KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014



Samankaltaiset tiedostot
Yksikkö

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Energian hankinta ja kulutus 2015

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2013

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian hankinta ja kulutus 2014

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet

Ympäristövastuun taulukot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija

Ympäristö ja turvallisuus

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Jyväskylän energiatase 2014

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Keski-Suomen energiatase 2016

Taulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista.

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Keski-Suomen energiatase 2014

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Energian hankinta ja kulutus 2016

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2018 KESKO OYJ

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Energia, ilmasto ja ympäristö

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Tavoitteet ja toimenpiteet

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energian hankinta ja kulutus

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Gasum Petri Nikkanen 1

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum Petri Nikkanen

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Energian hankinta ja kulutus

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Transkriptio:

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus 2014... 3 1.2. Laskennan lähtötiedoista... 3 1.3. Laskentaperusteista sekä tiedon tarkkuudesta... 4 2. Ympäristöprofiili... 5 2.1. Keskon toimittaman sähkön ympäristöprofiili... 5 2.2. Keskon omistamat ja käytössä olevat kiinteistöt Suomessa... 6 2.3. Tulosten tulkinta... 8 2.4. Osuus Suomen energiankäytöstä ja päästöistä... 8 3. Tunnusluvut GRI:n raportointisuosituksen mukaisesti... 8 3.1. Energiankulutus... 8 3.2. Päästöt... 8

3 (9) 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa Keskon kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksesta aiheutuneet ympäristövaikutukset vuodelle 2014. Vuoden 2014 ympäristökuormitusten laskenta on jatkoa aikaisemmille Keskon kiinteistöjen ympäristöprofiilien laskennalle ja on tehty vastaavin periaattein. 1.1. Energiankulutus 2014 Keskon Suomessa omistamissa tai käytössä olevissa kiinteistöissä kulutettiin vuonna 2014 yhteensä 754 301 MWh sähköä ja 292 453 MWh lämpöä. Kesko toimitti Suomessa K-ryhmälle sähköä vuonna 2014 yhteensä 469 493 MWh. Tämä vastasi 62,2 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen sähkön kokonaiskulutuksesta. Toimitettu määrä oli -6,3 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 sähkön toimituksesta vastasi edellisvuoden tapaan pääosin Helsingin Energia, mutta siihen sisältyy myös osuus KSS Energian kautta hankittua biokaasulla tuotettua sähköä. 1.2. Laskennan lähtötiedoista Sähkön ympäristöprofiilin laskennassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - Helsingin Energian hiilidioksidivapaan sähkön ympäristöprofiilia vuodelta 2013. Toimitettu sähkö oli tuotettu kokonaisuudessaan ydinvoimalla ja sen ominaispäästökertoimet olivat: CO2 0 g/kwh ja käytetty ydinpolttoaine 2,5 mgu/kwh - Hankinnan ulkopuoliselle sähkölle on käytetty Energiaviraston julkaisemaa jäännösjakaumalaskennan ympäristöprofiilia vuodelle 2013 1 - Happamoittavien ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen laskennassa päästökertoimina on käytetty VTT:n Lipasto järjestelmässä ilmoitettuja Suomen sähköntuotannon tuotantovaiheen ominaispäästöjä 2010 2 - Primäärienergiakertoimia laskelmissa on käytetty: Uusiutuvat polttoaineet 1, uusiutumattomat polttoaineet 1,75 ja ydinvoima 3,03 3 1 Energiavirasto, Jäännösjakauma http://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/j%c3%a4%c3%a4nn%c3%b6sjakaumalaskenta+julkaisu+19+6+2 014.pdf/b83282bf-05a6-4ef8-9479-fe2f73303022 2 VTT 2012, Suomen rautatieliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä RAILI 2011 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-03247-12 3 Keto Matias. Energiamuotojen kerroin. Raportti ympäristöministeriölle. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123453&lan=fi. Päivitetty 17.12.2010.

4 (9) Kaukolämmön ympäristöprofiilin laskennassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - Kaukolämmön CO2-päästökerroin 209 g/kwh 4 - Muiden ilmastopäästöjen osalta on käytetty VTT:n laskemia keskimääräisen kaukolämmön päästökertoimia 2008 5 - Primäärienergiakerroin 0,9 6 - Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen 2015 päästökertoimia 7 1.3. Laskentaperusteista sekä tiedon tarkkuudesta Keskon Suomen kiinteistöjen lämmön ja sähkön kokonaiskulutus on arvioitu laventamalla kulutusseurannassa olevien kohteiden ominaiskulutukset kiinteistötyypeittäin kunkin kiinteistötyypin kokonaiskiinteistökantaan. Sähkönmyyjien kalenterivuosittainen ilmoitussuositus koskee vain myydyn sähkön tuotantotapoja, tuotannossa syntyneitä hiilidioksidipäästöjä sekä käytetyn ydinpolttoaineen määrää. Tietojen julkaisuajankohtaa ei määritelty, laskennoissa on käytetty myyjäkohtaisesti viimeisintä ilmoitettua tietoa. Laskennassa käytettyjen päästöprofiilien vuodet on ilmoitettu kappaleessa 1.2.. Happamoittavien ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen osalta ilmoitusvelvollisuutta ei ole ja näiden päästöjen kohdalla laskelmissa on päästökertoimina käytetty Suomen energiatuotannon tuotantovaiheen ominaispäästökertoimia. Mikäli edellisen vuoden laskennassa ei ole ollut käytettävissä laskentavuodelle ilmoitettuja alkuperätietoja, on nämä tiedot laskettu uudestaan tähän raporttiin vuodelle ilmoitetuilla alkuperätiedoilla. Mahdollisesta uudelleenlaskennasta johtuen saattavat edelliselle vuodelle raportoidut päästötiedot poiketa aikaisemmassa päästöraportissa ilmoitetuista tiedoista. Kaukolämmön ympäristövaikutukset on arvioitu Suomen keskimääräisen kaukolämmön ympäristöprofiilin perusteella. Ympäristövaikutukseltaan erilaiset kaasut on yhteismitallistettu 8,9 ja niiden ympäristövaikutukset on ilmoitettu ekvivalentteina. Lämmön osalta ekvivalenttilaskennoissa on huomioitu vain metaani ja typenoksidit. Oman lämmöntuotannon kokonaiskasvihuonekaasupäästöt on arvioitu Tilastokeskuksen julkaisemien polttoaineiden päästökertoimien perusteella. 4 MOTIVA CO2-päästökertoimet 2012, http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskenta/c o2-paastokertoimet 5 VTT 2010,Tutkimusraportti VTT-R-04737-10 6 Keto Matias. Energia muotojen kerroin. Raportti ympäristöministeriölle. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123453&lan=fi. Päivitetty 17.12.2010. 7 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html 8 IPCC 2007, http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter2.pdf 9 Wimmer Wolfgang, Zűst & LeeKun-Mo (2004): Ecodesing Implementation A Systematic Guidance on Integrating Evironmental Considerations into Product Development. Springer

5 (9) 2. YMPÄRISTÖPROFIILI 2.1. Keskon toimittaman sähkön ympäristöprofiili Lähtötietojen perusteella lasketut Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkön ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 1. Vaikutuksia ei ole suhteutettu ominaiskulutuksiin, vaan ne on laskettu kokonaisuudessaan toimitetulle sähkön määrälle 469 GWh vuonna 2014. Taulukko 1. Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkön ympäristövaikutukset vuosina 2012-2014 Yksikkö 2012 2013 2014 Muutos 2013-2014 Hankinta GWh 528 501 469-6.3 % Primäärienergia PJ 5.76 5.21 4.88-6.3 % Uusiutumaton PJ 0.00 0.00 0.00 0 % Uusiutuva PJ 0.00 0.13 0.12 0 % Ydinvoima PJ 5.76 5.08 4.76-6.3 % Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos ton CO2-ekv 0 0 0 0 % Typenoksidit ton NOX 0 0 0 0 % Rikkidioksidi ton SO2 0 0 0 0 % Alailmakehän otsoni ton C2H4-ekv 0 0 0 0 % Radioaktiivinen jäte tonnia 1.37 1.16 1.09-6.3 % Kuva 1. Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkö ja sen ympäristöprofiili laskettuna toimitetun sähkön kokonaismäärälle vuosina 2012-2014

6 (9) 2.2. Keskon omistamat ja käytössä olevat kiinteistöt Suomessa Tässä luvussa esitetään yhteenveto Keskon käytössä olevissa tai sen omistamissa kiinteistöissä Suomessa kulutetun energian ympäristövaikutuksista. Edellisessä luvussa esitetyn Keskon kauppiailleen hankkiman sähkön lisäksi on huomioitu myös K-kauppiaiden itse hankkima sähkö sekä kiinteistöjen lämmityksessä käytetty kaukolämpö. Keskon Suomen kiinteistöjen lämmön ja sähkön kokonaiskulutus on arvioitu laventamalla kulutusseurannassa olevien kiinteistöjen ominaiskulutukset koko kantaan. Kokonaissähkönhankinnan ympäristöprofiilina on käytetty edellisessä kappaleessa esitettyä profiilia Keskon toimittamalle sähkölle sekä Energiaviraston julkaisemaa jäännösjakaumalaskennan ympäristöprofiilia K-kauppiaiden itse hankkimalle sähkölle. Keskon toimittama sähkö kattaa noin 62,2 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta. Lämmityksen ympäristövaikutusten laskennan lähtötiedot on ilmoitettu kappaleessa 1.2. Kiinteistöissä kulutetun lämmön ja sähkön ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 2. Esitetty energiankulutuksen muutos sisältää myös kiinteistökannan muutoksista johtuvat energiankulutuksen muutokset. Taulukko 2. Arvio Keskon Suomessa omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian kulutuksesta sekä ympäristövaikutuksista vuosina 2013-2014. Yksikkö 2013 2014 Muutos 2013-2014 Sähkö Lämpö Yhteensä Sähkö Lämpö Yhteensä Sähkö Lämpö Yhteensä Hankinta GWh 764.4 304.1 1 068.5 754.3 292.5 1 046.8-1.3 % -3.8 % -2.0 % Primäärienergia PJ 7.30 0.99 8.29 7.14 0.95 8.09-2.2 % -3.8 % -2.4 % Uusiutumaton PJ 0.76 0.77 1.53 0.82 0.74 1.56 8.1 % -3.8 % 2.1 % Uusiutuva PJ 0.237 0.22 0.45 0.238 0.21 0.45 0.4 % -3.8 % -1.6 % Ydinvoima PJ 6.30 6.30 6.08 6.08-3.5 % -3.5 % Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos ton CO2-ekv 73 836 63 663 137 499 79 795 61 229 141 024 8.1 % -3.8 % 2.6 % Typenoksidit ton NOX 104.9 130.8 235.7 113.4 125.8 239.1 8.1 % -3.8 % 1.5 % Rikkidioksidi ton SO2 84.3 115.6 199.9 91.1 111.1 202.3 8.1 % -3.8 % 1.2 % Alailmakehän otsoni ton C2H4-ekv 4.9 3.9 8.9 5.3 3.8 9.1 8.1 % -3.8 % 2.8 % Radioaktiivinen jäte tonnia 1.5 1.5 1.4 1.4-3.4 % -3.4 %

7 (9) Kuva 2. Vertailu Keskon Suomessa omistamien ja sen käytössä olevien kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian kulutuksesta sekä niiden ympäristövaikutuksista vuosina 2012-2014.

8 (9) 2.3. Tulosten tulkinta Keskon omistamien tai käytössä olevien kiinteistöjen sähköenergian kokonaiskulutus laski vuodesta 2013-1,3 % ja lämmön normittamaton kokonaiskulutus puolestaan laski -3,8 %. Sähkönkäytön ympäristövaikutukset nousivat edellisestä vuodesta. Keskon kauppiaille hankkima sähkö oli pääosin ydinvoimalla tuotettua, sisältäen myös biokaasulla tuotettua sähköä. Sähkö oli kokonaisuudessaan hiilidioksidivapaata, eikä siitä näin ollen aiheutunut ilmastopäästöjä. Suomen energiantuotannossa ja Suomeen tuodussa energiassa puolestaan fossiilisten polttoaineiden osuus oli edellisvuotta korkeampi ja tämä on nostanut Keskon toimituksen ulkopuolisen hankinnan sekä kokonaiskulutuksen päästöjä. Lämmönkäytön ympäristökuormitus laski edellisestä vuodesta, muutos johtui kokonaiskulutuksen laskusta. 2.4. Osuus Suomen energiankäytöstä ja päästöistä Keskon Suomessa vuonna 2014 käyttämän primäärienergian määrä on noin 0,6 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta (1370 PJ vuonna 2013) 10. Keskon suomalaisten kiinteistöjen sähkön käyttö vuonna 2014 oli noin 0,9 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (84 TWh vuonna 2013) 10 ja osuus kaukolämmön kokonaiskulutuksesta (33,2 TWh vuonna 2013) 10 oli noin 0,9 %. Sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 0,2 % Suomen kokonaispäästöistä (noin 60,6 miljoonaa tonnia vuonna 2013 11 ). 3. TUNNUSLUVUT GRI:N RAPORTOINTISUOSITUKSEN MUKAISESTI Keskon kiinteistöjen energiakulutuksen ympäristövaikutukset kansainvälisen Global Reporting Initiativen G4-suositusten mukaisesti. 3.1. Energiankulutus GRI:n G4 suositusten mukaisesti energiankulutus jaotellaan suoraan Scope 1 ja epäsuoraan energiankulutukseen Scope 2. - Suoraa energiankäyttöä (G4-EN3) on yrityksen itse tuottama energia esim. lämmöntuotanto polttoöljyllä ja maakaasulla - Epäsuoraa energiankulutusta (G4-EN4) on yrityksen käyttöönsä hankkima energia esim. ostosähkö ja ostolämpö. Keskon omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen epäsuora ja suora energiankulutus primäärilähteittäin on esitetty taulukoissa 3 ja 4. 3.2. Päästöt 10 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/ehk/2013/ehk_2013_2014-12-10_tie_001_fi.html 11 Tilastokeskus, http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2013/khki_2013_2014-05-22_tie_001_fi.html

9 (9) Päästöjen osalta tulokset kattavat seuraavat tunnusluvut. - Oman toiminnan suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (G4-EN15 ja G4-EN16) - Muiden ilmastopäästöjen (G4-EN21) osalta on raportoitu vain epäsuorat (Scope 2) typpi- ja rikkidioksidipäästöt Taulukko 3. Keskon omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen energiakulutus 2014 sekä energiankulutuksen indikaattorit Yksikkö Sähkö Lämpö Yhteensä Primäärienergia (G4-EN4) TJ 7 145 948 8 092 Uusiutumaton TJ 822 739 1 561 Uusiutuva TJ 238 208 447 Ydinvoima TJ 6 085 0 6 085 Kasvihuonekaasupäästöt (G4-EN16) ton CO2-ekv 79 795 60 127 139 922 Muut ilmapäästöt (G4-EN21) Happamoittavat päästöt ton SO2-ekv 170 199 370 Typenoksidit ton NOX 113 126 239 Rikkidioksidi ton SO2 91 111 202 Radioaktiivinen jäte tonnia 1.4 0 1.40 Taulukko 4. Keskon omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen oma lämmöntuotanto 2014 sekä tuotannon indikaattorit Yksikkö Lämpö Yhteensä Primäärienergia (G4-EN3) TJ 15.24 15.24 Uusiutumaton TJ 15.24 15.24 Kasvihuonekaasupäästöt (G4-EN15) ton CO2-ekv 1 102 1 102 Kuva 3. Keskon omistamien tai käytössä olevien kiinteistöjen oman lämmöntuotannon polttoainejakauma 2014