Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 Ihmisten hyvinvoinnin ajatellaan koostuvan eri tekijöistä, kuten toimeentulosta, koulutuksesta, työelämästä, terveydestä, perheelämästä, turvallisuudesta, vapaa-ajasta ja poliittisista resursseista (esim. Martelin, ym. 2002, Sauli 2011). Puutteet näillä elämän osa-alueilla voivat kasautuessaan aiheuttaa syrjäytymistä ja huono-osaisuudentiedetään myös olevan ylisukupolvista. Sosiaalisen syrjäytymisen kokonaisuus on usean eri tekijän summa, jossa eri elämänalueiden ongelmat muodostavat vyyhdin, jonka osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Muun muassa yksilön terveys, taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen kompetenssi vaikuttavat siihen, millä tavalla yksilö kykenee esimerkiksi käyttämään palveluita ja hakemaan apua sitä tarvitessaan. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn määrätä vapaasti omasta elämästään ja määritellä sen perusasiat.

3 Tiedon tuottamisen haasteet Tilastot antavat rungon, jota tulee täydentää paikallisella tulkinnalla. Tilastot kuvaavat toisaalta hyvinvointiin/pahoinvointiinliittyviä asioita, toisaalta alueen palveluita tai niiden puutteita. Eri indikaattorien kuvaamat ilmiöt liittyvät toisiinsa ja useasti hyvinvoinnin vajeet kasautuvat. Ei ole olemassa systemaattista tiedon tuottamisen mallia. Joistakin ilmiöistä ei tuoteta tietoa ollenkaan.

4 vuot iaat 5-9- vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat Väestö ikäryhmittäin 2015, 2030 & vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat vuot iaat 100 vuot ta täyt täne et Sotkanet.fi, THL

5 ,1 9,3 10,2 6,7 9,2 9, vuotiaat, % väestöstä info ind. 7 Lappi ikäryhmittäin 2015 & vuotiaat, % väestöstä info ind vuotiaat, % väestöstä info ind ,7 44, vuotiaat, % väestöstä info ind ,614,2 16,3 10, vuotiaat, % väestöstä info ind vuotta täyttäneet, % väestöstä info ind. 171

6 Lapin väestö sosiaali-ja terveyspalveluiden nettomenot ja sosiaalityöntekijämäärä Väestö 2015 Sosiaali-ja terveyspalveluiden nettomenot (2014) Sosiaalitoimen nettomenot (2014) Sosiaalityöntekijämäärä (2013) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ja sosiaalitoimen nettomenot Viimeinen tuotantovuosi on ollut 2014, uudempia tietoja ei saatavilla Lapin sosiaalialan työntekijätilanne päivittyy seminaari, missä julkaistaan sosiaalialan osaamiskartoituksen tulokset

7 Koko maa Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Lappi Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 3,1 Utsjoki Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 3,1 Inari Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,8 Savukoski Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,7 Sodankylä Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,1 Pelkosenniemi Pinta-ala: Asukasluku: 958 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2.1 Salla Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,0 Kemijärvi Pinta-ala: 3 931, Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,5 Posio Pinta-ala: 3545 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,4

8 Enontekiö Pinta-ala: 8392 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2,1 Kittilä Pinta-ala: 8263 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 0,9 Muonio Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,2 Rovaniemi Pinta-ala: 8017 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,6 Kolari Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,3 Pello Pinta-ala: 1863 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,6 Ranua Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2,36 Ylitornio Pinta-ala: 2213 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,3 Simo Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,5 Tornio Pinta-ala: 1348 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,2 Tervola Pinta-ala: Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,2 Keminmaa Pinta-ala: 646 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,4 Kemi Pinta-ala: 747 Asukasluku: Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: Sosiaalitoimen nettomenot: Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as:1,6

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ja sosiaalitoimen nettomenot Viimeinen tuotantovuosi on ollut 2014, uudempia tietoja ei saatavilla Sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas (id: 1073) Sosiaalitoimen nettokustannukset, /asukas (id: 1290) Koko maa Lappi Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

10 Pääsääntöisesti voidaan hyvin, mutta n. 20 % on haasteita hyvinvointiin liittyen Ei koulutusta Työttömyys/nuorisotyöttömyys Päihde- ja mielenterveysongelmat Köyhyys Sairastavuus Yksinäisyys

11 THL: Kouluterveys kysely luokkalaiset, ammatillisen oppilaitoksen & lukion lk. Kouluterveyskyselyssä käytetyn sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kapasiteettiongelmista johtuen peruskoululaisten nettilomake jouduttiin sulkemaan kokonaan Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kyselyt pyrittiin saattamaan loppuun asti huolimatta siitä, että ongelmat tiedonkeruujärjestelmässä jatkuivat. Ongelmat tiedonkeruussa vaikuttivat sekä aineiston kattavuuteen että laatuun. Vuoden 2015 aineistoon saatiin vastauksia noin peruskoululaiselta, lukiolaiselta ja ammattiin opiskelevalta. Verrattuna vuoteen 2013 määrä oli peruskouluissa noin puolet, lukiossa noin ja ammatillisissa noin pienempi. Lapin kunnista kuntakohtaiset tilastot (peruskoulu + lukio) ainoastaan Pellosta ja Simosta.

12 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id:292) 16 14,6 14, POJAT ,1 10,7 9 11,2 9, ,8 6, , Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä 2015: tytöt 8% Pojat: 13%

13 12 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista info ind ,4 11,3 11 POJAT 10 9, ,8 7,8 7,6 6 6, ,6 3, Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä

14 Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista info ind , ,1 13 POJAT ,8 8 9,1 7 8, ,6 6 5, Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä

15 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista info ind Lappi, miehet 20, Lappi, naiset ,8 8 Lappi, yhteensä 18, ,9 9 Koko maa, yhteensä Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä

16 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista info ind Lappi, miehet 19,3 15,9 12,8 12 Lappi, naiset 18,5 15,9 11,8 8 Lappi, yhteensä 19 15,9 12,3 10 Koko maa, yhteensä Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä

17 Kouluterveyskyselyn myönteisiä indikaattoreita, Lappi Peruskoulu, lukio & ammattikoulu Tytöt + pojat 2006, 2008, 2010, 2013 & 2015* * 2015 vuoden tulokset epäluotettavia

18

19

20

21

22

23

24 Nuorta ei jätetä yksin, perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun, Mari Salomaa, ohjaajana Marja Leena Nurmela (2011) TUKEVA-hanke

25 Nuorta ei jätetä yksin, perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun, Mari Salomaa, ohjaajana Marja Leena Nurmela (2011) TUKEVA-hanke

26 Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Sutinen Riikka 2010 Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin

27 Perheessäni on ongelma johon tarvitaan apua (N= 556) 13 % Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"

28 Koulussa ei ole hyvä ilmapiiri (N=556) 16% Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"

29 Yläkoulussa koettu väkivalta Henkinen väkivalta 44 %(243) Fyysinen väkivalta 29 %(126) Seksuaalinen väkivalta 12 % (12) Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"

30 Ei koe olevansa onnellinen (N=536) 20% Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"

31 Hyvinvoinnin ylläpitäjät (N=559) Perhe 92 % Ystävät 91 % Harrastukset 61 % Terveys 55 % Sukulaiset 52 % Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"

32 Nuorisobarometri 2016 Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Siksi se mahdollistaa myös pidemmän aikavälin asennemuutosten tarkastelun.

33 Nuorten psykososiaalinen hyvinvointi Läheisten ystävien puutetta, koulukiusaamista ja keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneiden osuutta on tarkasteltu vuosina 2008 ja 2010 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi) ja 2009 (Kainuu, Keski-Pohjanmaa & Pohjois- Pohjanmaa) toteutettujen kouluterveyskyselyjen pohjalta. Lappi erottuu epäedullisesti lähes jokaisessa tarkastellussa indikaattorissa (koulukiusaaminen, läheisten ystävien puute ja keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneet), kainuulaiset ja etelä-savolaiset masennuksen osalta. Kiusaaminen kohdistuu tyttöjä enemmän poikiin, mutta keskivaikea tai vaikea masennus koskettaa enemmän tyttöjä. Kouluterveyskyselystä kannattaisi ottaa pidempi aikajakso tarkasteluun, koska sitä ei tehdä kuin joka toinen vuosi.

34 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauden mukaan: NIT093A Aihe Eläkeläiset / Eläkkeet Tietosisältö Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutustuet ja yksilölliset varhaiseläkkeet) ja keskimääräiset etuudet, euroa/kuukausi/saaja. Eläke-etuudensaajia ovat henkilöt, joille on maksettu tilastointikuukauden aikana tilastointikuukauteen kohdistuvaa eläke-etuutta. Keskimääräinen etuus on tilastointikuukautena maksettujen tilastointikuukautta koskevien etuuksien aritmeettinen keskiarvo. Takautuvasti ajalta ennen tilastointikuukautta maksetut etuudet eivät ole mukana keskimäärässä. Muuttujat ja luokitukset Sairauspääryhmä. Pääryhmät koostuvat ICD-10 tautiluokituksen mukaisista 3-merkkisistä diagnooseista. Ryhmittelyn perustana on pääasiallinen etuuden myöntämiseen vaikuttanut, taudin syytä kuvaava sairaus. Saaja tilastoidaan siihen sairauspääryhmään, johon kuuluvan diagnoosin perusteella etuus on myönnetty. V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Aika (Vuoden loppu) Asuinmaa (Suomi, Muu maa) Alue (Lappi) Sukupuoli (Yhteensä, Miehet, Naiset) Ikäryhmä (16 19 v, v, v, v, v) Eläkkeen rakenne (Vähennetty eläke, Täysi eläke). Muuttuja kuvaa sitä, ovatko työeläkkeet pienentäneet maksettavaa eläkettä. Tilastointiaika Tiedot vuodesta ( ) Päivitystiheys Vuosittain tammikuussa. Tietolähde Kela. Eläke-etuuksien käsittelyjärjestelmästä muodostetut tilastointitiedostot (kokonaisaineisto). Lisätietoja Lisätietoja Kelan eläke-etuuksista Kelan Tilastot-sivuilla ( Tilastot» Tilastot aiheittain» Tilasto Kelan eläkkeistä) ja Kelan internet-sivuilla ( Eläkeläiset). Yhteystiedot Reeta Pösö Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä puh sähköposti: tilastot@kela.fi

35 Kelan nuoret työkyvyttömyyseläkkeen saajat Lapissa: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, (31.12.) 2011 (31.12.) 2012 (31.12.) 2013 (31.12.) 2014 (31.12.) 2015 (31.12.) 2016 (31.12.) Saajat vuotiaat Saajat vuotiaat Saajat (25-29-vuotiaat Saajat vuotiaat Saajat vuotiaat Saajat (25-29-vuotiaat Kelasto-raportit Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ tilastot@kela.fi / NIT093A

36 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, nuoret sukupuolen mukaan, Lappi (31.12.) 2011 (31.12.) 2012 (31.12.) 2013 (31.12.) 2014 (31.12.) 2015 (31.12.) 2016 (31.12.) Miehet vuotiaat Naiset vuotiaat Miehet vuotiaat Naiset vuotiaat Miehet vuotiaat Naiset vuotiaat Miehet vuotiaat Naiset vuotiaat Miehet vuotiaat Naiset vuotiaat Miehet vuotiaat Naiset vuotiaat

37 Tytöillä oli selvästi poikia enemmän mielialahäiriöitä, aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä sekä neuroottisia, stressiin liittyviä ja somatoformisia häiriöitä. Pojilla taas oli enemmän lapsuudessa tai nuoruusiässä alkavia käytös- ja tunnehäiriöitä, psyykkisen kehityksen häiriöitä sekä päihdediagnooseja. Skitsofreniaa oli pojilla (1,6 %) ja tytöillä (1,5 %) diagnosoitu yhtä paljon

38 Kuvaa ei voi näyttää nyt. Nuori itse pyrkii selviytymään, ei syrjäytymään. Herätys: Jos alle 30-vuotiasta jää 2000 hlö vuodessa mielenterveyden vuoksi pois työmarkkinoilta ja koulutuksesta 10 vuodessa se on hlö! Selviytyjät-tiimi (toim.) 2011: Uskomme sinuun Usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille. Helsinki: Pesäpuu ry ja Lastensuojelun Keskusliitto. Selviytyjät-tiimi (toim.) 2012: Uskomme sinuun Usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille. Helsinki: Pesäpuu ry ja Lastensuojelun Keskusliitto.

39

40 Muutto maakuntakeskuksiin selittyy suurelta osin koulutusratkaisuilla, mutta kyse on myös hyvinvoinnin rakenteellisen potentiaalin hyödyntämisestä. Koulutus- ja työuralle hakeutuminen voidaan Itä-Suomessa nähdä hyvinvointieroja ylläpitävänä ja osin myös niitä tuottavana tekijänä (Lehtonen & Tykkyläinen 2012; 2013), sillä muuttoalttius kytkeytyy vahvasti koulutukseen ja sosiaaliseen asemaan. Mitä korkeampaan koulutukseen nuori tähtää tai mitä korkeampi sosiokulttuurinen asema hänellä on (Kivitalo 2007), sitä suurempi on myös hänen muuttoalttiutensa. Paikkakunnalle jääviä nuoria puolestaan kuvaa toive matalammalla koulutuksella saatavilla oleviin työtilaisuuksiin tarttumisesta ja niiden myötä vahvemmasta kiinnittymisestä asuinpaikkaan. Kun muuttoalttiutta tarkastellaan sijainnillisuuden, paikallisuuden ja paikkatunteen muodostamana kokonaisuutena (Agnew 1993; 2011), Itä- Suomen muuttoalttiudessa painottuu sijainnillisuus. Myös aiemmassa tutkimuksessa on havaittu sijainnillisuuteen liittyvien tekijöiden keskeinen merkitys elämänuran rakentamisessa. Tällaisia tekijöitä ovat mahdollisuus käydä koulua, opiskella ja työllistyä (Ollila 2008, ; Tuhkunen 2007, ). VIETTÄISINKÖ ELÄMÄNI PERIFERIASSA? NUORTEN MUUTTOALTTIUS ITÄ-SUOMESSA PEKKA PENTTINEN (2016)

41 Vuonna 1987 syntyneitä koskevan tutkimuksen perusteella hyvinvointi eriytyy ja hyvinvoinnin ongelmat, kuten kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasaantuvat. Suurimmassa riskissä ovat ne nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa seuranta-ajan päättyessä. Heillä on huomattavasti yleisemmin myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai psyykenlääkkeiden käyttöä, toimeentulo-ongelmia ja rikollisuutta. Tulokset kertovat ongelmien periytymisestä sukupolvelta toiselle eli ylisukupolvisuudesta. Lapsuuden olosuhteilla on huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin. Vanhempien työttömyys sekä taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet lisäsivät lasten koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmia sekä huostaanottojen riskiä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmat olivat keskimäärin heikommin koulutettuja ja heillä on useammin toimeentulo-ongelmia. Lapsuudessaan 38 prosenttia perheistä oli saanut toimeentulotukea, ja heistä 43 prosenttia sai toimeentulotukea itse nuoruudessaan. Paananen, Reija Ristikari, Tiina Merikukka, Marko Rämö, Antti Gissler, Mika 2012: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. Helsinki: THL.

42 Tulevaisuuden huolenaiheet Tytöt Läheisten ihmisten hyvinvointi Oma jaksaminen Opiskelupaikan löytäminen Oma terveydentila Rahan riittäminen Pojat Läheisten ihmisten hyvinvointi Rahan riittäminen Tyttöystävän saaminen Opiskelupaikan löytäminen Oma jaksaminen

43 Viikottain oireita Tytöt Väsymys 183 Hermostuneisuus ja jännittyneisyys 100 Päänsärky 97 Keskittymisvaikeudet 93 Ahdistuneisuus ja masentuneisuus 82 Uni- ja nukahtamishäiriöt 73 Aggressiivisuus ja itsehillinnän pettäminen 44 Itsetuhoiset ajatukset 21 Itsetuhoiset teot 6 Pojat Väsymys 134 Keskittymisvaikeudet 64 Uni- ja nukahtamisvaikeudet 56 Hermostuneisuus ja jännittyneisyys 42 Päänsärky 33 Aggressiivisuus ja itsehillinnän pettäminen 32 Ahdistuneisuus ja masentuneisuus 32 Itsetuhoiset ajatukset 20 Itsetuhoiset teot 9

44 Nuoret ilman koulutusta ongelmien kasautuminen Koulutuksellaon todettu olevan selkeä yhteys hyvinvointiin, sillä vähemmän koulutetuilla hyvinvoinnin ja terveyden ongelmat ovat yleisempiä kuin enemmän kouluttautuneilla. Ilman toisen asteen koulutusta kiinnittyminen työelämään on vaikeaa ja tämä taas vaikuttaa niin taloudelliseen toimeentuloon kuin sosiaalisiin suhteisiinkin. Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueilla nuorten mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen ovat koko maata heikommat. Syrjäseuduilla mahdollisuudet työhön ja koulutukseen voivat edellyttää muualle muuttoa, ja tämä edellyttää resursseja, joita ei kaikilla peruskoulunsa päättävillä 16-vuotiailla välttämättä ole. Onkin tärkeää, että tarjolla on riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja huomioiden sekä suoraan peruskoulunsa päättävät ja jo aiemmin sen päättäneet että alueen työmarkkinat.

45 Itä-ja Pohjois-Suomessa Vuonna 2013 jäi vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle joka kymmenes. Koulutuksen ulkopuolelle jää useammin nuori mies kuin nainen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa Pohjois-Suomen alueen maakunnissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta nuorisotyöttömyys on kuitenkin korkeammalla tasolla ja Pohjois-suomessa nuorisotyöttömyys on kasvanut verrattuna vuoteen Eli onko niin, että alueen koulutustarjonta ja työmahdollisuudet eivät vastaa toisiaan? Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Pohjois-ja Itä-Suomen maakunnista Lapissa vuonna 2011 (9.9 % eli nuorta), jossa osuus on nousussa. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat (etenkin pienillä paikkakunnilla) paikallinen koulutustarjonta ja työllistymismahdollisuudet.

46 Koulupudokkaat Koulupudokkaat ovat nuoria, jotka eri syistä eivät löydä tai pääse peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, tai jotka keskeyttävät toisen asteen koulutuksen. Koulupudokkaat ovat erityisen suuren syrjäytymisvaaran alaisia. Yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi" arvioidaan miljoona euroa. Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueella on keskimäärin koulunsa kokonaan keskeyttäneitä sama määrä kuin keskimäärin koko maassa (5,5 %). Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla koulunsa kokonaan keskeyttäneiden määrä on suurempi. Useimmin tutkintoon johtanut koulutus keskeytetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.

47

48 25 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta info ind ,3 21, ,2 17, ,6 12, Koko maa, yhteensä Lappi, yhteensä

49 Erityisen tärkeä kohderyhmä syrjäytymistä ehkäiseville toimenpiteille ovat vailla perusasteen jälkeistä koulusta olevat vuotiaat nuoret. Globaali taloustilanne on heikentänyt nuorten osallistumista työmarkkinoille ja nuorisotyöttömyys on korkealla: v Itä-ja Pohjois-Suomen alueella oli yli alle 25-vuotiasta työtöntä (21,8 % vuotiaasta työvoimasta, koko maa 17,3 %). Alueen työllisyysasteen nostaminen edellyttää nuorten joustavaa ja nopeaa integrointia työelämään. Itä-ja Pohjois-Suomessa lähes nuorta, eli neljännes alle 25-vuotiaista työttömistä, oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa v Liian moni nuori jää koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttää ammatillisen koulutuksen, mikä lisää riskiä päätyä työttömäksi tai jäädä aktiivisen toiminnan ulkopuolelle. Tilanteeseen reagointi vaatii nuorten koulutuskysymysten erityistä huomiointia sekä toimia nuorten opiskeluun hakeutumisen nopeuttamiseksi ja opintojen nivelvaiheiden sujuvuuden parantamiseksi. Tavoitteena on lisäksi vähentää nuorten koulutuksen keskeyttämistä. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työmarkkinoille heikosti integroituneisiin ryhmiin. Kaikissa Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueen maakunnissa, samoin kuin koko maassa, suurempi osuus ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista oli miehiä.

50 Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus Määritelmä 1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa. Määritelmää käyttävät tilastot Työvoimatutkimus Aihealue Työmarkkinat Määritelmän voimassaoloaika Voimassa oleva Lähdeorganisaatio Tilastokeskus HOX! Edellisessä kuvassa alle 29-vuotiaisiin Mukana!

51 Ei-työllisten, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä varusmiespalvelussa, osuus ikäluokasta, % yhteensä Miehet Naiset yhteensä Miehet Naiset yhteensä Miehet Naiset vuotiaat 11,5 11,4 11,7 12,1 11, ,5 10,8 12, vuotiaat 5,2 5,7 4,7 4,7 4,4 4,9 4,6 4,5 4, vuotiaat 14, ,1 15,1 16,6 13,6 14,1 14,8 13, vuotiaat 14,7 11,8 17,9 15,6 11,8 19,7 14,9 11,9 17,9

52 Nuorten vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille ja koulutukseen sukupuolen ja iän mukaan: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa, 1000 henkeä, koko maa Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa, 1000 henkeä Miehet Naiset Miehet Naiset

53 Nuorisotyöttömyys Vuonna 2013 Itä-ja Pohjois-Suomen alueella oli n alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 24,4 %).Alle 25-vuotiaista työttömistä miehiä oli eli 60 % (2011). Pohjois-ja Itä-Suomessa lähes 2300 nuorta eli neljännes alle 25-vuotiaista työttömistä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Toimiala online: www2.toimialaonline.fi

54

55 Pitkäaikaistyöttömät ja nuorisotyöttömyys Työllisyystilanteessa ei ole nähtävissä nopeaa käännettä parempaan. Elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät sekä työvoiman suuri eläkepoistuma heijastuvat kuitenkin työvoiman kysynnän lisääntymisenä ja työllisyyden kasvuna pitemmällä aikavälillä kohti vuotta Kevään 2013 alue-ennusteessaan ETLA on arvioinut työllisten määrän nousevan Lapissa vuodesta 2012 vuoteen Koko maassa työllisten määrän ennustetaan olevan vuonna 2017 alempi kuin vuonna Työllisyysaste nousee ennusteen mukaan Lapissa vuoteen 2017 mennessä 67,5%:iin ja ero koko maahan kaventuu. Työttömyyden kasvu uhkaa jatkua vielä vuonna ETLAn ennusteen mukaan työttömyys kääntyy Lapissa laskuun vasta vuodesta 2015 alkaen. Työttömyyden ennustetaan alenevan vuoteen 2017 työllisyyden kasvua voimakkaammin. Vuonna 2017 ETLA ennustaa työttömiä olevan Lapissa runsas Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ennustetaan hidastuvan, mutta taittuvan vasta vuonna Työvoiman kysynnän ja rekrytoinnin vilkastuminen vuosikymmenen loppua kohti edistää myös nuorten työttömyyden alenemista ja nopeampaa ammattiin valmistumisen jälkeistä työmarkkinoille siirtymis tä. (Työnvälityksen vuositilastot 2016)

56 Riski jäädä ulkopuolisten ryhmään 6% ja samalla ylisukupolvisuuden riski Osa nuorista jää yhteiskunnallisten instituutioiden ja palveluiden ulkopuolelle. Nuoret eivät ole töissä tai työttöminä, eivätkä myöskään koulutuksessa, eläkkeellä tai varusmiehinä. Myrskylän (2011) rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan 2008 nuorista oli 6 % ulkopuolella ja 4 % työttömänä. Tutkimuksen mukaan nuoren riskiä kuulua ulkopuolistenryhmään kasvattaa pelkkä perusasteen koulutus ja vieraskielisyys ja myös perheolot vaikuttavat. Esimerkiksi huostassa olleiden nuorten todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4-5 kertaa suurempi kuin kaikilla vuotiailla nuorilla. Ulkopuolisuus ja työttömyys ovat tutkimuksen mukaan ainakin osittain asioita, jotka siirtyvät sukupolvelta seuraavalle: Ulkopuolisiksi jääneiden vanhemmilla on keskimääräistä heikompi koulutus ja näiden nuorten vanhemmat olivat muiden nuorten vanhempia useammin ulkopuolella tai työttömiä. (Myrskylä 2011, 9 18, ) Ylisukupolvisuudesta thl:n sivuilla kooste ja linkkejä julkaisuihin

57 ammattiin kouluttautuvat nuoret joutuvat lukiolaisia useammin joko muuttamaan varhain kotoa tai matkustamaan oppilaitoksiin pitkiä matkoja lapsuudenkodistaan NUORTEN ELINOLOT -VUOSIKIRJA 2016,s 24. Mikä tilanne Lapissa? Pystytäänkö pitämään koulutuspaikat Lapissa? Digitalisaatio? Osataanko hyödyntää? Asenteet Onko nuoret valmiita lähtemään pois kotoa opiskelemaan 16 vuotiaina?

58 Koulutuksen ulkopuolella - työttömyysriski köyhyysriski ongelmien kasautuminen - Millainen on meidän koulujärjestelmä? Olisiko aika muutokselle? Turvata aloituspaikka koulutukseen Ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät! Pitäisikö vahvistaa enemmän myös vaihtoehtoisia malleja ammattiin kouluttautumiselle? Ammattiin kouluttautuminen tekemisen kautta yksilölliset oppimissuunnitelmat Miten saadaan tuki Nuorille?

59 Työttömyys Toimeentulotuensaajat Köyhyys

60 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä info ind ,8 3,7 3,6 3,6 3,5 3,4 3,3 3,3 3,4 3,4 3,3 3 2,9 3 2,9 3,1 2,5 2 1,5 1 0, Koko maa Lappi

61 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Info 1275 Tunturi-Lapin seutukunta 1 Torniolaakson seutukunta 0,9 Rovaniemen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta 2,5 2, Kemi-Tornion seutukunta 4,8 Itä-Lapin seutukunta

62 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Info , ,3 10,4 9,9 8,8 8,7 8,6 8,7 10,1 8,9 9,6 9,5 9,2 9, Koko maa Lappi

63 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä vuonna 2015 info ind. 423 Tunturi-Lapin seutukunta 6,7 Torniolaakson seutukunta 12,5 Rovaniemen seutukunta 8, Pohjois-Lapin seutukunta 9,2 Kemi-Tornion seutukunta 11 Itä-Lapin seutukunta 10,

64 Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi (1995) köyhissä perheissä eli alle 18-vuotiasta lasta luvun alussa heitä oli ja vuonna 2007 jo ). Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueella lasten pienituloisuusaste on huolestuttavampi kuin koko maassa keskimäärin. Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista. Lapsiperheköyhyydellä on laaja-alaiset aineelliset, sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset lasten elämään. Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien harrastus-ja kulutus-mahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys-ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen kokema köyhyys on vaikuttaa kielteisesti vanhemmuuden edellytyksiin. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsyminen, uupuminen ja masentuminen. (Iivonen Esa, Lapsiperheköyhyys Nyky-Suomessa. Lisätietoa linkistä:

65 Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH ATH-tutkimuksen tulosraportit -linkistä mm. kuvia yksittäisistä muuttujista, myös karttakuvina.

66 Vaikeuksia perheessä, vanhemmuudessa, lapsilla ja nuorilla

67 Väkivalta, päihteidenkäyttöja mielenterveysongelmatolivat hallinto-oikeuden asiakirja-aineistojen mukaan kolme suurinta vastentahtoisten huostaanottojen taustalla olevaa yksittäistä syytä (Hiitola & Heinonen 2009). Lastensuojelun kasvaviin asiakasmääriin vaikuttaa se, etteivät peruspalvelut pysty riittävässä määrin tukemaan oireilevia lapsia. Varhaisen tuen tullessa liian myöhään ongelmat pääsevät pahenemaan. Sosiaalityöntekijöiden suuret asiakasmäärät vaikuttavat heikentävästi palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Kuntien resurssit ovat yhä tiukemmalla. Itä-ja Pohjois-Suomen alueet ovat pärjänneet heikoimmin pitkän aikavälin tulokehityksessä (Peruspalvelujen tila 2012, 42.)

68 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Info 191 1,55 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,45 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,35 1,3 1,3 1,3 1,25 1, Koko maa Lappi

69 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Info ,2 7,4 7, ,8 4,4 6,5 4,8 6,7 5,1 5,5 6,1 6,1 6 5, Miten perheitä tuetaan? Koko maa Lappi

70 Terveysindikaattorit Lappi sijoittuu maamme huonosti voiviin alueisiin. Lappilaisten terveys on huonompi muin maassa keskimäärin. Verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja onnettomuudet. Tiedontuotannon puutetta: esim. ylipainoisuus.

71 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Info 184, 2015 Muonio Tornio Utsjoki Enontekiö Keminmaa Rovaniemi Sodankylä Kolari Inari Kittilä Savukoski Ylitornio Tervola Kemijärvi Simo Salla Kemi Pello Ranua Posio Pelkosenniemi ,1 102,4 103, ,1 108,4 110,1 110,4 111,7 112,3 113,1 119,5 122, ,3 130,6 131,1 133,7 137,4 142,

72 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Info 3216, 2015 Pelkosenniemi Pello Ylitornio Rovaniemi Keminmaa Kemi Muonio Kolari Inari Salla Simo Posio Tervola Kemijärvi Ranua Savukoski Kittilä Enontekiö Tornio Sodankylä Utsjoki 4,8 8,3 9,1 9,7 10,2 10, ,1 11,2 11,6 12,6 13,4 13,4 13,5 15,5 15,5 15, ,

73 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Info 1570, vuonna 2015 Savukoski Pelkosenniemi Kittilä Ranua Simo Enontekiö Ylitornio Inari Posio Salla Kemi Kemijärvi Muonio Tervola Rovaniemi Sodankylä Keminmaa Utsjoki Tornio Kolari Pello 81,7 82,4 85,8 87,2 87,3 87,7 87,9 88,1 89,3 89,4 89,7 89,8 89,9 91,1 91,2 92,5 92,6 92,9 93,4 93,6 97,

74 30 Itsemurhakuolleisuus / asukasta Info

75 Sairastavuus ja kuolleisuus Lapin väestön terveystilanne ikävakioidulla sairastavuusindeksillä (kuolleisuus, lääkekorvausoikeus ja työkyvyttömyys) mitattuna on huonompi kuin koko maassa. Lapin kunnista vain Muonion ikävakioitu sairastavuusindeksi on alle koko maan väestön keskiarvon (=100). Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin, itsemurhakuolleisuus ja tapaturmakuolleisuus ovat muuta maata yleisempiä. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista johtuvia hoitojaksoja on tuoreimman tiedon mukaan eniten Lapin maakunnassa (202,7/ asukas). Koko maan hoitojaksojen määrään verrattuna on Lapissa hoitojaksoja miltei kolmasosa enemmän asukasta kohden. Kolmanneksi eniten niitä on alle 15-vuotiailla (92,7 / vastaavanikäinen asukas. Menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksi) alle 80-vuotiailla ( asukasta kohden) ylittää valtakunnan keskiarvon (7 599) tarkastelualueen kaikissa muissa maakunnissa paitsi Keski- (7 047) ja Pohjois- Pohjanmaalla (7 372). Eniten menetettyjä elinvuosia tämän indeksin mukaan on Kainuun maakunnassa (8 954). Sukupuolten välillä menetettyjen elinvuosien osalta on selkeä ero miehillä menetettyjä elinvuosia on selvästi enemmän kuin naisilla. Toisekseen näyttää myös siltä, että matalan PYLL-indeksin maakunnissa miesten ja naisten ero menetettyjen elinvuosien osalta on pienempi kuin muissa maakunnissa.

76 2015 Alue Indeksi Lappi -kuolleisuusindeksi 103,3 -lääkekorvausoikeusindeksi 109,8 -työkyvyttömyysindeksi 125 Sairastavuusindeksi 112,7 Kelasto-raportit Kela/ Tilasto-ja tietovarastoryhmä/ / NIT079A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Ennaltaehkäisevä työ? Terveyspuntarin kansantaudit Vakiointi: Vakioitu Aika 2015 Alue Kansantauti Lappi 103 Diabetes 105,1 112 Psykoosit 100,5 201 Sydämen vajaatoiminta 151,4 202 Nivelreuma 110,7 203 Astma 128,8 205 Verenpainetauti 116,7 206 Sepelvaltimotauti 126,9 Kansantauti-indeksi 120 Kelasto-raportit Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ / NIT083A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin kansantaudit Home! Päiväkodit, koulut

77 Vanha kartta, tiedot 2011 PÄIHTEET Alkoholin myynti/l asukas Lapissa alkoholin myynti asukasta kohden on huomattavasti muuta maata suurempaa. Vuonna 2015 koko maassa 100 %:sta alkoholia myytiin 7,1 litraa asukasta kohden, Lapissa vastaava määrä oli 10,1 litraa. Erityisen paljon alkoholia myydään Utsjoella, Enontekiöllä ja Kittilässä, mutta matkailu ei selitä kokonaan runsasta alkoholin myyntiä. Lapin kunnista ainoastaan Ranualla, Simossa ja Tervolassa myydään vähemmän alkoholia kuin koko maassa keskimäärin.

78 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa vuonna 2015 Info 714 Koko maa 7,1 Lappi 10,1 Utsjoki 62,5 Enontekiö 24,4 Kittilä 22,5 Kolari 20,2 Inari 18,4

79 Päihteet Lapissa käytetään siis alkoholia runsaasti, kun taas laitos- ja avopalveluiden käyttö on pienempää kuin koko maassa keskimäärin ja näiden palveluiden käyttö on vähentynyt. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen käyttö on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta sekin on vähentynyt, mikä on ristiriidassa lisääntyneen kulutuksen kanssa. Työttömyydellä joka on Lapissa korkea, on todettu olevan selvä yhteys päihteiden käyttöön, esimerkiksi päihdetapauslaskelmissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Alkoholin käyttö on kasvanut viimeisimpien vuosikymmenten ajan kaikilla alueilla ja varhain aloitettu päihteiden käyttö lisää riskiä päihteiden ongelmakäyttöön aikuisiällä(aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus). Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla päihdekysymyksiin kannattaa käyttää erityistä huomiota, sillä alkoholin myynti ja myös päihdehaitat ovat korkealla tasolla ja myös päihteisiin läheisesti liittyvät rikollisuustilastot osoittavat, että juuri Itä- ja Pohjois- Suomi ovat korkean henkirikollisuuden ja törkeän pahoinpitelyrikollisuuden maakuntia(rikollisuustilanne 2010).

80 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / asukasta Info ,5 4,3 4 3,5 3 3,3 3,8 3,1 3,7 3, ,9 2,9 4 3,4 2,8 2,8 2,5 2 1,5 1 0, Koko maa Lappi

81 12 10,2 10 9,8 8 Ennaltaehkäisevä 6 työ? Päihdehuollon avo- ja laitospalvelut 10,2 9,2 9,2 9 9,1 9,3 9,1 8,9 8,8 8,5 9,4 8, ,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 2,4 1,9 1,9 2 2,8 2,7 2,8 1, Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta info ind Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta info ind Lappi Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta info ind Koko maa Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta info ind Lappi

82 Erityisen nopeasti ikääntyvä väestö Tilanne vuosi 2011

83

84 60 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä

85 35 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä

86 Ikääntyvä väestö Asiakkailla ei ole riittävästi tietoa palveluista voidakseen tehdä mielekkäitä valintoja. Osa yksin asuvista iäkkäistä jää perusterveydenhuollon ja sosiaalisen avun ulkopuolelle. Heistä tulee helposti erilaisten päivystyspalveluiden vakituisia asiakkaita. Koska heillä ei ole tietoa, luottamusta tai kontakteja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, he kääntyvät päivystyspalveluiden puoleen, vaikka tilanne ei sitä välttämättä vaatisi. Yksinäisyys näkyy erilaisina ilmiöinä: palvelujen monikäyttö, erakoituminen, sosiaalinen turvattomuus, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat sekä päihteiden käytön lisääntyminen. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä huolehtii itsenäisesti omasta ja läheistenkin hyvinvoinnista. He tarvitsevat ajan tasalla olevaa tietoa tueksi ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä varten tehdään ohjaus- ja neuvontatyötä, joka on muutakin kuin tiedon ja palvelujen tarjoamista iäkkäälle ja heidän omaisilleen. Laitoshoitopaikkojen vähentyessä ja ikääntyvien määrän lisääntyessä kotona asuu yhä enemmän iäkkäitä ihmisiä, jotka tarvitsevat entistä monipuolisempia palveluja selviytyäkseen kotona ja elääkseen osallistuvaa elämää osana luonnollisia yhteisöjä. Toisaalta yhä vireämpien ikääntyvien määrä kasvaa ja heidänkin voimavaransa tulisi hyödyntää heidän omansa ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhuus ei ole sairaus! Ikääntyvä väestö voisi olla myös voimavara!

87 Vuonna 2015 Lapin 75 vuotta täyttäneistä oli säännöllisen kotihoidon piirissä 11,9 % (koko maa 11,8 %, vuoteen 2015 asetettu tavoite 14,0 %) ja omaishoidon piirissä 6,6 % (koko maa 4,7 %, valtakunnallinen tavoite 5 %). Vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa heitä oli 2,0 % (koko maa 2,1 %, valtakunnallinen tavoite 1,0 %) ja tehostetussa palveluasumisessa 7,4 % (koko maa 7,1 %, valtakunnallinen tavoite 9,0 %).

88 Syrjäytymisen näkökulmasta erityisiä riskiryhmiä: pitkäaikaistyöttömät koulutusta tai työpaikkaa vailla olevat nuoret pitkäaikaissairaat ja vajaakuntoiset päihdeongelmaiset toimeentulovaikeuksissa olevat rikoksiin syyllistyneet asunnottomat maahanmuuttajat

89 Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueella useat sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijät ovat voimakkaasti esillä. Työttömyys on alueella korkealla tasolla, koulutustaso on muuta maata alemmalla tasolla, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat nousevat esiin tilastoista, eikä nuorten psykososiaalinen hyvinvointi vaikuta hyvältä. Kunnilla haasteita selvitä ikääntyneiden ja vanhusten palvelutarpeissa.

90 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevä työ kuntien (ja myös maakunnan) vastuulla Ollaan vähän vanhanaikaisia ja - Varhaiskasvatus asenteellisia! Vanha ja tuttu on - Koulutuskysymykset turvallista! - nuorisotyö - Työllisyys - Terveyden edistämisen työ (asenteet) Digitaalisuus nähdään pelastajana, mutta asenteet ja todellinen käyttö (käyttöönotto) kertovat toista! - Tupakoinnin vähentäminen - Ruokailutottumukset - Liikunta - Harrastukset/mahdollisuudet - Päihdetyö (riippuvuudet) - kulttuuri - Sosiaalinen osallisuus