Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009

Hyvinvoinnin ulottuvuudet Hyvinvointi on hyvin moniulotteinen ilmiö Hyvinvointi koskee laajasti sitä, kuinka hyvää onnellista tai onnistunutta elämä on (tai kuinka hyvällä tolalla elämän edellytykset ovat) yksilön näkökulmasta, yksilölle itselleen. (Arto Laitinen 2008)

Hyvinvoinnin osatekijät OBJEKTIIVINEN SUBJEKTIIVINEN Elintaso Indikaattorit: tulotaso, asuintila, terveys, työllisyys Yhteisyyssuhteet Indikaattorit: ystävien lukumäärä, kontaktit paikallisyhteisössä, yhteydet järjestöissä Elintaso Indikaattorit: tyytyväisyys/tyytymättömyys tulotasoon, asuntoon, terveyteen, työllisyyteen HAVING LOVING Yhteisyyssuhteet Indikaattorit: onnellisuuden tai onnettomuuden elämykset Ihmisenä oleminen Indikaattorit: poliittinen aktiivisuus, korvaamattomuus työssä, aktiiviset harrastukset, toiminta luonnossa BEING Ihmisenä oleminen Indikaattorit: omakohtaiset kokemukset vieraantumisesta ja itsensä toteuttamisessa ( Allardt 1998)

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tilaa on arvioitu 2000 luvulla useissa eri yhteyksissä Yhteenvetona voi todeta, suurin osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ennen Kustakin ikäluokasta noin 20 %:lla on erilaisia psykososiaalisia ongelmia, muuta noin 10 % tarvitsee varsinaista hoitoa Tilastot kertovat mitä hoitoa ja palvelua lapset ja nuoret ovat saaneet, mutta eivät sitä, kuinka moni jäänyt niitä vaille tai ovatko resurssit parhaalla mahdollisella tavalla käytössä (tehokkuus) tai saimmeko aikaan sitä mitä halusimme (vaikuttavuus). Vertailukelpoista tietoa lasten ja nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden määrästä on myös vaikea saada

Näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt Perherakenne on monipuolistunut avoliittojen, yksihuoltajaperheiden ja uusperheiden lisääntyessä Lapsiperheiden taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on ollut voimakasta. Tulokehitys on ollut huono suurissa lapsiperheissä, yksinhuoltajaperheissä ja niissä perheissä, joissa on alle kolmevuotias lapsi. Kaupungeissa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuudet olivat maan keskitasoa korkeammat. Vastaavasti maaseutumaisissa kunnissa maan keskitasoa pienemmät.

Näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Yleisimmin vaikeiden, kotikasvatuksen puuttumiseen johtavien tilanteiden taustalla on vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Asiantuntijoiden arvion mukaan 17-20 % lapsista asuu väkivaltaisissa perheissä. Vähintään saman verran lapsista kärsii vanhempien päihteiden käytöstä Lastensuojelun tarve on kasvanut Lasten terveys on jatkuvasti parantunut, mutta väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kehittyä jo lapsuudessa Nuoret käyttävät mielenterveyspalveluja aikaisempaa enemmän ja ne tunnistetaan entistä paremmin Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta suuri huolenaihe on usein toistuvan alkoholinkäytön ja humalajuomisen kasaantuminen niille nuorille, jotka ovat muutenkin vaarassa syrjäytyä

Näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Maakunta Kunta PALVELU- Neuvola, päivähoito, koulu JÄRJESTELMÄ (mitä tekee?, Perhe kuka tekee?) VERKOS- TOITUMINEN (miten tehdään?) Lapsi Asuinympäristö Harrastukset, kaverit Toimialat Seutukunta

Suunta puntarissa Näkökulmia Lappeenrannan hyvinvoinnin tilaan Lapsiperheiden ongelmien kasaantuminen korostuu Lisääntyneitä terveysriskejä ovat perheiden mielenterveysongelmat, lapsilla masentuneisuus, aggressiivisuus ja jopa tuhoava käyttäytyminen Vanhemmuuden puutteet kuten alle 10-vuotiaille lapsille ei pystytä asettamaan rajoja Pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat vaikuttavat lasten psyykkiseen hyvinvointiin haitallisesti Päihteitä käyttävät yhä nuoremmat lapset Rajan läheisyydestä aiheutuvat ongelmat Lastensuojelun tarve on suuri Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Valmisteluorganisaatio/Perhepalvelut työryhmä Syksy 2008 Äitiys- ja lastenneuvolat Mitä varhainen puuttuminen tarkoittaa? Neuvolan ja päivähoidon yhteistoiminta ei ole sujuvaa Perhesuunnitteluneuvola puuttuu osasta kuntia Miten neuvolakeskuksen toimintamalli vakiinnutetaan? Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto Ongelmien tunnistus osataan, mutta väylät eteenpäin lähettämiselle koetaan epäselviksi Kouluilla ja oppilashuollolla on paljon odotuksia psykiatrian suuntaan Yhteydet lastensuojeluun koetaan vähäisiksi, yhteistyö ei ole sujuvaa Erityispalveluista palaavien siirtäminen takaisin perustasolle ei ole helppoa kuka ottaa vastaan?

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Valmisteluorganisaatio/Perhepalvelut työryhmä Syksy 2008 Kasvatus- ja perheneuvola Yhteistyökäytännöt koetaan puutteelliseksi Verkostotyö kaipaa kehittämistä Tiedonkulku koetaan puutteelliseksi Lastensuojelu Ongelmiin pitäisi päästä puuttumaan varhemmin Miten resurssien kohdentaminen sujuu tehokkaimmin? Työmuotojen pohtiminen on tärkeää Lapsiperheiden kotipalvelu Riitaisten huoltotilanteiden selvittely vaatii runsaasti energiaa

Miten varaudumme tulevaisuuteen? Elämme parhaillaan arvovalintojen aikaa arvot voivat olla hyvin erilaisia ja eri suuntaisia Arvovalintoja tehdään muuttuneessa taloustilanteessa Miten hyvinvointipalveluja priorisoidaan eettisesti hyväksyttävällä tavalla? Hyvinvointipalveluja tuotetaan jo lähitulevaisuudessa uudenlaisissa rakenteissa ja verkostoissa Voimavaroja on tarkoituksenmukaista kohdentaa ehkäisevään, rakenteelliseen ja yhteisölliseen työhön Keskeistä on, että peruspalvelut toimivat Peruspalveluissa ehkäisevät palvelut tulee kohdentaa tuen ja avun tarpeessa oleville lapsille ja perheille Samanaikaisesti on huolehdittava lastensuojelun avohuollosta, sijaishuollosta ja jälkihuollosta sekä lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen saannista Meillä on vastattavana kaksoishaaste: samanaikaisesti on hoidettava sekä syrjäytyvien lasten ja nuorten korjaavat toimenpiteet että universaalit ehkäisevät toimenpiteet, joilla hyvinvoinnin kielteinen suunta saadaan käännettyä

Miten varaudumme tulevaisuuteen? Varautuminen siihen, että maahanmuuttajien palvelujen tarve painottuu lähivuosina lasten ja nuorten palveluihin, koska muuttavat perheet ovat nuoria Perinteiset lastensairaudet on voitettu, mutta yhteiskunnan muutostekijät vaikuttavat lasten elämään uusien riskien muodossa. Vrt. lasten liikalihavuus ja huonokuntoisuus Nettiturvallisuuden varmistaminen Lasten ja nuorten hyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa laaja-alaisella sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä Onnistumisen edellytyksenä on, että lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmat sekä lastensuojelusuunnitelmat ovat jatkossa poliittisesti sitovia

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lopuksi Omasta ja veljiensä lapsuudesta kirjoittanut kirjailija Harri Tapper on sanonut, että lapsuus on aikaa, johon liittyy ylimääräistä juhlavuutta.