Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017
Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne Asumisen valinnat ja tottumukset Liikkumisen tarve ja valinnat Kestävät kulkutavat Työ Lähipalvelut Jakamistalous Energiatehokkaat rakennukset Materiaalitehokas ja vähäpäästöinen rakentaminen Passiivitalot ja plusenergiatalot Paikallinen energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet Rakennuksen käyttö ja huolto Energiakorjaukset Lähiökorjaaminen Täydentävä rakentaminen Asemanseudut ja solmupisteet Ilmastonkestävä kaavoitus Eheät viheralueet Ilmastonkestävä kunnallistekniikka ja liikenteen infrastruktuuri Sopeutuminen ja varautuminen Väestön haavoittuvuus 2
Asuntojen lämmityksen ja kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vaikka kerrosala ja väestö ovat kasvaneet. Merkittävin selittäjä on kaukolämmön tuotantotapa. Indeksi 2002=100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 Asuinkerrosalan kasvu (indeksi 2002=100) Väestönkasvu (indeksi 2002=100) Rakennusten lämmityksen ja kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöjen kehitys (indeksi 2002=100) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asuinkerrosalan ja väestön sekä rakennusten lämmityksen ja kulutussähkön aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla vuosina 2002 2016 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat, HSY Kulutuksen epäsuorat päästöt kasvattavat pääkaupunkiseudun asukkaan hiilijalanjäljen noin kaksinkertaiseksi.
Rakennusten ilmastoviisas käyttö ja hoito Osaava huolto on kustannustehokkaimpia ja vaikuttavimpia keinoja vähentää asumisen kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla säästyy rahaa korjaamista ja kunnossapitoa varten. Säädöt ja tasapainotukset Uudet tiivisteet ikkunoihin ja oviin Parempi kattilahyötysuhde Hämäräkytkimet ja liiketunnistimet Termostaattinen patteriventtiili Autojen (ja saunojen) lämmitys vastaamaan tarvetta Uudet vesikalusteet ja pienemmät virtaamat Ammattitaito ja osaaminen 4
Sääkorjattu ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) 60 50 40 30 Asuntokannan energiatehokkuus 20 10 0 Kulutus rakennusvuosikymmenittäin Koko rakennuskannan keskiarvo <40-luku 40-luku 50-luku 60-luku 70-luku 80-luku 90-luku 2000-luku 2010-luku Uuden kerrostalon lämmönkulutus on noin 40 % kannan keskimääräistä kulutusta pienempi. Vanhojen talojen energiatehokkuus paranee hyvällä kiinteistöpidolla ja peruskorjauksilla. Sääkorjattu ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) 60 50 40 30 20 10 Helsingin asuinkerrostalojen sääkorjattu lämmön ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) vuonna 2013 rakennuksen iän mukaan Lähde: Helsingin ympäristötilasto Sääkorjattu lämmön ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) vuonna 2015 rakennuksen iän mukaan Espoon Asuntojen, Helsingin kaupungin asuntojen ja VAV Asuntojen vuokrataloissa Lähde: Espoon Asunnot, Helsingin kaupungin asunnot, VAV Asunnot, tiedot on koonnut HSY VAV 2015 Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ Espoon Asunnot 2015 Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ Heka 2015 Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ Keskim. (pl. 2011-2013) Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ 0-1920 1921-1945 1946-1960 1961-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2013
Vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta asumisen kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää riittävän paljon riittävän nopeasti. Vanhan asuntokannan korjaaminen toteutuu hitaasti, varsinkin asunto-osakeyhtiöissä. 2000-2009 12 % 1990-1999 13 % 2010-2016 10 % -1920 3 % Yhteensä 750 000 asuntoa 1921-1929 3 % 1930-1939 4 % 1940-1949 2 % 1950-1959 8 % 1960-1969 13 % 1960-1970 lukujen asunto-osakemuotoista kerrostalokantaa on pääkaupunkiseudulla noin 9,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. 1980-1989 15 % 1970-1979 17 % Helsingin seudun asuntokanta 31.12.2016 (asuntoja, lkm) rakentamisajankohdan mukaan Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat 6
Kokonaisharkintaa purkavaan uudistamiseen Kokonaisharkinta Onko sijainti riittävän hyvä? Onko uudistamiselle tekninen, toiminnallinen tai sosiaalinen tarve? Purkamisen ja uuden rakentamisen ilmastokuorman vähentäminen! 7
Tavoite eheä yhdyskuntarakenne jossa liikutaan kestävästi kävellen, pyöräillen ja joukko(raide)liikenteellä Miksi? Liikkumisen tarpeen vähentäminen Liikenteen päästöjen vähentäminen Yhdyskuntateknisen infrastruktuurin taloudellinen käyttö Aluetehokkuus Helsingin seudulla 2014 8
Asemanseudut ja kestävät liikkumistavat 9
Täydentävä rakentaminen olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen infrastruktuuriin tukeutuen Muutoskaavoituksella ja vanhan, käyttämättömän rakennusoikeuden tonteille rakennettiin vuosina 2011-2015 noin 10 % pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta. Vanhastaan teollisuus- tai toimistovaltaisille alueille rakennettiin noin 18 % pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta 10 vuosina 2012-2015.
Täydentävän rakentamisen laatu Julkisen tilan laatu. Ilmastonkestävyys ja viherympäristö. Ilmanlaatu. Kulttuurihistoria ja estetiikka. Sovitteleva suunnittelukulttuuri. 11
Hulevesitulvan riski on suurin tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla maan pinta ei läpäise vettä, sekä alavilla ranta-alueilla ja jokilaaksoissa. 12
Ilmastonkestävät rakennukset Kosteusrasitus Maaperän vesipitoisuus Sulamis-jäätymissyklit Sähkökatkot Rantarakentaminen Helsingin seudun riskialueilla 8 300 asuinrakennusta ja 16 000 asukasta. 13