Aika: 3.11.2017 klo 8.15-10.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Rantanen Teppo johtaja Tampere, 148 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 150 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 150-151 1/20
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 147 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 148 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT, TILANNEKATSAUS 5 149 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 6 150 HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA 10 151 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS 12 152 SIDOSRYHMÄKUULEMINEN PERUSVÄYLÄNPIDOSTA JA KORJAUSVELASTA SEKÄ RAHOITUSMALLEISTA 14 153 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 17 154 SEURAAVAT KOKOUKSET 19 155 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20
147 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15-8.20/5 min Muistio 6.10.2017, liitteenä. Kokouksen 6.10. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Puhe- ja kommunikaatiopalveluiden käyttöönotto kaupunkiseudun kunnissa, tilannekatsaus ja korjaavat toimenpiteet Tietohallinto seuraa DNA:n palvelulupausten toteutumista JO, AK Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, keskustelu Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutuminen 1.1.-31.8.2017 Kaupunkiseudun perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannusvertailut vuodelta 2016 Hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen (hyvinvointiympäristön) kehittämisohjelma Kuntajohtajakokouksen kokouspäivät 2018 Palautepyyntö Pirkanmaan maakuntaohjelman luonnoksesta Talousarvio 2018 on hyväksyttävänä tässä kokouksessa Seutuhallitus käsitteli raportoinnin kokouksessaan 25.10. Varhaiskasvatuksen kustannusvertailu monituottajamallin eri vaihtoehdoista on käynnistynyt. Valtakunnallisen vertailutiedon selvitystyö on käynnistynyt Asia siirrettiin käsiteltäväksi tässä kokouksessa Kokoukset on viety kalentereihin Palaute on annettu Pirkanmaan liitolle 19.10. PN, JP JP SK PN, SK, RAM TP JP 3/20
Seutuhallitus oli 25.10. työryhmänostot: HYPA 20.9.2017 MASTO ja LJ yhteiskokous/kehittämispäivä 3.10.2017 Toiminnalliset tavoitteet 2018, keskustelu Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityön ja viherrakenteen yleissuunnitelman, tilannekatsaus Digitalisaation edistäminen sivistystoimialalla, selvitys Vastaus Kuhmoisten kunnan yhteistyöaloitteeseen Digitaalisuuden edistäminen sivistystoimialla jatkuu Koulujen yhteiset työ- ja loma-ajat Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman laatimien Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannusvertailut Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017-2030 Raitiotien tulevaisuuden suunnat, konsulttipäätös Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityön ja viherrakenteen yleissuunnitelman valmistelu MAL-seurantakokous valtio-osapuolen kanssa oli 13.10. Pormestarien Lylyn ja Jarvan kirje lentoaseman kehittämisestä. Raitiotien toisen vaiheen suunnittelun tilanne. 4/20
148 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT, TILANNEKATSAUS 8.20-8.45 Jorma Niemelä, Paula Kirjavainen ja Pentti Rauhala ovat tehneet keväällä 2017 Tampereen kaupungin tilauksesta selvityksen Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi. Selvitys on jaettu tiedoksi ja kommentteja varten Tampereen seudun ammatillisen koulutuksen oppilaitoksen henkilöstölle. Selvityksen pohjalta Tredun johtamisjärjestelmä ja organisaatiomalli uudistetaan ja ylimmän johdon vastuualueet määritetään funktiopohjaisesti. Palvelualueen johtaja Teppo Rantanen on asettanut ohjausryhmän valmistelemaan asiaa. Tavoitteena on, että uusi organisaatio aloittaa 1.1.2018. Johtaja Teppo Rantanen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 3.11.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/20
149 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 8.45-9.15 Seutusihteeri Pohjonen 20.10.2017 Toiminnan lähtökohta vuodelle 2018 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu Tulevaisuuden kaupunkiseutu -seutustrategiaan, joka on jäsenkuntien valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Keväällä 2017 hyväksytyssä strategiassa on määritelty kolme pääviestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Hyvinvoiva yhteisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Jäsenkunnat hyväksyivät strategialle 4-vuotisen toimenpideohjelman vuosille 2017-2020. Toteutettavat toimenpiteet konkretisoituvat vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2018 toiminta on suunniteltu uudistetun strategian mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MAL3- sopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjanneet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalouden haasteisiin. Toiminta on pysynyt vakiintuneella tasolla ja talousarvio on ollut noin miljoona euroa jo viisi vuotta: 1 045 000 euroa vuonna 2013, 1 042 300 euroa vuonna 2014 sekä 1 031 800 euroa vuosina 2015, 2016 ja 2017. Kuntien maksuosuuksien muutos on ollut -1,3-0,0 %. Näin tapahtuu myös vuonna 2018. Kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2017 tasoisina. Kuntakohtainen maksuosuus noudattaa asukasluvun muutoksista. TAE 2017 TAE 2018 muutos muutos väestö 31.12.2016 % Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 381 060 100 1 031 800 1 031 800 0 0,0 Kangasala 31 177 8,2 84 160 84 418 258 0,3 Lempäälä 22 747 6,0 61 407 61 592 185 0,3 Nokia 33 206 8,7 90 722 89 912-810 -0,9 Orivesi 9 320 2,4 26 457 25 236-1 221-4,6 Pirkkala 19 169 5,0 51 618 51 904 286 0,6 Tampere 228 173 59,9 615 929 617 826 1 897 0,3 Vesilahti 4 462 1,2 12 407 12 082-325 -2,6 Ylöjärvi 32 806 8,6 89 101 88 829-272 -0,3 6/20
Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2018 on seuraava: SEUTUYKSIKKÖ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 % Tulot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Palkat ja palkkiot 468 400 464 800-3 600-0,77 % Sivukulut 83 700 80 800-2 900-3,46 % Henk.kulut yht. 552 100 545 600-6 500-1,18 % Palvelujen ostot 404 000 425 400 21 400 5,30 % Vuokrat 60 000 47 700-12 300-20,50 % Tarv., yms. 9 700 7 100-2 600-26,80 % Kaluston hankinta 6 000 6 000 0 0,00 % Menot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % MAL-VERKOSTO TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet 325 000 325 000 0 0,00 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 % Tulot yht. 325 000 325 000 0 0,00 % Palkat ja palkkiot 102 700 109 300 6 600 6,43 % Sivukulut 21 100 20 800-300 -1,42 % Henk.kulut yht. 123 800 130 100 6 300 5,09 % Palvelujen ostot 183 100 179 600-3 500-1,91 % Vuokrat 11 400 13 500 2 100 18,42 % Tarv., yms. 2 700 1 800-900 -33,33 % Kaluston hankinta 4 000 0-4 000-100,00 % Menot yht. 325 000 325 000 0 0,00 % KUNTAYHTYMÄ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot 1 356 800 1 356 800 0 0,00 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 % Tulot yht. 1 356 800 1 356 800 0 0,00 % Palkat ja palkkiot 571 100 574 100 3 000 0,53 % Sivukulut 104 800 101 600-3 200-3,05 % Henk.kulut yht. 675 900 675 700-200 -0,03 % Palvelujen ostot 587 100 605 000 17 900 3,05 % Vuokrat 71 400 61 200-10 200-14,29 % Tarv., yms 12 400 8 900-3 500-28,23 % Kalusto 10 000 6 000-4 000-40,00 % Menot yht. 1 356 800 1 356 800 0 0,00 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -7 200-7 200 Tilikauden tulos -7 200-7 200 Taloussuunnitelma 2018-2020 Taloussuunnitelman mukainen vuoden tulos olisi 7 200 euroa alijäämäinen vuosina 2018 ja 2019. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu aikaisempien tilipäätösten yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä 258 116 euroa. Kaikkiaan suunnittelukaudella 2017-2020 kertyisi alijäämää 28 200 euroa, mikä ei 7/20
merkittävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen. TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 KUNTAYHTYMÄ TA 2017 TAE 2018 TASU 2019 TASU 2020 Myyntitulot/kunnat 1 356 800,00 1 356 800,00 1 390 700,00 1 425 400,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1 356 800,00 1 356 800,00 1 390 700,00 1 425 400,00 Palkat ja palkkiot 571 100,00 574 100,00 588 400,00 603 100,00 Sivukulut 104 800,00 101 600,00 104 100,00 106 700,00 Henk.kulut yht. 675 900,00 675 700,00 692 500,00 709 800,00 Palvelujen ostot 587 100,00 605 000,00 620 100,00 635 600,00 Vuokrat 71 400,00 61 200,00 62 700,00 64 200,00 Tarv., yms 12 400,00 8 900,00 9 100,00 9 300,00 Kalusto 10 000,00 6 000,00 6 200,00 6 400,00 Menot yht. 1 356 800,00 1 356 800,00 1 390 600,00 1 425 300,00 Toimintakate 0 0 0 0 Vuosikate 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -7 200-7 200-7 200 0 Tilikauden tulos -7 200-7 200-7 200 0 Tilikauden yli- / alijäämä -7 200-7 200-7 200 0 Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymä on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MALverkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkoston toimintaa. Kansallisen MAL-verkosto on mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMI- NE-hankkeen, johdosta 325 000 euron laajuinen kokonaisuus. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kuntien lausunnot Perussopimuksen mukaisesti seutuhallitus lähetti keväällä valmistellun raamiehdotuksen jäsenkuntien lausuttavaksi alustavista vuoden 2018 teemoista ja talousarvioraamista. Lausunnon ovat antaneet Nokia, Tampere ja Ylöjärvi. Kukin totesi lausuntonaan, että ei ole huomautettavaa alustaviin vuoden 2018 teemoihin eikä talousarvioraamiin, joka oli laadittu saman tasoisena kuin vuoden 2017 talousarvio. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelma 2018-2020. 8/20
Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 3.11.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman 2018-2020 ja että seutujohtaja voi viimeistellä talousarvioesityksen seutuhallituksen käsittelyyn. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/20
150 HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA 9.15-9.45 Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen 27.9.2017 Kehittämisohjelman tausta Kunnat ovat hyväksyneet uuden seutustrategian ja sen toteutusohjelman keväällä 2017. Lisäksi seutuhallitus on päättänyt uudesta työryhmärakenteesta. Uusi hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii jatkossa seutusivistyksen toimialan, vapaa-aikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. HYPA-työryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmän työvälineenä toimii em. teemoja konkretisoiva kehittämisohjelma. Kaupunkiseudun INFRA-työryhmän tehtäväksi on määritelty osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta ja sen osaalueena toimivasta yhdyskuntarakenteesta. INFRA-työryhmä huolehtii lisäksi omalta osaltaan Hyvinvoiva yhteisö - hyvinvoivat kuntalaiset tavoitteista. Myös INFRA-työryhmän työvälineenä toimii seutustrategiaa konkretisoiva kehittämisohjelma. Molemmat työryhmä huolehtivat omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. Kehittämisohjelman laadinta Tulevaisuuden kunta ja kuntalaisten hyvinvointi edellyttävät aikaisempaa monialaisempaa yhteistyötä. Tästä johtuen HYPA- ja INFRAtyöryhmien kehittämisohjelma on valmisteltu yhteiseen pohjaan kahden erillisen ohjelman sijaan. Kehittämisohjelman poikkileikkaava ajatus on kunnan hyvinvointiympäristön fyysisten rakenteiden ja - palvelusisältöjen seudullinen kehitystyö. Hyvinvointiympäristön- ohjelmaa on valmisteltu seututyöryhmien yhteisessä työpajassa. Työpajan tulokset jäsennettiin seuraaviin poikkihallinnollisiin teemoihin: 1. kasvu- ja oppimisympäristöt 2. osallistava toimintakulttuuri ja palveluympäristöt 3. hyvinvoinnin seudulliset toimintamallit 4. vapaa-ajan palvelut ja arkiympäristöt 10/20
Kehittämisehdotukset on yhdistelty siten, että ne muodostivat toimintakauden uudet yhteiskehittämisen kohteet. HYPA- ja INFRA-työryhmät ovat käsitelleet luonnosta. Kehittämistoimenpiteet tarkennetaan vuosittain seutuyksikön talousarvioon. Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 3.11.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman ehdotuksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/20
151 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN, TILANNEKAT- SAUS 9.35-9.45 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaan, sen toteutusohjelmaan ja kuntayhtymän talousarvioon 2017 on kirjattu tavoite päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Päivitysprosessin valmistelusta vastaa seudullinen infratyöryhmä ja työ on käynnistetty siten, että teemasta on käyty lähetekeskustelu kuntajohtajakokouksessa 22.6. ja seutuhallituksessa 30.8. Tämän lisäksi on aloitettu käsittely seututyöryhmissä ja on päätetty hankkia asiantuntijaosaamista ilmastostrategian 2010 arvioinnin tehneeltä Tietotakomolta ja yhteistyösopimus on tehty konsultti Marko Nurmisen ja seututoimiston välille 23.10. Hankkeen hinta on 8 500 euroa (alv 0 %) työ kestää maaliskuuhun 2018 asti. Työn otsikkona ja tavoitetasona on Hiilineutraali Tampereenseutu 2030. Se tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 % vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä ja loput 20 % sidotaan hiilinieluihin. Hiilinielutarkastelu toteutetaan seudun viherverkkotyön osana. Työn keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat: - seudullisten ilmasto- ja energiatavoitteiden integroiminen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaan, seudun rakennesuunnitelmaan ja uuteen MAL-sopimukseen - sopeutumisen ja varautumisen huomioiminen kuntien riskinhallintasuunnitelmissa - kaupunkiseudun kasvihuonekaasusäästöpotentiaalin arvioiminen laskennallisesti vuoteen 2030 käyttäen lähtötietoina vuoden 2016 tehdyn arvioinnin tuloksia - kaupunkiseudun maankäytön ja asumisen, liikennejärjestelmä-, infrapalvelujen ja hyvinvointityöryhmien nykyisten toimienpiteiden riittävyyden arvioiminen suhteessa tavoitteisiin ja mahdollisten lisätoimenpiteiden suunnittelu työryhmien kanssa - ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutuksen talous- ja kustannusvaikuttavuusarviointi - työn integroiminen kuntien energiatehokkuussopimuksiin liittyvään prosessiin Työ antaa tukea myös päivittyviin kuntastrategioihin ilmastonäkökulmasta ja kuntapäätöksiin siitä, millaisia toimenpiteitä kunnissa tulisi tehdä, jotta hiilineutraalisuustavoite toteutuisi. Tämä toteutetaan mm. lausuntomenettelyllä. Riittävästä poikkihallinnollisuudesta ja konsultin työn tukemisesta vastaa infran asettama teemaryhmä seututoimiston, kuntien, Ekokumppaneiden ja ELYn asiantuntijoista. Teemaryhmä voi kutsua kokouksiin tar- 12/20
vittaessa myös muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä esimerkiksi Kuntaliitto, YM, TEM, MMM, SYKE, HSY jne. Aikataulu on seuraava: - 22.6. KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista - 30.8. SH, lähetekeskustelu - 31.8. infra, suunnitelman päivitystyön toteuttamiseksi - työryhmät: tavoitteiden päivityksen käynnistäminen masto 24.8., 14.12. lj 2.11. infra 31.8., 23.11. tilannekatsaus hypa 14.12. - tammikuu: KJK ja SH, päivitetty tavoiteluonnos (kuntalausunnot) - tammi-helmikuu 2018: tavoitteiden viimeistely työryhmissä masto 25.1. lj ja infra kokousaikataulu vahvistuu myöhemmin hypa 8.2. - helmi-maaliskuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 3.11.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja että luonnos tavoitteista käsitellään tammikuussa 2018 ja lähetetään lausunnoille jäsenkuntiin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/20
152 SIDOSRYHMÄKUULEMINEN PERUSVÄYLÄNPIDOSTA JA KORJAUSVELASTA SEKÄ RAHOI- TUSMALLEISTA 9.45-10.00 Liikenne- ja viestintäministeriö on järjestänyt kaikille avoimen kuulemisen koskien liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa sekä väylänpidon rahoitusmalleja. Kuulemisen saatekirje: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka työn tavoitteena on kustannustehokkaan, pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman luominen väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle, suunnitelman luominen kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä, suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille liikenteen palveluille ja automatisaatiolle sekä korjausvelan vähentäminen seuraavan 10 vuoden aikana sekä tarvittavan rahoituksen turvaaminen väylien ylläpitoon jatkossa. Työryhmän tehtävänä on määritellä riittävät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä kuulee työnsä tueksi sidosryhmien näkemyksiä aihepiireittäin. Tämän kyselyn aiheena ovat perusväylänpito, korjausvelka ja rahoitusmallit. Tausta Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Rahoitus on vaihdellut viime vuosina miljardin euron molemmin puolin. Karkeasti esitettynä teille rahoituksesta on kohdistunut viime vuosina noin 500 550 miljoonaa euroa, radoille noin 300 400 miljoonaa euroa ja vesiväylille noin 100 miljoonaa euroa. Perusväylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi on suunnattu 600 miljoonan euron lisäpanostus vuosille 2016 2018. Lisäksi nimeämättömiin investointeihin varatusta määrärahasta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionapuun yhteensä 364 milj. euroa vuosien 2017 2019 aikana. 14/20
Kehittäminen tarkoittaa valtion väyläverkon palvelutason parantamista investoinnein. Investoinnit ovat yleensä isoja hankkeita, joten ne vievät paljon varoja liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä. Kehittämisinvestoinneilla pääosin parannetaan olemassa olevaa liikenneverkkoa. Aivan uutta korvaava liikenneväylää tehdään kuitenkin hyvin harvoin. Kehittämisinvestointeihin on vuodesta 2008 alkaen käytetty 350 miljoonasta eurosta lähes 700 miljoonaan euroon vuodessa. Laajoja kehittämishankkeita ei voida toteuttaa yhden hallituskauden aikana ja käytännössä kehittämishankkeet pienentävät aina seuraavienkin hallitusten kehysvaraa. Lisäksi ne useimmiten kasvattavat perusväylänpidon kustannuksia tulevaisuudessa. Liikenneväylien kunto ja korjausvelka: Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden kuntotila perustuu Liikenneviraston keräämään tietoon väyläomaisuuden kunnosta. Korjaustarve määräytyy vaaditun kunnon alituksista. Korjausvelkaa on aina jonkin verran, sillä kaikkia huonokuntoisia väyliä ei kannata korjata heti, jotta niistä voidaan koostaa taloudellisesti tehokkaampia korjauskohteita. Vuoden 2017 alussa väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli noin 2 470 M. Siitä maanteille kohdistuu 1 300 M, rautateille 1 130 M ja vesiväyliin 40 M. Maanteiden korjausvelasta 200 M kohdistuu vilkasliikenteisille teille. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 1) Mikä on riittävä taso väylien kunnoksi? Miten riittävä taso tulisi määritellä? - Onko liikenneverkon nykyinen kunto hyväksyttävällä tasolla? Voiko korjaus-velan antaa kasvaa vai pitäisikö sitä vähentää? - Jos korjausvelkaa tulisi vähentää, mille verkon osalle ja minkä tyyppisiin ongelmiin vähentäminen tulisi ensisijaisesti kohdistaa? Millä perustein? - Miten perusväylänpidon rahoituksen taso ja kohdentaminen tulisi määritellä pitkällä aikavälillä? 2) Voidaanko väylien hoidon ja ylläpidon kustannuksia hillitä nykyisestä? Miten? - Millaisia tehostamismahdollisuuksia väylänpidossa voisi olla? Toimivatko väylänpidon palvelumarkkinat tehokkaasti? Millaisina näette toimintaympäristön tulevien muutosten vaikutukset väylänpidon tehokkuuteen? - Miten kehittämisinvestoinneissa voitaisiin paremmin huomioida tulevat perusväylänpidon lisäkustannukset? Voidaanko jostain valtion verkon osasta luopua? Mistä ja millä perustein? 3) Jos perusväylänpitoon ja liikenneverkon kehittämiseen ei ole tarpeeksi rahoitusta, miten rahoitusta tulisi priorisoida? Millä perustein? 15/20
Väylänpidon rahoitusmallit: Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista. Työryhmän asettamisen taustalla on yhteinen huoli valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen rahoituksen riittävyydestä sekä korjausvelan lisääntymisestä. Rahoitusmallien analyysin osalta työryhmän työn lähtökohtina ovat väyläverkon ylläpito- ja investointitarpeiden lisäksi mm. kokonaisverorasituksen, julkisen talouden kestävyys-vajeen ja valtion vastuiden hallittavuus. Työryhmä analysoi näiden reunaehtojen puitteissa erilaisia liikenneverkon rahoitusmalleja. Tällaisia malleja ovat mm. talousarviorahoitus, elinkaarimalli, liikenneverkon hinnoittelu / yhtiömalli sekä valtion sisäisen lainanannon malli. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 4) Millaisia kehittämistarpeita nykyisessä talousarviorahoitusmallissa on? Onko ole-massa erityisiä perusteluja, joiden takia liikenneverkon rahoituksen tulisi poiketa muiden budjetista rahoitettavien menojen rahoitusmallista? 5) Mitä talousarviorahoitusta täydentäviä liikenneverkon rahoitusmalleja työryhmän tuli-si ensisijaisesti tarkastella? Millä perustein? 6) Mitkä rahoitusmallit edesauttaisivat julkisen talouden kestävyyteen, valtion vastuiden hallittavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä tavoitteita parhaiten? Olisivatko jotkin vaihtoehdot tässä suhteessa ongelmallisia? 7) Onko eri rahoitusmallien käytettävyydessä eroa eri väylämuotojen (tiet, rautatiet, vesiväylät) tai perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien välillä? 8) Kuinka väyläinvestointien pitkäjänteisyyttä voitaisiin mielestänne edistää ja mitkä rahoitusmallit edistävät sitä parhaiten? Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 3.11.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa sekä väylänpidon rahoitusmalleja koskeviin kysymyksiin annettavasta vastauksesta ja että seutujohtaja voi antaa lopullisen vastauksen liikenne- ja viestintäministeriöön. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/20
153 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 10.00-10.15 Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Liikennejärjestelmäpäällikön rekrytoinnin tilannekatsaus. Ennakkotiedot syyskuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 31.12.2016 Väkiluku, 30.9.2017 Muutos, tammi-syys 2017 Muutos%, tammi-syys 2017 Muutos, tammi-syys 2016 Työttömyys%, syyskuu 2017 Työttömyys%, tammikuu 2017 Työttömyys%, syyskuu 2016 Kangasala 31 190 31 350 160 0,5 % 379 8,8 12,4 11,9 Lempäälä 22 745 22 827 82 0,4 % 190 7,8 11,6 11,6 Nokia 33 210 33 281 71 0,2 % 10 10,1 14,1 14,1 Orivesi 9 312 9 321 9 0,1 % -98 9,8 13,4 12,4 Pirkkala 19 163 19 198 35 0,2 % 189 7,6 10,1 10,6 Tampere 228 274 230 834 2 560 1,1 % 2 714 13,7 16,9 17,8 Vesilahti 4 462 4 487 25 0,6 % -17 8,1 11,3 10,8 Ylöjärvi 32 799 32 845 46 0,1 % 93 8,3 10,9 11,6 Kaupunkiseutu 381 155 384 143 2 988 0,8 % 3 460 11,7 15,0 15,6 Kehyskunnat 152 881 153 309 428 0,3 % 746 8,7 12,1 12,1 Turun seutu 344 722 346 553 1 831 0,5 % 1 794 10,5 12,9 13,0 Helsingin seutu 1 456 619 1 472 392 15 773 1,1 % 15 079 9,8 11,1 11,2 Oulun seutu 256 295 257 243 948 0,4 % 12,6 15,7 Pirkanmaa 509 356 511 348 1 992 0,4 % 2 916 11,2 14,6 14,8 Suomi 5 503 297 5 509 984 6 687 0,1 % 13 735 8,0 9,2 7,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 17/20
18/20
154 SEURAAVAT KOKOUKSET 10.00-10.15 8.9., PSHP:n ylijäämän palauttaminen Tampereen tukipalveluselvitys Seudullinen satamaverkko-selvitys Sisäisten vuokrien toimeksianto Varhaiskasvatuksen seudulliset käytännöt (ryhmäkoko ja subj.oik) Tiedoksi: rekrytilanne Vesilahden elinkeinopolitiikan katsaus 22.9., Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö Seudullisen viherverkkotyön työsuunnitelma Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio SST-ryhmän asettaminen 6.10., DNA-keskustelu Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma TA-lousarvio2018/keskustelu (SH 25.10.) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 Vuoden 2018 kokousaikataulu Palaute maakuntaohjelmaan 20.10., peruttu 3.11., Teppo Rantanen/Tredu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys Talousarvio/päätös (SH 29.11.) Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma sidosryhmäkuuleminen väylänpidon rahoitusmallit, korjausvelka 17.11., Riihimäki-Tampere tarveselvitys 1.12., 15.12. 19/20
155 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.15. 20/20