NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT Suunnitelmaselostus 18.6.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA TYÖN TAUSTA 3 1.1 SUUNNITTELUALUE 3 1.2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 3 1.3 ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 3 1.4 TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 4 1.5 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS 5 1.6 MAAPERÄ JA POHJAOLOSUHTEET 5 1.6.1 POHJATUTKIMUKSET JA MITTAUKSET 6 2 3D-MALLINNUS JA VIRTUAALIMALLI 7 2.1 SUUNNITELMIEN MALLINNUS 7 2.2 VIRTUAALIMALLI 7 2.3 WEB-MALLI 8 3 KATU- JA RATASUUNNITELMAN ESITTELY 9 3.1 LIIKENNE 9 3.2 KADUN RAKENNE 9 3.3 KUIVATUS 9 3.4 KATUYMPÄRISTÖ 10 3.5 RADAN ALITUSKOHTA 10 3.5.1 NISSOLAN ALIKULKUSILTA PL 1983 10 3.5.2 KADUN RAKENTEET RADAN ALITUSKOHDASSA 10 3.5.3 POHJAVAHVISTUKSET ALITUSKOHDASSA 11 3.5.4 RADAN ALITUSKOHDAN TYÖTAPAEHDOTUS JA TYÖJÄRJESTYS 11 3.6 MUSTANKORVENTIEN PARANTAMINEN 12 3.7 KORVAAT TONTTIYHTEYDET 12 3.8 TASORISTEYSTEN POISTOT 12 4 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 14 4.1 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 14 4.2 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 14 4.3 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 14 5 VUOROPUHELU JA TIEDOTTAMINEN 16 6 JATKOTOIMENPITEET 17 7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 18 (2/18)
1. LÄHTÖKOHDAT JA TYÖN TAUSTA 1.1 Suunnittelualue Suunnittelukohde sijaitsee Vihdin kunnan Nummelassa, Valtatien 2:n, Enäjärven, Lankilan ja Ojakkalantien rajaamalla alueella. Alueen katkaisee Hyvinkää- Hanko-rata, joka on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radalla on pelkkää tavaraliikennettä. Alueella on maatalouskäytössä olevia tasoristeyksiä. Suunnittelualueen molemmissa päissä on olemassa olevaa rakennuskantaa. Keskiosa ja osin eteläosa on maatalousmaata. Suunnitelmassa on esitetty uusi katuyhteys Härköiläntien ja Punarinnantien välillä, neljän tasoristeyksen poistot ja näiden korvaavat tieyhteydet. 1.2 Työn lähtökohdat Työn lähtökohtana on alustavan yleissuunnitelman katu- ja tielinjaukset ja suunnitelmaratkaisut. Työn lähtötietoina on käytetty alustavassa yleissuunnitelmavaiheessa tuotettuja suunnittelu- ja maastomalleja. Suunnitelman maankäyttö perustuu valmisteilla olevaan Nummela, Enärannan ja Lankilan asemakaavan N 152. 1.3 Alustava yleissuunnitelma Enärannan Härköilänsyrjän ja Lankilanrinteen Ojakkalantien välisen kadun linjaus ja Hyvinkää Hanko radan neljän tasoristeysten poiston edellyttämät toimenpiteet on tutkittu alustavassa yleissuunnitelmassa: Nissola, tie- ja eritasojärjestelyt, alustava yleissuunnitelma, Sito Oy, 2011 Alustavassa yleissuunnitelmassa tutkittiin eri vaihtoehtoja kadun linjaukselle. Vaihtoehdoista valittiin kolme kadun linjaus- ja tasausvaihtoehtoa tarkempaan vertailuun. Näistä linjaus- ja tasausvaihtoehdoista vertailtiin vaihtoehtojen liikenteellistä toimivuutta, ympäristönäkökohtia, teknistä toteutettavuutta ja kustannuksia. Nummela, Enärannan ja Lankilan asemakaavan N 152 valmistelun yhteydessä vaihtoehdoista kysyttiin mielipidettä asukkailta ja sidosryhmiltä. Tehtyjen vertailujen ja kaavan valmistelusta saadun palautteen jälkeen tarkempaan jatkosuunnitteluluun valittiin vaihtoehto 3, jossa katu alkaa Härköiläntiestä kaartaen radan viereen, alittaen radan ja liittyen Punarinnantien kautta Ojakkalantiehen. Alustavassa yleissuunnitelmassa tarkastellut kadun linjaus- ja tasausvaihtoehdot on esitetty kuvassa 1. Vaihtoehto 3 todettiin liikenteellisesti toimivimmaksi ja se tukee parhaiten idempänä olevien tasoristeysten poistoa. Alustavassa yleissuunnitelmassa on esitetty Yli-Lankilan, Laakuksen, Hemmilän ja Toimilan tasoristeysten poistot ja alustavat linjaukset korvaaville tieyhteyksille. Nämä tasoristeykset ovat vartioimattomia tasoristeyksiä. Yli-Lankila on yksityistie, muut tasoristeykset ovat viljelysteitä. (3/18)
Yli-Lankilan tasoristeyksen korvaava tieyhteys on esitetty Mustankorventien kautta uuteen rakennettavaan yhdyskatuun. Kuva 1. Alustavan yleissuunnitelman linjausvaihtoehdot. 1.4 Tavoitteet ja lähtökohdat Katu- ja ratasuunnitelmaprosessin tavoitteita ovat: Katualueiden rajojen vahvistaminen Katu- ja ratasuunnitelmassa esitetään uuden yhteyskadun ja siihen liittyvien kiertoliittymien, risteysten ja maisemointialueiden aluetarpeet. Nämä vahvistetaan alueelle laadittavassa asemakaavassa. Tasoristeysten poistojen edellyttämien tieyhteyksien esittäminen Suunnitelmassa esitetään Mustankorventien yhdistäminen uuteen yhdyskatuun ja uudet yhteydet viljelyksille. Korvaavat yhteydet vahvistetaan yksityistietoimituksessa. Teknisesti ja soveltuvien ratkaisujen esittäminen Suunnitelmassa esitetään teknisesti toimivat ratkaisut, joiden perusteella suunnittelua voidaan jatkaa luotettavasti. Erityinen huomio kiinnitetään: - Liikenteellisesti toimivien ratkaisujen löytämiseen - Radan alikulkusillan ja siihen liittyvän alittavan kadun teknisten ratkaisujen toimivuuteen. Ratkaisut suunnitellaan siten, että pohjaveden alentamisen ympäristövaikutukset jäävät kohtuullisiksi. - Turvallisuuteen. Tekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen esitetään siten, että ratkaisut ovat turvallisia rakentaa ja käyttää. (4/18)
Kustannusten luotettava arviointi Suunnitelmassa tehdään kustannusarvio, joka perustuu päivitettyihin suunnitelmaratkaisuihin. Tietomallin hyväksikäyttö suunnittelussa Suunnittelu tehdään tietomallien avulla. Suunnitelmassa yhdistetään eri tekniikkaalojen tietomallit suunnitelmakokonaisuudeksi. Suunnitelma esitetään pääosin vain tietomallien avulla. Mallinnetun suunnitelman avulla tuotetaan paperitulosteita mahdollisimman vähän. Valmis suunnitelma dokumentoidaan tietomallien avulla. Seuraavissa suunnitteluvaiheissa suunnittelun lähtötietoina tullaan käyttämään katu- ja ratasuunnitelmavaiheessa tehtyjä malleja. Asukkaiden ja kuntalaisten osallistumismahdollisuus suunnitteluun Katu- ja ratasuunnitelmaa esitellään yleisölle suunnittelun eri vaiheissa. Suunnitteluratkaisuja esitellään yleisötilaisuudessa, kunnan palvelupisteellä ja internetpalvelimella. Esittelystä tiedotetaan lehdissä ja kunnan internetsivuilla. Asukkaille ja kuntalaisille varataan mahdollisuus suunnitelmien kommentoimiseen suunnitteluprosessin aikana. Nähtäville asetettavasta katu- ja ratasuunnitelmaluonnoksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Suunnitelmaluonnosten esittely virtuaalimallien avulla Suunnitelmaa esitellään tietomalleista muodostettujen havainnollisten virtuaalimallien avulla. Virtuaalimallin tehdään Novapoint Virtual Map pohjalle. Mallista tehdään internetsovellus, jossa suunnitelma esitetään havainnollisessa 3D-maailmassa. 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Radan molemmin puolin, keskiosa ja osin eteläosaa ovat maatalousmaata. Tällä alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueen etelä- (Ridal, Enäranta) ja pohjoisosassa (Lankila, Lankilanrinne) on voimassa asemakaava. Uuden katuyhteyden alueelta tehdään kaava N 152, Nummela, Enärannan ja Lankilan asemakaava ja asemakaavan muutos samanaikaisesti katu ja ratasuunnitelman kanssa. Maisemallisesti suunnittelualue kuuluu Enäjärven kulttuurimaisema-alueeseen ja viljelytasankoon. Alueella ei ole luonnon arvokohteita. 1.6 Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelualue sijaitsee Salpausselän harjun itäpuolella ja on harjun lievealuetta. Alueen pohjoisosassa maaperä on hiekkaa tai silttiä. Etelään tultaessa peltoaukeaman pintamaa on savea, jonka alla on paksut silttikerrokset. Silttikerrokset ovat kerrallisia: ne ovat syntyneet jääkauden sulamisvesien kerrostuessa jääjärven pohjaan. (5/18)
Maan pinta on Ojakkalantien kohdalla tasossa +65, josta se laskee radalle päin tasoon +56. Muualla suunnittelualueella maan pinta on varsin tasainen ollen välillä +54 - +58. Etelään mentäessä maasto viettää suunnittelualueella loivasti Enäjärveen päin, jonka pinta on tasossa +49,4. Radan tasaus tutkittujen vaihtoehtoisten linjausten kohdalla on tasossa + 58 +60. Rata on matalalla penkereellä. Radan ympäristössä maaston pinta on melko tasaista peltoa. Pohjasuhteet ovat tutkitun peltoaukeaman alueella varsin samankaltaiset. Maan pinnassa on savea kolmesta kahdeksaan metriin. Saven alapuolella on paksu kerrallinen siltti- tai hiekkakerros. Porakonekairauksissa kallio on havaittu tasossa +7 +15. Maakerrosten paksuus on siis noin 40 50 metriä. Pohjavesi on havaintojen perusteella hyvin lähellä maan pintaa. Nummelan harju on merkittävä pohjavesimuodostuma, josta pohjavettä virtaa sekä pohjoiseen, että etelään. Etelässä paksut savi ja silttikerrokset estävät pohjaveden virtausta. Suunnittelualueella pohjavesi pyrkii purkautumaan maan pintaan. Alueella on havaintoja paineellisesta pohjavedestä. 1.6.1 Pohjatutkimukset ja mittaukset Alustavan yleissuunnitelman tutkimukset Suunnittelun lähtötietoina olivat alueelle aiemmin tehdyt pohjatutkimukset: Nissolan alustavan yleissuunnitelman pohjatutkimukset vuosilta 2010 2011, Hyvinkää Hanko radan pohjatutkimukset vuosilta 1936 ja 1989 1990 sekä valtatie 2:n pohjatutkimukset vuodelta 1968. Alustavassa yleissuunnitelmassa vanhat pohjatutkimukset digitoitiin sähköiseen muotoon. Alustavassa yleissuunnitelmassa tehtiin 76 pohjatutkimusta. Tehdyt pohjatutkimukset olivat painokairauksia, puristinheijarikairauksia, siipikairauksia, porakonekairauksia ja pohjavesiputkien asentamisia. Alueelta otettiin häiriintymättömiä maanäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä tehtiin maalajimääritys, rakeisuuskokeet ja niistä tutkittiin luokitusominaisuuksia. Radan sivuojat mitattiin suunnittelualueelta. Radan korkeusviiva mitattiin oletetuista risteymäkohdista. Maaperän vedenjohtavuuden mittaus Alustavassa yleissuunnitelmavaiheessa tutkittiin maaperän vedenjohtavuus kahdesta pisteestä eri syvyyksiltä. Maaperä havaittiin kerralliseksi ja varsin vähän vettä johtavaksi. Tulosten perusteella laskettiin rakentamisen ja pysyvän pohjaveden alentamisen aiheuttamia pumppausmääriä. Katu- ja ratasuunnitelman tutkimukset Katu- ja ratasuunnitelmavaiheen pohjatutkimuksissa keskityttiin radan alituskohtaan. Alittavan sillan kohdalta tutkittiin kallionpinta porakonekairauksen suurpaalujen pituuden määritystä varten. Maalajikerrosten rajoja ja ominaisuuksia tutkittiin paino-, siipija puristinheijarikairausten avulla. Tarkempia maaperän ominaisuuksia tutkittiin laboratoriossa näytteiden avulla. Savikerroksen ominaisuuksia tutkittiin kahdesta pisteestä ja siltin ominaisuuksia yhdestä 32 metrin syvyyteen ulottuvasta pisteestä. Pohjatutkimustulokset on esitetty suunnitelman teknisessä osassa. (6/18)
2 3D-mallinnus ja virtuaalimalli 2.1 Suunnitelmien mallinnus Maasto ja ympäristö (maanpinta, nykyiset rakenteet) Maastomallin lähtötietoina ovat toimineet alueelta syksyllä 2011 tehdyt laserkeilaukset, niitä tarkentavat maastomittaukset ja Maanmittauslaitoksen maastomalli. Näistä aineistoista on muodostettu 3D-malli. Maastomalli mahdollistaa eri suunnitelmavaihtoehtojen vertailun ja erilaisten rakenne- ja sijaintivaihtoehtojen tarkastelun. Aineistosta on tehdyt Citycad5-suunnitteluohjelmaan. Infrarakenteet (katu, kuivatus, geo) Alueella tehdyt eri aikoina tehdyt pohjatutkimukset on tallennettu Citycad5- suunnitteluohjelmaan. Pohjatutkimuksista on tulkittu eri maalajien rajapinnat kuten saven alapinta ja kalliopinnantaso. Näistä tiedoista on muodostettu 3D-maaperämalli. Malli antaa "kuvan" eri maalajikerroksista, niiden paksuuksista ja niiden vaikutuksesta erilaisiin rakentamisvaihtoehtoihin. Katu-, kuivatus ja georakenteet on mallinnettu Citycad5-ohjelmaan syöttämällä rakenteiden sijainnit paaluväleittäin ohjelman valmiiden mallikirjastojen avulla. Alikulun kohdalla pohja ja kerrosrakenteet on kuitenkin jouduttu osittain viemään erillisinä pintoina. Näin on menetelty kalvorakenteen ja epäsäännöllisten kaivujen osalta. Siltarakenteet Sillan sekä sillan taustojen ponttiseinä sekä paalulaattarakenteet on mallinnettu Tekla Structures- suunnitteluohjelmistolla. Suunnittelu aloitettiin kuitenkin 3D AutoCAD- ohjelmistolla. 3D autocad- ohjelmaan tuotiin väyläsuunnitteluohjelmistosta (Citycad) sillan kannalta oleelliset pinnat (mitattu ratalinja, suunniteltu tielinja) ja linjat AutoCAD ohjelmaan. AutoCADissa luotiin 3D mittamalli siltarakenteen alapinnasta sekä tukien sijainnista ja etuluiskista. Väyläsuunnittelu ohjelmistossa tarkistettiin siltarakenteen tilavaraus, jonka jälkeen rakenteiden lopullinen mallinnus tehtiin TS:llä. TS.stä tuotettiin 3D- malli virtuaalimalliin sekä väyläsuunnitteluohjelmaan. 2.2 Virtuaalimalli Virtuaalimalli rakentuu erilaisista aineistoista, jotka on koottu AutoCAD:lla yhteen. Aineisto on osittain 3D:nä, osittain 2D:nä. Lähtöaineistona oli kantakartta, josta virtuaalimallin taustaksi on otettu mm. rakennukset. Mallin taustaksi on laitettu maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat. Ilmakuvien ja kartan tietojen avulla virtuaalimalliin on sijoitettu metsät ja yksittäiset puut. Ilmankuvat oli otettu keväällä. Peltoalueet mallinnettiin suunnitelmiin erilaisilla tekstuureilla, jotta ne saatiin erottumaan hyvin. Tie- ja ratamallin taiteviivat sekä meluvallien taiteviivat on saatu CityCadiin mallinnetuista rakenteista. Virtuaalimallin maastomalli on muodostettu pistepilviaineistosta (7/18)
kolmioimalla. Sillan 3D-malli on saatu suoraan Tekla Structures- ohjelmaan tehdystä 3D-mallista. Kaavarajat ja kiinteistörajat lisättiin virtuaalimalliin kaavakartasta. Virtuaalimalli tehtiin Virtual Map pohjalle, jossa malli näytetään 3D:nä. Mallissa voi liikkua lentäen ja maanpinnalla liikkuen. Maanalaiset rakenteet voi nähdä sammuttamalla ryhmiä tai navigoimalla pinnan alla. 2.3 Web-malli Web-malli Sito web malli on tuotettu Novapoint Virtual Map virtuaalimallista. Web malli perustuu tekniikoihin, jotka toimivat monijulkaisympäristöissä, kuten PC- ja Mac tietokoneilla offline-versiona ja lähes kaikilla web-selaimilla on-line versiona. Nissolan ratasuunnitelmasta on tehty on-line versio, johon voi vapaasti tutustua osoitteessa: http://194.100.38.31/nissola.html. Web-mallin käyttöohjeet on liitetty itse ohjelmaan. Tärkein käyttöhyöty kaupunkilaisille mallista on vapaa liikkuminen missä päin tahansa mallissa kävellen avatar-hahmon avulla tai lentäen suunnitelman yläpuolella. Web-mallin palautejärjestelmä Web-malliin on liitetty projektin aikana kehitetty palautejärjestelmä. Käyttöohjeet löytyvät web-mallin käyttöliittymän kohdasta ohjeet. Palautejärjestelmän avulla käyttäjä voi arvostella asteikolla 1-5 kohdetta, jättää kommentteja suunnitelmasta, valita aihealueen ja liittää viestiin mukaan kuvakaappauksen kohdasta johon palaute liittyy. Palautteet tallentuvat palvelimelle aihealueittain osoitteeseen: http://194.100.38.31/wpm/sfbs/index.php josta projektin moderoija pääsee lukemaan viestejä ja kommentoimaan viesteihin takaisin palautteen antajalle. (8/18)
3 KATU- JA RATASUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Liikenne Uusi katu avaa uuden pohjois-etelä -suuntaisen katuyhteyden Nummelaan valtatien 2 itäpuolelle. Uudesta kadusta käytetään tässä suunnitelmassa nimeä Punarinnantie. Nykyisin Nummelan alueen liikenneyhteydet ovat osin puutteelliset rautatien ja valtatien aiheuttamien estevaikutuksien vuoksi. Katuyhteyden avautuminen parantaa erityisesti Nummelan itäisten alueiden sisäisiä ja seudullisia liikenneyhteyksiä. Myös lähialueen katuverkon toimintavarmuus kasvaa ja keskustan palvelujen saavutettavuus paranee Lankilan ja Ojakkalan suunnista. Uuden katuyhteyden liikennemääräksi on ennustetilanteessa arvioitu 5 300 ajon/vrk (KAVL 2030). Liikennejärjestelyt ja mitoitukset Punarinnantie alkaa valtatie 2:n Nissolan eritasoliittymästä ja liittyy pohjoisessa Ojakkalantien / Honkatien kiertoliittymään. Valtatien 2 alittava Tuusankaari yhdistetään radan viereen tulevan kiertoliittymän kautta. Radan alitus on Punarinnantien jatkeen kohdalla. Kadun pituus on 2650 metriä. Punarinnantie rakennetaan paalulta 800 lähtien. Uutta kevyen liikenteen väylää rakennetaan paalulta 520 lähtien. Punarinnantie on 1-ajoratainen kokoojakatu, jonka ajoradan leveys on 7,5 metriä. Rinnakkaisten yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden päällysteiden leveydet ovat 3,0 metriä. Jalankulku- ja pyörätie erotetaan ajoradasta välikaistalla jonka leveys vaihtelee 3,5 21 metriin. Kadun mitoitusnopeus on 50 kilometriä tunnissa. Katu on katuluokan 3 kokoojakatu. Tuusankaari käännetään liittymään Punarinnantiehen aikaisemmin ja vanhaa Tuusankaarta puretaan 130 metrin matkalta. Liittymä on kiertoliittymä, jonka kiertosaarekkeen halkaisija on 24 metriä. Ojakkalantien liittymään rakennetaan myös kiertoliittymä, jonka kiertosaarekkeen halkaisija on 21 metriä. Muut Punarinnantien liittymät ovat T-liittymiä. 3.2 Kadun rakenne Punarinnantien katuluokka on 3. Katu toimii alueen kokoojakatuna. Päällysrakenneluokka on 4. Radan alituskohdassa kadun rakennekerrosten paksuus on 1,6 tai 2,4 metriä. Muualla rakennekerrospaksuus on 1,0 metriä. 3.3 Kuivatus Katu kuivatetaan pääasiassa sivuojilla. Paaluvälillä 1880 2100 katu kuivatetaan putkituksin ja kaivoilla. Alikulkusillan kohdalla pohjavesi alennetaan pumppaamalla tasoon +52,0. Samalla pumppaamolla pumpataan myös katuleikkaukseen tulevat pinta- ja vajovedet. Pumppaamolta vedet johdetaan putkessa Enäjärveen johtavaan laskuojaan. (9/18)
Alikulun pohjoispuolisella pellolla on havaittu paineellista pohjavettä. Purkautuvan pohjaveden hallitsemiseksi katurakenne kuivatetaan tehokkaasti suodatinkerroksella, sivuojilla ja normaaleja paksummilla rakennekerroksilla. 3.4 Katuympäristö Katualueelle tulee puuistutuksia. Luiskat nurmetetaan. Alituskohdassa kalvon päälle tulevat ojat verhoillaan vähän vettä läpäisevällä rakenteella. Näin vähennetään pintavesien johtumien kalvon päällä oleviin rakennekerroksiin. Kadun viereen tehdään maisemointivallit Viilloskujan ja radan väliin paaluvälille 940 1140 sekä radan pohjoispuolelle paaluvälille 2240-2440 Punarinnankadun itäpuolelle. Maisemointivallit toteutetaan 2 3 metriä korkeina maavalleina, jotka luiskataan kaltevuudella 1:2 1:3. Maisemointivalleihin istutetaan pensaista ja puita. Kadulle tulee katuvalaistus kadun ja kevyenliikenteen väylän väliin. 3.5 Radan alituskohta Katu alittaa Hyvinkää Hanko radan noin 1,1 kilometriä valtatie 2:n sillasta Hyvinkäälle päin radan kohdassa km-luvulla 107+799. Alituskohdan rakenteet on esitetty suunnitelman teknisessä osassa. 3.5.1 Nissolan alikulkusilta pl 1983 Radan alituksen kohdalle rakennetaan yksiaukkoinen silta, joka asennetaan paikalleen sivusta siirtämällä. Silta perustetaan teräsputkipaaluille, jotka lyödään kovaan pohjaan likimäärin tasolle + 11 - +13. Alittavan kadun kohdalla pohjavesi alennetaan pysyvästi tasoon +52. Pysyvä pohjaveden alennus ja alituksen pintakuivatus hoidetaan pumppaamolla. Nissolan alikulkusilta on tyypiltään betoninen jännitetty ulokekaukalopalkkisilta. Sillan jännemitat ovat (2,0)+25,0+(2,0) metriä, hyötyleveys 8,5 metriä, alikulkukorkeus > 4,8 m ja rakennepaksuus 1,43 metriä (kv:stä kannen alapintaan). Silta perustetaan lyötävien teräsputkipaalujen varaan. Paalut lyödään ATU:n ulkopuolelle, josta johtuen sillan kansirakenne on normaalia leveämpi. Kansirakenne rakennetaan raiteen sivussa ja tunkataan paikalleen lyhyellä ( >16 h) rataliikennekatkolla. Sillan taustoille rakennetaan pysyvät ponttiseinät sekä elementtirakenteiset paalulaatat. Alikulkusillan pohjoispuolella on tilavaraus kaksoisraiteen siltaa varten. Silta voidaan toteuttaa lähimmillään 10 metrin päähän nykyisen raiteen keskilinjasta. 3.5.2 Kadun rakenteet radan alituskohdassa Alittavan kadun alle tehdään pohjaveden eristysrakenteet, jotka estävät pohjaveden nousun rakenteisiin. Plv 1890 1940 Vaikeiden routivuusolosuhteiden ja purkautuvan pohjaveden takia kadun rakennekerrokset toteutetaan tavanomaista paksumpana. Kadun rakennekerrosten paksuus on 1,6 m ja kevyenliikenteen väylän 1,0 m. Alimpana kerroksena on suodatinkankaalla (10/18)
ympäröity 0,5 m paksu vettä johtava salaojituskerros, joka johtaa purkautuvan pohjaveden rakenteen sivuissa oleviin salaojiin. Näiden päälle rakennetaan kadun ja kevyenliikenteen väylän rakennekerrokset. Plv 1940 2040 Kadun alle, paaluvälille 1942 2039, tehdään pohjaveden eristysrakenne hitsatusta HDPE-kalvosta ja bentoniittimastosta. Kalvorakenteen alle tulee suodatinkangas, 0,5 m paksu salaojituskerros ja salaojat, jolla pohjaveden paine tasataan ja säännöstellään tasoon +52,0. Vedeneristysrakenteen päälle tehdään 0,5 m paksu salaojituskerros, salaojat ja suodatinkangas. Näiden päälle rakennetaan kadun rakennekerrokset. Nosteen ja routimattomuusvaatimuksen takia kalvorakenteen päälle tehdään vähintään 2,4 m paksut kerrokset. Plv 2040 2100 Rakenne on vastaava kuin paaluvälillä 1890 1940. 3.5.3 Pohjavahvistukset alituskohdassa Siltaan liittyvät ponttiseinät ja paalulaatat Sillan päätyihin lyödään ponttiseinät, jotka ulottuvat 20 metriä radan keskilinjan molemmin puolin. Ponttiseinillä rajoitetaan pohjaveden laskua radan suunnassa. Lisäksi ponttiseinät toimivat kaivannon tukirakenteena rakentamisen aikana. Pontit lyödään 15 metriä pitkinä määräsyvyyteen. Sillan päätyihin tehdään paalulaatat 4 paalun elementeistä. Paalulaattojen päihin tehdään siirtymälaatat. Paalut toimivat kitkapaaluina ja ne lyödään 20 metriä pitkinä raideliikennekatkolla. Leikkausluiskan rakenne Leikkausluiskan päälle tulee suodatinkangas, lujiteverkko ja 0,5 metriä paksu koneladottu lohkareverhous. 3.5.4 Radan alituskohdan työtapaehdotus ja työjärjestys Alla on työtapaehdotus sillan, paalulaattojen ja alittavan kadun rakenteiden rakentamiseksi. Jatkosuunnittelussa työtapa ja järjestys tarkentuvat. 1) Sillan putkipaalujen lyöminen liikennekatkolla. Paalujen lyönti, jatkoshitsaukset, kantavuusmittaukset (PDA) ja paalujen katkaisu tehdään liikennekatkolla. Paalut lyödään Ratatyön suojaulottuman (RSU) ulkopuolelle. Yhden paalun lyömisen ei tarvitse tapahtua samalla liikennekatkolla. Työ voidaan keskeyttää välillä. Paalutustyötä on kuitenkin syytä jatkaa mahdollisimman pian, jotta paalut eivät jämähdä maahan kiinni. 2) Elementtipaalulaattojen paalujen lyönti liikennekatkolla. Paalut lyödään liikennekatkolla radan molemmille puolille. Mikäli paalun päät ulottuvat RSU:n sisälle, tulee paalut katkaista tilapäisesti RSU:n ulkopuolelta. 3) Raiteen purkaminen, sillan pään pysyvien tukiseinien lyönti ja elementtipaalulaatan rakentaminen liikennekatkolla. (11/18)
4) Raiteen sivussa RSU:n ulkopuolella tehtävät työt: pysyvien ponttiseinien lyönti, siirtoradan puupaalujen lyönti, siirtoradan ja sillan työnaikaisen alustan rakentaminen, siirrettävän sillan rakentaminen raiteen sivussa. 5) Sillan tunkkaus liikennekatkolla. Liikennekatkon pituudesta ja käytettävistä resursseista riippuen työvaiheet 3 ja 5 voidaan tehdä samalla liikennekatkolla tai eri järjestyksessä. Sillan pään tukiseinä tulee kuitenkin lyödä ennen sillan tunkkausta. 6) Maakaivantoihin tehtävät kevennyskaivut Kevennyskaivuja voidaan tehdä myös ponttien lyönnin jälkeen. Tarkempi työjärjestys suunnitellaan myöhemmin. 7) Työnaikaiset kevennyskaivut, työnaikaisten tuentajärjestelyiden teko (vastapontit ja niiden massanvaihdot), pohjaveden alentaminen tyhjiömenetelmällä ja leikkauskaivut massanvaihdon tai rakenteen alapintaan. Tuentajärjestelyiden takia kaivujärjestelyitä voidaan tehdä lyhyempinä kaivantoina. Tarkemmat kaivujärjestelyt suunnitellaan myöhemmin. Ennen kaivuihin ryhtymistä pohjaveden pinta tulee alentaa kaivutason alapuolelle. 8) Salaojakerroksen, vedeneristyksen, pumppaamon ja purkuputken ja nosteen vastapainona toimivien kerrosten rakentaminen 9) Kadun leikkausten ja kerrosten rakentaminen vesieristysalueen ulkopuolelle. 10) Pumppaamon kytkeminen toimintaan Työnaikainen pumppaus voidaan lopettaa vasta, kun pumppaamo toimii 11) Työnaikaisten tuentojen purku, katu- ja siltarakenteiden päällysteiden ja pintojen viimeistely 3.6 Mustankorventien parantaminen Mustankorventie liittyy uuteen katuun paalulla 1765. Mustankorventielle rakennetaan uutta tietä ja vanhaa tietä parannetaan yhteensä 1000 metriä. Siitä tehdään 6,5 metriä leveä sorapintainen tie. Kuivatus toteutetaan sivuojilla. 3.7 Korvaat tonttiyhteydet Tasoliittymien poistoista aiheutuu kiertoa varsinkin viljelyelinkeinolle. Yhteydet peltotonteille varmistetaan uusilla maatalousliittymillä nykyisille kaduille ja rakentamalla uusi maatalous-/huoltotie uuden kadun ja Lankilantien välille radan pohjoispuolelle. Huoltotien molempiin päihin tulee lukittavat puomi. 3.8 Tasoristeysten poistot Suunnitelmassa esitetään Yli-Lankilan, Laakuksen, Hemmilän ja Toimilan tasoristeysten poistot. Nämä tasoristeykset ovat vartioimattomia tasoristeyksiä. Yli-Lankila on yksityistie, muut tasoristeykset ovat viljelysteitä. (12/18)
Nykyiset radan ylittävät tiet kaivetaan pois 1-2 metrin matkalta radan molemmilta puolilta ja teiden päähän tulee ajoesteeksi maavalli. Lankilantien katkaisujen oheen rakennetaan kääntöpaikka molemmin puolin rataa. (13/18)
4 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 4.1 Liikenteelliset vaikutukset Punarinnankadun katuyhteyden toteuttaminen parantaa oleellisesti Nummelan alueen liikenneyhteyksiä. Liikenteelliset vaikutukset ulottuvat Nummelan keskustan katuverkolle sekä valtateille 2 ja 25. Katuyhteys siirtää Lankilan, Enärannan ja Ojakkalan alueiden liikennetuotosta pois Nummelan keskustasta ja valtateiltä. Meritie on Nummelan keskusta-alueen ainoa sisääntuloväylä etelän suunnasta ja samalla koko alueen ruuhkaisin katu. Arvion mukaan uusi katu vähentää Meritien liikennemäärää 10 20 % ennustetilanteessa. Suora yhteys Lankilan suuntaan parantaa myös Nissolan eritasoliittymän etelästä saapuvan rampin toimivuutta jakamalla liikennevirtaa tasaisemmin molempiin kääntymissuuntiin. Punarinnankadun välityskyky ei vaarannu suunnitellulla maankäytöllä ja myös kadun päihin ja Tuusankaaren liittymään suunnitellut uudet kiertoliittymät toimivat hyvin. Pohjoispäässä uusi katu liittyy Ojakkalantiehen Honkatien kohdalla kiertoliittymällä. Kiertoliittymä parantaa samalla nykyisen liittymän turvallisuutta ja hiljentää Ojakkalantien ajonopeuksia. Uusi katuyhteys radan ali ja tiejärjestelyt radan molemmin puolin mahdollistavat Toimilan, Hemilän, Laakuksen ja Yli-Lankilan tasoristeysten poistot 4.2 Vaikutukset ympäristöön Läheisyydessä ei ole luonnon arvokohteita. Kadun rakentaminen ei aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia ympäristöön. Kadun alle ei jää purettavia rakennuksia. Valtatie 2:sta ja radasta on laadittu meluselvitys, jonka mukaan merkittävin melunlähde on valtatie 2 ja raideliikenne. Uuden katuyhteyden vaikutus on havaittavissa, mutta se on vähäinen. Radan aiheuttamista tärinöistä on laadittu aiemmin selvitys. Radan suhteen tilanne pysyy muuttumattomana. Tieliikennetärinä on merkittävästi junien aiheuttamaa tärinää pienempää, eikä tieliikenteestä aiheudu rakennuksille tärinähaittoja. Melu- ja liikenneselvitykset ovat selostuksen liitteissä 1 ja 2. Radan alituksen kohdalla pohjavettä alennetaan pysyvästi noin 4 metriä tasoon +52. Pysyvä pohjaveden alennuksen vaikutus rajautuu pienehkölle alueella. 50 metrin päässä leikkauksesta pysyvä pohjaveden alennus on laskelmien mukaan alle yksi metriä. Pohjaveden pinnan alennuksen vaikutusalueella ei ole rakennuksia. Pohjaveden alentaminen kuivattaa maan pinnassa olevaa savikerrosta ja aiheuttaa painumia rataan. Radan painumia pienennetään sillan päihin tulevilla paalulaatoilla ja pysyvillä ponttiseinillä. 4.3 Taloudelliset vaikutukset Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 4,9 miljoonaa euroa (alv 0 %), josta kadun ja teiden kustannukset ovat 2,8 miljoonaa euroa ja sillan, georakenteiden ja pumppaamon 2,1 miljoonaa euroa. Kustannusarviot sisältävät työmaan kustannukset 20 % ja tilaajatehtävät 14,5 %. Kustannusindeksi on 136,3 (2005=100). (14/18)
Hankeen kustannukset on laskettu katuvalaistuksen osalta hankeosalaskennalla, sillan osalta SILAVA laskennalla ja muilta osin rakennusosalaskennalla. Kustannukset perustuvat laskettuihin massamääriin. Hankkeen kustannusarvio on noussut alustavan yleissuunnitelman kustannusarviosta, joka oli 4,1 miljoonaa euroa. Kustannusten nousuun vaikuttivat kustannusindeksin nousu (12.5.2011 laskelmassa 126,1, 18.6.2012 136,3), katuvalaistuksen, maisemointivallien ja korvaavien tieyhteyksien lisääminen suunnitelmiin ja kustannusten laskeminen katurakenteena, jossa päällystekerrokset ovat paksumpi kuin vastaavissa teissä. Alituskohdan pohjarakenteiden osalta kustannusarvio on pienentynyt ratkaisujen keventymisen myötä. (15/18)
5 VUOROPUHELU JA TIEDOTTAMINEN Ratasuunnitelman aloittamisesta on tiedotettu työn alussa. Katu- ja ratasuunnitelmaa esiteltiin virtuaalimallin avulla yleisötilaisuudessa 23.5.2012. Katu- ja ratasuunnitelman virtuaalimallista laadittiin web-malli, joka oli nähtävillä internet-palvelimella 23.5-30.6.2012. Suunnitelmiin saatiin kommentteja yleisötilaisuudessa, internetpalvelimen palautejärjestelmästä ja puhelimitse. Kommentit käsiteltiin suunnitteluryhmässä. Valtaosa kommenteista koski kadun linjausta. Näissä linjausta koskevissa kommenteissa toivottiin kadun linjauksen siirtoa kulkemaan Juurakkotien kautta tai kadun ja radan risteämäkohdan siirtoa valtatie 2:n viereen. Linjauksia koskevista kommenteista todettiin, että suunnitelman lähtökohtana on ollut alustavassa yleissuunnitelmassa valittu linjaus. Suunnitteluryhmässä ei käsitelty linjausta koskevia kommentteja. Linjausta koskevat kommentit käsitellään kaavoitusprosessissa. Katu- ja ratasuunnitelman luonnos asetetaan nähtäville 18.6. - 20.8.2012 internetpalvelimelle ja kunnan palveluspisteelle. Suunnitelmaluonnoksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen nähtävillä oloaikana. (16/18)
6 JATKOTOIMENPITEET Hyväksytty katu- ja ratasuunnitelma tulee toimimaan jatkosuunnittelun lähtökohtana. Suunnitelma on tehty tietomallinnusta hyväksikäyttäen. Rakennussuunnitelma hyödynnetään kohteesta laadittuja tietomalleja. Seuraavassa on näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa: Maisemointivallien maapohjan kestävyys tulee tutkia tarkemmin. Ympäristönhoidosta tehdään tarkemmat suunnitelmat. Alituksen ympäröivien luiskien vahvistuksen tarve tulee tutkia tarkemmin laboratoriossa tehtävien lisätutkimusten ja tarkentavien laskentojen avulla. (17/18)
7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Katu- ja ratasuunnitelman on tilannut Vihdin kunta ja Liikennevirasto. Tilaajan vastuuhenkilöinä hankkeessa ovat toimineet: Vihdin kunta Toimistoinsinööri Timo Hovi Liikennevirasto, Rakentamisen aluepäällikkö Erkki Mäkelä Tilaajan suunnitteluttamisesta on vastannut Ramboll Oy: Projektipäällikkö Leo Voutilainen Tilaajan asiantuntijaohjauksesta ovat vastanneet VR-Track Oy ja Arcus Oy: VR-Track Oy, Reima Niklander, silta-asiantuntija Arcus Oy, Jaakko Heikkilä, geo-asiantuntija Alueen kaavoittamisesta on vastannut Vihdin kunnan kaavasuunnittelija Matti Hult. Työn ohjaukseen ovat osallistuneet lisäksi: RR Management Oy Vastuullinen alueisännöitsijä Kaj Grönqvist Päivi Jäväjä, Metropolia Janne Porkka, VTT Suunnitelma on tehty Sito Oy:ssä, jossa työn vastuuhenkilöt olivat: Mikko Suoranta, projektipäällikkö Jan-Erik Berg katusuunnittelu Mikko Suoranta, geosuunnittelu Ari Savolainen, siltasuunnittelu Juha Liukas, mallinnus Petri Kokko, visualisointi Pohjatutkimukset ja niihin liittyvät mittaukset on tehnyt Geotek Oy, jossa vastuuhenkilönä on toiminut Esa Ärmänen. Alueelle on tehty laserkeilauksen ja tarkentavia mittauksia. Nämä on tehnyt VRT Vesirakennetutkimus Oy, jossa vastuuhenkilönä on toiminut Kirsi Hänninen. (18/18)