SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA Yksikkökohtaiset osaohjelmat 2011-2025

1 (111) Sisällysluettelo Kansalaisopiston ympäristöohjelma... 2 Katu- ja viheralueiden sekä vesihuollon ympäristöohjelma... 7 Kaavoitus- ja kehityskeskuksen ympäristöohjelma... 16 Kirjaston ympäristöohjelma... 26 Koulujen ympäristöohjelma... 32 Liikuntapalveluiden ympäristöohjelma... 39 Nuorisopalveluiden ympäristöohjelma... 45 Päivähoidon ympäristöohjelma... 50 Rakennusvalvonnan ympäristöohjelma... 56 Ruokapalveluiden ympäristöohjelma... 63 Sosiaalityön ympäristöohjelma... 68 Talous- ja hallintokeskuksen ympäristöohjelma... 73 Terveyskeskuksen ympäristöohjelma... 78 Toimitilojen ympäristöohjelma... 85 Vanhustyön ympäristöohjelma... 97 Ympäristönsuojeluyksikön ympäristöohjelma... 103

2 (111) KANSALAISOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA SIPOON KUNTA 9.5.2011 PÄÄMÄÄRÄ: KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA YMPÄRISTÖASIOIDEN VÄLITTÄMINEN OPISKELIJOILLE. Tavoite 1: Ympäristöasioita ja kestävää kehitystä käsitellään mahdollisimman monen opetusaineen yhteydessä. Kansalaisopistossa järjestetään vuosittain 3-5 ympäristöön ja/tai kestävään kehitykseen liittyvää luentoa tai kurssia. Järjestetään mm. puutarhanhoitoon, entisöintiin, vaatteiden korjaukseen sekä kierrätykseen ja jätteiden käsittelyyn liittyviä kursseja. Mikäli ympäristöasiat eivät kuulu oppiaineen sisältöön, kerrotaan opiskelijoille kyseisen aineen opiskeluun liittyvistä käytännön ympäristöasioista (mm. käytettävien materiaalien alkuperä, jätehuoltokäytännöt). Ympäristön huomioiminen kuvataideopetuksessa: Käytetään kursseilla mahdollisimman myrkyttömiä ja lähellä tuotettuja materiaaleja. Tuuletetaan opetustilat tehokkaasti ja kerätään mahdollisesti syntyneet ongelmajätteet erikseen sekä toimitetaan ne ongelmajätteiden keräykseen. Ongelmajätteitä sisältävät astiat merkitään huolellisesti ja kerrotaan opiskelijoille, miten minkin aineen kanssa toimitaan. Ympäristön huomioiminen käsityön opetuksessa: Tekstiilityö oppiaineena huomioi hyvin kestävän kehityksen periaatteet. Opiskelijat voivat tehdä tuotteita, joita he itse tai heidän läheisensä käyttävät. Tällaisia tuotteita arvostetaan ja niitä käytetään mahdollisimman pitkään. Kursseilla voi korjata, pienentää, suurentaa, pidentää tai lyhentää, jotta ei tarvitse heittää pois. Käytetyistä materiaaleista voi kutoa mattoja tai tilkkutyötekniikoilla luoda muita kodin käyttö- tai taidetekstiilejä. Tekstiilityön kurssien ekologisuutta voi lisätä kertomalla opiskelijoille mm. käytettävien materiaalien mahdollisista ympäristövaikutuksista. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Kansalaisopiston rehtori. PÄÄMÄÄRÄ: MATERIAALIEN JA LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄ KULUTUS.

3 (111) Tavoite 2: Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020. Hankitaan pitkäikäisiä, huollettavia ja korjattavia tuotteita ja laitteita, joilla on toimivat huoltopalvelut ja varaosien käyttömahdollisuus. Valitaan toimittajia, jotka huolehtivat laitteiden asianmukaisesta kierrätyksestä tuotteen käytöstä poiston jälkeen. Itse tehtävissä tarjouspyyntöissä pyydetään soveltuvissa kohteissa tarjoajia liittämään tarjouksiin selvityksen tuotteen ympäristövaikutuksista sekä miten tarjoaja ottaa ympäristöasiat huomioon toiminnassaan. Laitehankinnoissa huomioidaan energian kulutus sekä energiamerkinnät ja valitaan energialuokkaan A kuuluvia laitteita. Tulostimia ja kopiokoneita uusittaessa pyydetään sellaiset tuotteet, joissa on 2-puoleisen tulostuksen mahdollisuus. Suositaan kotimaisia tuotteita, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Hankitaan ja käytetään kierrätettyjä huonekaluja ja tuotteita. Valitaan toimistotarvikevarastosta ympäristömerkittyjä (FSC, Joutsenmerkki) sekä uusiutuvista luonnonvaroista tehtyjä ja myrkyttömiä tuotteita (kopiopaperi, kynät, liimat ). Käytetään vanhoja kirjekuoria sisäisessä postissa. Aikataulu: Jatkuva; oman vaikutuspiiriin vallassa olevien hankintojen kohdalla aloitus heti, yleisiin kunnan hankintoihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti kysymällä Vastuuhenkilö: Kansalaisopiston rehtori. %-osuus hankinnoista, joissa ympäristönäkökohdat on huomioitu. Sellaisten tulostimien ja kopiokoneiden %-osuus, joissa on 2-puoleisuustoiminto. Tavoite 3: Vähennetään kuntaorganisaation toimistopaperin kulutusta 40 % vuoden 2009 kokonaistasosta (5040 riisiä) vuoteen 2015 mennessä suhteutettuna työntekijöiden/asiakkaiden määrään. Ensimmäisenä vuonna vähennys on 15 %. Vähennetään painettujen kurssiohjelmien ja toiminnassa käytettävien paperilomakkeiden tarvetta internetin kautta tapahtuvalla tiedotuksella. Käytetään kopiokoneen ja tulostimien pienennys- ja kaksipuolisuustoimintoja. Koko asiakirjojen kopioimisen tai tulostamisen sijaan tulostetaan vain ne sivut, joihin on tehty muutoksia. Korvataan paperimuodossa olevia kokousmuistioita, esityslistoja ja niiden liitteitä sähköpostilla.

4 (111) Muotoillaan tulostettavat asiakirjat paperia säästäviksi mm. pienentämällä kirjasinkokoa ja marginaaleja (kuitenkin varmistaen luettavuuden säilyminen). Käytetään tietokoneen esikatselutoimintoa ennen tulostamista. Kierrätetään asiakirjoja kopioinnin sijaan. Siirtyminen sähköiseen arkistointiin ja laskujen kiertoon (kun kunnassa on siihen olemassa organisaatio ja mahdollisuus). Tilataan lasku sähköisenä, mikäli myyjällä on kyseinen palvelu käytettävissään. Käytetään kokouksissa dataprojektoria paperikopioiden sijaan. Tehostetaan paperin hyötykäyttöä toimittamalla sitä päiväkodeille tai käyttämällä sitä omassa toiminnassa suttupaperina. Selvitetään mahdollisuus käyttää uusiopaperia sellaisissa toiminnoissa, joissa ei vaadita arkistokelpoista paperia. Vastuuhenkilö: Opistosihteeri. Kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus, riisiä / vuosi. PÄÄMÄÄRÄ: ENERGIAN JA VEDEN SÄÄSTÄVÄ KÄYTTÖ. Tavoite 4: Kiinnitetään vuosittain järjestelmällisesti huomiota energian ja veden kulutuksen vähentämiseen. Kiinnitetään huomio valaistuksen tarpeellisuuteen: hyödynnetään luonnonvaloa ja sammutetaan valot kun poistutaan 30 minuutiksi tai pidemmäksi aikaa työhuoneesta. Mikäli jossain kohteessa valaistusta on ylimäärin, pyydetään talonmiestä poistamaan joitain loisteputkia lampuista. Valaistusta uusittaessa pyydetään soveltuviin kohteisiin valojen ohjaukseen liiketunnistimia ja muuta automatiikkaa. Varmistetaan, että opetustiloista poistuttaessa sammutetaan valot ja suljetaan ikkunat. Kytketään kopio- ja tietokoneiden virransäästöohjelmat päälle ja sammutetaan laitteet ja näytöt poistuttaessa työpaikalta (tarvittaessa it-osaston tuella sekä heidän asiaa koskevat ohjeensa huomioiden). Näytöt voi sammuttaa myös keskellä päivää koneen ollessa käyttämättä. Tuuletetaan nopeasti ristivedolla. Pidetään tietoisku-tyyppisiä muistutuksia henkilökunnalle valojen ja laitteiden sammuttamisesta sekä tarvittaessa laitetaan seinille muistutukset.

5 (111) Ilmoitetaan vuotavista hanoista ja wc:stä heti huoltomiehelle. Aikataulu: Jatkuva Vastuuhenkilö: Koko henkilökunta PÄÄMÄÄRÄ: JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN JA HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN. Tavoite 5: Sekajätteen määrän vähentäminen ja tehokas hyötyjätteen lajittelu. Ongelmajätettä ei joudu sekajätteen joukkoon. Kerrotaan kurssien alussa opiskelijoille käytettävistä materiaaleista ja kansalaisopiston jätehuoltokäytännöistä. Hyödynnetään paperijätettä opiskelussa soveltuvin osin paperimassatöihin. Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön paperi, kartonki ja pahvi, (biojäte) sekä SER- ja ongelmajätteet. Pyydetään toimitilapalveluita toimittamaan tarvittaessa lisää jäteastioita. (Lasi- ja metallijätteet voidaan toimittaa kunnallisiin hyötyjätepisteisiin, sillä toistaiseksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei kerää metallia kiinteistöiltä.) Huolehditaan aina ongelmajätteiden oikeasta käytöstä ja hävittämisestä. Peruutetaan turhat postin mukana tulevat mainokset ja lehdet. Käytetään kertakäyttöastioiden sijasta pestäviä astioita. Kierrätetään huonekalujen uusimisen yhteydessä vanhat huonekalut. Toimistohuonekalujen on suositeltavaa olla ensisijaisesti huone-, ei henkilökohtaisia. Vastuuhenkilö: Opetukseen liittyvät ongelmajätteet: kyseisten aineiden opettajat. PÄÄMÄÄRÄ: SIPOON KUNNAN VIRKAMATKALIIKENTEESTÄ AIHEUTUVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI.

6 (111) Tavoite 6: Virka-ajojen sekä oppilaiden liikkumisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten minimointi. Vähennetään asiakkaiden liikkumistarvetta tarjoamalla mahdollisimman paljon informaatiota sekä kursseille ilmoittautumismahdollisuus internetissä. Toimitaan paikallisella tasolla laaja-alaisesti ja hyödynnetään kunnan koulujen tiloja toiminnassa. Käytetään mm. kokousmatkoilla kimppakyytejä. Noudatetaan taloudellista ajotapaa. Käytetään lyhyillä asiointimatkoilla henkilökunnan käyttöön tarkoitettua polkupyörää, mikäli sellainen otetaan käyttöön. Aikataulu: Vastuuhenkilö: PÄÄMÄÄRÄ: YMPÄRISTÖASIAT JA YMPÄRISTÖOHJELMA OVAT KIINTEÄ OSA TOIMINTAA. Tavoite 7: Ympäristöasiat huomioidaan osana työpaikan arkea. Ympäristöohjelma ja siihen liittyvät toimintatavat ovat vakiintuneet osaksi yksikön toimintaa. Yksikössä tehdään yhteistyötä ympäristöohjelmaan tutustumiseksi ja sen käyttöönoton helpottamiseksi. Nimetään jokaiselle ympäristöön vaikuttavalle toiminnolle vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että kaikki yksikössä kyseistä toimintoa suorittavat ovat tietoisia toiminnon ympäristövaikutuksista ja oikeista toimintatavoista haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Järjestetään säännöllisesti tietoisku-tyyppistä koulutusta yksikön henkilökunnalle (esimerkiksi 2- puoleinen kopiointi ja tulostus, taloudellinen ajotapa). Liitetään ympäristöohjelma osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä. Vastuuhenkilö: Kansalaisopiston rehtori.

7 (111) KATU- JA VIHERALUEIDEN SEKÄ VESIHUOLLON YMPÄRISTÖOHJELMA SIPOON KUNTA 9.5.2011 PÄÄMÄÄRÄ: MONIMUOTOISEN LUONNON JA SEN EDELLYTYSTEN SEKÄ MAISEMALLISTEN ARVOJEN JA LUONNON PAIKALLISTEN ERITYISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN SIPOOSSA. Tavoite 1: Kunnan puistot ja viheralueet hoidetaan ekologisesti ja ympäristöystävällisesti edistäen luonnonsuojelua ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankitaan kuntaan yksipuoleisen kasvillisuuden omaavien puistojen lisäksi monimuotoisempia ja luonnontilaisempia puistoalueita. Luodaan virkistysalueita suunniteltujen asuinalueiden läheisyyteen yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Tehdään kunnan omistamille suojelualueille käyttö- ja hoitosuunnitelmat yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Puistoille tehdään ympäristönäkökohtia sisältävät hoito-ohjeet. Kemiallisia torjunta-aineita käytetään mahdollisimman vähän, ja käytettävät aineet kuormittavat luontoa mahdollisimman vähän. Hyödynnetään istutusalustoilla kuorihumuskatetta rikkaruohojen torjunnassa. Lannoitteena käytetään luonnonlantaa. Perustetaan ketoja tai muita viljelyksiä kunnan peltomaille kuntalaisten käytettäväksi (mm. auringonkukkia, pellavaa ja yrttejä). Käytetään työkoneissa biopolttoainetta ja teräketjuöljyä. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää viheralueiden kastelussa raaka- ja sadevettä sekä hulevesiä. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Puutarhuri Tavoite 2: Luonnonvaraisen luonnon ja vanhojen metsien sirpaloitumisen ja kulumisen ehkäisy. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalitaan, ja myös taajamametsien hyvinvointi on turvattu.

8 (111) Toimenpidekieltoalueiden ja asutuksen lähimetsien metsänhakkuista ei aiheudu mainittavia haittoja maisemalle tai virkistysalueiden käytölle. Kuntalaisten ja viranomaisten vuorovaikutusta lisätään sekä kehitetään Sipoosta viihtyisä ja kokemusrikas asumis- ja virkistymisympäristö. Metsäsuunnitelman uusimisen yhteydessä vuonna 2012 esitellään useita erilaisia ehdotuksia metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä niiden taloudellisia seurauksia. Tutkitaan, soveltuisiko jokin osa kunnan metsistä METSO-ohjelmaan. Lisätään metsänhoidollista yhteistyötä ja neuvontaa ympäristönsuojelun, kaavoituksen ja viheralueiden hoitajien välillä. Tehdään yhteistyötä myös metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksen kanssa, jotta taajamien läheisessä metsänhoidossa ja hakkuissa huomioidaan virkistyskäytön edellytykset ja maisemanhoito. Hakkuissa käytetään soveltuvissa kohteissa pienaukkomenetelmää, jolloin metsässä on jatkuvasti eri-ikäistä puustoa. Lisätään tiedotusta asukkaille ennen heidän lähiympäristönsä hakkuiden aloittamista esimerkiksi tiedotustilaisuuksilla. Haketetaan / hyödynnetään muuten taajamien virkistysmetsistä virkistyskäyttöä häiritsevät risut ja oksat metsänhoidollisten toimenpiteiden jälkeen. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Puutarhuri PÄÄMÄÄRÄ: MATERIAALIEN JA LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄ KULUTUS Tavoite 3: Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020. Tehdään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa hankintojen ympäristönäkökohtiin liittyvän tiedon lisäämiseksi. Kerrotaan tuotteiden valmistajille ja myyjille halukkuudesta käyttää ympäristöystävällisiä tuotteita. Itse tehtävissä tarjouspyyntöissä pyydetään soveltuvissa kohteissa tarjoajia liittämään tarjouksiin selvitys tuotteen ympäristövaikutuksista sekä miten tarjoaja ottaa ympäristöasiat huomioon toiminnassaan. Hankitaan pitkäikäisiä, huollettavia ja korjattavia tuotteita ja laitteita, joilla on toimivat huoltopalvelut ja varaosien käyttömahdollisuus. Laitehankinnoissa huomioidaan energian kulutus

9 (111) sekä energiamerkinnät ja valitaan energialuokkaan A kuuluvia laitteita. Valitaan toimittajia, jotka huolehtivat laitteiden asianmukaisesta kierrätyksestä tuotteen käytöstä poiston jälkeen. Ajoneuvokaluston sekä ajoneuvojen rengasvalinnoissa huomioidaan ympäristöystävällisyys, kuten mitoitus tarkoituksen mukaan, pieni polttoaineen kulutus ja vähäpäästöisyys. Omissa toimitiloissa hankitaan ja käytetään kierrätettyjä huonekaluja, jotka ovat yhteensopivia vanhojen kalusteiden kanssa. Tulostimia ja kopiokoneita uusittaessa pyydetään sellaiset tuotteet, joissa on 2-puoleisen tulostuksen mahdollisuus. Valitaan toimistotarvikevarastosta ympäristömerkittyjä (FSC, Joutsenmerkki) sekä uusiutuvista luonnonvaroista tehtyjä ja myrkyttömiä tuotteita (kopiopaperi, kynät, liimat ). Aikataulu: Jatkuva; oman vaikutuspiiriin vallassa olevien hankintojen kohdalla aloitus heti, yleisiin kunnan hankintoihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti kysymällä. Vastuuhenkilö: %-osuus hankinnoista, joissa ympäristönäkökohdat on huomioitu. Sellaisten tulostimien ja kopiokoneiden %-osuus, joissa on 2-puoleisuustoiminto. Tavoite 4: Vähennetään kuntaorganisaation toimistopaperin kulutusta 40 % vuoden 2009 kokonaistasosta (5040 riisiä) vuoteen 2015 mennessä suhteutettuna työntekijöiden/asiakkaiden määrään. Ensimmäisenä vuonna vähennys on 15 %. Käytetään kopiokoneen ja tulostimien pienennys- ja kaksipuolisuustoimintoja. Koko asiakirjojen kopioimisen tai tulostamisen sijaan tulostetaan vain ne sivut, joihin on tehty muutoksia. Korvataan paperimuodossa olevia kokousmuistioita, esityslistoja ja niiden liitteitä sähköpostilla. Muotoillaan tulostettavat asiakirjat paperia säästäviksi mm. pienentämällä kirjasinkokoa ja marginaaleja (kuitenkin varmistaen luettavuuden säilyminen). Kierrätetään asiakirjoja kopioinnin sijaan. Siirtyminen sähköiseen arkistointiin ja laskujen kiertoon (kun kunnassa on siihen olemassa organisaatio ja mahdollisuus). Tilataan lasku sähköisenä, mikäli myyjällä on kyseinen palvelu käytettävissään. Käytetään kokouksissa dataprojektoria paperikopioiden sijaan. Tehostetaan paperin hyötykäyttöä toimittamalla sitä päiväkodeille, lasten piirustuspaperiksi odotustiloihin ja käyttämällä omassa toiminnassa suttupaperina.

10 (111) Selvitetään mahdollisuus käyttää uusiopaperia sellaisissa toiminnoissa, joissa ei vaadita arkistokelpoista paperia. Vastuuhenkilö: Kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus, riisiä / vuosi. PÄÄMÄÄRÄ: ENERGIANSÄÄSTÖN EDISTÄMINEN. Tavoite 5: Kiinnitetään vuosittain järjestelmällisesti huomiota energian kulutuksen vähentämiseen. Kunnan katu- ja ulkovalaistus on energiatehokasta, ja uusia teknisiä systeemejä, tuotteita ja ratkaisuja käytetään suositusten ja lainsäädännön mukaisesti. Tehdään ulkovalaistuksen kartoitus ja kehittämissuunnitelma. Uusilla rakennettavilla alueilla käytetään valaisimina elohopealamppujen sijasta energiatehokkaampaa tekniikkaa. Kun lamppuvarasto loppuu, ei käytetä katu- ja ulkovalaistuksessa energiatehottomia elohopealamppuja vaan uutta tekniikkaa ja tuotteita. Omissa toimitiloissa kiinnitetään huomio valaistuksen tarpeellisuuteen: hyödynnetään luonnonvaloa ja sammutetaan valot kun poistutaan 30 minuutiksi tai pidemmäksi aikaa työtilasta. Kytketään kopio- ja tietokoneiden virransäästöohjelmat päälle ja sammutetaan laitteet ja näytöt poistuttaessa työpaikalta (tarvittaessa it-osaston tuella sekä heidän asiaa koskevat ohjeensa huomioiden). Näytöt voi sammuttaa myös keskellä päivää koneen ollessa käyttämättä. Pidetään tietoisku-tyyppisiä muistutuksia henkilökunnalle valojen ja laitteiden sammuttamisesta sekä tarvittaessa laitetaan seinille muistutukset. Vastuuhenkilö: Aluemestari PÄÄMÄÄRÄ : JÄTEVESIKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN.

11 (111) Tavoite 6: Vuonna 2017 kunnallisen viemäriverkoston piirissä on noin 68 % ja vuonna 2025 noin 80 % väestöstä. Edistetään hulevesien ympäristöystävällistä käsittelyä. Viemäriverkostoa laajennetaan uusille asemakaavoitetuille sekä haja-asutusalueille. Viemäriverkoston laajennuksessa ensisijalla ovat pohjavesialueet sekä vesistöjen läheisyydessä olevat alueet. Hulevesien johtaminen suunnitellaan ja toteutetaan uusilla kaava-alueilla yhdessä kaavoitusyksikön kanssa. Hulevesien johtamisessa hyödynnetään avoimia uomia, imeytystä ja kosteikkoja suljettujen putkien sijasta. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Kuntatekniikan päällikkö PÄÄMÄÄRÄ : JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN JA HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN. LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ VOIDAAN KORVATA UUSIOKÄYTTÄMÄLLÄ VANHOJA MATERIAALEJA. Tavoite 7: Ylijäämämaiden uusiokäyttöä tehostetaan: 30 % käytetään lähialueiden kohteissa ja 30 % toimitetaan muualle. Ylijäämämaiden kuljetusmatkoja pienennetään. Kantojen hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään ja edistetään. Hyödynnetään ylijäämämaita etenkin kunnan omissa rakennuskohteissa. Suunnitellaan ylijäämämaiden käyttö kaavoituksella määriteltyjen edellytysten mukaisesti; sijoitus lähelle syntypaikkaa ja selvitetään mahdollisuus hyödyntää ylijäämämassat seuraavassa kohteessa hankkeita aikatauluttamalla. Tehdään yhteistyötä ja annetaan ehdotuksia kaavoittajille sopivien hyödyntämiskohteiden sekä varastointi- /läjitysalueiden löytämiseksi. Selvitetään yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa tarvittavat suunnitelmat tai ympäristölupakäytännöt. Alueiden sijoittamisessa huomioidaan rakennettavien kohteiden läheisyys, asuinalueiden sijainti, mahdolliset suojelualueet, ja vieraslajien leviäminen. Edistetään kaava-alueiden massatasapainon saavuttamista yhteistyössä kaavoitusyksikön kanssa erityisesti kerrostalovaltaisilla alueilla. Pyydetään maankäyttöyksikköä ja KEKEä ostamaan ja osoittamaan alueita louheiden tilapäiseen varastointiin rakennettavien alueiden läheisyydestä. Suunnitellaan kunkin alueen / hankkeen massatasapaino sen ollessa ajankohtaista.

12 (111) Käytetään ylijäämämaita meluvalleissa ja maisemointikohteissa tai toimitetaan ne muuhun hyötykäyttöön mahdollisimman lähellä sijaitseviin kohteisiin. Maisemoidaan meluvallit. Hyödynnetään kalliolouhetta ja betonimursketta katurakenteissa. Asetetaan tarjouspyynnöissä urakoitsijoille vaatimukset sitoutua ylijäämämaiden hyödyntämistavoitteisiin. Tehdään yhteistyötä alueella toimivien maansiirto-, rakennus- ja jätealan yrittäjien kanssa. Hyödynnetään kasvualustoiksi soveltuvia ylijäämämassoja puistojen ja viheralueiden hoidossa. Tehdään yhteistyötä mittaus- ja kiinteistöyksikön kanssa sopivan varastointialueen löytämiseksi kannoille ja kivilouheelle sekä haetaan tarvittava varastointilupa (+ mahdolliset muut tarvittavat luvat). Kantojen kuivatuksen ja kivien poiston jälkeen haketetaan kannot ja käytetään hake mm. istutusalueilla ja kuntopoluilla. Selvitetään, voiko kantojen hyödyntämisessä tehdä yhteistyötä energiayhtiön kanssa. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Julkaisu Selvitys ylijäämämaiden hyötykäytöstä ja aurauslumien sijoittamisesta. Kuopion kaupunki, tekninen virasto. 7.12.2009. Tavoite 8: Sekajätteen määrän vähentäminen ja tehokas hyötyjätteen lajittelu. Ongelmajätettä ei joudu sekajätteen joukkoon. Työmailla on toimiva jätehuolto. Jätelaitos ja kunta (ympäristönsuojeluyksikkö, katu- ja viheralueet) parantavat yhteistyötään kartoittamalla tarpeen ja laativat selvityksen alueista, joissa yhteistyötä tulee lisätä. Hyödynnetään työmailta ja muusta toiminnasta ylijääneitä materiaaleja muissa kohteissa voimassa olevat säädökset huomioiden. Tehdään yhteistyötä kaavoitus- ja mittaus- ja kiinteistöyksikön kanssa lumien läjityspaikkojen määrittelemiseksi. Lumen läjityspaikat valitaan pohjavesialueiden ulkopuolelta ja siten, että sulamisvedet eivät kulkeudu suoraan vesistöihin. Selvitetään yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa tarvittavat lupakäytännöt sekä tarvittavat toimet sulamisvesien käsittelemiseksi. Hyödynnetään lumenkaatopaikoilta tulevaa hiekoitushiekkaa mahdollisuuksien mukaan (mm. puistokäytävissä).

13 (111) Kaikki puutarhajäte kompostoidaan. Työmailla huomioidaan rakennusjätteen osalta kunnan jätehuoltomääräykset. Tehdään isoille työmaille jätehuoltosuunnitelmat ja edellytetään niitä myös alihankkijoilta. Haitallisten ja vaarallisten aineiden (mm. öljy, polttoaineet) käsittely ja varastointi tehdään siten, että aineita ei kulkeudu maaperään tai muuhun ympäristöön. Varmistetaan tarvittavalla koulutuksella, että kaikki aineita käsittelevät henkilöt tuntevat oikeat menettelytavat. Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön paperi, kartonki ja pahvi, biojäte, lasi sekä SER. Polttokelvottoman jätteen (mm. pvc) lajittelussa noudatetaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ohjeistuksia. Omissa toimitiloissa käytetään kokouksissa ja tilaisuuksissa kertakäyttöastioiden sijasta pestäviä astioita. Käytetään vanhoja kirjekuoria sisäisessä postissa. Peruutetaan turhat postin mukana tulevat mainokset ja lehdet. Uusia huoneluja ja laitteita hankittaessa valitaan sellaiset, jotka sopivat yhteen vanhojen kanssa. Huonekalujen on suositeltavaa olla ensisijaisesti huone-, ei henkilökohtaisia. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kierrätetään huonekalujen uusimisen yhteydessä vanhat huonekalut. Vastuuhenkilö: Tavoite 9: Katupölystä aiheutuvien haittojen ehkäisy. Tarkistetaan asuinalueiden nopeusrajoituksia. Hienojakoista hiekkaa ei käytetä hiekoituksessa. Poistetaan hiekoitushiekka kaduilta kosteana ja mahdollisimman aikaisin keväällä. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Aluemestari

14 (111) PÄÄMÄÄRÄ: SIPOON KUNNAN VIRKAMATKALIIKENTEESTÄ AIHEUTUVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI. Tavoite 10: Virka-ajojen ympäristövaikutusten minimointi. Sipoon kunnan sisäiset kuljetukset hoidetaan yhteistyössä muiden osastojen ja yksiköiden kanssa. Tilataan työmailla tarvittavat materiaalit suoraan paikan päälle, ja toimitetaan yli jääneet materiaalit mahdollisuuksien mukaan suoraan seuraavalle työmaalle. Kunnossapitoliikenteen ja kuljetusten suunnittelussa huomioidaan ajojen ja reittien mahdollisimman lyhyet siirtymämatkat ja vältetään tyhjäkäyntiä. Yhdistetään kuljetuksia mahdollisimman paljon ja tehdään kuljetusten tarveharkintaa yhdessä muiden kunnan toimijoiden kanssa, jotta ulkoisten kuljetusyrittäjien käyttötarve olisi mahdollisimman pieni. Noudatetaan taloudellista ajotapaa. Käytetään mm. kokousmatkoilla kimppakyytejä. Aikataulu: Vastuuhenkilö: PÄÄMÄÄRÄ: YMPÄRISTÖASIAT JA YMPÄRISTÖOHJELMA OVAT KIINTEÄ OSA TOIMINTAA. Tavoite 11: Ympäristöasiat huomioidaan osana työpaikan arkea. Ympäristöohjelma ja siihen liittyvät toimintatavat ovat vakiintuneet osaksi yksikön toimintaa. Yksikössä tehdään yhteistyötä ympäristöohjelmaan tutustumiseksi ja sen käyttöönoton helpottamiseksi. Nimetään jokaiselle ympäristöön vaikuttavalle toiminnolle vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että kaikki yksikössä kyseistä toimintoa suorittavat ovat tietoisia toiminnon ympäristövaikutuksista ja oikeista toimintatavoista haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Osallistutaan oman toimialan ympäristöasioita koskeviin koulutuksiin ja seminaareihin. Järjestetään säännöllisesti tietoisku-tyyppistä koulutusta yksikön henkilökunnalle. Liitetään ympäristöohjelma osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä.

15 (111) Vastuuhenkilö:

16 (111) KAAVOITUS- JA KEHITYSKESKUKSEN YMPÄRISTÖOHJELMA SIPOON KUNTA 9.5.2011 PÄÄMÄÄRÄ: SIPOON YHDYSKUNTARAKENTEESSA NÄKYVÄT KAIKKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSA-ALUEET, MUKAAN LUKIEN ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA ENERGIANSÄÄSTÖN EDISTÄMINEN. Tavoite 1: Kunnan kasvutavoitteisiin liittyvissä kaavoituspäätöksissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Sipoon yhdyskuntarakenne on yhtenäinen. Asutus on ekologisesti kestävää keskittyen taajamiin tai haja-asutusalueilla kyläkeskuksiin. Laaditaan maankäytön ekologisuutta ja kestävää kehitystä lisääviä strategioita ja suunnitelmia. Osallistutaan Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan sekä KUUMA-kuntien strategiseen ilmastoohjelmaan. Uusilla suunnittelualueilla huomioidaan ekotehokkuus yhtenä pääkriteerinä. Edistetään asuin- ja työpaikkarakentamisen sijoittumista taajamiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien pariin, keskitetään haja-asutusalueilla rakentaminen kyläkeskuksiin. Sijoitetaan peruspalvelut ja vähittäiskaupan toiminnot siten, että mahdollisimman moni kuntalainen saavuttaa palvelut ilman oman auton käyttöä. Säilytetään uusilla asuinalueilla mahdollisuudet päästä kävellen tai polkupyörällä virkistysalueille. Aikataulu: Jatkuva Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet. Taajama-asteen kehitys. Sibbesborg; Söderkullan kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Tavoite 2: Kunnan yhdyskuntarakenteessa kehitetään keskustaajamia ja niiden palvelu- ja työpaikkaomavaraisuutta. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan vaikutukset ilmastonmuutokseen. Taajamarakenteet ovat tiiviitä, jolloin liikenteestä ja muusta energian käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt pysyvät kohtuullisina ja maata ja luontoalueita säästyy.

17 (111) Ekologiset asuinmuodot toimivan joukkoliikenteen piirissä tai kävely - tai pyöräilyetäisyydellä palveluista ovat houkuttelevia, yksityisautoilun tarve vähenee. Kunnassa on kevyen liikenteen väyliä taajamien välillä. Uusien alueiden kaavoittamisen vaihtoehtona tiivistetään taajamarakennetta ja lisätään rakentamista jo kaavoitetuilla alueilla. Ohjataan kaavoituksella alueiden liikennettä tarkoituksenmukaiseksi ja pyritään vähentämään yksityisautoilun tarvetta. Arvioidaan suurten maankäyttö- ja rakennussuunnitelmien yhteydessä kasvihuonekaasupäästöt. Huomioidaan uusien alueiden suunnittelussa uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä tonttien sijoittaminen ilmastollisesti suotuisasti. Edistetään kaavoissa ja tontinluovutusehdoissa lämmitystapoja, jotka perustuvat ensisijaisesti maakaasulla tai kierrätysenergialla tuotettuun kaukolämpöön ja/tai kiinteistökohtaisiin, uusiutuviin energiaan perustuviin ratkaisuihin (esim. aurinkopaneeli, lämpöpumppu, pientuulivoima, pellettikattila tai vastaava). Aikataulu: Kasvihuonekaasupäästöjen arviointi menetelmien kehityttyä. Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet. Tontinluovutusehdot; sitovan ehdon %-osuus toteutuneissa kaupoissa. Tavoite 3: Asuinalueiden suunnittelussa otetaan huomioon rakennetun ympäristön alueelliset ja maisemalliset erityispiirteet sekä turvallinen ja terveellinen asuinympäristö. Maiseman erityispiirteet otetaan huomioon kaavoja laadittaessa. Selvitetään asuinalueiksi suunniteltujen alueiden maaperän terveyteen vaikuttavat ominaisuudet (mm. radontilanne). Huomioidaan maankäytön suunnittelussa ja tonttien myynnissä teollisuustonttien sijoittaminen. Selvitetään mahdolliset haittavaikutukset ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Katu- ja tieliikenteestä aiheutuvaa melua vähennetään varaamalla kaavoihin riittävästi suojaviheralueita sekä meluesteitä, kuten meluvalleja. Tehdään yhteistyötä katu- ja viheralueyksikön kanssa ylijäämämaiden käyttämiseksi esimerkiksi meluesteissä sekä viherrakentamisessa. Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet.

18 (111) PÄÄMÄÄRÄ: MONIMUOTOISEN LUONNON JA SEN EDELLYTYSTEN SEKÄ MAISEMALLISTEN ARVOJEN JA LUONNON PAIKALLISTEN ERITYISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN SIPOOSSA. Tavoite 4: Sipoossa säilytetään rakentamattomia alueita alueelle ominaisten metsä- ja luontotyyppien, virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden sekä kansallismaiseman säilyttämiseksi. Taajama-alueiden laajeneminen ei johda eliölajiston köyhtymiseen Sipoossa. Sipoolaisilla on hyvät mahdollisuudet liikkua suurilla ja yhtenäisillä, taajamametsiä luonnontilaisemmilla alueilla sekä lähiympäristönsä viheralueilla. Herkkiä alueita suojellaan häiriöltä ja kulumiselta määrittämällä tarvittavat reitistöt osayleiskaavoissa. Kiinnostavia, viihtyisiä ja luonnonläheisiä viheralueita, ulkoilualueita sekä puistoja on tiiviin asutuksen lähellä. Kaavoitetaan sellaisia alueita, jotka parhaiten sopivat luonnon- ja maisemaoloiltaan rakennettaviksi. Keskitetään kaavoitusta jo rakennettujen alueiden yhteyteen. Hyödynnetään kartoituksilla saatua tietoa rauhoitettujen / uhanalaisten lajien esiintymispaikoista ja tehdään päätöksiä rakentamatta jätettävistä alueista. Taataan kaavoituspäätöksillä monimuotoisten elinympäristöjen säilyminen. Huomioidaan alueita kaavoitettaessa suojelualueet, niiden reunavyöhykkeet ja yhteydet suojelualueiden välillä. Sipoonkorven laaja ja yhtenäinen alue säilytetään. Turvataan kaavoituspäätöksillä taajama-alueilla esiintyvien rauhoitettujen / uhanalaisten lajien ja niiden esiintymispaikkojen säilyminen. Tiedotetaan harkinnanvaraisesti myös alueen asukkaille alueella esiintyvistä erityisistä lajeista sekä tarvittavista suojelutoimenpiteistä. Kaavasuunnittelussa huomioidaan taajamapuistojen tarve. Otetaan esille ja tehdään ehdotuksia kuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä kaavasuunnittelussa. Tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan sisällä kaavoituksen, luonnonsuojelun sekä viheralueiden hoidon välillä. Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet

19 (111) Tavoite 5: Sipoossa on yhtenäinen viheralueverkosto: suojelualueiden, vesialueiden, suurien metsäalueiden sekä muiden viheralueiden välille luodaan ja pidetään yllä viheryhteyksiä ja ekologisia käytäviä. Viheralueverkoston toteutumista seurataan yleiskaavatasolla viiden vuoden välein. Yksittäisten, toisistaan erillisten viheralueiden sijaan suositaan toisiinsa yhteydessä olevia viheralueita. Luodaan taajama-alueetkin kattava viherverkosto sekä viher- ja luonnonsuojelualueita yhdistävät ekologiset, riittävän leveät käytävät Sipooseen. Tehdään asiassa tarvittaessa yhteistyötä naapurikuntien kanssa kattavan viherverkoston luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet. Viheralueverkoston toteutuminen. Sipoon viher- ja virkistysaluestrategia PÄÄMÄÄRÄ: VESIEN SUOJELU JA JÄTEVESISTÄ AIHEUTUVAN KUORMITUKSEN PIENENTÄMINEN. Tavoite 6: Suunnittelussa otetaan huomioon yhdyskuntarakentamisen pinta- ja pohjavesille aiheuttamat riskit ja haitat sekä tarpeelliset toimet näiden minimoimiseksi. Hulevedet käsitellään suunnitelmallisesti ja ympäristöystävällisesti. Vesistöjen ja pohjavesialueiden pilaantumisriskit huomioidaan uusien asuin- ja teollisuusalueiden suunnittelussa. Tehdään tulva- ja hulevesien riskien kartoitus tarvittavilla alueilla. Tehdään kuntaan hulevesisuunnitelma ja ohjataan hulevesien luonnonmukaista käsittelyä kaavamääräyksillä. Huomioidaan rakennettavien asuin- ja virkistysalueiden sijoittelussa ja koossa mahdollisuus käsitellä hulevedet tehokkaasti sekä suunnitellaan hulevesien johtaminen taajamissa ja teollisuusalueilla yhteistyössä katu- ja viheralueet yksikön kanssa. Uusilla kaavaalueilla päätetään vesien ohjausreiteistä. Sisällytetään vuokraehtoihin edellytys, että kunnan omistamien ja vuokrattujen viljelysmaiden ympärillä on riittävät suojavyöhykkeet vesistöjen läheisyydessä. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet.

20 (111) PÄÄMÄÄRÄ: TIESTÖN RAKENNE SIPOOSSA ON TURVALLINEN JA SEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOIDAAN MYÖS YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT. KUNNASSA ON TOIMIVA JOUKKOLIIKENNE SEKÄ KATTAVA VERKOSTO KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIÄ. Tavoite 7: Tielinjaukset tehdään merkittävät maisemakohteet ja/tai uhanalaisten lajien elinympäristöt säilyttäen. Huomioidaan kaikessa maankäytön suunnittelussa, että kuntalaisilla on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä tai kevyen liikenteen väyliä. Palvelut ja työpaikat sijoitetaan siten, että ne ovat helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä tai kevyen liikenteen väylillä. Joukkoliikennettä tuetaan, jotta siitä tulee kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa. Kohdennetaan resursseja joukkoliikenneyhteyksien lisäämiseen ja kehittämiseen sekä lisätään liikenteen verkostoitumista ja yhteistyötä viranomaisten, liikennöitsijöiden, työnantajien ja matkustajien välillä. Osallistutaan pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmään sekä kehitetään joukkoliikenteen tiedotusjärjestelmää ja joukkoliikenneyhteyksien markkinointia. Kehitetään henkilöraideliikennettä. Kunnassa on oma liikennesuunnittelija. Tehdään kunnan tavoiteltuun väestönkasvuun liittyvä liikennestrategia. Päivitetään tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Hyödynnetään tiesuunnittelussa jo olemassa olevaa tieverkkoa. Huomioidaan kaavasuunnittelussa vaarallisten aineiden kuljetukset: uudisrakentamista, kävelyreittejä tai muuta virkistyskäyttöä ei sijoiteta ns. punaiselle alueelle. Suunnitellaan ja toteutetaan liityntäpysäköintipaikkoja. Panostetaan taloudellisesti tiheämmän linja-autoverkoston luomiseen. Otetaan muiden kuntien kanssa osaa palvelutasoselvitykseen vuosina 2010-2011; selvityksessä määritellään reittivaihtoehdot sekä asetetaan tavoitteet miten usein reitillä liikennöidään. Neuvotellaan viranomaisten kanssa henkilöliikenteen avaamiseksi Nikkilän ja Keravan välisellä rataosuudella. Rakennetaan kevyen liikenteen väyliä yhteistyössä tiehallinnon kanssa.

21 (111) Omassa toiminnassa vähennetään virka-ajojen ympäristövaikutuksia käyttämällä mm. kokousmatkoilla kimppakyytejä, noudattamalla taloudellista ajotapaa sekä käyttämällä lyhyillä asiointimatkoilla henkilökunnan käyttöön tarkoitettua polkupyörää, mikäli sellainen otetaan käyttöön. Kehitetään osaston sähköisiä palveluja, jolloin asiakkaiden tarvitsema tieto ja lomakkeet löytyvät internetistä ja vähentävät heidän asiakasliikenteen tarvetta. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet. Kevyen liikenteen väylien määrän (pituus kilometreinä). Liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä, niille mahtuvien autojen lukumäärä, käyttöaste. Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmä on käytössä, kyllä/ei. PÄÄMÄÄRÄ: KAAVOISSA HUOMIOIDAAN KATTAVASTI JÄTEHUOLLON TARPEET. JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN JA HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN. Tavoite 8: Jätteidenkäsittelykysymykset huomioidaan kaavoituksessa sekä varataan tilaa tehokkaalle ja toimivalle jätehuollolle. Jätehuoltopisteet kaava-alueilla sijoitetaan siten, että jätteen vieminen ja astioiden tyhjentäminen on mahdollista hoitaa ilman merkittävää liikenteen lisäystä. Varataan jätteenlajittelupisteille tilaa kaava-alueilla, jotta tyhjennysautot eivät aiheuta vaaratilanteita ja ne mahtuvat kääntymään. Sijoitetaan jätepisteet asuinalueella lähelle päätietä sellaiseen kohtaan, johon suurin osa alueen kauttakulkuliikenteestä ohjautuu. Vastuuhenkilö: Maankäyttöpäällikkö. Tavoite 9: Ylijäämämaiden uusiokäyttöä tehostetaan yhteistyössä katu- ja viheralueyksikön kanssa. Varataan kaavoissa alueita ylijäämämaiden sekä lumen tilapäisiksi varastointipaikoiksi. Huomioidaan kaavoissa myös ylijäämämaiden hyödyntämiskohteiden tarvitsema tila, kuten

22 (111) meluvallit. Lumen läjityspaikat valitaan pohjavesialueiden ulkopuolelta ja siten, että sulamisvedet eivät kulkeudu suoraan vesistöihin. Edistetään kaava-alueiden massatasapainon saavuttamista erityisesti kerrostalo- ja työpaikkavaltaisilla alueilla. Osoitetaan alueita louheiden tilapäiseen varastointiin rakennettavien alueiden läheisyydestä. Suunnitellaan yhteistyössä alueen rakentajan kanssa kunkin alueen / hankkeen massatasapaino sen ollessa ajankohtaista. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet. Tavoite 10: Saastuneille tai maisemallisesti kärsineille kohteille löydetään niiden visuaalista arvoa parantava, mielekäs ja turvallinen uusi käyttötapa. Pilaantuneet maa-alueet saneerataan erityisesti pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä. Tehdään kartoitus ja riskianalyysi kunnan alueella sijaitsevista pilaantuneista maa-alueista. Viedään tiedot paikkatietojärjestelmään yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön sekä katu- ja viheralueyksikön kanssa. Riskialtteimmat alueet saneerataan priorisoiden kohteet, jotka sijaitsevat asuin- ja pohjavesialueiden sekä vesistöjen lähistöllä ja voivat vaikuttaa niiden olosuhteisiin. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Yksiköiden esimiehet. Tavoite 11: Sekajätteen määrän vähentäminen ja tehokas hyötyjätteen lajittelu. Ongelmajätettä ei joudu sekajätteen joukkoon. Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön paperi, kartonki ja pahvi, biojäte sekä SER- ja ongelmajätteet. (Lasi- ja metallijätteet voidaan toimittaa kunnallisiin hyötyjätepisteisiin, sillä toistaiseksi Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy ei kerää metallia kiinteistöiltä.)

23 (111) Huolehditaan aina ongelmajätteiden oikeasta käytöstä ja hävittämisestä. Haitallisten ja vaarallisten aineiden (mm. maalit, polttoaineet) käsittely ja varastointi tehdään siten, että aineita ei kulkeudu maaperään tai muuhun ympäristöön. Varmistetaan tarvittavalla koulutuksella, että kaikki aineita käsittelevät henkilöt tuntevat oikeat menettelytavat. Omissa toimitiloissa peruutetaan turhat postin mukana tulevat mainokset ja lehdet, käytetään kertakäyttöastioiden sijasta pestäviä astioita sekä kierrätetään huonekalujen uusimisen yhteydessä vanhat huonekalut. Huonekalujen on suositeltavaa olla ensisijaisesti huone-, ei henkilökohtaisia. Vastuuhenkilö: Tavoite 12: Vähennetään kuntaorganisaation toimistopaperin kulutusta 40 % vuoden 2009 kokonaistasosta (5040 riisiä) vuoteen 2015 mennessä suhteutettuna työntekijöiden/asiakkaiden määrään. Ensimmäisenä vuonna vähennys on 15 %. Käytetään kopiokoneen ja tulostimien pienennys- ja kaksipuolisuustoimintoja. Koko asiakirjojen kopioimisen tai tulostamisen sijaan tulostetaan vain ne sivut, joihin on tehty muutoksia. Korvataan paperimuodossa olevia kokousmuistioita, esityslistoja ja niiden liitteitä sähköpostilla. Muotoillaan tulostettavat asiakirjat paperia säästäviksi mm. pienentämällä kirjasinkokoa ja marginaaleja (kuitenkin varmistaen luettavuuden säilyminen). Käytetään tietokoneen esikatselutoimintoa ennen tulostamista. Kierrätetään asiakirjoja kopioinnin sijaan. Siirtyminen sähköiseen arkistointiin ja laskujen kiertoon (kun kunnassa on siihen olemassa organisaatio ja mahdollisuus). Tilataan lasku sähköisenä, mikäli myyjällä on kyseinen palvelu käytettävissään. Käytetään kokouksissa dataprojektoria paperikopioiden sijaan. Tehostetaan paperin hyötykäyttöä toimittamalla ylijäänyttä paperia päiväkoteihin tai käyttämällä sitä omassa toiminnassa suttupaperina. Selvitetään mahdollisuus käyttää uusiopaperia sellaisissa toiminnoissa, joissa ei vaadita arkistokelpoista paperia.

24 (111) Vastuuhenkilö: Kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus, riisiä / vuosi. PÄÄMÄÄRÄ: YMPÄRISTÖASIAT JA YMPÄRISTÖOHJELMA OVAT KIINTEÄ OSA TOIMINTAA. SIDOSRYHMIEN KANSSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ YMPÄRISTÖASIOISSA. Tavoite 13: Ympäristöasiat huomioidaan osana työpaikan arkea. Ympäristöohjelma ja siihen liittyvät toimintatavat ovat vakiintuneet osaksi yksikön toimintaa. Yksikössä tehdään yhteistyötä ympäristöohjelmaan tutustumiseksi ja sen käyttöönoton helpottamiseksi. Nimetään jokaiselle ympäristöön vaikuttavalle toiminnolle vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että kaikki yksikössä kyseistä toimintoa suorittavat ovat tietoisia toiminnon ympäristövaikutuksista ja oikeista toimintatavoista haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Osallistutaan oman toimialan ympäristöasioita koskeviin koulutuksiin ja seminaareihin. Liitetään ympäristöohjelma osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä. Järjestetään säännöllisesti tietoisku-tyyppistä koulutusta yksikön henkilökunnalle (esimerkiksi 2- puoleinen kopiointi ja tulostus, taloudellinen ajotapa). Omissa toimitiloissa kiinnitetään huomio valaistuksen tarpeellisuuteen: hyödynnetään luonnonvaloa ja sammutetaan valot kun poistutaan 30 minuutiksi tai pidemmäksi aikaa työhuoneesta. Kytketään kopio- ja tietokoneiden virransäästöohjelmat päälle ja sammutetaan laitteet ja näytöt poistuttaessa työpaikalta (tarvittaessa it-osaston tuella sekä heidän asiaa koskevat ohjeensa huomioiden). Näytöt voi sammuttaa myös keskellä päivää koneen ollessa käyttämättä. Pidetään tietoisku-tyyppisiä muistutuksia henkilökunnalle valojen ja laitteiden sammuttamisesta sekä tarvittaessa laitetaan seinille muistutukset. Kehitetään yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa, jotta kunnassa voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon lähialueen tuotteita ja palveluja (mm. lähiruoka). Vastuuhenkilö:

25 (111) Tavoite 14: Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020. Konsulttien ja muiden alihankkijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytetään ympäristökriteerejä. Konsultteja, alueen yrittäjiä ja muita yhteistyökumppaneita informoidaan sopivissa yhteyksissä Sipoon kunnan ja kaavoitus- ja kehityskeskuksen ympäristöohjelmasta sekä ympäristöasioiden huomioinnista päätöksenteossa ja toiminnassa. Pyydetään tarjouspyyntö- / sopimusvaiheessa konsultteja ja muita alihankkijoita kertomaan omista ympäristöasioiden hallintamenetelmistään. Tarjouspyyntöasiakirjoissa voidaan tapauskohtaisesti todeta, että konsulttitoimistolle annetaan lisäpisteitä sertifioidusta ympäristöjärjestelmästä. Hankitaan pitkäikäisiä, huollettavia ja korjattavia tuotteita ja laitteita, joilla on toimivat huoltopalvelut ja varaosien käyttömahdollisuus. Valitaan toimittajia, jotka huolehtivat laitteiden asianmukaisesta kierrätyksestä tuotteen käytöstä poiston jälkeen. Itse tehtävissä tarjouspyyntöissä pyydetään soveltuvissa kohteissa tarjoajia liittämään tarjouksiin selvityksen tuotteen ympäristövaikutuksista sekä miten tarjoaja ottaa ympäristöasiat huomioon toiminnassaan. Laitehankinnoissa huomioidaan energian kulutus sekä energiamerkinnät ja valitaan energialuokkaan A kuuluvia laitteita. Tulostimia ja kopiokoneita uusittaessa pyydetään sellaiset tuotteet, joissa on 2-puoleisen tulostuksen mahdollisuus. Suositaan kotimaisia tuotteita, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Hankitaan ja käytetään kierrätettyjä huonekaluja ja tuotteita. Valitaan toimistotarvikevarastosta ympäristömerkittyjä (FSC, Joutsenmerkki) sekä uusiutuvista luonnonvaroista tehtyjä ja myrkyttömiä tuotteita. Käytetään vanhoja kirjekuoria sisäisessä postissa. Aikataulu: Jatkuva; oman vaikutuspiiriin vallassa olevien hankintojen kohdalla aloitus heti, yleisiin kunnan hankintoihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti kysymällä Vastuuhenkilö: %-osuus hankinnoista, joissa ympäristönäkökohdat on huomioitu. Sellaisten tulostimien ja kopiokoneiden %-osuus, joissa on 2-puoleisuustoiminto.

26 (111) KIRJASTON YMPÄRISTÖOHJELMA SIPOON KUNTA 9.5.2011 PÄÄMÄÄRÄ: MATERIAALIEN JA LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄ KULUTUS. Tavoite 1: Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020. Tuetaan toimia, joilla voidaan vähentää kirjaston ja sen asiakkaiden materiaalien kulutusta. Hankitaan pitkäikäisiä, huollettavia ja korjattavia tuotteita ja laitteita, joilla on toimivat huoltopalvelut ja varaosien käyttömahdollisuus. Valitaan toimittajia, jotka huolehtivat laitteiden asianmukaisesta kierrätyksestä tuotteen käytöstä poiston jälkeen. Itse tehtävissä tarjouspyyntöissä pyydetään soveltuvissa kohteissa tarjoajia liittämään tarjouksiin selvityksen tuotteen ympäristövaikutuksista sekä miten tarjoaja ottaa ympäristöasiat huomioon toiminnassaan. Suurissa hankinnoissa (esimerkiksi kirjastoauto, kalusteet) huomioidaan tuotteen ympäristönäkökohdat kuten takuuaika, päästöt, kierrätysmahdollisuus sekä uudelleenkäyttö- ja korjausmahdollisuudet. Myös kirjastoauton rengasvalinnoissa kiinnitetään huomiota niiden ympäristöystävällisyyteen. Laitehankinnoissa huomioidaan energian kulutus sekä energiamerkinnät ja valitaan energialuokkaan A kuuluvia laitteita. Tulostimia ja kopiokoneita uusittaessa pyydetään sellaiset tuotteet, joissa on 2-puoleisen tulostuksen mahdollisuus. Suositaan kotimaisia tuotteita, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Hankitaan ja käytetään kierrätettyjä huonekaluja ja tuotteita. Valitaan toimistotarvikevarastosta ympäristömerkittyjä (FSC, Joutsenmerkki) sekä uusiutuvista luonnonvaroista tehtyjä ja myrkyttömiä tuotteita (kopiopaperi, kynät, liimat ) sekä huomioidaan ympäristömerkinnät itse tehtävissä toimistotarvikehankinnoissa. Suositaan kirjojen muovivalinnoissa PVC-vapaita muoveja. Asiakkaille myytävien tuotteiden valinnassa huomioidaan ympäristönäkökulma (mm. paperiset ja kankaiset kassit). Suositellaan asiakkaille siirtymistä postitettavista nouto- ja myöhästymisilmoituksista tekstiviesti- ja sähköposti-ilmoituksiin. Pidetään yllä kattavaa lehtitilauskantaa sekä viihtyisää lukuympäristöä asiakkaiden oman tilaustarpeen vähentämiseksi. Täydennetään lehtivalikoimaa verkkolehdillä.

27 (111) Käytetään vanhoja kirjekuoria ja muuta pakkausmateriaalia sisäisessä postissa ja aineistojen lähetyksissä. Aikataulu: Jatkuva; oman vaikutuspiiriin vallassa olevien hankintojen kohdalla aloitus heti, yleisiin kunnan hankintoihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti kysymällä Vastuuhenkilö: %-osuus hankinnoista, joissa ympäristönäkökohdat on huomioitu. Sellaisten tulostimien ja kopiokoneiden %-osuus, joissa on 2-puoleisuustoiminto. Tavoite 2: Vähennetään kuntaorganisaation toimistopaperin kulutusta 40 % vuoden 2009 kokonaistasosta (5040 riisiä) vuoteen 2015 mennessä suhteutettuna työntekijöiden/asiakkaiden määrään. Ensimmäisenä vuonna vähennys on 15 %. Käytetään kopiokoneen ja tulostimien pienennys- ja kaksipuolisuustoimintoja. Koko asiakirjojen kopioimisen tai tulostamisen sijaan tulostetaan vain ne sivut, joihin on tehty muutoksia. Korvataan paperimuodossa olevia kokousmuistioita, esityslistoja ja niiden liitteitä sähköpostilla. Pyydetään vähentämään kirjastoon toimitettavien esityslistojen määrää 1-2 lukukappaleeseen. Muotoillaan tulostettavat asiakirjat paperia säästäviksi mm. pienentämällä kirjasinkokoa ja marginaaleja (kuitenkin varmistaen luettavuuden säilyminen). Käytetään tietokoneen esikatselutoimintoa ennen tulostamista. Opastetaan myös asiakkaita paperia säästävässä tulostamisessa. Kierrätetään asiakirjoja kopioinnin sijaan. Siirtyminen sähköiseen arkistointiin ja laskujen kiertoon (kun kunnassa on siihen olemassa organisaatio ja mahdollisuus). Tilataan lasku sähköisenä, mikäli myyjällä on kyseinen palvelu käytettävissään. Käytetään kokouksissa dataprojektoria paperikopioiden sijaan. Tehostetaan paperin hyötykäyttöä käyttämällä sitä omassa toiminnassa suttupaperina. Selvitetään mahdollisuus käyttää uusiopaperia sellaisissa toiminnoissa, joissa ei vaadita arkistokelpoista paperia. Vastuuhenkilö: Kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus, riisiä / vuosi.

28 (111) PÄÄMÄÄRÄ: ENERGIAN JA VEDEN SÄÄSTÄVÄ KÄYTTÖ Tavoite 3: Kiinnitetään vuosittain järjestelmällisesti huomiota energian ja veden kulutuksen vähentämiseen. Pyydetään toimitilapalveluilta tiedot kuluneen energian määristä kiinteistöillä. Kartoitetaan kohteet ja mahdollisuudet, missä ja miten kirjastossa voi säästää energiaa. Kiinnitetään huomio valaistuksen tarpeellisuuteen: hyödynnetään luonnonvaloa ja sammutetaan valot kun poistutaan 30 minuutiksi tai pidemmäksi aikaa tilasta. Mikäli jossain kohteessa valaistusta on ylimäärin, pyydetään talonmiestä poistamaan joitain loisteputkia lampuista. Valaistusta uusittaessa pyydetään soveltuviin kohteisiin valojen ohjaukseen liiketunnistimia ja muuta automatiikkaa. Kytketään kopio- ja tietokoneiden virransäästöohjelmat päälle ja sammutetaan laitteet ja näytöt poistuttaessa työpaikalta (tarvittaessa it-osaston tuella sekä heidän asiaa koskevat ohjeensa huomioiden). Henkilökunnan omissa tiloissa sijaitsevat näytöt voi sammuttaa myös keskellä päivää koneen ollessa käyttämättä. Laitetaan asiakaspäätteet päälle vähän ennen kirjaston avautumista. Pidetään tietoisku-tyyppisiä muistutuksia henkilökunnalle valojen ja laitteiden sammuttamisesta sekä tarvittaessa laitetaan seinille muistutukset. Pidetään kirjastossa ja markkinoidaan asiakkaille lainattavaa sähkönkulutusmittaria. Ilmoitetaan vuotavista hanoista ja wc:stä heti huoltomiehelle. Vesikalusteita uusittaessa pyydetään soveltuviin kohteisiin automaattisia, optisesti aktivoituvia hanoja. Vältetään juoksevan veden käyttöä astioita pestessä ja käytetään tiskikoneiden säästöohjelmia. Vastuuhenkilö: Energian ja veden kulutuslukemat / vuosi. PÄÄMÄÄRÄ : JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN JA HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN Tavoite 4: Sekajätteen määrän vähentäminen ja tehokas hyötyjätteen lajittelu. Ongelmajätettä ei joudu sekajätteen joukkoon.

29 (111) Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön paperi, kartonki ja pahvi, (biojäte) sekä SER- ja ongelmajätteet. Pyydetään toimitilapalveluita toimittamaan tarvittaessa lisää jäteastioita. (Lasi- ja metallijätteet voidaan toimittaa kunnallisiin hyötyjätepisteisiin, sillä toistaiseksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei kerää metallia kiinteistöiltä.) Polttokelvottoman jätteen (mm. pvc:tä sisältävät kirjankannet) lajittelussa noudatetaan Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ohjeistuksia. Käytetään kertakäyttöastioiden sijasta pestäviä astioita. Jätettä synnyttävien toimintojen yhteydessä (esim. kopiokone) on riittävä määrä lajittelulaatikoita. Käytetään henkilökunnan tiloissa kertakäyttöisten käsipyyhkeiden sijaan rullapyyhejärjestelmää (yhteistyö toimitilapalveluiden kanssa). Kierrätetään huonekalujen uusimisen yhteydessä vanhat huonekalut. Vastuuhenkilö: PÄÄMÄÄRÄ: SIPOON KUNNAN VIRKAMATKALIIKENTEESTÄ AIHEUTUVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI Tavoite 5: Virka-ajojen ympäristövaikutusten minimointi. Kuljetusten ja kirjastoauton reittien suunnittelussa huomioidaan ajojen ja reittien mahdollisimman lyhyet siirtymämatkat ja vältetään tyhjäkäyntiä. Yhdistetään kuljetuksia mahdollisimman paljon. Käytetään mm. kokousmatkoilla kimppakyytejä. Noudatetaan taloudellista ajotapaa. Käytetään lyhyillä asiointimatkoilla (joihin ei liity aineiston kuljetusta) henkilökunnan käyttöön tarkoitettua polkupyörää, mikäli sellainen otetaan käyttöön. Aikataulu: Jatkuva Vastuuhenkilö: