EU:n, Itämeren ja kansallinen verkonkehittäminen. Fingrid Verkkotoimikunta Petri Parviainen

Transkriptio

1 EU:n, Itämeren ja kansallinen verkonkehittäminen Fingrid Verkkotoimikunta Petri Parviainen

2 Sisältö: ENTSO-E 10 vuotisverkkosuunnitelma Itämeren alueen verkkojen kehitysnäkymät Fingridin verkkoinvestoinnit osana kokonaisuutta

3 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E:n on joka toinen vuosi hyväksyttävä ja julkaistava yhteisön laajuinen kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma. Yhteisön laajuiseen verkon kehittämissuunnitelmaan on sisällyttävä integroidun verkon mallintaminen, skenaarioiden laatiminen, Euroopan tuotannon riittävyysnäkymät sekä verkon häiriönkestävyyden arviointi. 2. Alueellinen taso Siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä ENTSO-E:n puitteissa alueellista yhteistyötä. Niiden on erityisesti julkaistava joka toinen vuosi alueellinen investointisuunnitelma, ja ne voivat sen perusteella tehdä investointipäätöksiä. 3. Kansallinen taso Siirtoverkonhaltijan on toimitettava joka vuosi sääntelyviranomaiselle kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma, joka perustuu nykyisiin ja ennakoituihin toimituksiin ja kysyntään.

4 ENTSO-E: a trans-european network Fully operational since July 2009 Represents 41 TSOs from 34 countries 525 million citizens served 828 GW generation 305,000 Km of transition lines managed by the TSOs 3,400 TWh/year demand 400 TWh/year exchanges Replaces former TSO organisations: ATSOI, BALTSO, ETSO, NORDEL, UCTE, UKTSOA

5 ENTSO-E suunnittelun alueryhmät

6 Entso-e:n Vuoden 2012 kymmenvuotissuunnitelma EU:n energiapolitiikan kolme ajuria: Yhteisten sähkömarkkinoiden kehittäminen (IEM) Uusiutuvan tuotannon verkkoon liittäminen (RES) Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden varmistaminen (SoS) n km Lähtökohtana käyttövamuus 21900km Lähtökohtana uusiutuvan tuotannon integrointi km Lähtökohtana markkinoiden edistäminen 18200km n. 100 projektia, n km n. 104 Mrd Vertailuna vuoden 2010 suunnitelmassa johtokilometrejä yhteensä n km

7 Itämeren alueen verkon kehittämisen ajurit Käyttövarmuus (Security of Supply) Arktinen alue tietyt rajoitetut alueet Baltiassa, Norjassa Markkinaintegraatio Baltian sähkömarkkinoiden integrointi Pohjoismaiden välisten yhteyksien lisäys Pohjoismaiden ja manner Euroopan välisten yhteyksien vahvistaminen lisääntyvän tuulivoiman vuoksi Saksan tehotasapainon muuttuminen Alueellinen tuulivoiman liittäminen Uusiutuvan tuotannon liittäminen (myös konventionaaliset) Alueellinen uusiutuvien liittäminen ja muutokset tehonsiirroissa Suurien yksiköiden liittäminen Verkon vahvistaminen pohjois-etelä suunnassa SoS km

8 Pääviestit ja haasteet Itämeren alueelta Pohjoismaissa korkea ylijäämä (Ruotsi, Norja) joka siirrettävä muualle Mikäli uusiutuvien tavoitteet saavutetaan niille asetetussa ajassa, on riski verkon vahvistumisen myöhästymisestä sisäisten verkon vahvistustarpeiden vuoksi EU-Venäjä rajapinnan epävarmuudet Tuotantolaitosinvestointeihin liittyvät epävarmuudet Baltian alue integroituu paremmin muuhun EU-sähkömarkkinoihin Siirtosuunta pohjoisesta etelään Itämeren alueella Saksan tehotasapainon muutos on merkittävä lyhyellä tähtäimellä Johtuen suuresta tuulivoiman integraatiosta on tärkeää huolehtia riittävästä säätökapasiteetista, joka voi jopa lisätä suunniteltujen johtohankkeiden hyötyjä

9 Muita haasteita Poliittisillä päätöksillä on vaikutusta verkon kehittämäisen haasteisiin Tanskassa päätös verkon kaapeloinnista, Baltian maissa poliittinen halu liittää Baltian alue muuhun EUalueeseen Uusiutuvien tavoitteet sovitaan EU-tasolla, mutta säännöstöt ja tukijärjestelmät luodaan kansallisesti Globaalit ympäristötavoitteet vs paikalliset ympäristövaikutukset, näkyy verkon suunnittelussa lupaprosessien pitkittymisenä.

10 Uusia yhteyksiä tarvitaan Lisääntyvä tuotanto, sekä tuulivoima että suunniteltu ydinvoima aiheuttavat lisää siirtotarvetta pohjoiseteläsuunnassa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Tehonsiirto pyrkii jatkamaan manner-eurooppaan, joten myös Skandinavian ja Manner- Euroopan välisille siirtoyhteyksille on tarvetta Samaan aikaan Baltian maiden välille ja Liettuasta Puolaan on tulossa yhteyksiä, uusi reitti pohjoisesta etelään

11 Projektit ->2016

12 Projektit

13 Fingridin investointiohjelma tukee alueellista kehitystä Verkon kehittämisen periaatteet on esitetty Fingridin verkon kehittämisen, rakentamisen ja kunnonhallinnan periaatteet dokumentissa Luodaan edellytykset Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumiselle Investointiohjelmassa on varauduttu 2500 MW tuulivoiman sekä kahden uuden ydinvoimalaitoksen verkkoon liittämiseen vuoteen 2020 mennessä Keskeisinä tavoitteina on varmistaa, että Fingridin hallinnassa oleva verkko on turvallinen sähkön siirrossa on korkea käyttövarmuustaso siirtokapasiteetti on riittävä markkinoiden tarpeisiin ympäristövaikutukset otetaan pitkäjänteisesti huomioon toiminta on kustannustehokasta Nämä tavoitteet toimivat lähtökohtina Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelmalle

14 Fingridin 10 vuoden verkkosuunnitelman yhteenveto Käyttövarmuus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä ohjaavia tekijöitä verkon suunnittelussa, ylläpidossa ja käytössä Käyttövarmuus Yhteydet Ruotsiin, Viroon ja myös Venäjälle tulevat kehittymään merkittävästi Suunnitteluprosessi ja toimintaympäristön muutokset Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä Entso-E:n ja Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöiden sekä alan toimijoiden kanssa Kiinteä osa verkon kehittämisprosessia. Kansainvälisesti kärkitasoa Ikääntymisen hallinta FINGRIDIN TEHTÄVÄT Kehittää voimajärjestelmää Siirtää toimintavarmasti sähköä Edistää sähkömarkkinoita Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Varauduttu ydinvoimaan ja tuulivoimaan. Tiivis yhteistyö alan toimijoiden kanssa

15 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Fenno-Skan 2 Seinäjoki - Tuovila Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Varavoima Hirvisuo (Ventusneva B) Tuovila 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos Keminmaa Pyhänselkä : 400 kv voimajohtoja noin 2000 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Seinäjoki Ulvila Huutokoski Lieto Forssa Hikiä Yllikkälä

16 Fingridin verkkoinvestoinnit MEUR Reservivoimalaitokset Rajayhteydet Kotimaan verkko Kustannukset esitetty vuoden 2010 tasossa ilman inflaatiokorjausta

17 Kantaverkon kehittyminen Purettavien 220 kv asemien muuntajat hyödynnetään muualla verkossa. Hyväkuntoiset 220 kv johdot otetaan 110 kv käyttöön 220 kv käytössä olevia 400 kv rakenteisia johtoja otetaan 400 kv käyttöön Muuntajien määrä ja teho 400/220 määrä 400/220 teho 400/110 määrä 400/110 teho 220/110 määrä 220/110 teho muuntajat yhteensä muuntajien teho yhteensä vuoden 2011 alussa vuoden 2020 lopussa uudet purettavat MVA 2000 MVA 800 MVA -700 MVA MVA MVA 5600 MVA 0 MVA MVA 2095 MVA 250 MVA MVA MVA MVA 6650 MVA MVA Kytkinlaitosten määrä ja johtojen pituus vuoden 2011 alussa vuoden 2020 lopussa nettomuutos uudet purettavat/ käytöstä poistettavat lisäys/vähennys käyttöjännitteen muuttamisesta 400 kv kytkinlaitokset kv johdot 4360 km 6310 km 1950 km 1740 km 0 km 210 km 220 kv kytkinlaitokset kv johdot 2480 km 1040 km km 0 km -620 km -820 km 110 kv kytkinlaitokset kv johdot 7490 km 7840 km 350 km 950 km km 610 km kytkinlaitokset yhteensä johdot yhteensä km km 860 km 2690 km km 0 km

18 Suunnitellut verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteetin kasvattamiseksi Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina: Suomi Ruotsi 1. Fenno-Skan 2 vuonna Kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys vuonna 2021 Suomi Viro 3. Estlink 2 vuonna 2014 Suomi Venäjä 4. Kahdensuuntainen tehonsiirto 2 5. Lisäksi Kraftnät Åland suunnittelee yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen

19 Fingrid välittää. Varmasti.