Erikoishammaslääkärikoulutus uudistuu katsaus koulutusasioihin

Erikoishammaslääkärikoulutus uudistuu katsaus koulutusasioihin Terveyskeskusten ja sairaaloiden johtavien hammaslääkäreiden hallintopäivät 22-23.3.2017 Asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo

Sidonnaisuudet 2 viimeisen vuoden ajalta Päätoimi: Suomen Hammaslääkäriliitto: asiantuntijahammaslääkäri Sivutoimi: Helsingin yliopisto: erikoistuva hammaslääkäri Tutkimustyö: Väitöskirja yleisanestesiahammashoidosta Koulutustoiminta: Luentopalkkioita: Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, FCG Finnish Consulting Group Oy Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: THL:n suun terveydenhuollon toimenpideluokituksen asiantuntijatyöryhmän jäsen STM:n erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston jäsen

Esityksen sisältö Taustaa hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien lukumääräennusteet erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto ja sen tehtävät Erikoistumiskoulutukseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Suunniteltujen uudistusten vaikutukset hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen Hammaslääkäriliiton erityispätevyyksissä uudistuksia

Koordinaatiojaosto Toimikausi 29.12.2016-28.12.2019 Tavoitteena ohjata valtakunnallisesti erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta ja arvioida valtakunnalliset koulutustarpeet. Puheenjohtaja Annakaisa Iivari, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri Teppo Heikkilä, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriötä edustavat jäsenet Anne Nordblad, lääkintöneuvos; varajäsen Timo Keistinen, lääkintöneuvos Eila Mustonen, hallitussihteeri; varajäsen Anne Koskela, hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa edustavat jäsenet Maarit Mikkonen, ryhmäpäällikkö; varajäsen Pia Setälä, ylitarkastaja Lääketieteellistä ja hammaslääketieteellistä yliopistokoulutusta edustavat jäsenet Helsingin yliopisto: Taina Autti, professori; varajäsen Tiina Paunio, professori Itä-Suomen yliopisto: Heikki Löppönen, professori; varajäsen Mervi Silaste, opintohallinnon päällikkö Oulun yliopisto: Jyrki Mäkelä, koulutusdekaani; varajäsen Sanna Ahonen, koulutuspäällikkö Tampereen yliopisto: Markus Rautiainen, professori; varajäsen Erna Snellman, professori Turun yliopisto: Liisa Lehtonen, professori; varajäsen Timo Närhi, professori

Julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää edustavat jäsenet Kari Pulkki, professori, ISLAB; varajäsen Juhani Kahri, ylilääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, Carea; varajäsen Pasi Pöllänen, ylilääkäri, Carea Päivi-Leena Honkinen, ylilääkäri, Turun kaupunki; varajäsen Jussi Korkeamäki, ylilääkäri, Sastamalan terveyskeskus Merja Auero, johtajahammaslääkäri, Helsingin kaupunki; varajäsen Timo Peltomäki, ylihammaslääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala Teija Kulmala, johtava lääkäri, Koskiklinikka Tampereen Lääkärikeskus Oy; varajäsen Kaj Karlsson, lääketieteellinen johtaja, PlusTerveys Oy

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevia edustavat jäsenet Nuorten lääkärien yhdistys: Ina Rissanen, erikoistuva lääkäri; varajäsen Iiro Karhiaho, erikoistuva lääkäri Suomen Hammaslääkäriliitto: Rami Kankaanpää, erikoistuva hammaslääkäri; varajäsen Jessica Juslin, erikoistuva hammaslääkäri Alan ammattijärjestöjä edustavat jäsenet Suomen Lääkäriliitto: Sami Heistaro, koulutusasiantuntija; varajäsen Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja Suomen Hammaslääkäriliitto: Nora Savanheimo, asiantuntijahammaslääkäri; varajäsen Matti Pöyry, toiminnanjohtaja

Koordinaatiojaoston tehtävät valmistella koulutuksen valtakunnallinen strategia, joka sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä sekä koulutuksen sisällöistä suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin sekä avustaa yliopistoja ja STM:tä koulutusta koskevissa arvioinneissa koota tiedot el/ehl-määrien kehittymisestä alueellisilta neuvottelukunnilta ja arvioida alueellisia el/ehl-tarpeita tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia koulutukseen liittyvistä kysymyksistä kerätä ja välittää tietoa koulutuksen kansainvälisestä kehityksestä tehdä STM:lle esityksiä koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta

Selvitykset: Puolijoki H, Tuulonen A: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen arviointi, 2007. Suominen-Taipale L: Selvitys hammaslääkärityövoimasta Arvioita hammaslääkärien määrästä tulevina vuosikymmeninä, 2007. Forss H: Erikoishammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Nykytilan kuvaus ja kehittämisehdotuksia, 2009. Erikoislääkärikoulutustyöryhmä: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistamistarpeet, 2011. STM: Suun terveyttä koko väestölle 2013 Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän kehittämisehdotukset, 2013. Forss H ym: Erikoishammaslääkäripalvelujen tarve hammaslääkärien arvioimana, 2013. Vänttinen V: Erikoishammaslääkärikoulutuksen haasteet vuonna 2015, 2016. Rellman J: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030, 2016. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen toimenpideohjelma vuosille 2017 2019, 2016.

Selvitykset: Forss H ym: Erikoishammaslääkäripalvelujen tarve hammaslääkärien arvioimana, 2013. Vänttinen V: Erikoishammaslääkärikoulutuksen haasteet vuonna 2015, 2016. Rellman J: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030, 2016. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen toimenpideohjelma vuosille 2017 2019, 2016.

Mitkä syyt estivät sinua viime kerralla lähettämästä potilasta erikoishammaslääkärin hoitoon. Vastaukset työpaikan sijaintikunnan koon mukaan. Potilas kieltäytyi hoidosta sen korkean hinnan takia Kunnalla ei ole resursseja ostaa erikoishammashoitoa yksityiseltä sektorilta 8,8 28,9 31,9 30,8 24,0 18,0 Yli 100.000 as. Alle 100.000 as. KAIKKI Ei ole olemassa olevaa lähetekäytäntöä/en tiedä minne voisi lähettää 8,3 12,8 11,0 Ei ollut erikoishammaslääkäriä riittävän lähellä 7,8 27,5 40,3 Ei ole ollut esteitä 19,8 31,1 48,5 0 10 20 30 40 50 60

Mitkä syyt estivät sinua viime kerralla lähettämästä potilasta erikoishammaslääkärin hoitoon. Vastaukset erva-alueittain. Potilas kieltäytyi hoidosta sen korkean hinnan takia Kunnalla ei ole resursseja ostaa erikoishammashoitoa yksityiseltä sektorilta Ei ole olemassa olevaa lähetekäytäntöä/en tiedä minne voisi lähettää Ei ollut erikoishammaslääkäriä riittävän lähellä Ei ole ollut esteitä 30 36,1 31,9 28,6 28,4 15,6 13,1 23,5 24,3 14,8 9,4 8,2 18,5 4,3 12,3 23,3 19,7 36,1 27,1 30,9 36,7 37,7 20,2 31,4 32,1 HYKS erva TYKS erva TAYS erva KYS erva 0 10 20 30 40

Hoidon tarve ja sen kattaminen. Koko Suomi, kaikki kysytyt erikoisalat. Erikoisala Lähetettyjen %-osuus tarpeesta Perehtyneiden kollegoiden hoitama %-osuus tarpeesta Paljonko hoidon tarpeesta katetaan yhteensä (%) kirurgia 58 36 93 ortodon1a 70 15 85 limakalvosairaudet 47 15 62 prote1ikka 36 18 53 purentafysiologia 26 14 40 parodontologia 31 7 38 pedodon1a 23 8 31 endodon1a 22 5 27 kariologia 7 3 10 KAIKKI 44 18 62

Vänttinen V: Erikoishammaslääkärikoulutuksen haasteet vuonna 2015 Erikoistumassa olevan / erikoistuneen hammaslääkärin arvio koulutuksesta Tausta Koulutukseen hakeutuminen (mm. hakuprosessi) Koulutuksen suunnittelu, resurssit ja toteutus Johtamiskoulutus Arviointi Haasteita ja kehittämiskohtia Koulutusohjelman vastuuhenkilön / kouluttajahammaslääkärin arvio koulutuksesta Tausta Koulutuksen suunnittelu, resurssit ja toteutus Johtamiskoulutus Arviointi Erikoistuvien hammaslääkärien valintakriteerit Haasteita ja kehittämiskohtia

Vänttinen V: Erikoishammaslääkärikoulutuksen haasteet vuonna 2015, 2016.

Valtakunnallinen koulutustarve/vuosi ja yliopistokohtaiset arviot

Keskeiset johtopäätökset: Hammaslääketieteen osalta 750 erikoishammaslääkäriä v. 2030 eli ehlosuuden säilyttäminen n. 15% kokonaishammaslääkärimäärästä ja alueellinen työvoimatasapaino on asetettu tässä arviossa koulutuksen tavoitteeksi. Edellyttää nykyisen koulutuksen lähes kaksinkertaistamista eli n. 40 uutta erikoishammaslääkäriä vuosittain. Koulutusta tulee lisätä erityisesti TAYS:n ja KYS:n alueilla. Koulutusta tulee lisätä kaikilla hammaslääketieteen erikoisaloilla; suhteellisesti eniten kliinisen hammashoidon painotusaloilla ja oikomishoidossa.

Erikoistumisaikeet (%) En tiedä 29 % Olen parhaillaan erikoistumassa 9 % Todennäköisesti erikoistun 40 % En aio erikoistua 4 % Todennäköisesti en erikoistu 18 % Koivumäki J ym.: Nuori Hammaslääkäri 2014, 2014.

Suunnitellut erikoistumisalat (%) Kariologia ja endodontia 5 % Parodontologia 7 % Terveydenhuolto 2 % En tiedä vielä 30 % Suu- ja leukakirurgia 14 % Oikomishoito 15 % Protetiikka ja purentafysiologia 21 % Lasten hammashoito 4 % Hammaslääketieteellinen diagnostiikka 2 % Koivumäki J ym.: Nuori Hammaslääkäri 2014, 2014.

Selvitykset: Forss H ym: Erikoishammaslääkäripalvelujen tarve hammaslääkärien arvioimana, 2013. Vänttinen V: Erikoishammaslääkärikoulutuksen haasteet vuonna 2015, 2016. Rellman J: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030, 2016. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto: Erikoislääkärija erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen toimenpideohjelma vuosille 2017 2019, 2016.

Opiskelijavalinta ja koulutuksen määrällinen ohjaus

Rahoitus ja rakenteellinen ohjaus

Koulutuksen sisältö ja laatu

www.stm.fi/sotehenkilosto/erikoislaakarikoulutus

Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus, jossa sovittava mm. maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa (16 ) Palveluntuottajan velvollisuutena on ottaa toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun 39 :ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon opiskelijoita koulutuksesta vastaavan yliopiston ja maakunnan osoituksen mukaisesti. (23 ) Syventävä käytännön harjoittelu?

Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Valtion varoista voidaan korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoisesta koulutuksesta ja siihen liittyvästä käytännön harjoittelusta sekä Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta laillistamisen edellytyksenä olevasta palvelusta. Korvaus suoritetaan maakunnalle, joka ylläpitää yliopistollista sairaalaa. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on yhteistyöalueen maakuntien ja koulutusta antavien yliopistojen välinen koulutussopimus. (39 ) Lisäksi luonnoksessa pykälät koulutuskorvauksen ja tutkimusrahoituksen maksamisesta (43 ) ja maakunnan tilojen käyttämisestä koulutus- ja tutkimustoimintaan (44 )

Maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanolakiluonnos Kumoaa mm. kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain Erikoissairaanhoitolaissa on säädetty yliopiston lääketieteellisten koulutusyksiköiden professorien ja yliopiston muiden opettajien toimimisesta yliopistollisessa sairaalassa Voimaanpanolakia tulee täydentää tältä osin, koska luonnokseen ei sisältynyt vastaavia säädöksiä.

Hammaslääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä Tarkoituksena on innostaa hammaslääkäreitä lisäpätevöitymiseen ja lisätietojen hankintaan. Järjestelmä täydentää erikoishammaslääkärikoulutusta. Erityispätevyyden voi muodostaa jokin hammaslääketieteen kapea osa-alue tai erityisosaamista edellyttävä laaja-alaisempi eri osa-alueita yhdistävä kokonaisuus. Hammaslääkärien erityispätevyydet myöntää SHL:n hallitus ao. erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Erityispätevyyden saaminen edellyttää SHL:n jäsenyyttä ja ao. ohjelman suorittamista. SHL ei järjestä koulutusta, vaan ylläpitää järjestelmää.

Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton erityispätevyydet Hammaslääkäriliiton erityispätevyydet Lääkäri/ hammaslääkärikouluttaja (49) Vastaava hammaslääkäri (80) Kivunhoitolääketiede (9) Suugeriatria (21) Vakuutuslääketiede (2) Oikeushammaslääketiede (13) Terveydenhuollon tietotekniikka (2) Kansainvälinen terveydenhuolto (1) Erityispätevyydet, suluissa työikäiset 1/2017

Suugeriatria Suugeriatrian erityispätevyys on tarkoitettu vanhusten suun terveydenhuollosta kiinnostuneille. Kurssimuotoinen koulutus: runkokoulutus (100 tuntia) sekä valinnainen koulutus (60 tuntia) Omatoiminen opiskelu: kirjallisuuteen perehtyminen, oman oppimisen reflektointi, portfolion täyttäminen Käytäntöön perehtyminen: 12 kk täyspäiväisesti Kirjallinen kuulustelu

Terveydenhuollon tietotekniikka Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys edistää lääkärien kiinnostusta ja sitoutumista terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen. Pätevöityjältä edellytetään 5 vuotta kliinistä lääkärin työkokemusta. Käytännön palvelu: vähintään 2 vuotta muunnettuna täysiaikaiseksi palveluksi Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus: alan teoreettista koulutusta yhteensä 60 tunnin verran tietojärjestelmiin liittyvänä, lisäksi vaaditaan hallinnon/ johtamisen koulutusta 20 tuntia ja valinnaista koulutusta 20 tuntia Arviointi/portfolio

Kiitos!