Tilannekatsaus. Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen

Transkriptio

1 Asiakohta 4 Tilannekatsaus Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Vaihejohtimen katkeaminen 110 kv johdolla aiheutti paikallisen 17 minuutin sähkökatkoksen Raaseporissa Toinen pääkisko vaurioitui tuulen aiheuttaman heilunnan vuoksi Vihtavuoressa. Ei sähköntoimituksen keskeytyksiä Nopean häiriöreservin lisäämiseksi useita neuvotteluja eri omistajien varavoimalaitoksista WWF organisoima Earth Hour valojen sammutus -tempaus klo ei juurikaan näkynyt koko maan sähkönkulutuksessa 1

2 Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Markkinoiden edistäminen Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Pohjoismaiset markkinat laajenivat Viroon Estlink-hinta-alue 1.4 avasi noin 250 MW kapasiteettia kumpaakin suuntaan Liettualaisomisteinen kapasiteetti tullee mukaan myöhemmin Transit-kustannusten vapaaehtoiset korvaussopimukset historiaan EU hyväksyi sitovan säädännön, joka vakiinnuttaa nykymenettelyn Fingrid erimielinen TEMin työryhmässä tehoreservijärjestelmän tarpeesta huippukulutustilanteissa ja pelisäännöistä Suomen ja Viron aluehintojen päiväkeskiarvo Keskimääräinen hintaero 7,9 /MWh sähkön markkinahinta oli yhtenevä jokaisella tunnilla Suomessa, Virossa ja Ruotsissa 45 /MWh 40 HEL EST

3 /MWh Suomen ja Viron alueintaeron pysyvyys Päiväkeskiarvo Pullonkaulatulo Viron ja Suomenvälisellä yhteydellä yhteensä t. Viron ja Suomen hinnat ovat eronnet 78 % ajasta. Viron ja Suomen välinen yhteys on ollut tarkastelujaksolla Elspotalueen tukkoisin raja. 2 0 Päivien määrä 300 Elspot-siirto Virosta - Suomeen tuntitasolla MWh Siirto Kapasiteetti Elspot-kapasiteetti on ollut pääsääntöisesti täysimääräisesti käytössä. Tyypillisesti vain Viron hinnan ja kulutuksen ollessa suurimmillaan, Elspotkapasiteettia on jäänyt hyödyntämättä. Elspot-kapasiteetista on hyödynnetty 93 %. Siirto on ollut 176 GWh ja maksimaalinen siirtomahdollisuus olisi ollut 189 GWh. 3

4 Kantaverkon perusratkaisut 1. vaihe noin 350 km voimajohtoja Yllikkälä (Lappeenranta) - Huutokoski (Joroinen) Ulvila - Kristiinankaupunki Hikiä (Hausjärvi) Forssa Forssan varavoimalaitos 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos 2. vaihe noin km voimajohtoja Ventusneva (Kokkola) Pyhänselkä (Muhos) 3. yhdysjohto Ruotsiin 3. vaihe noin 220 km voimajohtoa Lieto Forssa Keminmaa - Pyhänselkä (Muhos) 4. vaihe Uusien voimalaitosten vaatimat yhteydet ja varavoimalaitokset Investointien ajoittuminen ja investointiperusteet Varmuus 16 % Markkinat 21 % Tuuli 11 % Kunto 24 % Kuorma 12 % FIN6 16 % Perusteet Päätetty 455 Fenno-Skan 2 suunn suunn Markkinat Varavoiman lisäys MW suunn suunn suunn Varmuus, Tuuli Yllikkälä - Huutokoski B 400 kv -yhteys Markkinat, Varmuus Pohjanmaan 400 kv verkko suunn suunn Kunto, FIN6, Tuuli Lapin 220 kv verkon vahvistaminen suunn Kuorma Muut hankkeet Suunnitteilla 1201 Pohjanmaan 400 kv verkko 2. vaihe suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn Kunto, FIN6, Tuuli Estlink 2 suunn suunn suunn suunn suunn Markkinat FIN6 lähiverkko suunn suunn suunn suunn suunn FIN6 Kolmas AC-yhdysjohto Ruotsiin suunn suunn suunn suunn suunn suunn Varmuus, Markkinat, Tuuli Estlink 1 kantaverkkoyhtiölle suunn Markkinat Varavoiman lisäys 100 MW suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn Varmuus, FIN6, Tuuli Hikiä - Forssa kv -yhteys suunn suunn suunn Varmuus, Kunto Lieto - Forssa kv -yhteys suunn suunn suunn suunn suunn suunn Varmuus, Kunto Hyvinkää - Hikiä 400 kv -yhteys suunn suunn suunn suunn Kunto, Kuorma, Varmuus Muut hankkeet Markkinat=Markkinan edistäminen ja siirtojen hallinta, Varmuus=Käyttövarmuus, Tuuli=Tuulivoimaan varautuminen, sisäiseen Toteutus Kuorma=Kuormituksen kasvu, Kunto=Kuntoperusteinen, FIN6=FIN6 varautuminen, Häviö=Häviösäästöinvestointi käyttöön YVA / esisuunnittelu Kustannukset esitetty vuoden 2010 tasossa ilman inflaatiokorjausta 4

5 Käynnissä olevat investointiprojektit 2010 Rakentaminen valmistuu 2010 Vajukoski Multisilta Lieto Karjaa Inkoo Rauman 3. muunto Isoniemi-Vajukoski Lieto-Koroinen Hikiä-Vanaja Inkoo-Karjaa Rakentaminen käynnissä/käynnistyy 2010 Forssan varavoimalaitos Fenno-Skan 2 Espoo Tuovila Seinäjoki Uusnivala Muuntajatoimitukset Seinäjoki-Tuovila Ukkosjohdinvaihto, osa2 (220) (220) Tarjouspyyntö / sopimus 2010 EstLink2 Yllikkälä Huutokoski Varavoimalaitoksen kentät Anttilan asema Yllikkälä-Visulahti-Huutokoski Nurmijärvi-Hikiä, Hyvinkää-Hikiä Uusnivalan johtojärjestelyt Räntämäki-Kuninkoja Yleissuunnittelu Valmistuvia: Yllikkälä-Visulahti-Huutokoski Länsisalmi-Vuosaari Nurmijärvi-Hikiä Hikiä-Hyvinkää Räntämäki-Kuninkoja Käynnistyviä: Ulvila-Kristinestad Uusinivalan johtojärjestelyt Hikiä-Forssa Fenno-Skan 2 kaapelin valmistus käynnistynyt - ensimmäiset osaprojekti valmistuneet 800 MW; 500 kv; 315 milj. ; 200 km merikaapeli Valmistuneet osaprojektit (44 M / 157 M ): Rauma-Rihtniemi johdon muutostyö Fenno-Skanin elektrodin uusinta Rauman AC- laajennus +Rihtniemi Käynnissä: Kaapelin valmistus, konvertteriasemien rakentaminen, Finnböle-Dannebo voimajohdon rakentaminen, Finbölen AC asema käyttöönotto huhtikuussa 2010 Erityispiirteet: Elektrodi: hankala merioperaatio Rihtniemi Rauma: erittäin haastava uniikki tasasähköavojohto + jännitetasomuutos, vaativat rajajohto verkkokeskeytykset, jännitteen lähellä tehtävät työt 5

6 EstLink 2 etenee suunnitelmien mukaan 650 MW; 450 kv; 305 M ; 140 km merikaapeli Markkinoiden avautuminen Viron parlamentin päätös 1/2010 Estlink hinta-alue syntyi 4/2010 Framework Agreement Eleringin kanssa M EU:n tukipäätös odotettavissa lähiaikoina Ympäristö- ja merenpohjaselvitykset valmiit Rajajohto- ja vesilupahakemukset jätetty Hankkeen kyselyaineistot valmiit toukokuussa 2010 Kaapelin rantautumispaikka Porvoo, Nikuviken Uuden varavoimalaitoksen hankinta käynnistynyt - pääkoneisto tilattu 2 x 120 MW varavoimalaitoksen pääkoneiston toimittajaksi on italialainen Ansaldo Energia S.p.A Kuluvan vuoden aikana tehdään useita projektiin liittyviä erillishankintoja. Pääkoneistojen asennustyöt alkavat syyskuussa 2011 Varavoimalaitos valmistuu syksyllä 2012 Laitos rakennetaan Forssaan 6

7 Fingrid-konserni / Voitto ennen veroja Toteuma 2009 vs. Toteuma ,1 Kulutuksen kasvu Poikkeuksellisen suuret pohjoismaiset pullonkaulatulot (111 M ) Sähköjohd. -0,7 M Rahoitusjohd. -5,9 M Investointisuojaus. +0,6 M 35,1 Alhainen korkotaso jatkuu Jaksotuserot 2009 Kylmä talvi, korkea Suomen aluehinta Neuvottelukunta Asiakohta 7 Kantaverkkohinnoittelu tilannekatsaus Neuvottelukunta Pertti Kuronen 7

8 Kantaverkkohinnoittelu valmisteluprosessi Tavoite Kantaverkkotariffit Pohjoismaissa ja Euroopassa Toimenpiteet Tariffimuutokset Pohjoismaissa, kenelle kohdistettu ja miten Yhteenvetoa Euroopassa tehdyistä muutoksista ja historiaa Käsittely hallituksen ja neuvottelukunnan kokouksissa Kartoitettu tariffivaihtoehtoja ja miten asiaa on sovellettu muualla Sidosryhmät ja niiden odotukset Hinnoittelurakenteen muodostaminen Rakenteen valinta Hinnoittelu Asiakaskeskustelut Asiakkaat, sähkömarkkinat, sähköjärjestelmä, omistajat, kansantalous EU-kehitys ja sieltä tulevat raamit Rajauselvityksen vaikutukset tariffiin Tutkittu eri tariffirakenteita, sopivuutta Suomeen (esim. kiinteä teho, energia, tuotannon tehomaksu, häviökomponentti...) Neuvottelunnan työpaja Keskustelua hallituksessa, neuvottelukunnassa ja toimikunnissa sekä yksittäisten asiakkaiden kanssa Valitaan rakenne ja lasketaan sen asiakasvaikutukset Alustavat yksikköhinnat Syksyllä 2010 Täsmennykset periaatteisiin saadun palautteen perusteella Hinnoittelurakenne valmis 12/2010 Yksikköhinnat vuodelle 2012 syksyllä 2011 Fingrid - Euroopan tehokkaimpia kantaverkkoyhtiöitä Vuonna 2008 Fingridin kantaverkkotariffi Euroopan alhaisimpia (tutkimus 2009) Tulokset saman suuntaisia aikaisempien tariffivertailuiden kanssa Järjestäjä CEER (Council of European Energy Regulators) vuonna 2009 Euroopan regulaattoreiden benchmarking raportti vahvisti Fingridin tehokkuuden Mukana 22 eurooppalaista TSO:ta 19 maasta Kokonaistehokkuusvertailu: verkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä käyttötoiminta Tulokset: Fingrid on "poikkeuksellisen" tehokas kahden muun eurooppalaisen TSO:n kanssa Saman suuntaisia tuloksia muista benchmarktutkimuksista Nykyinen valvontajakso Fingridin kohtuullinen tuotto (EMV) Alustava laskelma 2009: alituottoa n. 90 M Vahvistettu alituotto n. 98 M 8

9 Fingrid - Euroopan tehokkaimpia kantaverkkoyhtiöitä Toimittamatta jäänyt sähköenergia Asiakastyytyväisyys Korkea käyttövarmuus Keskimääräinen häiriökeskeytys aika vuonna ,6 min/liityntäpiste (vuonna ,7 ) Siirtovarmuus Fingridin verkossa edelleen korkealla tasolla, vuonna ,9997 % Toimivat sähkömarkkinat Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä vuonna ,1 M (vuonna ,3 M ) Korkea asiakastyytyväisyys Pitkä perinne asiakaskunnalle kohdistetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla Neuvottelukunta Korkea Fingridin henkilöstön työtyytyväisyys Henkilöstökyselyt mittaavat työyhteisön ilmapiiriä ja yhteistyötä strategian toteuttaja Vertailu-aineiston huippuluokkaa Tuotantotariffin suuruus Euroopassa vuonna 2008 Tuotantotariffin kehitys lähivuosina G:n taso G -suhde (G/L) Norja Nousee Pienenee Ruotsi Nousee Säilyy Tanska Säilyy Pienenee Viro G=0, säilyy Säilyy Liettua Nousee Nousee Latvia G=0, säilyy Säilyy Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 EU komission päätös tulee (noin vuonna 2011) asettamaan tuotantotariffin yleiseksi tasoksi manner Euroopassa 0 0,5 /MWh (pl. häviöt). Pohjoismaissa tuotantotariffin maksimiarvo tulee olemaan manner Euroopan arvoa suurempi (0,7 1,2 /MWh). 9

10 Tariffin jakautuminen eri maissa teho- ja energiakomponenttiin Austria Belgium Bulgaria Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Great Britain Greece Hungary Power part Energy part Power part Energy part 21 % 79 % 34 % 66 % Ireland 47 % 53 % 0 % 100 % Italy 0 % 100 % 72 % 28 % Lithuania 15 % 85 % 67 % 33 % Netherlands 0 % 100 % 58 % 42 % Norway 0 % 100 % 44 % 56 % Poland 0 % 100 % 20 % 80 % Portugal 37 % 63 % 0 % 100 % Romania 82 % 18 % 21 % 79 % Slovak Republic 60 % 40 % 36 % 64 % Slovenia 61 % 39 % 59 % 41 % Spain 0 % 100 % 52 % 48 % Sweden Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 Kantaverkkopalvelun tariffikomponentit - nykyrakenne Kuormitus, otto Alue / jakelu verkko Kuormitus, anto Tuotanto FINGRID Kuormitus, anto Tuotanto Kulutus talvi / muu aika Kuormitus, otto Kulutus talvi / muu aika = Kantaverkon liityntäpiste 10

11 Kantaverkkopalvelun hinnoittelu Hinnoitteluperiaatteet: kustannustasoon perustuva hinnoittelu eurooppalainen kehitys läpinäkyvä ja yksinkertainen hinnoittelu Tariffikomponentit / kustannusvastaavuus: Kulutusmaksu (talviaika / muu aika) kattaa kantaverkon kiinteitä kustannuksia Kantaverkkoon anto (kuormitusmaksu, anto) kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit Kantaverkosta otto (kuormitusmaksu, otto) kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit Liityntäpistemaksu - kattaa esim. mittarointi- ja tiedonsiirtokustannuksia Neuvottelukunta Toimintaympäristö Eurooppalainen vaikutus kasvaa Toiminnan sääntely eurooppalaistuu: Lissabonin sopimus, 3. lakipaketti Energiaverkot ja sähkömarkkinat integroituvat Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy (ENTSO-E) Yhteiskunnallinen kehitys Suomen ilmasto ja energiastrategian toteuttaminen Haasteena varma sähkön toimitus ja toimivat sähkömarkkinat muuttuvassa toimintaympäristössä Voimajärjestelmän luonne muuttuu Investoinnit ja kustannukset kasvavat Kansainvälinen verkkosuunnittelu Voimajärjestelmä muuttuu vuorovaikutteisemmaksi Tuotannon omavaraisuuden korostuminen Suomessa Sidosryhmätarpeet kasvavat Tulevaisuudessa uusia sidosryhmiä ja tarpeita Selkeä tarve tariffikorotuksille Resurssien varmistaminen tärkeää 11

12 Tariffivaihtoehtoja - keskusteluun tasahinnoittelu (Suomi) pistekohtainen kantaverkkohinnoittelu (esim. Ruotsi ja Norja) eri tariffi eri jännitetasoille ("400 kv" vs. 110 kv) aiheuttamisperiaate tuotanto vs. kulutus energiapohjainen tehopohjainen talvi/kesätariffi liittymis/liityntäpistemaksu 12