuntatalouden makrotavoitteiden saavuttamisen kannalta uuden kuntalain tiukennetuilla taloussäännöksillä on kuitenkin suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät jatkossa voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain taloussäädösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Vaikka kuntalain säännösten kiristyminen ei aukottomasti varmista kunnallisveroasteen nousun tai kuntien velkaantumisen taittumista, hyvän ja ennakoivan taloudenhoidon välilliset vaikutukset ohjaavat kuntien taloutta myös finanssipolitiikan tavoitteiden suhteen oikeaan suuntaan. Valtioneuvoston asetuksen (120/2014) mukaisesti julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Nykyinen hallitus ei ole asettanut kuntataloudelle rahoitusasematavoitetta. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus asettaa kuntatalouden rahoitusasematavoitteen ja kuntatalouden menorajoitteen vuosille 2016 2019 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 10

Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016 2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina 2016 2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Ellei velan kasvua hillitä, myös kasvavat korkokulut alkavat kiihdyttää velan kasvua, kun korkotaso nousee tulevaisuudessa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää siten huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2014 2018, mrd. euroa Talous mrd. 2014 2015 2016 2017 2018 Tuloksen muodostuminen Toimintakate -26,8-28,1-28,8-29,3-30,2 Verotulot 21,2 21,6 22,0 22,5 23,3 Valtionosuudet, käyttötalous 8,2 8,2 8,6 8,4 8,5 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,3 0,3 0,2 0,2 Vuosikate 2,8 1,9 2,9 2,0 1,9 Poistot -2,6-2,5-2,6-2,7-2,8 Satunnaiset erät, netto 1,7 0,3 0,3 0,3 0,3 Tilikauden tulos 1,9-0,4-0,3-0,5-0,7 Rahoitus Vuosikate 2,8 1,9 2,0 2,0 1,9 Satunnaiset erät 1,7 0,3 0,3 0,3 0,3 Tulorahoituksen korjauserät -1,8-0,5-0,5-0,5-0,5 Tulorahoitus, netto 2,7 1,7 1,8 1,8 1,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit -7,7-4,6-4,7-4,7-4,7 Rahoitusosuudet ja myyntituotot 4,2 1,0 1,0 1,0 1,0 Investoinnit, netto -3,5-3,6-3,6-3,6-3,6 Rahoitusjäämä -0,9-1,9-1,8-1,9-2,0 Lainakanta 16,6 18,5 20,4 22,3 24,4 Kassavarat 5,4 5,2 5,2 5,2 5,2 Nettovelka 11,3 13,3 15,1 17,1 19,1 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2016 ja Valtiovarainministeriö. Kuntatalousohjelma 2016 2019, julkaisu 16a/2015 Oman talousalueen kehitys Kainuussakin yritysten liikevaihto on ollut laskussa, mutta lasku on ollut muuta maata jyrkempää. Syksyn 2015 pk-yritysbarometrissa maakunnan yritysten näkymät seuraaville 12 kuukaudelle ovat kuitenkin selkeästi parantuneet viime keväästä. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan käsillä ja talouskasvun odotetaan lähtevän käyntiin vähitellen. Kainuun yritysten suhdannenäkymät ovat hyvin samanlaiset kuin koko maassa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 26 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, 19 prosenttia huononevan. Myös henkilöstön määrän kasvuun uskovien yritysten määrä on aiempaa suurempi. Yritysten kasvuhakuisuudessa on Kainuussa hyvä vire, sillä 45 prosenttia barometriin vastanneista ilmoittaa hakevansa kasvua. Yritystoiminnan digitalisoituminen näkyy Kainuussa selvimmin sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käytön lisääntymisenä. Verkkokaupan hyödyntämisessä Kainuussa ollaan muuta maata jäljessä. Sosiaalinen media on yleisin digitalisoitumisen työkalu, joka pk-yrityksissä koko maan tasolla aiotaan ottaa käyttöön. Kainuussa aiotaan sitä enemmän lisätä verkkokaupan hyödyntämistä myynnissä. Kainuussa on suhteessa enemmän digitaalisten kanavien hyödyntämistä suunnittelevia yrityksiä kuin koko maassa. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 11

Päätoimialoista teollisuuden ja rakentamisen volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan kehityksestä. Rakentamisessa vallitsee Kainuussa nyt ennätyksellisen heikko suhdannetilanne. Kajaanissa on asuntojen uudisrakentaminen ollut heikkoa jo pari vuotta ja tilanne jatkuu edelleen samanlaisena. Pysähdyksissä ollut rivitalotuotanto lähti käyntiin 25 uudella huoneistolla vuonna 2015. Kerrostalokohteita ei ole ollut yhtään. Uusien omakotitalokohteiden määrä on pudonnut 30 40:een. Rakennuslupamäärät ja rakennettavat kerrosalaneliöt sekä niistä saatavat lupamaksutulot ovat kuitenkin pysyneet vakaalla tasolla. Tämä johtuu kaupungin omasta voimakkaasta investointitasosta sekä erityisryhmien hoitolaitosrakentamisesta. Hauhola Lehtikangas-monitoimikeskus on kaupungin suurimpia investointeja pitkään aikaan. Peruskorjauskohteista suurin on Renforsin Rannan ST1-bioetanolitehtaan rakentaminen. Puurakentaminen on lähtenyt Kajaanissa käyntiin vuoden 2015 aikana. Siitä hyvä esimerkki on valmistuva keilahalli, Lohtajalle valmistuva vanhusten hoivatalo sekä Kainuun soten puukerrostalon mahdollinen rakentaminen. Tulevina vuosina puurakentaminen saa jalansijaa varsinkin asuntotuotannossa entistä enemmän. Uuden sairaalan suunnittelu on täydessä vauhdissa ja kevättalvi 2016 näyttää, toteutuuko hankkeen rakentamisen aloittaminen kesäkuussa 2016. ICT-alan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen ja Renforsin Rannan konesalit luovat uskoa datakeskusalankin kasvuun. Pelialalla Kajaani on vakiinnuttanut paikkansa merkittävien keskittymien joukossa. Metallialan suurimman toimijan Transtechin näkymät ovat nyt valoisammat Venäjä-pakotteista huolimatta, kun uuden omistajan tuomat mahdollisuudet parantavat yrityksen toimintaedellytyksiä. Sandvikin Turun tehtaan jatkuminen vaikuttaa positiivisesti suoraan Transtechin alihankintakonepajatuotantoon. Kaivosteollisuuden merkitys aluetaloudelle on suuri. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maakuntaan on tulossa myös uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Talvivaaran kaivoksen ympärillä jatkunut epävarmuus sai väliaikaisen ratkaisun, kun valtion Terrafame Group Oy osti kaivostoiminnan konkurssipesältä. Sen tytäryhtiö Terrafame Oy on aloittamassa louhintaa kaivoksella uudestaan ja on palkannut yli 120 uutta työntekijää. Kaivoksen tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää varastoitujen vesien, jätevesien ja kierrätysliuoksen käsittelyn turvaaminen ja ympäristövahinkojen estäminen. Sotkamon hopeakaivoshanke etenee hitaasti rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden takia, mutta kaivosyhtiö on kyennyt silti viemään hanketta eteenpäin. Otanmäen kaivosta suunnitellaan uudelleen avattavaksi, mutta hankkeen toteutuminen edellyttää metallien hinnan ja kysynnän merkittävää parantumista. Sahateollisuus on selvinnyt vaikeasta ajasta huolimatta kohtuullisen hyvin. Sahatavaran kysyntä kotimaassa on laskenut, mutta vienti on korvannut tilannetta. Lähiaikoina sahateollisuuteen ei ole näkyvissä suurta kasvua kotimaan rakentamisen ollessa edelleen heikolla tasolla. Puurakentamisen liiketoimintaan on luvassa uutta kasvua Kuhmossa käynnistyneen CLT-levytehtaan toiminnan myötä. Raakapuun osalta kotimaan uudet metsäteollisuusinvestoinnit tulevat lisäämään Kainuunkin kuitupuun kysyntää, vaikka omaa kuitupuun jalostusta maakuntaan ei syntyisikään. Biotalouden suurin hanke Kainuussa on Renforsin Rantaan nouseva ST1:n bioetanolitehdas. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä ja se tuottaa 10 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Kainuu on lisäksi bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli puolet. Maatalouden rakennemuutos jatkuu. Maatilojen väheneminen jatkuu 3 5 prosentin vuosivauhtia ja tilakoot kasvavat. Maidon tuotanto kasvoi, mutta pakotteet sulkivat maitomarkkinat Venäjällä. Siitä johtuva tuottajahinnan lasku vähentää maataloustuloa Kainuussa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Maitomarkkinoihin vaikuttaa myös maitokiintiöjärjestelmän lopetus, joka voi johtaa EU-laajuiseen tuotannon kasvuun ja hintakilpailun kiristymiseen. Maatalouden tukijärjestelmien muutokset aiheuttavat osaltaan epävarmuutta ja rahoitusongelmia, ja kaupan halpuuttamistoimet painavat tuottajahintoja alaspäin. Maatalous on useiden samanaikaisten muutosten takia tavanomaista hankalammassa tilassa. Matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen odottavasti. Vuokatti on Kajaanin seudun matkailun veturi, ja siellä on taloustilanteesta huolimatta vireillä uusia investointeja. Vuokatin matkailun kehitys vaikuttaa Kajaaniin suuntautuvaan ostovoimaan. Venäjältä tuleva ostovoima on ollut tärkeä tekijä sekä matkailulle että kaupalle, mutta nyt sen vähentyminen näkyy Kainuussa. Kaupan ala on Kajaanin suurin toimiala sekä liikevaihdol- Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 12

taan että henkilöstöltään. Alalla on käynnissä murros, jonka yksi suuri ajuri on verkkokauppa. Kajaanin kaupan alan toimijat ovat reagoineet muutokseen mm. ostosmatkailun yhteismarkkinoinnin käynnistämisellä. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Se kasvu on jatkunut ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uutta työvoimaa jo pelkästään eläkkeelle jäävien tilalle. Suuret valtakunnalliset terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen, ja rekrytoivat alan osaajia. Samaan aikaan suurimmat saatavuusongelmat varsinkin asiantuntijatason ammateissa on sosiaali- ja terveysalalla. Lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalihoitajat ja psykologit ovat tärkeimmät ammattiryhmät. Työttömyys oli alkuvuonna edellisen vuoden tasolla, mikä oli poikkeuksellista koko maan kehitykseen verrattuna. Työvoiman kysynnässäkin on vuoden 2015 aikana ollut havaittavissa pientä piristymistä. Yksittäisenä tekijänä Terrafame Oy:n kaivostoiminnan käynnistyminen antaa toivoa työllisyyden pysymisestä nykytasolla, jopa paranemisesta. Silti ehkä merkittävin työttömyyden kasvua hillitsevä tekijä on väestörakenne, Kainuun työmarkkinoille tulee uusia ikäryhmiä vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu. Lisäksi verrattain pienenä pysyneen työttömyyden kääntöpuolena on pitkäaikaistyöttömyyden selvästi kokonaistyöttömyyttä nopeampi kasvu. Rakenteelliseen työttömyyteen kuuluu 67 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Elokuussa työttömien määrä Kainuussa väheni yli 700:lla. Muutos oli jokavuotisen kausivaihtelun mukainen, vaikka ehkä tavallista jyrkempi. Pääosa laskusta kohdistui Kajaaniin ja Sotkamoon. Muutoksen takana oli piristynyt työvoiman kysyntä ja lomautusten päättyminen. Viime vuodesta työttömyys väheni hieman Kajaanin seudulla, Kehys-Kainuussa työttömyys jatkoi kasvuaan. Elokuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kajaanin seudulla oli 14,7 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli 3 800. Muutamista myönteisistä merkeistä huolimatta lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä merkittävää käännettä tilanteen paranemiseksi, Kainuun niin kuin koko maan työllisyys on vahvasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen. Kuten ennenkin elinkeinoelämän odotukset ovat paremmat Kajaanin seudulla kuin Kehys-Kainuussa. Tilanteen odotetaan olevan paremman vuoden päästä, kun Kehys-Kainuussa odotetaan vain nollakasvua. UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti. Tulevaisuuden huolenaihe ovat valtion aluehallinnon muutokset, joiden pelätään heikentävän yritysrahoituspalvelujen saatavuutta. Liikenneyhteyksissä tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, kun lentovuoroja Helsinkiin on historiallisen paljon. Lentomatkustus on lähtenyt kasvuun Kajaanin lentojen siirryttyä toukokuussa Finnairille. Saavutettavuuden haasteet liittyvät maantieyhteyksien parantamiseen sekä VR:n henkilöjunaliikenteen karsimissuunnitelmiin. Lähteet: TEM. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015, syyskuu 2015 ja Kajaanin kaupungin rakennusvalvonta. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 13

Väestö ja väestön hyvinvointi Väestön hyvinvoinnin kehitystä on tarkasteltu hyvinvointikertomuksen indikaattorien ja muiden tilastojen avulla. Muutos ilmaisee kehityksen suunnan verrattuna edelliseen indikaattoritietoon, esimerkiksi edelliseen vuoteen tai edelliseen kahteen. Merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima muutos kielteiseen suuntaan Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Väestö 31.12. (2013) 37 868 5 451 270 76 782 Huoltosuhde, demografinen (2013) 55,6 55,7 61,1 Väestöennuste 2030 (2012) 38 060 5 847 680 72 108 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2013) -4,5 3,3-5,5 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta (2013) 30,2 53 23,6 Lapsiperheet, % perheistä (2013) 38,2 39,1 34,3 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) 20,5 20,6 19,1 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) 42,6 41,7 41,9 Työlliset, % väestöstä (2013) 38,6 42,2 36,4 Koulutustasomittain (2013) 346 351 306 Kajaanissa on viime vuosina asunut noin 38 000 asukasta. Määrä on kuitenkin laskenut hienoisesti vuosittain. Väkiluvun lasku on ollut nopeampaa kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2012. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, joka kertoo alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen 15 64-vuotiaisiin, nousee vähitellen. Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan Kajaanissa on vuonna 2025 jo 73 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti (nyt 55,6). Kajaanin väestöllisessä huoltosuhteessa ei ole eroa muuhun maahan, Kainuussa huoltosuhde on korkeampi. Huoltosuhde kasvaa koko maassa. Kajaanin taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohti oli 151,1 vuonna 2012. Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosina. Työllisten osuus on samaa luokkaa kuin muilla alueilla. Kuva. Kajaanin väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys 1991 2013 250 200 150 100 50 Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 14

Seuraavassa taulukossa on Kajaanin toteutunut väestömäärä ikäryhmittäin 2010 2013 ja Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemä ennuste väestön kehityksestä. Toteuma on ollut hieman ennustetta heikompaa 2012 2013. Pienten lasten eli varhaiskasvatusikäisten 0 6-vuotiaiden määrä on ollut parina viime vuotena hienoisessa laskussa, mutta pysynee kutakuinkin ennallaan. Perusopetusikäisten 7 14-vuotiaiden määrä on pysynyt ennallaan, ja kasvanee hieman. 15 21-vuotiaita toisen asteen koulutuksen asiakkaita on entistä vähemmän. Työikäisten määrä laskee ja vanhusten määrä nousee. Taulukko. Kajaanin väestö ikäryhmittäin 2010 2013 ja ennuste 2014 2020 Ikäryhmät 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 0-6 3 033 3 065 3 039 2 965 3 083 3 071 3 055 3 064 7-14 3 268 3 197 3 194 3 190 3 190 3 233 3 270 3 359 15-21 3 609 3 584 3 536 3 525 3 299 3 198 3 127 2 992 22-29 4 114 4 047 4 020 3 875 4 000 4 016 4 017 3 867 30-64 17 463 17 266 17 079 16 942 16 820 16 652 16 487 15 761 65-74 3 527 3 674 3 832 4 018 4 146 4 331 4 383 5 079 75-84 2 402 2 435 2 453 2 500 2 537 2 502 2 606 2 732 85-741 777 820 741 777 820 853 1 061 Yhteensä 38 157 38 045 37 973 37 756 37 852 37 823 37 798 37 915 Lähde: Tilastokeskus Kuva. Kajaanin väestö ikäryhmittäin 2000 2013 ja ennuste 2014 2025 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Lähde: Tilastokeskus Kajaanin väkiluku on vähentynyt 343 hengellä vuodesta 2009 vuoteen 2013. Väestön vähenemiseen vaikuttaa eniten muuttotappio. Kajaanin muuttotappio muihin kuntiin on kasvanut ja on yhteensä 1 501 henkeä viimeisten viiden vuoden aikana. Tilanne on muuta maata ja vertailukaupunkeja Mikkeliä ja Kokkolaa heikompi. Muun Kainuun nettomuutto on Kajaaniakin heikompi. Kajaanin väestökatoa muihin kuntiin korjaa maahanmuutto ja syntyvyys. Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaaniin on muuttanut ulkomailta 828 henkeä enemmän kuin täältä on muuttanut ulkomaille. Myös syntyvyys on kuolleisuutta korkeampaa. Viiden vuoden aikana on syntynyt 403 lasta enemmän kuin kuntalaisia on kuollut. Vuosittain syntyy keskimäärin 445 lasta. Syntyvyys on kuitenkin hienoisessa laskussa, ja on ollut vuosina 2012 2013 alle Tilastokeskuksen (2012) väestöennusteen. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 15

Kuva. Kajaanin luonnollinen väestön lisäys (syntyvyys kuolleisuus) ja nettomuutto (kuntien välinen ja siirtolaisuus) 2000 2013, ennuste 2014 2025 Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt ennallaan eikä eroja ole vertailualueisiin nähden. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Kajaanin koulutustaso on noussut. Se on muun maan ja vertailukaupunkien tasoa ja muuta Kainuuta korkeampi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2013) 115-122,1 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta (2013) 11,1 7 9,2 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013) 24 27,6 23,7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013) 15,4 13,9 15,9 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) 50 72 55 Kajaanin äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 51,5 prosenttia (52,7 prosenttia vuonna 2008). Kajaanin äänestysaktiivisuus oli vähintään 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Sairastavuusindeksi on pysynyt ennallaan. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia huonompi, muihin alueisiin ei ole eroa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on Kajaanissa vähintään 10 prosenttia suurempi kuin koko maassa tai Kainuussa, mutta samalla tasolla kuin Kokkolassa ja Mikkelissä. Poliisin arvion mukaan suurimpina syinä väkivaltarikosten taustalla ovat päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen ja perheväkivalta. Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini-kertoimessa ei ole muutosta aiempaan. Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi kuin muualla Suomessa. Eroja ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Kajaanin pienituloisuusasteessa ei ole eroa Kainuuseen verrattuna. Muualle Suomeen verrattuna Kajaanin pienituloisuusaste on vähintään 10 prosenttia huonompi. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 16

Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0 100. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kohentunut vähintään 15 prosenttia verrattuna aiempaan. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 9,7 8,4 9,7 Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 19,3 15,9 20,1 Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 13,4 12 13,8 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 7,4 8,8 7,6 Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) 19,2 18,6 19,2 Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) 27,2 29,3 29,1 Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2012) 16 14,3 16 Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2013) 87,8 74,1 97,2 Kajaanilaisista 8. 9.-luokan oppilaista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Joka viides kokee myös vanhemmuuden puutetta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 13 prosenttia ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 7 prosenttia 8. 9.-luokkalaisista. Joka kymmenennellä ei ole yhtään läheistä ystävää. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden 8. 9.-luokkalaisten määrä on kasvanut viime vuosina, ja tilanne Kajaanissa on huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Tosin ero muuhun Suomeen on kaventunut. Vanhemmuuden puutetta ei koe enää niin moni kuin aiemmin. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä on laskenut, ja Kajaanin tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Myös tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien määrä on vähentynyt, mutta Kajaanin tilanne on huonompi kuin koko maassa tai Kokkolassa. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus on pysynyt samalla tasolla aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempi verrattuna muuhun maahan. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,0 6,4 4,3 6,9 7,5 6,9 0,9 0,9 1 17,1 16,4 16,1 22,5 21,3 21,7 Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 17

(2013) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013) 17,9 19,6 18 13,4 13,2 9,3 17,8 21,2 18,3 22,0 23,1 21,7 8,1 9,4 8,1 36,7 38,5 33,4 3,6 3,4 3,6 1,6 1,2 1,4 Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, on vähentynyt vähintään 5 prosenttia aiemmasta. Eroa ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi kuin kaikilla muilla vertailualueilla. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24-vuotiaiden osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne ei eroa muusta maasta. Muuhun Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion 1. 2. vuoden opiskelijoiden osuudessa vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilaitoksen 1. 2. vuoden opiskelijoiden osuus on laskenut vähintään 15 prosenttia edellisestä. Muualle Suomeen verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi. Muualle Kainuuseen ei ole eroa. Lukion 1. 2.-luokkalaisista laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden määrä on noussut vuodesta 2011 vähintään 15 prosenttia. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanteessa ei ole eroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on huonompi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden nuorten osuudessa on tapahtunut myönteinen muutos. Määrä on vähentynyt vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on parempi, mutta muualle Kainuuseen nähden ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden osuudessa on tapahtunut lisäystä vähintään 10 prosenttia. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15 24-vuotiaiden määrä on lisääntynyt vähintään 15 prosenttia vuodesta 2011. Työikäiset Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013) 18,9 17,7 18,9 Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 10,3 8 12,6 Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64- vuotiaista (2013) 6,2 4,6 6,1 Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, 1,8 2,2 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) 1,7 2,9 1,4 Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 18

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden osuus on laskenut vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Muualla Suomessa ja Kainuussa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrässä ei ole eroa verrattuna Kajaaniin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempaan. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän ko. eläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia on vähintään 10 prosenttia vähemmän kuin Kajaanissa. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrässä on tapahtunut kasvua vähintään 10 prosenttia verrattuna aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän vaikeasti työllistyviä. Kainuuseen verrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole eroa.toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25 64- vuotiaiden määrässä on tapahtunut vähentymistä vähintään viisi prosenttia aiempaan verrattuna. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25 64-vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen. Ikäihmiset Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 133,2 100 127,3 Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 69,1 62,6 69,8 Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 89,4 90,3 90,3 Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 2,3 2,6 2,9 Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 11,2 11,9 12,3 Dementialääkekorvausoikeutettuja on 10 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole eroa. Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne on 10 prosenttia parempi kuin muualla maassa ja Kainuussa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä kansaneläkettä saaneiden osuudessa ei ole eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kajaanilaisten osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Asuminen Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Kajaanissa 10,91 euroa/m² vuonna 2014. Vuokrataso nousi vain 0,7 prosentti edellisestä vuodesta ja taittui selvästi verrattuna esimerkiksi Kuopion, Joensuun tai Oulun vuokrien nousuun. Koko maassa vuokrat nousivat 3,8 prosenttia ja keskimääräinen neliövuokra oli 13,58 euroa kuukaudessa. Vuokrataso on nyt alle maan keskitason. Sen sijaan uusien vuoden 2001 jälkeen rakennettujen asuntojen vuokrataso on edelleen korkealla Kajaanissa 13,30 euroa/m 2, koko maassa 13,58 euroa, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa 12,10 12,89 euroa. Asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta oli Kajaanissa 1 419 euroa/m 2 vuonna 2014. Hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2 130 euroa/m 2 ) tai läheisissä aluekeskuksissa Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa (1 877 2 068 euroa). Vuokralla asuu noin 30 prosenttia kajaanilaisista ja noin 70 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Omistusasuminen on lisääntynyt hieman viime vuosina. Kaikista asuntokunnista asuu noin seitsemän prosenttia ahtaasti (henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, keittiötä ei lasketa mukaan). Vuonna 2014 ahtaasti asuvia henkilöitä oli 5 701. Ahtaasti asuminen on vähentynyt hiljalleen. Kaupunginjohtajan esitys 2.11.2015 19