Ajankohtaiskatsaus matkailun kehittämisen ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 17.03.2017 Paavo Virkkunen Finpro / Visit Finland Matkailujohtaja 1
Matkailun nopean kasvun haasteet Visit Finlandin matkailumarkkinointiresurssien vahvistaminen muiden Pohjoismaiden tasolle Työvoimatarpeen ja tarjooman kohtaaminen eritoten Lapissa Matkailun digiloikka - resursointi Matkaketjujen kehittäminen - resursointi Sääntelyn purkaminen ja viranomaistyöskentelyn asennemuutos kaavoitus- ja lupabyrokratia Taottava kun rauta kuumaa resursointi markkinointi- ja myyntityöhön Tuote- ja yhteistyökehitys markkinalla
4 hyvää syytä panostaa matkailuun Suomessa Kasvava vientitoimiala, jolla paljon kerrannaisvaikutuksia muille aloille Merkittävä työllistäjä Suuren kasvupotentiaalin palveluala Alueellisesti merkittävä ja tasapainoista aluerakennetta vahvistava elinkeino Matkailun arvonlisäyksen osuus BKT:sta 2,5 % Matkailueuro tuo 56 senttiä muille aloille Matkailun kokonaiskysyntä 14,1 mrd Vientiin rinnastettava matkailutulo 4 mrd Matkailu työllistää 140 000 henkilöä 28 000 yritystä, joista pääosa mikroyrityksiä Kotimainen matkailukysyntä 10,1 20,4 milj. rekisteröityä yöpymistä + vähän enemmän ei-rekisteröityjä
Visit Finland Suomen matkailuteollisuuden kehittäjänä Ryhmät Kansainväliset matkailijat Individuaalimatkustajat Onlinejakelukanavat Offlinejakelukanavat Markkinointikanavat Matkailutuotteet Saaristo Finrelax Stopover Yleinen tuotekehitys Matkailuyritykset Suomessa Matkailutuotteiden kysynnän trendit Globaali markkinatiedon kerääminen ja analyysi 4
Matkailu yksi Suomen tärkeimmistä vientitulon lähteistä yli 4 mrd vuonna 2014 140 130 120 110 100 Index vuosi 2008=100 Matkailu 90 80 70 60 50 40 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Ulkomainen matkailutulo
8,0 % 7,0 % Matkailun BKT-osuus (%) verrattuna joihinkin toimialoihin Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen 6,0 % 5,0 % 4,0 % Vähittäiskauppa 3,0 % 2,0 % Kemianteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous MATKAILU Metsäteollisuus 1,0 % 0,0 % Elintarvike- ja juomateollisuus Kaivostoiminta- ja louhinta 2007 2011 2012 2013 2014
Matkailu on alueellisesti merkittävä MATKAILUN OSUUS PERUSHINTAISESTA BKT:STÄ KOKO MAA Ahvenanmaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa 2,5 % 4,0 % 3,5 % 3,4 % 2,9 % 2,3 % 2,2 % 2,1 % 1,9 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,7 % 1,6 % 1,4 % 1,3 % 1,1 % 5,5 % 8,8 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % BKT-osuus 2014 BKT-osuus 2013 TK/TEM-hankkeen alustavia tuloksia
Mutta: Suomen osuus Pohjoismaiden ulkomaisista yöpymisistä 1-10/2016 vain 9% Ulkomaisten yöpymisten muutos % 1-10/2016 verrattuna 1-10/2015 Ruotsi 27 % Ruotsi 3,2 Norja 17 % Yhteensä ulkomaisia yöpmisiä 1-10/2016 52,5 million Tanska 47 % Norja Suomi 1,8 10,8 Suomi 9 % Tanska 6,9 0,0 5,0 10,0 15,0 %
50 Mrd. Kansallisten matkailuorganisaatioiden (Visit) rahoitus mrd. vuosina 2008-2016 45 40 35 30 25 30,1 39,8 27 20 15 10 5 0 10,1 5,1 2,7 Tanska Viro Suomi Islanti Norja Ruotsi
Julkinen tuki matkailun edistämiseen. Pohjoismainen vertailu. Tuen muutokset ja niiden vaikutukset. 2016 budjetit M Muutos 2008-2015 Suomi 10,0 (+2)* - 63%** (-36%) Norja 25,6 + 1% Ruotsi 14,3 + 47% Tanska 14,6-21% Suomi on menettänyt matkailun markkinaosuutta muihin Pohjoismaihin verrattuna. Matkailun edistämiseen ja markkinointiin käytettävissä olevien budjettien vertailussa Suomi jää Pohjoismaista viimeiseksi. *Erillisrahoitus kasvuohjelmiin Stopover, Finrelax, Saaristo yhteensä 2 M vuodessa **Julkinen tuki 2008: 16,3 M Paavo Virkku nen
Matkailu on merkittävä työllistäjä 16.3.2017 140 000 138 000 136 000 134 000 132 000 140 000 työllistä + vuokratyövoima 5,5 % kaikista työllisistä 130 000 128 000 126 000 työllisisä 2011 2012 2013 2014 2015 Erityisesti nuoria TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ WWW.TEM.FI 17
Kansainvälisen matkailukysynnän kasvu näkyy nopeasti matkailutulon muodostuksessa 19 000 MATKAILUN KOKONAISKYNTÄ 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 17 393 16 990 16 586 16 183 15 779 15 376 14 972 14 569 14 165 13 762 13 358-20 % -10 % 0 (v2014) 18 200 17 797 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MATKAILUKYSYNNÄN MUUTOS Ulkomainen kysyntä yhteensä Lähde: Tilastokeskus 18
ja vaikuttaa nopeasti myös matkailun suhteellisen BKT arvon kasvuun MATKAILUN BKT-OSUUS 3,20% 3,10% 3,00% 2,90% 2,80% 2,70% 2,60% 2,50% 2,40% 2,30% 2,20% 3,02 % 2,95 % 2,88 % 2,81 % 2,74 % 2,67 % 2,60 % 2,53 % 2,46 % 2,39 % 2,32 % -20 % -10 % 0 (v2014) 3,16 % 3,09 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MATKAILUKYSYNNÄN MUUTOS Ulkomainen kysyntä yhteensä Lähde: Tilastokeskus 19
mikä heijastuu myös matkailun työllistämisvaikutuksen herkkyyden kautta työpaikkojen syntymiseen MATKAILUTOIMIALAOJEN TYÖLLISYYS, hlöä 155 000 150 000 145 000 140 000 135 000 130 000 154 100 152 400 150 700 148 900 147 200 145 500 143 800 142 100 140 400 138 700 137 000 135 300 133 600-20 % -10 % 0 (v2014) 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MATKAILUKYSYNNÄN MUUTOS Ulkomainen kysyntä yhteensä Lähde: Tilastokeskus 20
Työllistymiskehityksen kulmakertoimeen pystyy vaikuttamaan esimerkiksi nuorten työllistymisen kautta 21
Matkailun digiloikka ja saavutettavuus haasteita ja ratkaisuja Matkailuteollisuuden digifragmentaatio => kärkiyritysten kehitystyö sekä kehittyvien yritysten tasonnosto Matkailualan kärkiyritysten liiketoimintaekosysteemin kehittäminen Digiosaamisen kehittäminen eri yritys- ja toimijatasoilla; matkailupalvelujen ostamisen tekeminen helpoksi digitaalisten jakelukanavien kautta. Kynnyksen mataloittaminen digitaalisiin markkinointikanaviin menemiseksi. Matkailukohteiden saavutettavuuden parantaminen digitaalisia palveluja hyödyntämällä (MaaS) ja ohjelmointirajapintojen (API) selvittäminen ja määrittely osana digitaalisten tietovarantojen avaamista matkailupalvelujen myynnin- ja markkinoinnin tehostamiseksi => VR, AR sekä AI kehitys Yritysten ja asiakkaiden tarpeita vastaavien tietoliikenneyhteyksien varmistaminen matkailun näkökulmasta => RESURSOINTI KÄSIPARIT JA RAHA 22
Haaste investoinneille: Kaavoitus Kaavarakenne: Useita kaavatasoja poikkeuksineen. Joustamattomuus: Hankkeet vaativat joskus muutoksia. Hitaus: menettelyt monimutkaisia ja hitaita; Asemakaava valituksineen n. 2 v. Kuntien rooli: kaava voi riippua poliittisesta tilanteesta ja koneiston asenteesta. Valitukset: kuka tahansa kuntalainen voi blokata hankkeen. Prosessi: Manuaalinen, monen luukun kautta. Kiinteistöjen käyttötarkoitus: Rajattu myös uusiokäytössä. => 1. Kaavojen määrän vähentäminen - jatkossa sijoittumisen ja muutokset mahdollistava hankekaava? 2. Muuta maankäyttöä varten yleiskaava? 3. Hankekaavan vireillepano-oikeus => kunnasta hankekaavapäätös? 4. Hankekaavamenettelyn nopeuttaminen (käsittelyaika => palvelulupaus)? 5. Valitusoikeus maksulliseksi ja vain asianosaisille (esim. rajanaapurit)? 6. Kaavoitusprosessin digitalisoiminen? 7. Uusiokäytön tarkoitustajausten purkaminen? Caset: Ruka ja Rovaniemi 23
Rukan sadan miljoonan investoinnit uhkaavat viivähtää Hankkeesta valituksen tehnyt kuusamolainen ei hyväksy kaupungin noin kahden miljoonan investointia gondolihissiin Matkailu Yle 14.11.2016 klo 06:28 http://yle.fi/uutiset/3-9289473 24
Taottava kun rauta kuumaa Taotaan kun rauta on kuumaa - Suomen saaman huomion realisointi matkailutuloksi: Nopeat markkina- ja lentoreittiavaukset, arktinen matkailu uusi tulokulma ympärivuotiselle pohjoiseen luontoon sekä aktiviteettiympäristöön pohjaavaan matkailuun, luontokohteista kertovan matkailumarkkinointiaineiston tuottaminen ja kotimaamatkailun viestintäkampanja Ulkomaisten yksityisen investointien edistäminen matkailualalla mm. majoituskapasiteetin kasvattamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi Asiakaslähtöisen matkailupalveluosaamisen nostaminen Seurannan sekä uusien mittareiden kehittäminen toimenpiteiden tuloksellisuuden arvioimiseksi => RESURSOINTI: KÄSIPARIT JA RAHA: HUOMION KOTIUTTAMINEN MATKAILUEUROIKSI EI OLE ILMAISTA EIKÄ TAPAHDU ILMAN TEKIJÖITÄ 25
Tuote- ja yhteistyökehityksen painopistealueet Ympärivuotisuus tuotteistus, myynti ja markkinointi Teemojen vahvistaminen: hyvinvointi, ruoka, luonto, city Aluemarkkinoinnin kehitystyö Lakeland, Pohjois-Pohjanmaa, Saaristo => julkishallinnollisten varojen koordinoitu käyttö suurempien kokonaisuuksien luomiseksi Luontomatkailu kasvuun maakunnissa: tuotteistettuja ympärivuotisia helppoja reittejä ja palvelutukikohtia kansallispuistoihin ja retkeilyalueille (31 matkailun ja lähivirkistyksen kannalta keskeistä kohdetta) Arktinen matkailu ympärivuotinen, valtakunnallinen mahdollisuus Terveys- ja hyvinvointimatkailuun kärkituotteita hyödyntäen mm. terveysteknologiaa Ruokamatkailu elämykselliseksi osaksi Suomen matkailumaakuva 26