Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus Kaisa Kostamo Pääkkö Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus www.sosiaalikollega.fi
Ihmisten hyvinvoinnin ajatellaan koostuvan eri tekijöistä, kuten toimeentulosta, koulutuksesta, työelämästä, terveydestä, perhe elämästä, turvallisuudesta, vapaaajasta ja poliittisista resursseista (esim. Martelin, ym. 2002, Sauli 2011). Puutteet näillä elämän osa alueilla voivat kasautuessaan aiheuttaa syrjäytymistä ja huono osaisuuden tiedetään myös olevan ylisukupolvista. l i Sosiaalisen syrjäytymisen kokonaisuus on usean eri tekijän summa, jossa eri elämänalueiden ongelmat muodostavat vyyhdin, jonka osatekijät tkijätvaikuttavat t toisiinsa. ii Muun muassa yksilön terveys, taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen kompetenssi vaikuttavat siihen, millä tavalla yksilö kk kykenee esimerkiksi ikäyttämään ä ää palveluita l ja hakemaan hk apua sitä iä tarvitessaan. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn määrätä vapaasti omasta elämästään ja määritellä sen perusasiat.
Tiedon tuottamisen tt haasteet t Tilastot antavat rungon, jota tulee täydentää paikallisella tulkinnalla. Tilastot kuvaavat toisaalta hyvinvointiin/pahoinvointiin liittyviä asioita, toisaalta alueen palveluita tai niiden puutteita. Eri indikaattorien kuvaamat ilmiöt liittyvät toisiinsa ja useasti hyvinvoinnin vajeet kasautuvat. Ei ole olemassa systemaattista tiedon tuottamisen mallia. Joistakin ilmiöistä ei tuoteta tietoa ollenkaan.
Lapin väestö sosiaali ja terveyspalveluiden nettomenot ja sosiaalityöntekijämäärä Väestö 2012 Sosiaali ja terveyspalveluiden l nettomenot (2011) Sosiaalitoimen nettomenot (2011) Sosiaalityöntekijämäärä (2013)
Koko maa Pinta ala: 303 899 Asukasluku: 5 426 674 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3272 Sosiaalitoimen nettomenot: 1589 Lappi Pinta ala: 100 369 Asukasluku: 182 844 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3492 Sosiaalitoimen nettomenot: 1619 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 3,1 Utsjoki Pinta ala: 5 372 Asukasluku: 1 285 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4487 Sosiaalitoimen nettomenot: 1622 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 3,1 Inari Pinta ala: 17 334 Asukasluku: 6 732 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas:3499 Sosiaalitoimen nettomenot:1352 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,8 Savukoski Pinta ala: 1 973 Asukasluku: 1 127 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4434 Sosiaalitoimen nettomenot: 1570 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,7 Sodankylä Pinta ala: 12415 Asukasluku: 8 834 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3861 Sosiaalitoimen nettomenot: 1798 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,1 Pelkosenniemi Pinta ala: 1 882 Asukasluku: 963 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 5017 Sosiaalitoimen nettomenot: 2062 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2.1 Salla Pinta ala: 5 872 Asukasluku: 3 979 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4577 Sosiaalitoimen nettomenot: 1914 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,0 Kemijärvi Pinta ala: 3 931, Asukasluku: 8 093 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4044 Sosiaalitoimen nettomenot: 1830 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,5 Posio Pinta ala: 3545 Asukasluku: 3 738 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4371 Sosiaalitoimen nettomenot: 2125 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,4
Enontekiö Pinta ala: 8392 Asukasluku: 1 880 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4085 Sosiaalitoimen nettomenot: 1730 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2,1 Muonio Pinta ala: 2 038 Asukasluku: 2 394 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3714 Sosiaalitoimen nettomenot: 1417 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,2 Kittilä Pinta ala: 8263 Asukasluku: 6 388 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3770 Sosiaalitoimen nettomenot: 1853 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 0,9 Kolari Pinta ala: 2 618 Asukasluku: 3 853 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3723 Sosiaalitoimen nettomenot: 1603 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,3 Pello Pinta ala: 1863 Asukasluku: 3 819 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4046 Sosiaalitoimen nettomenot: 2065 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,6 Rovaniemi Pinta ala: 8017 Asukasluku: 60 877 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3261 Sosiaalitoimen nettomenot: 1653 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,6 Ylitornio Pinta ala: 2213 Asukasluku: 4 556 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3774 Sosiaalitoimen nettomenot: 1634 Tervola Pinta ala: 1 594 Asukasluku: 3 339 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3417 Sosiaalitoimen nettomenot: 1282 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,3 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,2 Ranua Pinta ala: 3 695 Asukasluku: 4 227 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas:3954 Sosiaalitoimen nettomenot: 1861 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2,36 Tornio Pinta ala: 1348 Asukasluku: 22 489 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 2941 Sosiaalitoimen nettomenot: 1352 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,2 Keminmaa Pinta ala: 646 Asukasluku: 8 585 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3312 Sosiaalitoimen nettomenot: 1595 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,4 Kemi Pinta ala: 747 Asukasluku: 22 257 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3496 Sosiaalitoimen nettomenot: 1525 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as:1,6 Simo Pinta ala: 2 086 Asukasluku: 3 429 Sosiaali ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3198 Sosiaalitoimen nettomenot: 1150 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,5
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1073 info ) Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1290 info ) 2008 2009 2010 2011 2008 2009 2010 2011 Enontekiö 3342 3465 3820 4085 1550 1600 1762 1730 Kemi 3076 3225 3235 3496 1323 1390 1416 1525 Kemijärvi 3554 3646 3846 4044 1640 1676 1753 1830 Keminmaa 2766 2884 2900 3312 1247 1396 1365 1595 Kittilä 3082 3283 3622 3770 1312 1546 1703 1853 Kolari 3117 3452 3530 3723 1350 1520 1559 1603 Muonio 2592 2764 3262 3714 1055 1093 1316 1417 Pelkosenniemi 3767 3919 4146 5017 1614 1665 1719 2062 Pello 3399 3655 3848 4046 1674 1759 1872 2065 Posio 3400 3689 4064 4371 1406 1562 1830 2125 Rovaniemi 2902 3017 3097 3261 1459 1532 1568 1653 Salla 3729 4053 4343 4577 1466 1650 1769 1914 Savukoski 3576 3568 3866 4434 1396 1323 1404 1570 Simo 2946 3101 3030 3198 1070 1189 1120 1150 Tervola 3326 3456 3238 3417 1168 1249 1211 1282 Utsjoki 3498 4192 3861 4487 1189 1485 1567 1622 Ylitornio 3392 3427 3540 3774 1415 1423 1459 1634 Tornio 2689 2783 2873 2941 1208 1296 1309 1352 Sodankylä 3019 3252 3456 3861 1380 1537 1618 1798 Ranua 3580 3589 3802 3954 1592 1628 1726 1861 Inari 2857 3088 3193 3499 1163 1245 1277 1352 Koko maa 2929 3061 3103 3272 1401 1490 1505 1589 Lappi 3030 3174 3279 3492 1375 1466 1513 1619
Pääsääntöisesti voidaan hyvin, mutta n 20 % on haasteita hyvinvointiin liittyen Ei koulutusta Työttömyys/nuorisotyöttömyys Päihde ja mielenterveysongelmat Sairastavuus Yksinäisyys
Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille Thl
Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id: 292)
Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id: 288)
Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id: 288)
Nuorta ei jätetä yksin, perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun, Mari Salomaa, ohjaajana Marja Leena Nurmela (2011) TUKEVA hanke
Nuorta ei jätetä yksin, perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun, Mari Salomaa, ohjaajana Marja Leena Nurmela (2011), TUKEVA hanke
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Sutinen Riikka 2010 Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin
Perheessäni on ongelma johon tarvitaan apua (N= 556) 13 % Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Yläkoulussa koettu väkivalta Henkinen väkivalta 44 % (243) Fyysinen väkivalta 29 % (126) Seksuaalinen väkivalta 12 % (12) Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Ei koe olevansa onnellinen (N=536) 20% Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Tulevaisuuden huolenaiheet Tytöt pojat Läheisten ihmisten Läheisten ihmisten hyvinvointi hyvinvointi Oma jaksaminen Rahan riittäminen Opiskelupaikan löytäminen Tyttöystävän saaminen Oma terveydentila Opiskelupaikan löytäminen Rahan riittäminen Oma jaksaminen Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Viikottain oireita tytöt Väsymys 183 Hermostuneisuus ja jännittyneisyys 100 Päänsärky 97 Keskittymisvaikeudet 93 Ahdistuneisuus ja masentuneisuus 82 Uni ja nukahtamishäiriöt 73 Aggressiivisuus ja itsehillinnän pettäminen 44 Itsetuhoiset ajatukset 21 Itsetuhoiset teot 6 pojat Väsymys 134 Keskittymisvaikeudet k 64 Uni ja nukahtamisvaikeudet 56 Hermostuneisuus e suus ja jännittyneisyys 42 Päänsärky 33 Aggressiivisuus jaitsehillinnän pettäminen 32 Ahdistuneisuus ja masentuneisuus 32 Itsetuhoiset ajatukset 20 Itsetuhoiset teot 9 Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Hyvinvoinnin ylläpitäjät (N=559) Perhe 92 % Ystävät 91 % Harrastukset 61 % Terveys 55 % Sukulaiset 52 % Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Nuorten psykososiaalinen hyvinvointi Läheisten ystävien puutetta, koulukiusaamista ja keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneiden osuutta on tarkasteltu vuosina 2008 ja 2010 (Etelä Savo, Pohjois Savo, Pohjois Karjala j ja Lappi) ja 2009 (Kainuu, Keski Pohjanmaa & Pohjois Pohjanmaa) toteutettujen kouluterveyskyselyjen pohjalta. Lappi erottuu epäedullisesti lähes jokaisessa tarkastellussa indikaattorissa (koulukiusaaminen, läheisten ystävien puute ja keskivaikeaa tai vaikeaa masennustakokeneet), kainuulaiset ja etelä savolaiset masennuksenosalta. Kiusaaminen kohdistuu tyttöjä enemmän poikiin, mutta keskivaikea tai vaikea masennus koskettaa enemmän tyttöjä. Kouluterveyskyselystä kannattaisi ottaa pidempi aikajakso tarkasteluun, koska k sitä iäei tehdä kuin joka toinen vuosi.
Nuoret ilman koulutusta ongelmien kasautuminen Koulutuksella on todettu olevan selkeä yhteys y hyvinvointiin,, sillä vähemmän koulutetuilla hyvinvoinnin ja terveyden ongelmat ovat yleisempiä kuin enemmän kouluttautuneilla. Ilman toisen asteen koulutusta kiinnittyminen työelämään on vaikeaa ja tämä taas vaikuttaa niin taloudelliseen toimeentuloon kuin sosiaalisiin suhteisiinkin. Itä ja Pohjois Suomen suuralueilla nuorten mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen ovat koko maata heikommat. Syrjäseuduilla yj mahdollisuudet työhön ja koulutukseen voivat edellyttää muualle muuttoa, ja tämä edellyttää resursseja, joita ei kaikilla peruskoulunsa päättävillä 16 vuotiailla välttämättä ole. Onkin tärkeää, että tarjolla onriittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja huomioiden sekä suoraan peruskoulunsa päättävät ja jo aiemmin sen päättäneet että alueen työmarkkinat.
Vuonna 2010 Itä ja Pohjois Suomessa jäi 17 24 vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle joka kymmenes. Koulutuksen ulkopuolelle jää useammin nuori mies kuin nainen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa Pohjois Suomen alueen maakunnissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta nuorisotyöttömyys on kuitenkin korkeammalla tasolla. Eli onko niin, että alueen koulutustarjonta t t ja työmahdollisuudet d t eivät vastaa toisiaan? Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Pohjois ja Itä Suomen maakunnista Lapissa (10,2 % eli 1 891 nuorta), jossa osuus on nousussa. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat (etenkin pienillä paikkakunnilla) paikallinen koulutustarjonta ja työllistymismahdollisuudet. y s suude
Koulupudokkaat Koulupudokkaat ovat nuoria, jotka eri syistä eivät löydä tai pääse peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, tai jotka keskeyttävät toisen asteen koulutuksen. Koulupudokkaat ovat erityisen suuren syrjäytymisvaaran alaisia. Yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi" arvioidaan miljoona euroa. Itä ja Pohjois Suomen suuralueella on keskimäärin koulunsa kokonaan keskeyttäneitä sama määrä kuin keskimäärin koko maassa (5,5 5 %). Lapissa, Pohjois Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois Pohjanmaalla koulunsa kokonaan keskeyttäneiden määrä on suurempi. Useimmin tutkintoon johtanut koulutus keskeytetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.
Erityisen tärkeä kohderyhmä syrjäytymistä ehkäiseville toimenpiteille ovat vailla perusasteen jälkeistä koulusta olevat 20 29 vuotiaat nuoret. Pohjois ja Itä Suomen alueella vuonna 2010 oli 23 042 vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevaa 20 29 vuotiasta, 29 joista 16 356 ei ollut ammatillisessa koulutuksessa. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien,, tällä hetkellä koulutuksen ulkopuolella olevien prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä Itä ja Pohjois Suomen suuralueilla oli keskimäärin10 10,6 % vuonna 2010, näistä suurimmat osuudet vastaavanikäisestä väestöstä Etelä Savon (11,9 %, 1 800 hlöä) ja Lapin (11,6 %, 2 518 hlöä) maakunnissa ja pienin Pohjois Karjalassa (8,4 %, 1 663 hlöä). Kaikissa Itä ja Pohjois Suomen suuralueen maakunnissa, samoin kuin koko maassa, suurempi osuus ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista oli miehiä.
Nuorisotyöttömyys Vuonna 2011 Itä ja Pohjois Suomen alueella oli n. 9 000 alle 25 vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 12,4 %). Kohdistuu miehiin. Alle 25 vuotiaista työttömistä miehiä oli 5 430 eli 60 % (2011) Pohjois ja Itä Suomessa lähes 2 300 nuorta eli neljännes alle 25 vuotiaista työttömistä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Nuorisotyöttömien prosenttiosuuksista Nuorisotyöttömien prosenttiosuus 18 24 vuotiaasta työvoimasta on koko maan tasolla noussut voimakkaasti vuonna 2009 (13,8 %) ja hieman laskenut vuoteen 2011 (11,9 %). Pohjois ja Itä Suomen maakunnissa viime vuosien kehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, mutta nuorisotyöttömienosuus 18 24 vuotiaasta mutta nuorisotyöttömien osuus 18 24 vuotiaasta työvoimasta on Keski Pohjanmaata (11,4 %) lukuun ottamatta korkeammalla tasolla (14,5 18,5 %).
Riski jäädä ulkopuolisten ryhmään 6% ja samalla ylisukupolvisuuden riski Osa nuorista jää yhteiskunnallisten instituutioiden ja palveluiden ulkopuolelle. l ll Nuoret eivät iätole töissä tai titöttö työttöminä, iäeivätkä iätkämyöskään ökää koulutuksessa, eläkkeellä tai varusmiehinä. Myrskylän (2011) rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan 2008 nuorista it oli 6 % ulkopuolella l ll ja 4 % työttömänä. töttö äättki Tutkimuksen k mukaan nuoren riskiä kuulua ulkopuolisten ryhmään kasvattaa pelkkä perusasteen koulutus ja vieraskielisyys ja myös perheolot vaikuttavat. Esimerkiksi ihuostassa olleiden nuorten todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4 5 kertaa suurempi kuin kaikilla 15 24 vuotiailla nuorilla. Ulkopuolisuus ja työttömyys ovat tutkimuksen mukaan ainakin osittain asioita, jotka siirtyvät sukupolvelta seuraavalle: Ulkopuolisiksi jääneiden vanhemmilla on keskimääräistä heikompi koulutus ja näiden nuorten vanhemmat olivat muiden nuorten vanhempia useammin ulkopuolella l ll tai työttömiä. (Myrskylä 2011, 9 18, 84 85.)
Koulutuksen ulkopuolella työttömyysriski köyhyysriski ongelmien kasautuminen
Työttömyys Toimeentulotuensaajat
Pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa. Pitkäaikaistyöttömistä lähes 62 % on miehiä. Syrjäytymiskehityksen kannalta on huolestuttavaa se, että yhdenjaksoisen työttömyyden kesto on ollut kasvussa eli yhä useamman henkilön työttömyys on kestänyt jopa 4 vuotta.
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 1275)
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet id: 423)
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet id: 423)
Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi (1995) köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18 vuotiasta lasta. 2000 luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000). Itä ja Pohjois Suomen suuralueella lasten pienituloisuusaste on huolestuttavampi kuin koko maassa keskimäärin. Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle k ja hyvinvoinnille i ill haitallista. Lapsiperheköyhyydellä h on laajaalaiset aineelliset, sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset lasten elämään. Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien harrastus ja kulutus mahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta ja murhetta perheen tl taloustilanteesta. til t t Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono osaisuuden ylisukupolvistumista. Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen kokema köyhyys on vaikuttaa kielteisesti vanhemmuuden edellytyksiin. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsyminen, uupuminen ja masentuminen. (Iivonen Esa, Lapsiperheköyhyys Nyky Suomessa
Vaikeuksia perheessä, vanhemmuudessa, lapsilla ja nuorilla
Väkivalta, päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat olivat hallintooikeuden asiakirja aineistojen j mukaan kolme suurinta vastentahtoisten huostaanottojen taustalla olevaa yksittäistä syytä (Hiitola & Heinonen 2009). Lastensuojelun kasvaviin asiakasmääriin vaikuttaa se, etteivät peruspalvelut l pysty riittävässä ä ä määrin tukemaan oireilevia lapsia. Varhaisen tuen tullessa liian myöhään ongelmat pääsevät pahenemaan. Sosiaalityöntekijöiden suuret asiakasmäärät vaikuttavat heikentävästi palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Kuntien resurssit ovat yhä tiukemmalla. Itä ja Pohjois Suomen omen alueet ovat pärjänneet heikoimmin pitkän aikavälin tulokehityksessä (Peruspalvelujen tila 2012, 42.)
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 191)
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet id: 191)
Koko maassa lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden alle 18 vuotiaiden osuus (6,5 % vastaavanikäisestä väestöstä) on ollut kasvussa vuodesta 2008. Pohjois Savossa (8,4 %), Kainuussa (7,8 %) ja Etelä Savossa (7,0 %) osuus on koko maata korkeampi vuonna 2010. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien tilastojen tulkinnassa on huomioitava, että luvut eivät kerro pelkästään tarpeesta vaan ovat hyvin sidoksissa palvelujen tarjontaan. Korkeat luvut voivat kertoa siitä, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten tilanteisiin on pystytty puuttumaan ja tarjoamaan heille apua.
Terveysindikaattorit Lappi sijoittuu maamme huonosti voiviin alueisiin Lappilaisten terveys on huonompi muin maassa keskimäärin Verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja onnettomuudet Tiedontuotannon puutetta: esim. ylipainoisuus
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Sotkanet id:184) (Sotkanet id:184) sairastavuusindeksistä: Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkee llä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta.
Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (Sotkanet tid: 184)
Sairastavuus ja kuolleisuus Depressiolääkkeistä ess e stä korvausta austasaaneiden osuudet oat ovat kasvussa kaikissa ikäluokissa koko maassa. Kaikissa ikäluokissa depressiolääkitystä saavien osuus ylittää valtakunnallisen keskiarvon Pohjois Karjalassa ja Pohjois Savossa. Myös itsemurhakuolleisuus 100 000 asukasta kohden ylittää valtakunnallisen keskiarvon (17,8) näissä maakunnissa. Menetetyt elinvuodet (PYLL indeksi) alle 80 vuotiailla (100 000 asukasta kohden) ylittää valtakunnan keskiarvon (7 599) tarkastelualueen kaikissa muissa maakunnissa paitsi Keski (7 047) ja Pohjois Pohjanmaalla (7 372). Eniten menetettyjä elinvuosia tämän indeksin mukaan on Kainuun maakunnassa (8 954). Sukupuolten välillä menetettyjen elinvuosien osalta on selkeä ero miehillä menetettyjä elinvuosia on selvästi enemmän kuin naisilla. Toisekseen näyttää myös siltä, että matalan PYLL indeksin maakunnissa miesten ja naisten ero menetettyjen elinvuosien osalta on pienempi kuin muissa maakunnissa.
PÄIHTEET Alkoholin li myynti l/asukas Lapissa alkoholin myynti asukasta kohden on huomattavasti timuuta maata suurempaa. Vuonna 2010 koko maassa 100 %:sta alkoholia myytiin 8,2 litraa asukasta kohden, Lapissa vastaava määrä oli 11,2 litraa. Erityisen paljon alkoholia myydään Utsjoella ja Kittilässä, mutta matkailu ei selitä kokonaan runsasta alkoholin myyntiä. Lapin kunnista ainoastaan Ranualla, Savukoskella, Simossa ja Tervolassa myydään vähemmän alkoholia kuin koko maassa keskimäärin. k
Päihteet Lapissa käytetään siis alkoholia runsaasti, kun taas laitos ja avopalveluiden käyttö on pienempää kuin koko maassa keskimäärin ja näiden palveluiden käyttö on vähentynyt. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen käyttö on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta sekin on vähentynyt, mikä on ristiriidassa lisääntyneen kulutuksen kanssa. Työttömyydellä joka on Lapissa korkea, on todettu olevan selvä yhteys päihteiden käyttöön, esimerkiksi päihdetapauslaskelmissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä.
Alkoholin käyttö on kasvanut viimeisimpien vuosikymmenten ajan kaikilla alueilla ja varhain aloitettu päihteiden käyttö lisää riskiä päihteiden ongelmakäyttöön aikuisiällä (Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus). Itä ja Pohjois Suomen alueilla päihdekysymyksiin kannattaa käyttää erityistä huomiota, sillä alkoholin myynti ja myös päihdehaitat ovat korkealla tasolla ja myös päihteisiin läheisesti liittyvät rikollisuustilastot osoittavat, että juuri Itä ja Pohjois Suomi ovat korkean henkirikollisuuden jatörkeän pahoinpitelyrikollisuuden maakuntia (Rikollisuustilanne 2010).
Erityisen nopeasti ikääntyvä väestö
13.5.2013 Vanhustyön koordinaattori Inga Mukku Pakaste2 hanke
13.5.2013 Vanhustyön koordinaattori Inga Mukku Pakaste2 hanke
Ikääntyvä väestö Asiakkailla ei ole riittävästi tietoa palveluista voidakseen tehdä mielekkäitä valintoja. Osa yksin asuvista iäkkäistä jää perusterveydenhuollon ja sosiaalisen avun ulkopuolelle. Heistä tulee helposti erilaisten päivystyspalveluiden vakituisia asiakkaita. Koska heillä ei ole tietoa, luottamusta tai kontakteja muuhun sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, he kääntyvät päivystyspalveluiden puoleen, vaikka tilanne ei sitä välttämättä vaatisi. Yksinäisyys näkyy erilaisina ilmiöinä: palvelujen monikäyttö, erakoituminen, sosiaalinen turvattomuus, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat sekä päihteiden käytön lisääntyminen. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä huolehtii itsenäisesti omasta ja läheistenkin hyvinvoinnista. He tarvitsevat ajan tasalla olevaa tietoa tueksi ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä varten tehdään ohjaus ja neuvontatyötä, joka on muutakin kuin tiedon ja palvelujen tarjoamista iäkkäälle ja heidän omaisilleen. ill Laitoshoitopaikkojen vähentyessä ja ikääntyvien määrän lisääntyessä kotona asuu yhä enemmän iäkkäitä ihmisiä, jotka tarvitsevat at entistä monipuolisempia olisempia palveluja selviytyäkseen kotona ja elääkseen osallistuvaa elämää osana luonnollisia yhteisöjä. Toisaalta yhä vireämpien ikääntyvien määrä kasvaa ja heidänkin voimavaransa tulisi hyödyntää Toisaalta yhä vireämpien ikääntyvien määrä kasvaa ja heidänkin voimavaransa tulisi hyödyntää heidän omansa ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Syrjäytymisen näkökulmasta erityisiä riskiryhmiä: pitkäaikaistyöttömät koulutusta tai työpaikkaa vailla olevat nuoret pitkäaikaissairaat ja vajaakuntoiset päihdeongelmaiset toimeentulovaikeuksissa olevat rikoksiin syyllistyneet asunnottomat maahanmuuttajat
Itä ja Pohjois Suomen suuralueella useat sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijät ovat voimakkaasti esillä. Työttömyys yy on alueella korkealla tasolla, koulutustaso on muuta maata alemmalla tasolla, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat il l nousevat esiin tilastoista, eikä nuorten psykososiaalinen hyvinvointi vaikuta hyvältä. Kunnilla haasteita selvitä ikääntyneiden ja vanhusten palvelutarpeissa.
Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2013 Johanna Alajoutsijärvi Kaisa Kostamo Pääkkö 56
Taustatietoja Sosiaali ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa Noin 73 prosenttia julkisella sektorilla, yksityisen sektorin osuus on kasvussa Keskimääräistä äi ävanhempi työvoimarakenne ja alan naisvaltaisuus i (87 %) Sosiaalialalla keskimääräistä yleisempi työn määräaikaisuus (23 %) osittain taustalla alan naisvaltaisuus javanhempainvapaat Sosiaalialalla keskimääräistä suuremmat ongelmat työvoiman saatavuudessa Viidestätoista yleisimmästä työvoimapula ammatista kymmenen on sosiaali ja terveysalalla Hakijoiden epäpätevyys ja työn määräaikaisuus suurimmat ongelmat rekrytoinnissa Lähde: Koponen, Eija Leena & Laiho, Ulla Maija & Tuomaala, Mika 2012. Mistä tekijät sosiaali ja terveysalalle työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitys vuoteen 2025. Työ ja elinkeinoministeriö. Poske 2013 57
Sosiaalityön kuormittavuus Suomalaiset sosiaalityöntekijät ovat kuormittuneita ja kokevat työssään paljon ristiriitoja Erityisen kuormittuneita julkisella sektorilla työskentelevät javähän työkokemusta omaavat, työalueista eniten kuormitusta aiheuttavat toimeentulotuki ja lastensuojelu Esitettyjä selityksiä: Suomessa sosiaalityötä tehdään pienillä resursseilla Monen kunnan taloudellinen tilanne heikko Muiden sektorien, esim. koulutuksen ja terveydenhuollon leikkaukset näkyvät nopeasti sosiaalityössä Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on vähiten työntekijöitä asukaslukuun suhteutettuna Kroonista työntekijäpulaa paikattu palkkaamalla epäpäteviä epävarmuutta ja vaihtuvuutta Politiikan muutokset Köyhyyden yy pitkittyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen Lähde: Saarinen, Arttu & Blomberg, Helena & Kroll, Christian 2012. Liikaa vaadittu? Sosiaalityöntekijöiden kokemukset työnsä kuormittavuudesta ja ristiriitaisuudesta Pohjoismaissa. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):4. 403 418. 58
Sosiaalityöntekijöiden työalueet Lapissa korostuu yhdistetty sosiaalityö (21%) Vanhuspalveluissa nimettynä vain 0,8 sosiaalityöntekijää. Osa vanhuspalveluiden työntekijöistä vammaispalveluiden alla (Rovaniemi, Kemi) Sosiaalityö on eriytetty vain osassa kuntia Yhdistetty (21%): sisältää esim. aikuissosiaalityö, etuuskäsittely, päihde, lapsiperhepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhuspalveluiden ohjaus. Aikuissosiaalityö (8%) sisältää myös esim. sosiaalipäivystys, vammaispalvelut, vanhuspalvelut, maahanmuuttajapalvelut Kaikki tekevät ensisijaisten tehtävien osalta myös muuta Muu (13%): sisältää esim. lastenvalvojan tehtävät, koulujen sosiaalityö/koulukuraattori, perheneuvola Lähijohto (17 %): Osa tekee myös varsinaista sosiaalityötä (lastenvalvoja, vammaispalvelut, päihde) SOSIAALITYÖN ALUEIDEN MUKAAN, KOKO MAAKUNTA (lkm) SOSIAALITYÖN ALUEIDEN MUKAAN, KOKO MAAKUNTA % Sosiaalityön lähijohto (N 26,75) 26,75 Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) 21 % Muu (N 21,4) 21,4 Lastensuojelu (N 27) 17 % Terveydenhuollon sos. Työ (N 23,3) Vanhuspalvelut (N 0,8) Päihdehuolto (N 5) Vammaispalvelut (N 6,1) Kehitysvammahuolto (N 2) Lastensuojelu (N 27) Aikuissosiaalityö (N 12) Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) 23,3 Sosiaalityön lähijohto ht (N26 26,75) 17 % 0,8 Terveydenhuollon sos. Työ (N 23,3) 15 % 5 Muu (N 21,4) 13 % 6,1 Aikuissosiaalityö (N 12) 8 % 2 Päihdehuolto (N 5) 3 % 27 Vammaispalvelut ( N 6,1) 4 % 12 Kehitysvammahuolto (N 2) 1 % 34,5 Vanhuspalvelut (N 0,8) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Poske 2013 59
Sosiaalityöntekijöiden virat vakinaiset määräaikaiset täyttämättä osuudet Lapissa Sosiaalityöntekijöiden virkojen vakinaiset määräaikaiset täyttämättä osuudet Lapissa keskimäärin: 83% 15% 2%. Kehitysvammahuollossa, terveydenhuollon sosiaalityössä ja sosiaalityön lähijohdossa kaikki virat vakinaisesti täytettyjä. yj Määräaikaisten osuus suurin lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa sekä aikuissosiaalityössä. Itä ja Tunturi Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa kaikki virat vakinaisia ja Kemi Tornion seutukunnassa (31%) määräaikaisia eniten. SOSIAALITYÖN ALUEIDEN MUKAAN, KOKO MAAKUNTA VASTAAJARYHMITTÄIN Terveydenhuollon sos. Työ (N 23,3) 100 % Kolpeneen palv.kesk. ky (N 3) 100 % Sosiaalityön lähijohto (N 26,75) 100 % Tunturi Lapin seutukunta (N 8,6) 100 % Kehitysvammahuolto (N 2) 100 % Vammaispalvelut l t(n 6,1) 61) 92 % 8 % Itä Lapin seutukunta (N 12,65) 100 % Muu (N 21,4) 86 % 14 % Sairaalat (N 21) 100 % Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) 80 % 14 % 6 % Pohjois Lapin seutukunta (N 13) 77 % 15 % 8 % Aikuissosiaalityö (N 12) 75 % 25 % Tornionlaakson seutukunta (N 6) 100 % Päihdehuolto (N 5) Vanhuspalvelut (N 0,8) 38 % 100 % 62 % Kemi Tornion i seutukunta t (N 41,8) 69 % 31 % Lastensuojelu ( N 27) 52 % 44 % 4 % Rovaniemen seutukunta (N 53) 79 % 17 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakinaiset Määräaikaiset Täyttämättä Poske 2013 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituinen Määräaikaiset Täyttämättä 60
Sosiaalityöntekijöiden pätevät epäpätevät osuudet Lapissa Sosiaalityöntekijöiden pätevät epäpätevät osuudet Lapissa keskimäärin: 85 % 13 %. Alueiden mukaan erot melko suuret, Suhteellisesti suurin pätevien osuus sosiaalityön lähijohdossa, kehitysvammahuollossa ja päihdehuollossa sekä terveydenhuollon sosiaalityössä pätevien määrä suurin. Vastaajaryhmittäin epäpätevien osuus suurin Kemi Tornion (24%) ja Pohjois Lapin seutukunnissa (23 %). SOSIAALITYÖN ALUEIDEN MUKAAN, KOKO MAAKUNTA VASTAAJARYHMITTÄIN Sosiaalityön lähijohto (N26,75) Kehitysvammahuolto (N 2) 96 % 100 % Kolpeneen palv.kesk. ky 100 % Päihdehuolto (N 5) 100 % Tunturi Lapin seutukunta 88 % 12 % Terveydenhuollon sos. Työ (N 23,3) 96 % 4 % Sairaalat 95 % 5 % Muu (N 21,4) 95 % 5 % Itä Lapin seutukunta 100 % Vammaispalvelut (N 6,1) Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) 92 % 74 % 8 % 20 % Tornionlaakson seutukunta 83 % 17 % Lastensuojelu (N 27) 67 % 30 % Rovaniemen seutukunta 87 % 8 % Vanhuspalvelut l (N 0,8) 08) 38 % 63 % Kemi Tornion i seutukunta t 76 % 24 % Aikuissosiaalityö (N 12) 83 % 17 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pätevät Epäpätevät Pohjois Lapin seutukunta 69 % 23 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pätevät Epäpätevät Poske 2013 61
Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus Lapissa Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus Lapissa keskimäärin 2 vuoden aikana: 29% Eniten vaihtuvuutta vanhus ja vammaispalveluissa (huomio työntekijöiden määrällinen vähyys), joten vaihtuvuutta todellisuudessa eniten lastensuojelussa 56%. Vastaajaryhmittäin erot suuret. Vaihtuvuutta ei ole ollenkaan Itä Lapin seutukunnissa ja sairaaloissa, suurin vaihtuvuus on (105 %) Tunturi Lapin seutukunnassa (erit. Kittilä). SOSIAALITYÖN ALUEIDEN MUKAAN, KOKO MAAKUNTA VASTAAJARYHMITTÄIN Kehitysvammahuolto (N 2) 50 % Tunturi Lapin seutukunta (N 8,6) 105 % Lastensuojelu (N 27) 56 % Rovaniemen seutukunta (N 53) 21 % Aikuissosiaalityö (N 12) 42 % Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) 43 % Tornionlaakson seutukunta (N 6) 33 % Vanhuspalvelut (N 0,8) 63 % Kolpeneen palv.kesk. ky (N 3) 33 % Vammaispalvelut (N 6,1) 62 % Pohjois Lapin seutukunta (N 13) 31 % Päihdehuolto (N 5) 40 % Kemi Tornion seutukunta (N 41,6) 46 % Muu (N 21,4) 9 % Sosiaalityön lähijohto ( N 26,75) 7 % Sairaalat (N 21) 0 % Terveydenhuollon sos. Työ (23,3) 0 % Itä Lapin seutukunta (12,65) 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Poske 2013 62
SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason sote palvelujen osalta kuntarakennelain 4 d :ssä1 tarkoitetun yhtenäisen yhdyskuntarakenne jatyössäkäyntialueen ulkopuolella kunnantulee tukeutua lähimpään työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden keskuskuntaan, joka järjestää j palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen taikka toiminnallista kokonaisuutta ei ole muodostettavissa, kunnan on kuuluttava suoraan sote alueeseen. Perustason alueet muodostetaan kuntien kuulemisen jälkeen ja niistä säädetään asetuksella, jotta varmistetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen eivätkä alueet pirstoudu. Kunta osallistuuedellä mainitultaosin järjestämisvastuussaolevantahon tahon perustason tai sote alueen hallintoon. Kunta rahoittaa asukkaittensa sote palvelut.
Sote uudistus: Perustason alue Kunnalla, jossa onvähintään noin 20000 50000asukasta000 50 onoikeus oikeus järjestää perustason sosiaali ja terveyspalvelut Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana Asetuksella säädetään perustason alueen muodostumisesta Perustason sote palveluillatarkoitetaan l ll lh lähinnä palveluja, l jotka terveyskeskukset k k ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote palvelujen lisäksi sosiaali ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää j tääjoitakin peruserikoissairaanhoidon i i id palveluja. l Kriteerit itkoskevat k vain uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita. Kunnalla ei kuitenkaan ole kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialueella tö til ll oikeutta järjestää j perustason palveluja. l Tästä poiketen kuntarakennelain k 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva, nyt yli 20 000 asukkaan kunta voi saada perustason sote palvelujen järjestämisoikeuden sillä edellytyksellä, että suoritetun valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu. Tämä edellyttää lisäksi sopimista sote alueen vastuukunnan kanssa integraation varmistamiseksi. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote alueeseen. Kunta osallistuu sote alueen hallintoon Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan Kunta osallistuu sote alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, kunta osallistuu näiden kuntien osalta sote alueen hallintoon.
Sote uudistus: Laaja perus ja erityistaso (sote alue) Maakunnan keskuskaupunki k k kijärjestää j ää laajan perustason sosiaali ja terveyspalveluja l ja sen on toimittava sote alueen vastuukuntana. Kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää laajan perustason sosiaali ja terveyspalveluja, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), yy voivat toimia sote alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sotepalveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sotealueeseen, joka järjestää niiden sote palvelut. Laajalla perustasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali ja terveyspalveluja.
Sote alueiden muodostaminen Sote alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. Sote alueiden perustaminen tarkoittaa samalla, että kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (166/2007, paras laki) mukaiset yhteistoiminta alueet tulee purkaa. Poikkeuksena voisivat olla vain sellaiset paras lain mukaiset yhteistoiminta alueet, alueet jotka täyttävät säädettävän sote järjestämislain mukaiset kriteerit ja lisäksi mukana ovat sote alueeseen tulevat kunnat. Yksi keskeinen kriteeri on, että yhdellä työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sote alue ja vastuukunta. Perustason ja sote alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä marraskuussa 2013. Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä kriteerien perusteella mahdollisesti muodostuvista perustason alueista ja sote alueista. Tarkoituksenmukaiset ja kantokyvyltään riittävän vahvat perustason alueet ja sotealueet määritellään laissa olevien kriteerien ja valtuutuksen perusteella valtioneuvoston asetuksella. Asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Asetusta valmisteltaessa kuullaan kuntia. Kuntien kuuleminen järjestetään välittömästi lain vahvistamisen jälkeen siten, että kuntien ehdotukset sote alueiksi ovat valtioneuvoston käytettävissä viimeistään 31.12.2014.
Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiireillä on erikoissairaanhoitolain perusteella järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon palveluista. Kehysriihen päätöksen mukaisesti nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jatkaa toimintaansa hallinnollisina yksiköinä vuoden 2016 loppuun saakka. Edellä mainittu tarkoittaa, että sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista. Si Sairaanhoitopiirien hit iii kuntayhtymien perussopimuksissa i on määräykset ä siitä, miten kuntayhtymän purkautuessa tulee toimia. Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote alue vastaa jatkossa sairaanhoitopiireille nykyisin kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa. Sote alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä,omaisuus ja vastuut siirtyvät sote kuntayhtymälle. Tähän liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa
Erityisvastuualue ja yliopistollinen sairaala Voimassa olevan lainsäädännön mukaan erityisvastuualueista (erva) säädetään terveydenhuoltolaissa l ja erikoissairaanhoitolaissa. i i it i Ervatja niihin kuuluvat sairaanhoitopiirit it ii it on säädetty erikoissairaanhoitolain 9 :n perusteella annetulla VN asetuksella. Ervoilla ei ole sosiaalihuoltoon liittyviä tehtäviä. Ervoja on 5 ja niiden tehtävistä säädetään terveydenhuoltolain 42 46 :ssä. Sote uudistuksen jälkeen jokainen sote alue kuuluu ervaan. Ervaan kuuluvat sotealueet säädetään asetuksella. Sote uudistuksessa muodostettavien erityisvastuualueiden rooli ja tehtävien sisältö ovat erilaiset kuin nykyisillä ervoilla. Erityisesti huomattavaa on, että niiden rooli ulottuu myös sosiaalihuollon tehtäviin. Erva on kuntayhtymä. y Kuntayhtymän y jäseninä ovat sote alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). y Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien y perustama). Tällöin kussakin ervassa on jäsenenä noin 4 8 sote aluetta, joilla on kuntalain mukainen edustus yhtymäkokouksessa. Lisäksi ervalla on hallitus.
Valtakunnallinen kartta
Uuden sote ervan perustehtävät ovat: 1. turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä Palveluissa 2. päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin erva alueella. alueella 3. Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muidenedellytysten edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi) Keskeinen osa tällaisen ervan toimintaa olisi siihen kuuluvien sote alueiden toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoiminnot. Mallin jatkovalmistelussa ervan tehtävät täsmennetään. Tämä malli toteuttaisi uuden tyyppisen ervan, jolla olisi selkeä tehtävä ja organisaatio. Käytännössä erva voisi toimi yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sote alueen yhteydessä y siten, että erva kuntayhtymä hyödyntää omassa toiminnassaan yliopistollisen sairaalan infrastruktuuria. Erva ja yliopistollinen sairaala ovat kuitenkin oikeudellisesti erillisiä yksiköitä.
Uudet sote alueet Mitä meillä on hyödynnettävissä Menetelmät Tekniikan hyödyntäminen (esim. Virtu keskus) Ryhmät/ryhmien kanssa työskentely työparityömalli Kehittämismalli, yhteiset kehittämishankkeet
Mitä voisi tehdä tässä siirtymävaiheessa Yhdenmukaisten käytäntöjen mallintaminen esim. Yhteinen lastensuojelun tilannearvio