+Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa

Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa Elisa Tiilikainen, tutkija, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto Elisa Tiilikainen, jatko-opiskelija, 31.3.2015 HY Koulutus Helsinki-Mission vapaaehtoisille,

Esityksen sisältö: 2 Mitä yksinäisyydestä tiedetään? Yksinäisyys tässä hetkessä Yksinäisyyden taustat Yksinäisyyspolkuja Kiteytyksiä

Yksinäisyys - universaali, mutta monimerkityksellinen kokemus Universaali ja ihmisen olemassa oloon kuuluva ilmiö, jota kuka tahansa, taustastaan riippumatta, voi kokea missä tahansa elämän vaiheessa. Yksinäisyyden kokemus on tuttu meille kaikille, mutta yksinäisyyden merkitykset, syyt ja seuraukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri ihmisten välillä. Monikasvoinen ja monimerkityksellinen myös sitä kokevalle ihmiselle itselleen. Ami Rokach (2004) 3

Yksinäisyys syntyy aina suhteessa 4 johonkin Kokeakseen yksinäisyyttä on ihmisen oltava tietoinen siitä, mitä merkitykselliset ihmissuhteet, yhteys muihin ihmisiin tai johonkin yhteisöön kuuluminen merkitsee. Yksinäisyyden kokemus muodostuu kun ihminen vertaa nykytilannetta menneeseen, tulevaan tai muiden ihmisten eämäntilanteeseen. (Jylhä ja Saarenheimo 2010)

Yksinäisyyden kolme ulottuvuutta 5 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi ja kielteiseksi kokemukseksi tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta. Määrittyy suhteessa yksilön omiin odotuksiin: myös ihmisten ympäröimänä ihminen voi kokea olevansa yksin ja toisaalta myös olla yksin kokematta itseään yksinäiseksi. Ympäröivä sosiokulttuurinen konteksti Siihen miten omaa sosiaalista elämää arvioidaan vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisön kulttuuriset normit ja vaatimukset. Kun ihmisten olemisen tavat muuttuu, myös yksinäisyyden kokemus muuttuu. Ajallinen luonne Yksinäisyydessä mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus kietoutuvat yhteen Jaoteltu tilapäiseksi, tilanteiseksi ja krooniseksi yksinäisyydeksi sekä sykliseksi ja tulevaisuuteen kohdistuvaksi yksinäisyydeksi Yksinkertaisimmillaan tilanteinen (engl. state loneliness) ja sisäinen (engl. trait loneliness) kokemus

Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, joka saa merkityksensä ajassa ja paikassa, jossa sitä koetaan, + mutta ihmisen oman elämänhistorian värittämänä. (Tiilikainen 2015) 6

Yksinäisyys ja ikääntyminen 7 Ikääntymisen ja yksinäisyyden yhteyttä ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan. Yksinäisyyden esiintyvyyttä eri ikäluokkien välillä on luonnehdittu matalan U-kirjaimen muotoiseksi. Selitetty muun muassa iän myötä tapahtuvalla sosiaalisen verkoston pienenemiselle, kontaktien määrän vähenemisellä ja toimintakyvyn heikkenemisellä. Työelämästä poisjäämisen merkitys?

Yksinäisyystutkimuksen 8 haasteita Yksinäisyyden yleisyyttä on tarkasteltu muun muassa suhteessa ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, terveyteen sekä sosioekonomiseen asemaan, mutta tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Myös yksinäisyyden seurauksista paljon tutkimustietoa, mutta aina ei ole selvää, mikä on yksinäisyyden syytä ja mikä sen seurausta. Käsitemäärittelyn vaikeus: miten tavoittaa yksinäisyyden subjektiivinen ja kulttuurinen luonne?

Yksinäisyystutkimuksen haasteita 9 Mitattua vai koettua? Mittareissa yksinäisyydelle annetut sisällöt kapeaalaisia, toisenlaiset kuvaukset jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Voidaanko ihminen tulkita yksinäiseksi sellaisten kysymysten perusteella, joissa ei yksinäisyyttä mainita lainkaan? Yksittäiselläkin kysymyksellä heikkoutensa: edellyttää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä yksinäisyydellä tarkoitetaan ja saattaa tavoittaa julkisesti hyväksyttyjä vastauksia Miten saada kiinni muutoksesta? Tutkimushetkellä koetusta yksinäisyydestä voi olla vaikeampi kertoa kuin jo eletystä yksinäisyyden kokemuksesta.

Tutkimukseni taustaa 10 Kymmenvuotinen Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus (2002-2012) Ikihyvässä yksinäisyydestä kysytty vuosina 2005, 2008 ja 2012 kahdella kysymyksellä: Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? ja Onko yksinäisyys Teille ongelma? Yksinäisyyden yleisyyttä ja yhteyttä erilaisiin tekijöihin tarkasteltu muun muassa Ikihyvän perusraporteissa (mm. Haapola ym. 2009) ja Verson julkaisussa (Pajunen 2009). Väitöskirjatyöni on jatkoa 2011 valmistuneelle pro gradulle (Pajunen 2011), jonka puitteissa olen kerännyt laadullista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa Ikihyvän rinnalle.

Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? 11 En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein 2 % Jatkuvasti 1 % (N=2064)

Laadullinen seuranta-aineisto 12 Ensimmäinen kohtaaminen vuonna 2010 Toinen kohtaaminen vuonna 2012 Kolmas kohtaaminen vuonna 2014 Anja Vilho x x Eini x x Helmi x x Pauli x x x Olavi x x x Anneli x x x Heikki x x x Aatos x x x Lauri x x x

Tutkimuksessani pohdin 13 Miten myöhemmällä iällä koettu yksinäisyys kietoutuu elämänkulkuun? Millaisia yksinäisyyspolkuja ikääntyvien elämänkulusta voidaan paikantaa?

Yksinäisyys tässä hetkessä 14 Usein yksinäisyys paikannettiin tietynlaisiin tilanteisiin kuten vuorokauden- ja vuodenaikoihin, juhlapyhiin tai rutiineihin, joita oli ennen tapana tehdä, mutta jotka eivät enää tuntuneet mielekkäiltä. Toisaalta sitä kuvattiin myös yleisesti semmoseksi tunteeksi, eikä sille aina löytynyt sanoja.

Yksin ollen ja tehden 15 Minä olen aina ollu kova leipomaan kakkuja, pikkuleipiä ja kaikkee, mutta nyt en oikein enää kun ei oo kulutusta ollenkaan. Tottakai sitten, että jos on joku tulossa ja tiedän, että tulee mun synttäreille taikka muuten, niin totta kai sitten yritän leipoo. Mutta siitä on vähän maku pois, kun mä oon yksinäinen. (Anja)

Yksin ollen ja tehden 16 Aina kun mökille menee niin tuntus että olis kiva, että olis seuraa. Sinne on ihan kiva mennä, mutta aina kun vähän aikaa on, niin tuntuu, että olis se kiva, jos olis joku joka tulis myös. Se tuntuu vähän sellaselta ahistavalta. Sillon kun se oli rakennettu, niin siellähän kävi aika paljon niitä minun tuttuja. Ja sitten oli niitä jotka liikkukin ja omilla autoilla kävi. Nytten sitten kun monikin on luopunu autoista, nytte sitten tuntuu, että on [yksinäistä]. (Anneli)

Pimeän tullen 17 Kyl minulla syksy on vaikeeta, se on äärettömän vaikeeta. Pimee ei oo mulle mikään ongelma, mutta se synkkyys muuten. Semmonen synkkä on vaikee. Minä nostan tosta yksinistuttavan nojatuolin 160 vuotta vanhan nojatuolin tohon ikkunan eteen. Kattelen tuolta autojen kulkua ja lasken paljonko kumpaankin suuntaan menee. (Heikki)

Pyhien aikaan 18 Minusta ne on rasittavia nämä juhlapyhät ja mitä pitempiä pyhiä sitä rasittavampia. Kaikki ihmiset on kotona ja kaupat ja kahvilatkin kiinni. Sillon minä oon yksinäinen. Se niinkun katkasee tämän normaalin päivärytmin. Normaalisti minä käväsen tuossa kaupungilla kahvilla, mutta meepäs jouluna. Ei siellä mitään oo missään, kaikki on tietysti kotona ja viettää joulua. Sillon sitä ajattelee, että pahuksen pyhät kun niitä tulee tämän tästä niin paljon. (Olavi)

Pyhien aikaan 19 Oikeestaan yksinäiselle ihmiselle vaikeimmat on nää juhlapyhät. Justiinsa soitin tolle yhdelle rouvalle ja tuli puhe, että miten hän pääsiäisen viettää, niin hän sano, että viettää miehen kanssa hiljasesti ihan kahdestaan. Ne juhlapyhät on semmoset, että niihin pitää ajatella aina ohjelmaa, että mitäs tässä nyt taas tehdään. Kaikki juhlapyhät pitää aina suunnitella, että mitä sitten tekee. Perheellisillä on tietenkin se oma perhe, että sen kanssa ollaan sitten. (Anneli)

Mielen maisema 20 No kaikki ajatukset, taikka ne on vaan ajatuksia ei oo tekoja. Kyllä sitä, mitä nyt on puhuttu tässä niin. Kuinka sen nyt sanois? Toivoisin, että olis enemmän niitä yhteyksiä. Se tuo sitä yksinäisyyttä kyllä, vaikka ei minulla nyt valittamistakaan ole samojen ihmisten kanssa. (Pauli) Sana yksinäisyys. Se on väliin kuin... Minä käyn hyvin levottomaks monta kertaa siitä, kun sitä funtsailee yksistään, eikä oo kelle mitä puhuis aatoksiaan ja meininkiään. (Vilho)

Yksinäisyys tunteena 21 Yksinäisyys ilmeni erilaisina tunteina, kuten levottomuutena, suruna, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, saamattomuutena, tarpeettomuuden ja juurettomuuden tunteena. Yksinäisyydellä on ollut myös fyysisiä seurauksia, kuten unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Yksinäisyyden tunne 22 Vähän semmoista haikuraista oloa. (Vilho) Sitä surua. Masennusta, masennusta se tekee. (Lauri) Surullinen ja alakulonen, semmonen oon. En minä koskaan sillä tavalla, että mitään erikoista masennusta olis, mutta sillä tavalla vire on semmonen alakulonen ja matala sillon. Luonteeltani minä oon aina ollu semmonen positiivinen. (Aatos) Mä sanon, että oon ihan niinku tämmönen juureton puu. Ihan niinku mulla ei olis juuria ollenkaan. Mulla ei oo mitään sellasta elämisenhalua, ei minulla ole. Että mä voin kaatua koska vaan. (Anja)

Yksinäisyyden tunne 23 Eini: Ikävähän se on ensinnäkin. Se itkettää välillä ihan kauheasti, sellanen paha olo. Tällä viikolla kun oli paha olo niin minä en kahteen päivään muistanu syyäkkään. Sitten ihmettelin kun viimisen, kun viimisen kerran otin lääkkeitä, että minkä tähen minua oksettaa. Rupesin miettimään, että hyvä ihme enhän minä syöny eilen ollenkaan, enkä oo tänäänkään ja päivä on jo puolessa. Elisa: Mistä se syömättömyys sitten johtuu? Eini: Pahaa mieltä. Siinä on kaks vaihtoehtoo. Kun mulla on paha mieli minä en itke ja syön jatkuvasti ja sitä vasten minä sitten aattelen, että ei haittaa jos minä oon välillä syömättä pari kolmeki päivää huonommalla kun sitten pitää taas syyä hirveesti. Ruokaa tekee mieli.

Yksinäisyys tässä hetkessä 24 Yksinäinen elämä ensimmäiseks on rauhallinen elämä. Sinua kukaan ei hauku. Sinulle kukaan ei sano pahoja sanoja. Sen takia, jotta ei ole sitä. Ihmiset yleensä ovat pahat. (Helmi) Ei se yksinäisyys minulle niin kauheeta merkitse. Minä olen sellainen erakkoluonne kerta kaikkiaan. Minä en niin kaipaakaan sellasta suurta hulinaa ja ihmisiä ympärille. Minulle käy ihan hyvin tämmönen yksinäisyys. (Olavi) Kun aattelen, että meikäläisen ikäsenä monellakin miehet on hirveen sairaita. Sekin on raskasta semmonen. Onhan tietysti niin, että jotkut pariskunnat saavat olla hyvin terveinä loppuun saakka. On joitakin ihmisiä, jotka hyvin liikkuvat ja kulkevat. Sitten monilla voi tosiaan tulla niitä sairauksia. Sekin että joutuu kuuntelemaan jatkuvasti sitä, että nyt mua särkee. Joskus tuntuu, että parempi olla yksin kun kuunnella jonkun valituksia siinä. (Anneli)

Yksinäisyys ilmenee erilaisina tunteina ja sillä on hyvin erilaisia seurauksia sitä kokeville. 25 Tarpeen kohdistaa katse siihen, mistä yksinäisyyden kokemus muodostuu: mitä kaikkea yksinäisyyden takana on?

Elämänpolkuja läheltä ja kaukaa 26 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen hyväksikäyttö, sotakokemukset Rakoileva sosiaalinen saattue Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri, vieraaksi koettu asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, muuttuva ajallinen saattue

Leskeytyminen 27 Hän aina kaikesta piti huolta. Kyllähän poikakin nyt tällalailla, mutta ei se oo sitä kun on oman ihmisen. Tossa iltasellaki televisioo kateltiin ja me pidettiin toisiamme kädestä kiinni. Minä sanoin, että minä meen nyt nukkumaan ja samaa sano, että mennään nukkumaan (naurahtaen). Väsyttiin kattomaan. Se oli semmosta kahden vanhan ihmisen mukavaa yhteiseloa. Sitä minä niin kaipaan vieläkin. (Anja)

Leskeytyminen 28 Silloin kun Rauha oli hoidettu loppuun niin pitkälle, että oli nimet hautapatsaassa pojan nimen alapuolella, minä tunsin itteni erittäin joutilaaks. Aina sanoin tutuille ihmisille, et olisin niin joutilas tästä jo lähtemään. Siinä on se tarpeettomuuden tunne. Se pahensi sitä justiin, että kun tuli tavallaan työ tehtyä valmiiks. Ensin tuli tehtyä se palkkatyö valmiiks, sitten tuli viel tehtyä tää lopputyö, nii siin tuli se tarpeettomuuden tunne. (Heikki)

Kumppanittomuus 29 Lauri: Päivätkin jotenkin paremmin menee, mutta illalla olis mukava kun olis joku kaveri. Elisa: Kenenkä seuraa sitä sitten kaipais? Olisko se just että naisystävän vai? Lauri: Totta kai naisystävän. Elisa: Niin, että sitä kaipais? Lauri: Niinpä niin. Miesystäviä paremmin löytyy (naurahtaen) Kaipaa jotakin. Lähinnä kaipaa semmosta oikein lämmintä ystävyyttä. Että jolle kaikki asiansa kertoa, että oikein sellasta hyvää ystävää. Jonka kanssa voi jutella asioita maan ja taivaan välillä. (Aatos)

30 Lapsettomuus Tässäkin nyt kun on nämä naapurit niin niillähän käy tietysti lapset ja lapsenlapset, mutta meikäläisellä ei ole ketään semmosia tuttuja, jotka kävis sillä tavalla. (Anneli) Tossakin mä joskus Kaijallekin sanoin että lähetäänks lenkille ku se lähtee lenkille mie sitten sanoin mahaks sä lähtee se sano et joo voi sitä lähtee mut että hän tykkää kulkee ihan itekseen kun hänellä on ollu kuus lasta. (Anneli)

31 Lapsenlapsettomuus Semmosta tyhjänpäivästä se on tässä [kotona] olevinaan. Ettei sillä oo mitään tarkotusta, ei ei ei. Vielä jos olis lastenlapsia, että jollakin tavalla. No käy tässä sitten sen veljeni pojan lapsia joskus. Juoksee ympäri ja ympäri mahdotonta vauhtia (naurahtaen). Mutta on se tota, niin tyhjää se on. (Anja)

32 Työelämästä irtautuminen Minä tunnen sen ku maailma on niin eriarvonen. Ku maailma arvostaa nuoria. Se ei minkäänlaista arvoo anna vanhalle ihmiselle. Ja nuoret opetetaan siihen tai ehkä sitä oli itekin sillon semmonen, että sitä ei huomioinu sitten niitä vanhempia. (Eini) Sitte ku oli töissä, kummiski minäki aika usein ollu töissä, nii yksinäisyys meni siinä ohi. Ja siinä on yks juttu kans suurtekijä kun tarvis ollaan mahottoman paljon tota rahaa aina käytössä. Kyllä mie menisin vaikka mihkä, mutta rahat estää monessa asiassa. (Lauri)

33 Työelämästä irtautuminen Elisa: Olisitte sillon halunnu vielä jatkaa työtä? Aatos: Olisin halunnu jatkaa. Sillon ihan vaan johtava lääkäri joka oli täällä sano että töihin ei lähetä. Että ei ainakaan ennen kun saan erikoislääkärin lausuntoa, ja sitä tuskin lähetään tekee. Sano että jos vielä vanhana meinaat kävellä niin kyllä jäät eläkkeelle nyt. Kyllä minä oon nyt sitä jälkikäteen ihan vaan kiittäny. Minä en ois enää kävelly tätäkään. Vaikka sillon tuntu kyllä hirveen pahalta. Tuollaki kirkonkylällä ku käveli niin kaikki katto, että onpa tuokin laiska kun ei viiti tehä töitä. Tuntu sillon pahalta. Ja eläkeki olis sitten vielä vähän parempi. Kyllä vähän korjas sitä eläkettä kun kunnalla olin, mutta sitten tuli ikä vastaan niin siinä ei kerenny tulla niitä vuosia. Metsäalalla kun ei ollu ku kymmenen vuotta eläkelaki voimaan, että kaikki parhaat vuodet meni sieltä hukkaan.

Kiteytyksiä: Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja 34 Vastikään kohdattu leskeytyminen Meisyyden kadottaminen, koti-ikävä, tarpeettomuuden tunne Kumppanittomuus Jakamatonta arkea, läheisyyden ja lämpimän ystävyyden kaipuu Lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus Normista poikkeava elämänkulku, juurettomuuden ja tarpeettomuuden kokemus Eläköityminen Eriarvoisuuden tunne suhteessa nuorempiin ja työssäkäyviin, tulojen aleneminen, lisääntynyt vapaa-aika Olennaista se, miten työura on edennyt ja millä tavoin työelämästä on irtauduttu

Menneisyyden haavoja ja 35 heijastumia Menneisyyden haavat voivat nousta pintaan vasta myöhemmällä iällä, heijastuen esimerkiksi juuri yksinäisyyden kokemukseen. Traumaattinen ja lapsuudenaikainen elämäntapahtuma voi jättää myös pysyvän jäljen. Esimerkiksi vanhemman menettämisen aukkoa ole kyennyt paikkaamaan edes oman perheen perustaminen.

Vanhemman kuolema 36 Sitten tuli äitipuoli kotia ja sano heti että en minä teidän äiti ole. Kun isän oli pakko joku ottaa tai meidät olis sitten sijoitettu johonkin. Yksinäisyys oli jo sillon siellä pikkupoikana. Sain minä siinä talossa olla niin kun olisin omassa kotona ollu, mutta vieraitahan ne oli. Pitkä kesä oli ja viis kesää olin siellä. Se johti sitten toiseen yksinäisyyteen kun olin kesät pois ja sitten kun tulin kotiin niin eihän ne mun kavereita ollu enää. Oli, että missäs sää oot ollu, meillä on ollu täällä sellasta ja sellasta. Sitten tuli yks sellanenkin juttu, että kun oli saman niminen kaveri, niin opettaja muutti minun nimen toiseks. En mä siitäkään tykänny. Oli kaks saman nimistä. Mä en ollu enää oma itteni. Mielestäni minä olin Pauli. Opettaja määräs, että minä olen Sakari ja kesäpaikalla minä olin pikku-pauli, kun siellä talossa oli saman niminen poika. Se oli iso-pauli ja minä olin pikku-pauli. Mulla oli kolme nimeä. (Pauli)

Rakoileva sosiaalinen saattue 37 Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri Vieraalla maalla Vanhemmuuden kitkat Muuttuva ajallinen saattue

Verkostojen kaventuminen: 38 Sairaus karkottaa Ihmiset pelkää tätä sairautta. Sillon mulla ol aina semmosia [ystäviä], mutta kun minä sairastuin. Siitä porukasta minä nyt olinkin vanhin sitten siinä kyllä. Niin tuota se porukka hajos ja, en minä oo niitä nähny sitten. Niitä ihmisiä ku hyvin harvoin. (Eini) Kun sitä on tämmönen rampa jo, niin kaipa ne pelkää, että se tarttuu (hymähdys). Kun noita sairauksia rupes tulemaan ja huononee tuo mun kunto niin kyllä se pan ajattelemaan, että kun ei pysty mitään tekeen eikä liikkumaan. (Aatos)

Verkostojen kaventuminen 39 Esimerkiks työkavereita ei tapaa enää yhtään, onko ne sitten sairastunu taikka kuolleet. Ennen joskus vuosia sitten torille kun meni, niin siellä oli vanhoja kavereita työkavereita ja muita tuttuja, mutta nyt vaikka on markkinat taikka muuta, on paljon väkeä mutta ei yhtään tuttua saata löytää sitten joinakin päivinä siellä. (Olavi)

Hyvän ystävän kaipuu 40 Minä en oo koskaan ollu siitä kiinnostunu, että minä kattelisin esimerkiks miehiä tuolla. Kun minun vanhimman veljen vaimo jäi yksin, niin hänellä oli niitä miesseikkailujansa ja hän aina sanoo minulle, että etkö sinä löyä niitä miehiä. Minä aina sanoin, että ei miehet enää kiinnosta. Miehistä en oo kiinnostunu, hyvistä naisystävistä. (Eini) Ei minulla oikein sellasta kaveria ole, jonka kanssa voitais sitten käydä toistemme kotona. Kyllä minä olen katellut sitäkin ja samaten matkustamisen kanssa, mutta ei ole löytynyt sellasta. Kaikkien kanssa ei oikein pääse samalle aaltopituudelle, mutta täytyy toivoa, että josko tärppäis. (Olavi)

Hyvän ystävän kaipuu: toteutumattomia odotuksia 41 Harmittaa vähän kun on sen kanssa semmoinen suhde, että vaikka monta vuotta ollaan tunnettu, niin koskaan se ei sano, että lähetään heille. Kun heilläkin on auto, millä se kulkee. Että lämmitetään sauna ja jutellaan, mutta se ei oo semmonen kaveri. Täällä se kyllä käy, mutta sinne ei voi mennä. (Lauri) Harvemmassa on sitten taas semmosia, joitten kanssa enemmän viihtyy. Joitakin on semmosia, että kun tapaa tossa pihalla, niin niistä ei pääse eroon. Ne sitten puhuu vaikka kuinka, ei lopeta millään. Monta kertaa täytyy sanoo, että ei tässä tarkene olla eikä seisoa (naurahtaen). (Aatos)

Ruumiin rajallisuus ja 42 arjen infrastruktuuri Jos kuulis, kävis noissa vanhusten tilaisuuksissa, mutta se on turha meikäläisen mennä sinne. Ne ihmiset pitää ihan pöhkönä huonokuulosta. Minä kerran sain kouriintuntuvan käsityksen ku olin tuolla kaupassa, siitä on monta vuotta jo, täällä minä kirkolla olin. Minä kysyin siinä kassalla jotain asiaa, että mitä ku minä kuulen niin huonosti, että ihmiset pitää pöhkönä. Siinä sinä oot oikeessa, se sano se kassa rouva, kyllä ne pitää huonokuulosta pöhkönä. En minä viiti, naureskellaan vaan. Sitte ei tiiä, mitä ne naureskelee ku et kuule. (Vilho)

Ruumiin rajallisuus ja 43 arjen infrastruktuuri Sitte kun noita sairauksia rupes tulee, huononee tuo mun kunto niin kyllä se pan ajattelemaan että, yksinään kun on ja ei pysty mitään tekeen eikä liikkumaan. Kyllähän se siitä kun kunto menee huonoks ni kyllä se vaikuttaa heti siihen kun ei pääse tonne mihkää, liikkumaan eikä käymään missään riennoissa. (Aatos)

Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri 44 Eini: Aina on pitäny asua sellasissa huonoissa asunnoissa. Tämähän on ollu meijän oma alusta asti ja nyt on huono minulle kun minä oon niin sairas. Elisa: Niin tässä ei oo hissiä? Eini: Niin se on. Kahteen ja puoleen kuukauteen oon käyny korkeintaan neljä kertaa ulkona. Kun se hissi on puuttunu, se ei oo antanu mulle käyntioikeutta. Se [auton menettäminen] teki ison jutun mulle. Aina ennen lähettiin. Millon oli verikokeet ja mitäkin, kuka käski kylään ja aina me lähettiin. (Anja)

Vieraalla maalla: jaettujen kokemusten kaipuu 45 Minä olen huomannut, jotta suomalaisten kaa ei voi mitenkään ystävyyttä saada. Ihan totta. Eivät he ole paha, mutta he ovat tottuneet yksin olemaan. He ovat oppineet yksin. Meikäläisten kanssa on kivempi keskustella, meillä on yhdenlainen elämä. (Helmi)

Tuttua, mutta vierasta Kun on tämä sairaus, tämä elämä on siinä mielessä menny alaspäin, että ei enää kukaan nuoremmista ihmisistä halua puhuakaan. Meijän talossakin ennen puhuttiin kun oli saman ikäisiä. Minä olin alta viiskymmentä kun myö tähän tultiin, nyt oon kaheksankymmentä. Kun tuossa oli semmosia saman ikäisiä ihmisiä, niin sitä puhuttiin kauheesti aina kun nähtiin. Mutta tänä päivänä on nuoret ihmiset tullu taloon ja ei ne puhu enää, ne menee ohitte vaan. (Eini) 46

Odottavan aika on pitkä: ajan jatkuvuus ja päivien pitkäveteisyys 47 Nytkin taas tänään aattelin, että kun ei oo soinu toi ovikello, että onko patterit menny. Mä panin uudet patteritkin siihen, mut ei se soita silti. (Heikki)

Odottavan aika on pitkä: pettymyksiä 48 Se on aina sitten, että kokee sitten aika suurena sen pettymyksen kun muuten. Oikein jos on laittanu jo ja sitten ei tuukaan jos on suunnitellu. Noh, kyllä minä sen kakun. En mä muista mihinkä mä sen vein, laitoinko pakkaseen (naurahtaen). Jotkut ihmiset on semmosia, että ne ei niistä asioistaan puhu. Se itekin sano tää serkun poika, että olis he ilman muuta tullu, mutta hän ei vaan tienny siitä. Se on tosiaan semmonen, että sen kokee tämmösenä pettymyksenä. (Anneli).

Rakoileva sosiaalinen saattue 49 Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu Ystävien ja sukulaisten menetykset, ystävyyssuhteiden katkeaminen, saman henkisten ihmisten puute Ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri Liikkumisvaikeudet, kuulon huononeminen, muistin heikentyminen, hissittömyys, autottomuus, saattajan ja mukana kulkijan puute Vieraalla maalla Vieraaksi koettu asuinympäristö tai kulttuuri, ulkopuolisuuden kokemus Vanhemmuuden kitkat Toteutumattomat odotukset, emotionaalisen tuen kaipuu Muuttuva ajallinen saattue Erilainen elämäntahti kuin muilla, pitkästyneisyys, odottaminen, pettymykset

Yksinäisyyden taustalla 50 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen hyväksikäyttö, sotakokemukset Rakoileva sosiaalinen saattue Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, ruumiin rajallisuus ja arjen infrastruktuuri, vieraaksi koettu asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, muuttuva ajallinen saattue

51 Myös saman ihmisen kohdalla erilaiset tekijät kietoutuvat toisiinsa. Valtaosalle yksinäisyys on ollut tiettyyn elämäntilanteeseen liittyvä kokemus. Syvä yksinäisyys on kohdattu vasta ikääntymisen myötä: menetetyt tai toteutumattomat sosiaaliset roolit ja rakoileva sosiaalinen saattue Osalle yksinäisyys on ollut elämänmittaista Läsnä on ollut koko elämän kestänyt kokemus ulkopuolisuudesta, jota uudet ihmissuhteet eivät ole kyenneet paikkaamaan: elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia

Yksinäisyyspolkuja 52 Yksinäisyyteen oli pyritty sopeutumaan, mutta myös erilaisia ratkaisukeinoja on etsitty. Tulevaisuuteen suhtauduttiin sekä pahinta peläten että toiveikkaasti. Tutkimusvuosien aikana yksinäisyys oli sekä vähentynyt, lisääntynyt, pysynyt ennallaan, että aaltoillut. Yksinäisyydessä tapahtuneita muutoksia pohdittiin esim. sairastumisen, läheisen menetyksen tai muiden merkittävien elämänmuutosten kautta.

5 53 4 3 2 1 2005 2008 2012 Kun tarkasteluun otetaan kahden vanhimman ikäryhmän ne vastaajat, jotka ovat vähintään yhdellä kyselykierroksella vastanneet olevansa usein tai jatkuvasti yksinäisiä (N=89), yksinäisyysmuutokset näyttävät tältä.

Kiteytyksiä 54 Yksinäisyys ei useinkaan näy ulospäin, eikä yksinäiset ole muista ihmisistä erillinen ja yhtenäinen ryhmä Tarpeen tunnistaa yksinäisyyden dynaaminen luonne ja sen juurtuminen yksilöllisiin elämäntarinoihin Yksinäisyys usein myös luonnollinen osa ihmisen elämänkulkua, siihen liittyvä muutoksia ja menetyksiä, mutta niistä selviytymiseen tarvitaan usein toisen ihmisen tukea Yksinäisyyden vähentämiseksi olennaista tehdä ero elämäntilanteisen, elämänmittaisen sekä ympäröivistä rakenteista johtuvan yksinäisyyden välille Tukea tarvitaan elämän siirtymävaiheisiin Arjen infrastruktuurissa pienillä asioilla iso merkitys

Kuuluuko yksinäisyys 55 ikääntymiseen? KYLLÄ ja EI EI, sillä ikääntyminen sinänsä ei tee ihmistä yksinäiseksi. Suurin osa ikääntyneistä ei koe syvää yksinäisyyttä. KYLLÄ, sillä ikääntymien altistaa erilaisten roolien menetyksille ja osallisuuden kaventumiselle, jotka ovat osaltaan yhteydessä yksinäisyyden tunteeseen.

Katse elämän kerroksellisuuteen 56 Eilinen ja huominen, on kaikki tässä. Eilisen linnut puissa visertävät. Huominen meissä salattuna nukkuu. Kyllikki Villa

Kirjallisuutta 57 Jylhä, Marja ja Saarenheimo, Marja (2010) Loneliness and aging: Comparative perspectives. Teoksessa Dannefer, D., & Phillipson, C. (toim..) The SAGE Handbook of Social Gerontology, Sage, London, 217-328. Pajunen, Elisa (2009) Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson raportteja 1/2009. Pajunen, Elisa (2011) Mitä on olla yksinäinen? Tutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Pro gradu - tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Rokach, Ami (2004) Loneliness then and now: Reflections on social and emotional alienation in everyday life. Current Psychology, 23, 1, 24-40. Tiilikainen, Elisa (tulossa) Yksinäisyys ja elämänkulku. Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä ja elämänpoluista. Akateeminen väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Uotila, Hanna (2011) Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Akateeminen väitöskirja. Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto. Victor, Christina, Scrabler, Sacha & Bond, John (2009) The Social World Of Older People: Understanding Loneliness And Social Isolation In Later Life: Understanding Loneliness and Social Isolation in Later Life. McGraw-Hill International.

Kiitos! elisa.tiilikainen@gmail.com, elisa.tiilikainen@uef.fi +