Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2 1
2
Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä viimeksi tänä vuonna linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maaliskuussa kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekoa koskevan lausunnon kesällä ja totesi, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Hallitus lähtee ilmastostrategiassaan siitä, että energian käytön tehostamista jatketaan syksyllä 2 valmistuneen energiansäästön edistämisohjelman mukaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käytön kasvua edistetään vuonna 1999 laaditun edistämisohjelman linjausten mukaisesti. Energian säästön tehostamisella ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä arvioidaan voitavan kattaa suurin piirtein puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta vuoteen 21 mennessä. Ilmastostrategiassa ja siihen sisältyvässä energiansäästöohjelmassa on energiansäästösopimuksilla edelleen keskeinen asema energiatehokkuuden parantamisessa. Lisäksi ilmastostrategiassa todetaan, että jotkut nykyiset energiansäästösopimukset, kuten teollisuuden ja energia-alan sopimukset, voitaisiin laajentaa kasvihuonekaasujen vähentämissopimuksiksi. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän vuosiraporttiin on nyt koottu ensimmäisen kerran yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energian käytön kehityksestä ja energiansäästösopimusta toteuttavista toimenpiteistä. Katselmustoiminta on tällä sopimusalueella vasta käynnistynyt, joten säästöpotentiaalin ja sen toteutumisen tuloksia on nähtävissä seuraavina vuosina. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestämän käynnistämien ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tässä mielessä vedenjakajalla. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on lisääntynyt hyvin ja analyysejäkin on jo tehty paljon. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa pikkuhiljaa näkyä. Nyt tarvitaan sekä yhteisiä että yksittäisten osapuolten konkreettisia toimia, jotta energiansäästösopimukset lunastavat niihin asetetut odotukset ja toiveet. Helsingissä lokakuussa 21 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3
4
Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 8 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset 8 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 8 1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset 9 1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 9 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 12 2.1 Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa 12 2.2 Sopimusalan rakennuskanta 14 2.3 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö 15 3 Energiakatselmukset 22 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 22 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 23 4 Muut toimenpiteet 25 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet 25 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 25 Liitteet Liite 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen 31.12.2 mennessä liittyneet yritykset 26 Liite 2 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 27 Liite 3 Benchmarking-kuvat: Yritysten ominaiskulutusvertailut kiinteistötyypeittäin v. 2 3 Liite 4 Benchmarking-kuvat: Kulutustrendit yrityksittäin vuosina 1997 2 34 5
6
Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 18.5.1999. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 2 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 8 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä oli noin 7,4 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 21 ensimmäistä kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina 1999 2 solmineita yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2. Yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 383 GWh, mistä 99 % tuotettiin kaukolämmöllä. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 4 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,17 milj.m³. Kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yritysten rakennuksissa 97 %. Raportoitu lämmön ominaiskulutus oli 126 kwh/hum² (25 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 132 kwh/hum² (26 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 386 l/hum² (76 l/m³). Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset ovat vuosina 1997 2 käynnistäneet katselmushankkeita yhteensä 2,1 milj. rakennuskuutiometrin kiinteistökannassa, mikä vastaa noin 12 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Katselmusten perusteella toteutettujen toimenpiteiden raportointi käynnistetään vuoden 21 vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. benchmarking-raportointiin voidaan liittää uusia yrityksiä vertailukelpoisesti. Jatkossa voidaan olettaa, että käytössä on laajempi tietoaineisto tilastokelpoiseen analysointiin. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala sekä sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä kuorma- ja pakettiautoalalta. 7
1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 21 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta 2. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 2 loppuun mennessä 8 yritystä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimuksen liittyneiden 8 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 7,4 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. 8
1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat vuonna 25 1 % alemmat ja vuonna 21 15 % alemmat kuin vuonna 1998. Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Tilanne Rakennusten lämmön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite lämmön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -9 % (vaihteluväli -4-19 %) ja vuodelle 21 keskimäärin -14 % (vaihteluväli -7-19 %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (vertailuvuosi tyypillisesti 1998 tai 1999). Tilanne Rakennusten sähkön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite sähkön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -4 % (vaihteluväli -1 %) ja vuodelle 21 keskimäärin 9 % (vaihteluväli -3-14 %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (vertailuvuosi tyypillisesti 1998 tai 1999). 1.3.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Välitavoitteena on saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Vuoden 2 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien 1997-2 aikana käynnistäneet katselmushankkeita yhteensä 2,1 milj.m³ kiinteistömassassa, joka on 12,6 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 1). Yleisiä tuloksia yksityisen palvelusektorin katselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 9
Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 2 lopussa 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu, vaikka yritysten välillä kulutusseurannan kattavuudessa onkin suuria eroja (kuva 2). 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % KRESS- YRITYKSET YHTEENSÄ 1 2 3 4 5 6 7 8 Katselmustukea haettu Katselmoimatta Kuva 1. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 2 lopussa. Pylväs KRESS-yritykset yhteensä kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 1
1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % KRESS- YRITYKSET YHTEENSÄ 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuva 2. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSsopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuoden 2 lopussa. Pylväs KRESS-yritykset yhteensä kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. 11
2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Kuvissa 3 (lämmitys) ja 4 (sähkönkäyttö) esitetään Suomen koko rakennuskannan energiankäytön kehittyminen 199-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana. Yksityiset palvelurakennukset edustavat energiankulutuksesta lämmityksen osalta n. 8,5 TWh/a ja sähkönkäytön osalta n. 8,2 TWh/a eli koko rakennuskannan kulutuksesta näiden kiinteistöjen osuus on suuruusluokkaa 15 %. Teollisuuskiinteistöjen osalta kulutuksen jakautuminen on toistaiseksi selvittämättä. Rakennusten lämmitys muodostaa merkittävän osan suomalaisesta energiankulutuksesta (kuva 5). Sen on arvioitu olevan 31 % kaikista Suomessa aiheutetuista hiilidioksidipäästöistä vuonna 1997. KRESS-sopimusalan rakennuskanta muodostuu pääosin toimisto- ja liikerakennuksista. VTT Rakennustekniikan selvityksen mukaan toimistojen ja liikerakennuksien osuus Suomalaisesta rakennuskannasta on noin 11 %. GWh/a 8 7 6 5 4 3 Teollisuusrakennusten osalta jakauma on selvittämättä. Yksityisten palvelurakennusten kulutus on suuruusluokkaa 8,5 TWh/a eli n. 5 % palvelurakennusten kokonaiskulutuksesta. 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Palvelurakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Kuva 3. Suomen rakennuskannan lämpötilakorjattu lämmitysenergiankulutus vuosina 1995 1999. Lähteet: Energiatilastot 1999, Pohjolainen: Palvelujen energiatilastojen kehittäminen (diplomityö, LTKK 2) 12
TWh 8 7 6 5 4 Yksityisten palvelukiinteistöjen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 8,2 TWh/a eli n. 65 % palvelujen ja julkisen sektorin kokonaiskulutuksesta. 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 Teollisuus Maataloustuotanto Rakennustuotanto Kotitaloudet Sähkölämmitys, asuinrak. Kiinteistöt Loma-asunnot Sähkölämmitys, muut rak. Palvelut ja julkinen kulutus Liikenne Kuva 4. Sähkönkulutuksen kehitys Suomessa 1995 1999. Lähteet: Energiatilastot 1999, Pohjolainen: Palvelujen energiatilastojen kehittäminen (diplomityö, LTKK 2) Muu kulutus 5 % Rakennusten lämmitys 31 % Teollisuus 34 % Palvelut ja julkinen kulutus 4 % Kotitaloudet 4 % Liikenne 22 % Kuva 5. Hiilidioksidipäästöjen jakauma Suomessa 1997. Laskelman lähtötiedot: Energiatilastot 1997 (Tilastokeskus), Polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristöpäästöt (Energia-Ekono). 13
Teollisuus 13 % Varasto 4 % Kokoontumisrakennukset 2 % Omakotitalot 33 % Opetus 4 % Hoitoala 3 % Liikenteen rakennukset 3 % Toimistot 5 % Liikerakennukset 6 % Asuinkerrostalot 2 % Rivitalot 7 % Kuva 6. Asuin- ja talotoimitilarakennuskanta Suomessa vuonna 2 talotyypeittäin. Yhteensä 375 milj. m 2. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 2.2 Sopimusalan rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta on yhteensä noin 19 miljoonaa neliömetriä. Tästä arviolta noin 1 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta. 14
2.3 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Laajuustiedot Vuoden 2 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 8 kpl. Näiden yritysten hallinnassa oli noin 39 %:ia edellä mainitusta koko sopimusalan rakennuskannasta. Tästä kannasta raportoitiin 15,4 miljoonan rakennuskuutiometrin (= noin 3 miljoonaa huoneistoneliömetriä) energiankäyttö. Sopimuskiinteistöjen lukumäärä vuonna 2 oli 33 kpl, joten kiinteistöjen keskitilavuudeksi muodostui yli 5 m³. Yritykset eivät voineet liittää sopimuksen piiriin koko rakennuskantaansa, vaan rakennusten tuli kuulua seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset Tässä vaiheessa sopimuksen ulkopuolelle jäi suhteellisen suuri asuinkiinteistökanta. Toimisto- sekä myymälä/liikerakennuksia oli lähes yhtä paljon ja yhteenlaskettuna n. 9 % liitetystä rakennuslukumäärästä. Teollisuus- ja varastorakennusten 1 % lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (26 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta. Majoitus- ja ravitsemusrakennuksia oli seurantavuoden raportoinnissa mukana ainoastaan 2 kpl. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteessä 1. Kulutustiedot Kulutus- ja laajuustiedot kerättiin yrityksiltä kiinteistötyyppikohtaisina. Vuoden 2 loppuun mennessä liittyneiltä yrityksiltä pyydettiin kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot lämmön, sähkön ja vedenkulutuksen osalta vuosilta 1997, 1998 ja 1999 ns. tilanneselvityslomakkeilla. Vuoden 2 tiedot kerättiin vuosiraportointitaulukkoon. Kokonaisuudessaan sopimusyritysten sopimuksen piiriin kuuluvan rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 2 lämmön osalta 387 GWh ja sähkön osalta 4 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,17 milj. m³. Yritysten rakennuskannan kulutustiedot esitetään taulukoissa 1 5. Kolme yrityksistä ei raportoinut vuoden 1997 tietoja ja yksi jätti raportoimatta myös vuoden 1998. Syynä lienee kulutushistoriatietojen keräyksen vaikeus ja muuttuneet kiinteistömäärät. Koska lämmitysenergiankulutukset kerättiin todellisina kulutuksina, oli lämmitysenergialle laskettava ns. normeerattu (lämpötilakorjattu) kulutus. Tällöin kulutuksia voidaan verrata eri vuosien välillä poikkeavista ulkolämpötiloista huolimatta. Koska kulutuksia ei kerätty kiinteistökohtaisina, ei normeerausta voinut laskea kiinteistön oikean lämmitystarvelukupaikkakunnan mukaisesti, vaan kiinteistökannan jakauman mukaisesti laskettiin eri vuosien lämmitystarveluvut painotettuina keskiarvoina seuraavasti: 15
Lämmitystarvelukupaikkakunta Painoarvo H:ki Kaisaniemi 25 % H:ki Vantaa 25 % Tampere 12,5 % Jyväskylä 12,5 % Kuopio 12,5 % Oulu 12,5 % Sähkötietojen ajateltiin aluksi käsittävän ns. kiinteistösähkön kulutuksen. Kuitenkaan käytännössä tämä ei kaikkien kiinteistöjen kohdalla onnistunut, jolloin sähkönkulutukseen on n. puolessa seurantakiinteistöistä merkitty sähkön kokonaiskulutus. Vedenkulutustiedot otettiin mukaan tietojen keräykseen, jotta yritykset saisivat raportoinnin mukana vertailutiedot kattavasti joka kulutuslajista. Vuonna 2 sopimuskiinteistöissä kulutettiin lämmitysenergiaa lähes sama määrä kuin sähköä. Lämmitysmuotona oli 3 kiinteistössä kaukolämpö, kahdessa maakaasu ja yhdessä kevyt polttoöljy (kuva 7). Taulukko 1. Sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus 1997 2. KAIKKI RAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS 1997 1998 1999 LÄMPÖ (MWh) 185 146 263549 36 95 383 43 SÄHKÖ (MWh) 217 624 274 675 368 589 399 57 VESI (m³) 561 688 794 164 1 57 725 1 169 94 RAK.LUKUMÄÄRÄ 164 217 299 33 OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m³) 23, 23,5 24,9 24,9 LÄMPÖ TILAVUUS 8 63 949 11 225 893 14 47 647 15 374 159 SÄHKÖ (kwh/m³) 27, 24,5 25,5 26, SÄHKÖ TILAVUUS 8 63 949 11 225 893 14 47 647 15 374 159 VESI (l/m³) 69,7 7,7 73,1 76,1 VESI TILAVUUS 8 63 949 11 225 893 14 47 647 15 374 159 OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m²) 118,1 123,8 133,2 126,4 LÄMPÖ PINTA-ALA 1 567 593 2 129 612 2 79 241 3 33 861 SÄHKÖ (kwh/m²) 138,8 129, 136, 131,7 SÄHKÖ PINTA-ALA 1 567 593 2 129 612 2 79 241 3 33 861 VESI (l/m²) 358,3 372,9 39,4 385,6 VESI PINTA-ALA 1 567 593 2 129 612 2 79 241 3 33 861 16
Taulukko 2. Sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus 1997 2. TOIMISTORAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (MWh) 78 574 13 593 127 134 153 595 SÄHKÖ (MWh) 63 754 93 817 19 226 133 961 VESI (m³) 213 122 257 589 313 27 59 12 RAK.LUKUMÄÄRÄ 73 97 122 135 OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m³) 3,8 3,3 3,5 3,5 LÄMPÖ TILAVUUS 2 551 864 3 414 798 4 166 98 5 32 937 SÄHKÖ (kwh/m³) 25, 27,5 26,2 26,6 SÄHKÖ TILAVUUS 2 551 864 3 414 798 4 166 98 5 32 937 VESI (l/m³) 83,5 75,4 75,2 11,1 VESI TILAVUUS 2 551 864 3 414 798 4 166 98 5 32 937 OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m²) 126,5 127,7 13,5 129,3 LÄMPÖ PINTA-ALA 621 72 811 52 973 946 1 187 97 SÄHKÖ (kwh/m²) 12,7 115,6 112,1 112,8 SÄHKÖ PINTA-ALA 621 73 811 52 973 946 1 187 97 VESI (l/m²) 343,2 317,4 321,7 428,5 VESI PINTA-ALA 621 73 811 52 973 946 1 187 97 17
Taulukko 3. Sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus 1997 2. MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (MWh) 79 383 18 842 154 56 153 936 SÄHKÖ (MWh) 122 325 139 399 186 613 25 295 VESI (m³) 299 519 388 116 521 887 473 47 RAK.LUKUMÄÄRÄ 77 97 139 136 OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m³) 21, 22,7 25,8 24,7 LÄMPÖ TILAVUUS 3 775 896 4 795 136 5 996 76 6 231 225 SÄHKÖ (kwh/m³) 32,4 29,1 31,1 32,9 SÄHKÖ TILAVUUS 3 775 896 4 795 136 5 996 76 6 231 225 VESI (l/m³) 79,3 8,9 87, 76, VESI TILAVUUS 3 775 896 4 795 136 5 996 76 6 231 225 OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m²) 117,7 129,3 147,7 133,4 LÄMPÖ PINTA-ALA 674 511 841 734 1 46 367 1 153 578 SÄHKÖ (kwh/m²) 181,4 165,6 178,3 178, SÄHKÖ PINTA-ALA 674 511 841 734 1 46 367 1 153 578 VESI (l/m²) 444,1 461,1 498,8 41,4 VESI PINTA-ALA 674 511 841 734 1 46 367 1 153 578 18
Taulukko 4. Sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus 1997 2. MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (MWh) 66 661 8 78 3 26 SÄHKÖ (MWh) 135 131 6 348 1 924 VESI (m³) 2 357 3 492 67 37 2 826 RAK.LUKUMÄÄRÄ 1 1 7 2 OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m³) 25,6 28, 44,5 43,6 LÄMPÖ TILAVUUS 23 635 23 635 181 417 73 475 SÄHKÖ (kwh/m³) 5,7 5,5 35, 26,2 SÄHKÖ TILAVUUS 23 635 23 635 181 417 73 475 VESI (l/m³) 99,7 147,7 371, 283,4 VESI TILAVUUS 23 635 23 635 181 417 73 475 OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m²) 111,4 121,6 174,1 165,6 LÄMPÖ PINTA-ALA 5 44 5 44 46 397 19 363 SÄHKÖ (kwh/m²) 24,8 24,1 136,8 99,4 SÄHKÖ PINTA-ALA 5 44 5 44 46 397 19 363 VESI (l/m²) 433,3 641,9 145,7 175,6 VESI PINTA-ALA 5 44 5 44 46 397 19 363 19
Taulukko 5. Sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus 1997 2. TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (MWh) 26 583 5 453 71 133 72 666 SÄHKÖ (MWh) 31 41 41 331 66 42 58 39 VESI (m³) 46 69 144 967 159 151 166 596 RAK.LUKUMÄÄRÄ 13 22 31 3 OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m³) 15,5 16,9 17, 18, LÄMPÖ TILAVUUS 1 712 554 2 992 324 4 192 894 4 36 522 SÄHKÖ (kwh/m³) 18,3 13,8 15,8 14,5 SÄHKÖ TILAVUUS 1 712 554 2 992 324 4 192 894 4 36 522 VESI (l/m³) 27,3 48,4 38, 41,3 VESI TILAVUUS 1 712 554 2 992 324 4 192 894 4 36 522 OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI 1997 1998 1999 2 LÄMPÖ (kwh/m²) 99,7 17,1 11,7 18, LÄMPÖ PINTA-ALA 266 57 47 918 642 531 673 13 SÄHKÖ (kwh/m²) 117,8 87,8 13,3 86,8 SÄHKÖ PINTA-ALA 266 57 47 918 642 531 673 13 VESI (l/m²) 175,2 37,8 247,7 247,5 VESI PINTA-ALA 266 57 47 918 642 531 673 13 2
Sähkö, % Kevyt polttoöljy,2 % Raskas polttoöljy, % Maakaasu,1 % Sähkönkulutus 5,8 % Kaukolämpö 48,9 % Kuva 7. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiankulutuksen energiamuotojakauma. 21
3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin energiakatselmustoiminnan volyymi on laskenut jatkuvasti 199- jälkipuoliskolla. Huippuvuoden 1994 tasoon (221 raportoitua kohdetta, tilavuus 8,6 milj. r-m³, energiankulutus 548 GWh) nähden energiakatselmustoiminnan vuosivolyymi oli vuonna 1999 pudonnut noin 6 %:iin (18 raportoitua kohdetta,,5 milj. r-m³, 37 GWh). Katselmustoiminnan aktivointi sopimukseen liittyneiden ja liittyvien yritysten piirissä asetettiinkin yhdeksi vuoden 2 toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi. Säästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan aktivoitumiseen on nähtävissä vuoden 2 aikana jätettyjen katselmustukihakemusten määrässä. Sekä haettujen hankkeiden kohteiden määrällä että tilavuudella mitattuna katselmustoiminta on elpynyt vuosien 1996 1997 tasolle. Yksityisen palvelusektorin katselmushakemuksissa vuonna 2 tapahtuneessa noin 2,4 milj. m³ volyymin kasvusta KRESS-yritysten katselmustukihakemusten osuus oli noin 1,3 milj. m³ eli runsas puolet. Vuonna 2 haetut hankkeet painottuivat loppuvuoteen ja niiden raportointi on siirtynyt vuoden 21 puolelle. 12 6 1 5 Tilavuus (1 rm³) 8 6 4 4 3 2 Energiankulutus (GWh) 2 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Vuosi Tilavuus (1 rm³), raportoidut Tilavuus (rm³), haetut Energiankulutus (GWh), raportoidut Kuva 8. Yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 22
3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet KRESS-yritysten katselmustoiminta on käynnistynyt vasta vuoden 2 aikana, joten katselmuskohteiden raportointi- ja palautetiedon keruu voidaan aloittaa vasta vuoden 21 vuosiraportoinnin yhteydessä. Seuraavassa esitettävät säästöpotentiaaliarviot ja energiansäästötoimenpiteet perustuvat kaikkiin yksityisellä palvelusektorilla vuodesta 1997 alkaen tehtyihin ja raportoituihin katselmuksiin. Vuosina 1997 2 aikana on yksityisellä palvelusektorilla haettu ja raportoitu 98 energiakatselmushanketta. Katselmoitujen kohteiden energian kokonaiskulutus oli yhteensä 281 GWh (lämmönkulutus 138 GWh, sähkönkulutus 143 GWh), mikä vastaa yhteensä noin 1,5 % yksityisen palvelusektorin energiankulutuksesta Suomessa. Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali oli noin 32 GWh (lämpö 25 GWh, sähkö 7 GWh) eli yhteensä 11 % katselmoidusta energiankulutuksesta. Kohdekohtaisten säästöpotentiaalien keskiarvo oli 14 %. Energian ja veden säästötoimenpiteiden arvioidut investointikustannukset katselmoiduissa kohteissa olivat 11,8 milj. markkaa. Tällä investoinnilla arvioitiin saavutettavan 7,3 milj. markan vuotuinen käyttökustannussäästö. Keskimääräinen kohdekohtaisten toimenpide-ehdotusten takaisinmaksuaika oli 1,6 vuotta. 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Sähkö Lämpö Kohdekohtainen säästöpotentiaali keskimäärin 14 % Energiankulutuksella painotettu keskiarvo 11 % Kuva 9. Yksityisellä palvelusektorilla vuosina 1997 2 toteutetuissa energiakatselmuksissa havaitut säästöpotentiaalit (% kokonaisenergiankulutuksesta). Yhteensä 98 kohdetta. 23
8 7 6 5 4 3 2 1 Katselmuskohteet 1997-2 Investoinneilla painotettu keskiarvo 1,62 vuotta Keskimääräinen kohdekohtainen takaisinmaksuaika 1,57 vuotta Kuva 1. Yksityisellä palvelusektorilla vuosina 1997 2 toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika (a). Yhteensä 98 kohdetta. 24
4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Yritykset ovat ottamassa merkittävimpiä kiinteistöjä tuntitehoseurantaan ja pyrkivät sen myötä edelleen kehittämään toimintamallejaan. Tavoitteena on, että poikkeamiin reagoidaan heti ja toisaalta merkittävimmät asiat voidaan tarkistaa nopean tarkastusmallin avulla vuosittain. Yhtä käytössä olevaa toimintamallia edustaa yrityksen sisäinen energiaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää yritystasoisesti energiatehokkuutta. Toiminnanohjaustyökaluista KRESS-yritysten piirissä käytössä on ainakin tasapainotettu tuloskortti, jossa energia on implementoitu mukaan yhtenä mitattavana ja ohjattavana suureena. Lisäksi rakennusten huoltokirjojen käyttöönotto ja siinä tapahtuva kehitystyö edistävät KRESS-sopimuksen tavoitteita. ISO 141 -ympäristöjärjestelmä on käytössä muutamassa KRESS-yrityksessä ja sertifioitu tähän mennessä yhdessä yrityksessä. Ainakin yhdessä KRESS-yrityksessä on laadittu konsernitasoinen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudellisen-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. KRESS-sopimuksen mittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelma ProGresS:in pilottihankkeissa ja seminaareissa on energiatehokkuus ollut keskeisellä sijalla. KRESSin toimeenpanon kannalta keskeisiä ProGresS-ohjelman hankkeita ovat olleet Motivan, RAKLIn, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yritysten yhteistyönä käynnistämä rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmän kehityshanke sekä Kiinteistötalouden Instituutin vetämän kiinteistö- ja rakennusalan yritysten ympäristöbenchmarking-toiminnan käynnistäminen. Tänä vuonna käynnistettiin kiinteistö- ja rakennusklusterin järjestöjen toimesta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöpalkinto, jossa vuosittain palkitaan merkittävästi kestävää kehitystä edistävä ympäristöteko ja ympäristöhanke. 25
Liite 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen 31.12.2 mennessä liittyneet yritykset (liittymisjärjestyksessä): 1. Kiinteistövarma Oy 2. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola 3. SOK/Kiinteistötoiminnot 4. Kesko Oyj/Kiinteistökesko 5. Castrum Oyj 6. ICL Invia Oyj 7. Polar Kiinteistöt Oyj 8. Kapiteeli Oy HUOM. Liitteiden 2, 3 ja 4 kuvissa yritykset on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä, eikä numerointi vastaa yllä olevaa. Sopimukseen liittyneet yritykset edustavat noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Lisätietoa energiansäästösopimuksesta ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta osoitteesta www.motiva.fi. 26
Liite 2 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja KRESS-sopimukseen liitetyt yritysten kiinteistöjen tilavuudet v. 2 6 5 Tilavuus (m³) 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys 12 KRESS-sopimukseen liitetyt yritysten kiinteistöjen pinta-alat v. 2 1 Pinta-ala (m²) 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys 27
12 KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lukumäärät v. 2 1 Lukumäärä 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys Rakennusten pinta-alajakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 22 % Majoitus- ja ravitsemusrak. 1 % Toimistorak. 39 % Myymälä- ja liikerak. 38 % 28
Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 26 % Toimistorak. 33 % Majoitus- ja ravitsemusrak. % Myymälä- ja liikerak. 41 % Sopimuskiinteistöjen lukumääräinen jakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 1 % Majoitus- ja ravitsemusrak. 1 % Toimistorak. 44 % Myymälä- ja liikerak. 45 % 29
Liite 3 Benchmarking-kuvat: Yritysten ominaiskulutusvertailut kiinteistötyypeittäin v. 2 Yritysten koko rakennuskannan ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti 7 14 6 12 Lämpö ja sähkö (kwh/m³) 5 4 3 2 1 8 6 4 Vesi (l/m³) 1 2 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys Yritysten koko rakennuskannan ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 4 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 35 3 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 Vesi (l/m²) 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys 3
Toimistorakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti 7 14 6 12 Lämpö ja sähkö (kwh/m³) 5 4 3 2 1 8 6 4 Vesi (l/m³) 1 2 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys Toimistorakennusten ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 4 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 35 3 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 Vesi (l/m²) 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys 31
Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti 7 16 6 14 Lämpö ja sähkö (kwh/m³) 5 4 3 2 12 1 8 6 4 Vesi (l/m³) 1 2 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys Myymälä- ja liikerakennusten omianaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 25 8 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 Vesi (l/m²) 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys 32
Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti 6 4 35 Lämpö ja sähkö (kwh/m³) 4 2 3 25 2 15 1 Vesi (l/m³) 5 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 2 1 4 18 16 1 2 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 14 12 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 Vesi (l/m²) 1 2 3 4 5 6 7 8 Yritys 33
Liite 4 Benchmarking-kuvat: Kulutustrendit yrityksittäin vuosina 1997 2 YRITYS 1 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 16 45 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 14 12 1 8 6 4 2 4 35 3 25 2 15 1 5 Vesi (l/m²) 1997 1998 1999 2 YRITYS 1 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 5 45 4 13 128 126 Lämpö ja sähkö (MWh) 35 3 25 2 15 1 5 124 122 12 118 116 114 112 Vesi (m³) 1997 1998 1999 2 Lämö Sähkö Vesi 11 34
YRITYS 2 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 16 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 14 12 1 8 6 4 2 5 4 3 2 1 Vesi (l/m²) 1997 1998 1999 2 YRITYS 2 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 16 6 Lämpö ja sähkö (MWh) 14 12 1 8 6 4 2 5 4 3 2 1 Vesi (m³) 1997 1998 1999 2 35
YRITYS 3 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 25 7 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 Vesi (l/m²) 1997 1998 1999 2 YRITYS 3 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 4 12 35 1 Lämpö ja sähkö (MWh) 3 25 2 15 1 5 8 6 4 2 Vesi (m³) 1997 1998 1999 2 36
YRITYS 4 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 16 4 14 35 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 12 1 8 6 4 3 25 2 15 1 Vesi (l/m²) 2 5 1997 1998 1999 2 YRITYS 4 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 35 9, 3 8, Lämpö ja sähkö (MWh) 25 2 15 1 5 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, Vesi (m³) 1997 1998 1999 2, 37
YRITYS 5 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 25 3 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 2 15 1 5 25 2 15 1 5 Vesi (l/m²) 1997 1998 1999 2 YRITYS 5 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 16 175 14 17 Lämpö ja sähkö (MWh) 12 1 8 6 4 165 16 155 15 Vesi (m³) 2 145 1997 1998 1999 2 14 38
YRITYS 6 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 2 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 5 4 3 2 1 Vesi (l/m²) 1997 1998 1999 2 YRITYS 6 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 8 25 Lämpö ja sähkö (MWh) 7 6 5 4 3 2 1 2 15 1 5 Vesi (m³) 1997 1998 1999 2 39
YRITYS 7 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 2 18 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1997 1998 1999 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Vesi (l/m²) YRITYS 7 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 2 16 Lämpö ja sähkö (MWh) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 Vesi (m³) 1997 1998 1999 2 4
YRITYS 8 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys 1997-2 45 35 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) 4 35 3 25 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 Vesi (l/m²) 1997 1998 1999 2 YRITYS 8 - Kokonaiskulutusten kehitys 1997-2 18 14 Lämpö ja sähkö (MWh) 16 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 Vesi (m³) 1997 1998 1999 2 41