Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit Markkinatoimikunta 4.2.2014 Maarit Uusitalo
2 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E julkaisee joka toinen vuosi yhteisön laajuisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman. Ensimmäinen suunnitelma julkaistiin keväällä 2010 ja toinen 2012. 2. Alueellinen taso Siirtoverkonhaltijat julkaisevat joka toinen vuosi kymmenvuotisen alueellisen verkon kehittämissuunnitelman. Suomi on osa Itämeren suunnittelualuetta. 3. Kansallinen taso Siirtoverkonhaltija toimittaa sääntelyviranomaiselle joka toinen vuosi kymmenvuotisen kansallisen verkon kehittämissuunnitelman. 3.2.2014 Maarit Uusitalo
3 Ennustamisen vaikeudesta Koska tulevaisuuden täsmällinen ennustaminen on mahdotonta käytetään verkkosuunnittelun apuna skenaarioita Skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista tulevaisuuden kuvista Skenaarioissa analysoidaan siirtotarpeita ja niistä koituvia vahvistustarpeita Seuraavaksi mietitään mitä vahvistuksia tarvitaan että haluttuun siirtokapasiteettiin päästään Siirtotarve tarkasteltu eri skenaarioissa ja aikatasoissa
4 Kansallinen investointiohjelma pohjana 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Helsingin seudun verkon kehittäminen Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Keminmaa Pyhänselkä Hirvisuo Tuovila 2013-2023: 400 kv voimajohtoja noin 1500 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Ulvila Seinäjoki Huutokoski Lieto Forssa Hikiä Yllikkälä 3.2.2014 Maarit Uusitalo
5 Itämeren alueelle suunnitellut verkkovahvistukset vuoteen 2022 Pohjoismaiden väliset vahvistukset, uutta kapasiteettia 1400 MW Baltian integrointi Pohjoismaihin, uutta kapasiteettia 1350 MW Baltian integrointi Puolaan, uutta kapasiteettia 1000 MW Yhteydet Norjasta ja Tanskasta Länsi- Eurooppaan, uutta kapasiteettia 4500 MW Eri maiden sisäiset vahvistukset, jotka tekevät mahdolliseksi tuuli- ja ydinvoiman liittämisen sekä kasvavat rajasiirtokapasiteetit
6 Suomen sisäisen verkon riittävyys markkinoiden tarpeeseen Uudessa sähkömarkkinalaissa todetaan että tavoitteena on pitää Suomi yhtenä hinta-alueena. Neljäs 400 kv johto pohjois-etelä suunnassa on rakenteilla (valmis 2016) Viidennen johdon YVA on tehty ja reitti on valittu (suunnitteilla 2023)
7 P1-kapasiteetin riittävyystarkasteluja n.2025 asti
8 Katsaus tuleviin tehonsiirtoihin Suomi on tavallaan keskemmällä markkina-aluetta, pysyy kuitenkin yhtenä hinta-alueena Kaksisuuntainen siirto Venäjän rajalla tulee mahdolliseksi, nopeat markkinavaihtelut vaatisivat Viipurin jäykän linkin modernisointia Kapasiteetin lisäys tarpeen Suomen ja Ruotsin rajalla myös parantamaan käyttövarmuutta.
9 Suunnitellut verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteetin kasvattamiseksi Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina: Suomi Ruotsi 1. Kraftnät Åland on toteuttamassa yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen. Yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä rajasiirtokapasiteettia enimmillään 80 MW, toteutus 2015 2. Kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys suunniteltu 2025 Suomi Viro 3. Estlink 2 vuonna 2014 Suomi Venäjä 3.2.2014 4. Kahdensuuntainen tehonsiirto, suunniteltu toteutus vuoden 2014 aikana Maarit Uusitalo 1 2 3 4
10 Suomen ja Ruotsin välinen 3. yhdysjohto Kolmas AC-yhdysjohto on mukana Itämeren aluesuunnitelmassa ja ENTSO-E:n kymmenvuotisessa verkkosuunnitelmassa (TYNDP) Tällä hetkellä aikataulutettu vuoteen 2025 Arvioitu siirtokapasiteetin lisäys 500/800 MW verrattuna tilanteeseen, jossa nykyinen kapasiteetti on laskenut suurimman yksikön myötä
Fingrid välittää. Varmasti.