SUUPOHJA-info 1/2008 Suupohjan seutukunnan infolehti kuksen udun Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suomen aluekehityksen ohjelmarakennetta muutetaan hallituksen viime joulukuussa tekemän tavoitepäätöksen perusteella. Nykyiset aluekeskusalueet ovat jatkossa mukana kansallisessa koheesio- ja kilpailukyky -ohjelmassa (KOKO). KOKOn valmistelu on käynnissä ja ohjelman sisältö hyväksyttäneen huhtikuussa. Ohjelma käynnistyy vuoden 2009 alusta ja sitä toteutetaan vuoteen 2013 saakka. Ohjelmauudistuksella tavoitellaan yksinkertaisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Aluekeskusohjelmaa nykyisin toteuttavat alueet (35 kpl) kuten Kauhajoen seutu valmistelevat syksyllä 2008 uuden innovaatio- työllisyys ja elinkeinostrategian ohjelman pohjaksi varten. Alueet voivat ilmoittautua ohjelmaan syksyllä. Ohjelman alueita pyritään eriyttämään eri aluetyypeittääin, jolloin tyyppejä ovat mm. maakuntaveturit, pienet kaupunkiseudut ja maaseutualueet. Seutujen merkitys aluekehittämisessä on kasvanut, joten samanlaista strategista lähestymistapaa kuin mitä AKO on toteuttanut, suositaan jatkossakin. Ohjelmat pyritään myös sovittamaan maakuntaohjelmiin. Ohjelman rahoitustaso on vielä auki, mutta rahoitukseen on suunniteltu palkitsevuutta eli hyvä ohjelma palkittaisiin isommalla valtionrahoituksella. Teak Teknologiakeskus laajenee s. 2 Food Park -tehdas harjassa ja Food Park -talo avasi ovensa s. 3 Maahanmuuttostrategia valmistumassa s. 4 Yrityshautomo jatkaa s. 6 Logistiikan opintoja suunnitteilla syksyksi s. 8 KOHEESIO JA KILPAILUKYKY... Food Park -ainesosatehtaan tuotanto käynnistyy kesään mennessä. Kuvassa Linseedin toimitusjohtaja Matti Sepponen (vas.) ja Norbioxin toimitusjohtaja Jari Siivari. Lisää s. 3. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. 040 525 7207 s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. 020 7470 8308 tai 040 757 2283 s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi
Teak Teknologiakeskuksen toiminta laajenee. Teak kehittää Teuvalle kansainväliset mittasuhteet täyttävän puu- ja huonekalualan teknologiakeskuksen. Rakentaminen on alkanut loppuvuodesta 2007 ja toiminta käynnistyy syksyllä 2008. Teak Teknologiakeskuksen tärkein tavoite on on edistää ja aktivoida yritystoiminnan kehittymistä. Parhaiten tämä tapahtuu koulutetun henkilökunnan avulla, kiteyttää toimitusjohtaja Lars Kronqvist. Teknologiakeskuksen toiminta koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta, jotka nivoutuvat saumattomasti yhteen. Toiminnot ovat osaamisen kehittäminen, uuden tuotantoteknologian kehittäminen ja oheispalvelujen kehittäminen. Lars Kronqvist kertoo, että jatkossa kehitetään uudentyyppisiä korkean teknologian koulutusohjelmia. Näitä ovat esimerkiksi CNC-koulutus ja tuotannonohjaukseen suunnitellut koulutukset. Teknologiakeskuksessa kehitetään myös uutta tuotantoteknologiaa. Teak on panostanut uusiin kone- ja laitehankintoihin, joiden ja osaamisen avulla Teak pystyy jatkossa ratkomaan alan yritysten teknologiaongelmia. Erityisesti panostamme tuotannonohjaukseen, jota pystymme tekemään Euroopan nykyaikaisimmilla laitteilla. Tuotantoteknologian osalta palvelemme kaikkia tuotantoyrityksiä, emme pelkästään puu- ja huonekalualan yrityksiä. Tavoitteena on palvella yrityksistä lähteviä tarpeita, Kronqvist korostaa. Teknologiakeskuksen laajennusosaan perustetaan myös konevalmistuslaboratorio. Suomessa ei tällä hetkellä valmisteta puu- ja huonekalualan koneita ja laitteita lähes lainkaan. Suurin osa alan koneista tuodaan Italiasta ja Saksasta. Tavoitteena onkin palauttaa kiinnostus kotimaiseen kone- ja laitevalmistukseen. Laitekehityslaboratoriossa kehitetään uusien teknologioiden ja viimeisimpien tutkimusten avulla toimivia ratkaisuja alan teollisuudelle. Laboratoriossa tehdään vain kehitystyö, tarvittavat koneet valmistetaan lähialueen metallialan yrityksissä ja yhteistyöverkostoissa. HighTech Chamber Osa teknologiakeskusta on myös HighTech Chamber (HTC), joka on uuteen teknologiaan perustuva oppimis- ja tutkimusympäristö. HTC on avoin kaikille opiskelijoille ja muille alasta kiinnostuneille. HTC:hen sijoittuu myös Teakin uusi HighTech-kirjasto, joka suurelta osin tulee perustumaan digitaaliseen tietoon ja monipuolisiin hakuohjelmiin. Kirjasto liitetään osaksi valtakunnallista julkista kirjastoverkostoa. HTC:n toimintoihin liitetään myös uusimmat suunnittelu- ja työstöohjelmat, joiden käyttökelpoisuutta omassa suunnittelussa ja tuotannossa yritykset voivat kokeilla. HTC mahdollistaa myös digineuvottelut ja kansainvälisten kokousten ja seminaarien pitämisen sekä uudentyyppisen etäopetuksen. Vaasan yliopiston kanssa on kehittäillä huonekalualan teknologiaprofessuuri. Toimitusjohtaja Lars Kronqvistilla on vahva usko huonekalualan myönteisiin näkymiin ja kansainvälistymiseen. Alan näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Yrityksissä on jopa työntekijäpulaa ja niihin todellisiin tarpeisiin olemme kehittäneet näitä uusia koulutuksia. Etenkin suurimmat puualan yritykset ovat investoineet ja uskaltaneet lähteä kehittämisprosessiin mukaan ja niillä menee hyvin. Teknologiakeskus rakentuu syksyksi Teak Teknologiakeskukseen rakennetaan uutta toimitilaa yhteensä n. 1200 neliötä, josta toimistotilaa on n. 500 neliötä ja uutta tuotanto- ja laboratoriotilaa n. 700 neliötä. Toimistotila rakennetaan kahteen kerrokseen. Alempi kerros tulee Teak Teknologiakeskuksen käyttöön, kun taas kakkoskerrokseen tulee ulkopuolisia toimijoita. Yläkerrasta tiloja on varannut toistaiseksi ainakin Suupohjan Seutuverkko Oy ja SEK. Lisäksi uuden huonekaluprofessuurin tilat sijoitetaan yläkertaan. Rakennettavaan tuotantotilaan sijoitetaan myös Teakin uudet laboratoriotilat ja sinne keskitetään myös uusimman teknologian koneet ja laitteet kuten esim. robotit ja CNC-koneet. Laboratorioon tulee mm. tuotannonohjauksen koulutuslaitteisto, joka on Suomen uudenaikaisin. Uudisrakentamisen yhteydessä vanhaan kiinteistöön tehdään pintaremontti ja mm. keittiö uusitaan. Rakennusinvestoinnin ja uusien laitteiden budjetti on yhteensä n. 3,5 miljoonaa euroa. - 2 - Teak Teknologiakeskuksen rakentaminen on aikataulussa. Rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2007 ja valmista on syksyllä 2008.
Food Park -talo avasi ovensa. Kunhan opasteet ja valomainokset saadaan kuntoon, löytää Food Park -talon helposti Topeekan varrelta samasta pihapiiristä ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemusalan yksikön kanssa. Food Park -talossa istuu maaliskuussa työnsä aloittanut FP Food Park Oy:n toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki. Samoissa tiloissa on ennestään Kauhajoen elintarviketutkimuslaitos ja jatkossa varmaan enemmänkin elintarvikealan kehittäjiä. Food Park on elintarviketeollisuuden puolestapuhuja. Perusajatuksena on tehdä Suupohjasta houkutteleva alue elintarvikealan osaajille ja yrityksille. Yhteistyötä teemme muun muassa Satakunnan ja rannikon kanssa, sanoo Matti Lähdesmäki. Lähdesmäki kertoo aikovansa kiertää kymmeniä yrityksiä alueella kartoittamassa niiden tarpeita ja näkymiä. Suupohjassa on viitisenkymmentä yritystä ja kun mukaan laskee Pohjois- Satakunnan ja rannikon, niitä on yli 70. Lähdesmäki tuntee elintarviketeollisuuden tarkkaan; hän siirtyi Kauhajoelle monikansallisen Univar-konsernin palveluksesta. Sitä ennen hän on toiminut mm. Altiassa ja Mallasjuoma Oy:llä. FP Food Park Oy vastaa Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman elintarvikeosion koordinoinnista. Lähdesmäki korostaa yrityksen roolia osaamisen välittäjänä. Ainesosatehdas valmistuu Kauhajoelle. Food Park -tuotantotilat ovat valmistumassa Kauhajoen Aronkylään. Tilojen harjannostajaisia vietettiin perjantaina 18. huhtikuuta ja tuotanto käynnistyy kesän aikana. Kyseessä on Pohjoismaissa ainutlaatuinen kasviperäisten ainesosien erotteluun ja jalostukseen keskittynyt tehdas, jossa toimivat yritykset Oy Linseed Protein Finland Ltd ja Nordic Bioextracts, Norbiox Oy. Tilat on rakennuttanut Kauhajoen kaupunki. Pellavan ainesosia tuottava Linseed käynnistää pellavajakeiden tuotannon ennen kesää. Toimitusjohtaja Matti Sepposen mukaan tuotteet antavat elintarviketeollisuuden tuotekehitykselle paljon mahdollisuuksia luoda uusia ja terveellisiä elintarvikkeita. Osaamista otetaan muualta, kun tarvetta tulee. Tarkoitus on luoda useita yhteistyösopimuksia osaajaverkoston kanssa. Ensimmäinen sopimus on jo allekirjoitettu Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Myös yrityskontekteissa ei jättäydytä vain omalle alueelle, Lähdesmäki korostaa. Tiivistä yhteistyö on tietysti myös elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitoksen kanssa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikön kanssa. Mahdollisuuksia yhteistyöhön antavat alan asiantuntijat molemmissa laitoksissa, ammattikorkeakoulun opetustilat ja elintarvikealan tuotekehitysyksikkö. Osakeyhteiön lähiajan toimintaa on osakeanti touko-kesäkuun vaihteessa. Lähdesmäen mukaan osakkuusyritykset saavat ottaa käyttöönsä Food Park - brändin omassa markkinoinnissaan. Tavoitteena on saada kaikki kärkiyritykset mukaan. Lähdesmäki kiteyttää Food Park -brandin sanomaksi: ammattimaisesti tuotettua hyvää laatua kotimaisista raaka-aineista. Kehittämisen painopisteiksi Lähdesmäki nimeää kasvisten jatkojalostuksen, kasvihuonetuotannon ja lihan jatkojalostuksen. Yrityksissä on paljon potentiaalia. Kauhajoki on Suomen suurimpia maatalouspitäjiä ja alkutuotannon jatkojalostus on tärkeätä. Oy Linseed Protein Finland Ltd työllistää tällä hetkellä 8 työntekijää, mutta tuotannollisen toiminnan käynnistyminen nostaa työntekijämäärän n. 15 henkilöön. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja heille suunnattu oppisopimuskoulutus aloitetaan elokuussa 2008. Markkinanäkymät lupaavat Norbiox Oy:n kesällä käynnistyvä toiminta tulee sisältämään mm. pellavasta, rypsistä, kaurasta ja luonnonmarjoista löytyvien ainesosien erotusprosesseja. Toimitusjohtaja Jari Siivari arvioi, että markkinanäkymät ainesosateollisuudessa ovat lupaavat. Norbiox Oy tarjoaa teollisia valmistuspalveluita kasviperäisten ainesosien - 3 - Matti Lähdesmäki aloitti FP Food Park Oy:n toimitusjohtajana maaliskuussa. Lähdesmäen mielestä pienille yrittäjille avautuu uusia mahdollisuuksia, kun isot elintarvikealan yritykset karsivat ja keskittävät toimintojaan. Kun isot tekevät entistä isompia sarjoja, pienille avautuu mahdollisuuksia tuottaa erikoistuneita tuotteita, Lähdesmäki sanoo ja kertoo hyvänä esimerkkinä Kauhajoen Palvaamon sopimuksen ABC:n kanssa. Palvaamo toimittaa tuotteitaan koko Suomen ABC-ketjulle. Myös alihankinta on entistä yleisempää. Food Park Oy markkinoi Kauhajokea yritysten sijoituspaikaksi, mm. Aronkylän Food Park -yrityspuistoon mahtuu alan yrityksiä. Myös elintarvikelaboratorion palveluja halutaan markkinoida entistä enemmän mm. laadun tarkkailuun. Lisätiedot: Toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki P. 043 820 1078 matti.lahdesmaki@foodpark.fi erottamiseksi terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja myös kosmetiikkaan. Yrityksellä on palvelutoiminnan lisäksi myös omaa tuotevalikoimaa, jota valmistetaan suurimmaksi osaksi vientimarkkinoille. Yritys työllistää ensimmäisenä toimintavuotenaan noin 10 henkilöä. Henkilökunnan määrä tulee kuitenkin kasvamaan tuotannon laajentuessa. Food Park tehdastilat ovat suuruudeltaan 1372 neliötä. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 3,3 miljoonaa euroa. Rakennus on ainutlaatuinen ja korkeaa hygieniatasoa vaativa elintarvikepuolen laitos, jonka rakentamisessa sen eri vaiheissa on pitänyt ottaa korkeat laatuvaatimukset huomioon. Osa tiloista on ns. ATEX-direktiivin mukaisia tiloja.
Hyvin hoidettu kotouttaminen kaiken a ja o Suupohjan maahanmuuttostrategia valmistuu. Suupohjan maahanmuuttostrategiaa esiteltiin seminaarissa. Suupohjan maahanmuutostrategia on valmistumassa; kuusi teemaryhmää on valmistellut omilta osiltaan strategiaa ja nyt näkemykset on koottu yhteen. Koordinointiryhmän puheenjohtaja Lasse Hautala kertoi Suupohjan olevan tässä työssä maamme etulinjassa. Oli ihailtavaa, että monien teemaryhmien johtopäätökset olivat yhteneviä. Tämä kuvastaa sitä, että asioita on mietitty perusteellisesti. Jäljelle on jäänyt mahdollisimman vähän mustia aukkoja. Hautala kertoi, että yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana. Jo nyt huhtikuussa yrityksiä ja julkishallinnon edustajia lähtee rekrytointimatkalle Vietnamiin ja tavoitteena on, että jo alkusyksystä runsas 20 työperäistä maahanmuuttajaa muuttaa Suupohjaan. Lähinnä metalli- ja huonekaluteollisuuden yritykset tarvitsevat mm. hitsaajia, kokoonpanotyöntekijöitä, puuseppiä ja pintäkäsittelijöitä. Maahanmuuttostrategian työseminaarissa puhunut johtaja Olli Vihanta Pohjois-Pirkanmaan työvoimatoimistosta kertoi kokemuksista, joita alueella on saatu muutaman vuoden aikana. Vihanta korosti kotouttamisen merkistystä. Kotouttaminen on hoidettava perusteellisesti ja hyvin. Tärkeätä yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan välinen yhteistyö; kaikkien on otettava siitä vastuu. Vihannan mukaan on hyvä keskittyä muutamaan kansallisuuteen; näin muuttajia pystytään palvelemaan riittävästi omalla kielellä. Virtain alueella on keskitytty inkerin paluumuuttajien ja venäläisten kotouttamiseen. Mäntässä painopiste on kiina- Nikkarikeskus laisten maahanmuuttossa ja Parkanossa virolaisen ja venäläisen vuokratyövoiman kotouttamisessa. Virtain kaupunki palkkasi venäläistaustaisen maahanmuuttokoordinaattorin, joka ottaa muuttajat vastaan. Vihanta pitää muuttajien taustan tuntevan koordinaattorin roolia erittäin tärkeänä. Hän hoitaa tuloprosessin ja kielen alkuopetuksen. Toinen tehtävä on auttaa yrityksiä. Paluumuuttajat sijoitetaan heti yrityksiin töihin tai harjoitteluun; ketään ei jätetä odottamaan työttömänä ratkaisua. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä ja maahanmuuttajien tyytyväisyydestä kertoo se, että lähes sadasta muuttajasta vain muutama on muuttanut alueelta pois. Kielikurssit auttavat Maahanmuttajien puheenvuoron piti Nadja Huusko, Etelä-Pohjanmaan Maahanmuuttajat ry:n puheenjohtaja. Yhdistys perustettiin syksyllä 2007 maahanmuuttajien äänitorveksi; jäseniä on nyt 21. Koska maahanmuuttajien osuus on Etelä-Pohjanmaalla melko pieni, kuva muodostuu tiedotusvälineiden kautta. Valitettavasti tiedotusvälineissä olemme vain numeroita, Huusko totesi. Yhdistyksen kautta halutaan levittää tietoa muista kulttuureista ja samalla säilyttää ja kehittää omaa kulttuuria uudessa kotimaassa. Olemme tukihenkilöitä keskenämme. Huuskon mukaan valitettavasti moni maahanmuuttaja jää yhteiskunnan ulkopuolelle; ongelmana on mm. huono kielitaito. Huusko korostikin kielikurssien tärkeyttä. - 4 - Palvelupiste ja koordinaattori välttämättömiä Seminaarissa oli esillä maahanmuuttostrategian painopisteitä. Tämänhetkistä tilannetta esitteli aluekeskusohjelman ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma, joka on koonnut strategian yhdessä Carita Latikan ja Johanna Peltoniemen kanssa. Strategiatyössä nousi esiin, että Suupohjassa tarvitaan maahanmuuttajia palveleva piste, josta voisi muodostua monikulttuurinen keskus. Piste toimisi viestinnän solmukohtana ja toisi myös hiljaista tietoa suomalaisista käytännöistä. Seudullisia palveluja kartoittanut työryhmä toi esille kotouttamispolun, jonka tarkoituksena on luoda sujuva muutto alueelle. Tärkeätä olisi tarjota ensi vaiheen asuntola, joka toimisi tukipisteenä ja josta muutettaisiin varsinaiseen asuntoon. Kunnalliset vuokra-asunnot ovat täysin käytössä, joten lisää asuntoja tarvitaan. Kotoutuvan ryhmän kieltä osaavan maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamista pidettiin erittäin tärkeänä. Työllisyyden teemaryhmä arvioi, että seuraavan viiden vuoden aikana Suupohjaan muuttaisi peräti 800 työperäistä maahanmuuttajaa, kertoi Timo Vesiluoma. Työryhmän pitävät myös puolisoiden työllistymistä tärkeänä. Kieli- ja kulttuurikoulutus on osa kotouttamista. Tavoitteena on, että maahanmuuttajille tarjotaan nosstop -periaatteella suomen kielen koulutusta. Perustiedot kerätään taskuoppaisiin. Aktiivinen rekrytointi kohdentuu maihin, joista jo on saapunut alueelle työntekijöitä. Näitä ovat esim. Puola, Venäjä, Ukraina ja Viro sekä uutena Vietnam ja mahdollisesti muut nousevat kohdemaat.
Taloyhtiöihin valokuitupalvelut. Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Aatu Samppala kertoo, että uusi tekniikka mahdollistaa valokuidun ominaisuudet taloyhtiöihin ilman, että sisäverkon kaapelointia tarvitsee muuttaa. Yritysten ja yksityisten lisäksi myös taloyhtiöt voivat saada valokuituyhteyden Suupohjan Seutuverkon alueella, jossa on otettu ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla käyttöön uusi VDSL2-tekniikka. Tämän avulla pystytään siirtämään erittäin suuria nopeuksia, kuten 100M/100M tavallisessa puhelinverkossa lyhyitä matkoja kerrostalon tai rivitalon sisällä. Toisin sanoen asuntoihin on mahdollista saada valokuidun ominaisuudet muuttamatta sisäverkkokaapelointia. Riittää, kun valokuitu vedetään taloyhtiön puhelinjakamoon, toimitusjohtaja Aatu Samppala kertoo. Tällä hetkellä Suupohjassa on vajaaseen 20 taloyhtiöön rakennettu valokuitu ja ensimmäiset otettiin käyttöön helmikuun aikana. Tänä vuonna valokuitua taloyhtiöiölle rakennetaan ainakin Kauhajoen Kalkunmäessä sekä Karijoen keskustassa. Kalkunmäessä vedetään samalla yksityisliittymiä. Lisää taloyhtiöitä on valmius rakentaa tänä vuonna kiinnostuksen mukaan. Valokuituverkossa olevan taloyhtiön huoneistot saavat itselleen nyt yhtä piuhaa pitkin niin lankapuhelimen, internetin kuin TV-palvelutkin. Halvimmillaan yhden megatavun liittymän saa jopa alle kahdellakymmenellä eurolla kuukaudessa, Samppala painottaa. Lisäksi huoneistoissa saadaan näkymään digi-tv-kanavat sillä lisäyksellä, että kaikki ohjelmat ovat automaattisesti tallessa viikon ajan taaksepäin. Toisin sanoen ohjelmat voi katsoa koska tahansa, kunhan sen tekee viikon sisällä sen ensiesityksestä. Kaukosäätimellä saa kotisohvalle myös esimerkiksi vuokravideoita. Suupohjan Seutuverkko jatkaa myös kuitu kotiin -liittymien rakentamista kesän aikana muutamissa kylissä. Toimitusjohtaja Aatu Samppala P. (06) 2413 4235 aatu.samppala@suupohja.fi Anne-Mari Leppinen P. (06) 2413 4204, 046 851 2908 anne-mari.leppinen@suupohja.fi www.suupohjanseutuverkko.fi Logistia-klusterilla isot rekrytointitarpeet. Logististen järjestelmien toimialan yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeet on kartoitettu. Rekrytointitarpeet ovat todella isot: yritykset arvioivat, että tarvitsevat lähivuosina yli 300 uutta työntekijää. Eniten on pulaa hitsaajista, koneasentajista sekä suunnittelijoista. Kartoituksessa oli mukana 12 yritystä. Haastatteluissa tuli selkeästi esiin toimialalla vallitseva työvoimapula ja rekrytointivaikeudet. Joissakin yrityksissä on jo mietitty erilaisia ratkaisumalleja kyseiseen ongelmaan. Esille nousi mm. muiden kuin ydintoimintojen ostaminen ulkopuolelta. Myös henkilöstön koulutustarve on tiedostettu, mutta resurssipulan vuoksi ei ole aikaa koulutukseen. Henkilöstön määrä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä oli yhteensä 721 henkilöä. Toimihenkilöiden osuus määrästä on noin 37 % ja monissa yrityksissä toimihenkilöitä on enemmän kuin työntekijöitä. Toimihenkilöiden rekrytointitarve on yhteensä 75 henkilöä jakaantuen seuraavasti: - mekaniikkasuunnittelija 17 - automaatiosuunnittelija 16 - järjestelmäsuunnittelija 1 - myyjä 2 - muu toimihenkilö 39 Työntekijöiden tarpeeksi ilmoitettiin 242 henkilöä, joista ulkomaalaisia olisi arviolta 50. Tarve jakaantuu seuraavasti: - sähköasentajia 9 - koneasentajia 72 - koneistajia 10 - hitsareita 151-5 - Kartoituksen teki LC Logistics Center Oy. AKO-koordinaattori Jaana Suksi Logistia Kehitys - LC Logistics Center Oy P. 040 5711 305 jaana.suksi@lclc.fi www.logistia.net
Suupohjalaisilla paljon kontakteja maailmalle. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry teki Suupohjan seutukunnan kansainvälisten toimijoiden kartoituksen, jonka tuloksena syntyi KV-kontaktipankki. Kartoituksessa löydettiin yhteisöjen (kunnat, yritykset, yhdistykset, koulut, yms.) KV-kontakteja 250 kappaletta eri puolille maailmaa. Yksityisten henkilöiden KVkontakteja ei kartoitettu. Suupohjan KV-kontaktipankki mahdollistaa verkostojen jakamisen seudun toimijoiden välillä. Sen avulla uusien yhteistyökumppaneiden ja alueiden löytyminen helpottuu, ja uusista yhteistyöalueista kiinnostuneet kuulevat toisten kokemuksista. Myös kehittämistoiminta osaa pohjatiedon turvin kohdentaa toimenpiteitään KV-toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Kiinnostuneet voivat tiedustella KV-kontakteja Kehittämisyhdistyksen toimistolta tai selata yhteistyömaita sen nettisivuilta. Kehittämisyhdistyksellä on toimistollaan myös kartta, johon jo kartoitetut 50 kontaktimaata ovat merkittyinä. Kyselyn tullessa, Kehittämisyhdistyksen henkilökunta kysyy KV-kontaktin omistajalta ensin luvan, ja sen saatuaan vasta antaa kontaktin omistajan yhteystiedot kontaktin kyselijälle. Sen jälkeen kontaktin omistaja ja kyselijät toimivat itsenäisesti keskenään. Näin esimerkiksi yritykset voivat päättää jakavatko kontaktejaan kilpailijoilleen vai ei. KV-pankkia päivitetään jatkuvasti Yhteisöt voivat jatkuvasti ilmoittaa tietoja kansainvälisistä kontakteistaan ja niiden muuttumisesta Kehittämisyhdistykselle: Terhi Välisalo p. 020 7470 208 www.suupohjankehittamisyhdistys.fi. Kartoitus toteutettiin osana Kehittämisyhdistyksen hallinnoimaa LEADER+ rahoitteista hanketta Knowledge Based Economy, Observing the Present and Scanning the Future. Carina Forelius keräsi KV-kontaktipankin. Karttaan on merkittyinä ne 50 maata, joihin suupohjalaisilla toimijoilla on kontakteja. Kuva: Terhi Välisalo. Alkaville yrittäjille tarkoitettu yrityshautomo Faartti 2 jatkaa. Yrityshautomo Faartti jatkaa toimintaansa Suupohjassa. EUrahoitusta ei Faarttille ole tänä vuonna saatavilla, mutta koska kysyntä on melkoinen, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on päättänyt rahoittaa sitä kuntarahoituksella. Aikaisemmasta hankerahoitteisesta yrityshautomosta oli erittäin hyvät kokemukset. Faartti 2:n palvelut on tarkoitettu aloittavalle yrittäjälle ja juuri aloittaneille yrityksille. Faartti on suunnattu erityisesti logistiikka- ja metallialan, puu-, huonekalu- ja sisustusalan, elintarvikealan, hoiva- ja palvelualan sekä IVT- ja tietoverkkoalan yrityksille. Yrityshautomossa tuetaan aloittavia yrityksiä muun muassa asiantuntijapalveluja tarjoamalla. Hautomosopimukset ovat yleensä puolesta vuodesta vuoteen. Hautomo toteutetaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän, LC Logistics Center Oy:n, Pohjanmaan Nikkarikeskuksen, FP Food Park Oy:n ja Suupohjan kuntien välisenä yhteistyönä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Ilppo Karesola P. 040 595 9413 ilppo.karesola@suupohja.fi www.suupohja.fi/yrityshautomo - 6 -
Ajankohtaista Suupohjan osastolle huomiota. Suupohjan kunnat (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) osallistuivat yhteisosastolla Seinäjoella maaliskuun lopussa pidetyille Pytinki-messuille. Tekemisen meininkiä Suupohjassa -teemalla esillä ollut osasto palkittiin messujen toiseksi parhaana. Palkintoraadin mielestä osastolta välittyi sujuva kuntien yhteistyö alueensa markkinoinnissa, osastolla oli paljon esittelijöitä, asioita ja tekemisen meininkiä. Radin mukaan teema oli sopusoinnussa esittelijöiden rennon ja yhtenäisen asun kanssa. Osastolla oli reipas väritys, joka kutsui mukaan tutkimaan ja tekemään. Eri kuntien vahvuusalueet oli tuotu mukavasti esille ja toiminnat tukivat toisiaan. Lisäksi osasto oli keidas janoisille pohjaveden ystäville. Palkintoraatiin kuuluivat rakennusarkkitehti Kirsti Eloniemi, Ville Järvenpää Mainostoimisto Devillestä ja raadin puheenjohtajana toimi rakennusinsinööri/diplomi-insinööri Jorma Ollila. Esittelijät Juhani Saunaluoma Isojoelta, Heikki Rinta-Hoiska Karijoelta ja Marjo Nevala Teuvalta olivat tyytyväisiä yleisön kiinnostukseen. Tontteja on kyselty, esittelypaketteja otettu ja Hartwallin vesi on tehnyt kauppansa, he kuvailivat. Kunnat esittelivät osastolla mm. tonttitarjontaansa, muita asumismahdollisuuksia ja kunnissa tarjolla olevia etuuksia. Rakentajan päivä kiinnosti. Teuvalla kulttuuritalo Orrelassa pidetty Rakentajan päivä keräsi runsaasti väkeä tutustumaan kunnan palveluihin sekä yritysten tarjontaan. Erityisesti väki oli kiinnostunut mm. haja-asutusalueen jätevesimääräyksistä; luento keräsi Orrelan luentosalin täyteen. Muita luentoja oli päivän aikana rakennusten energiatodistuksesta, paloturvallisuudesta ja tonttitarjonnasta. Yritykset esittelivät rakentamiseen ja rahoitukseen liittyviä tuotteita ja palveluja. Jari ja Tarja Alanko Puutavaraliike J. Alangosta kertoivat olleensa myönteisesti yllättyneitä väkimäärään ja myös siihen, että kauppaa oli syntynyt mukavasti. Sotkaan ja Parraan Master Plan. Parran ja Sotkan alueille on luotu Master Plan eli toimintosuunnitelma. Ensimmäistä kertaa Suupohjan alueella toteutettiin kahden kunnan alueella sijaitsevien vapaa-ajan keskusten yhteistyönä näinkin mittava toimintasuunnitelma. Lähitulevaisuuden suunniteltuja kehittämistoimia ovat mm. hiihtoharjoittelu- ja kilpakeskuksen rakentaminen Parraan, lammen laajentaminen Parrassa, Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskuksen yleissuunnitelman laatiminen sekä Sotka Asuuli ulkoilureittisuunnitelman toteuttaminen. Yhteistyön Parran ja Sotkan välillä on tarkoitus jatkua tiiviinä luomalla yhteistyöryhmä ja mahdollisesti hankkeella palkata koordinaattori. - 7 -
Logistiikan opinnot suunnitteilla Kauhajoelle Vaasan yliopiston avoin yliopisto suunnittelee aloittavansa Kauhajoella syksyllä 2008 kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot. Pääaineena on tuotantotalous ja koulutuksen painotus on logistiikan opinnoissa. Opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Logistia-yritysverkoston, teknologiakeskus Logistian ja Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman kanssa. Koulutuspäällikkö Helena Eteläaho P. 050 5928 770 tai (06) 3248 323 helena.etelaaho@uwasa.fi Lisätietoa löytyy myös netistä: www.logistia.net blog Kestävää energiahuoltoa ASPIRE-hankkeessa Suupohjassa kehitetään kestävää energiahuoltoa. Kestävä energiahuolto tarkoittaa paikallisten uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä sekä panostamista energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Kestävällä energiahuollolla on mittavat alueelliset vaikutukset. Kestävää energiahuoltoa kehitetään Suupohjassa osana kansainvälistä ASPIRE -projektia, joka jatkuu maaliskuun loppuun 2009 saakka. Tarkoituksena on, että toiminta-ajatus juurtuu alueelle ja sen toteuttaminen jatkuu alueella projektin päättymisen jälkeen. Projektipäällikkö Timo Hyttinen Puh (06) 324 8496 044 024 4496 timo.hyttinen@uwasa.fi www.aspire.fi Venetreffit kalustealan ammattilaisille Pohjanmaan Nikkarikeskuksessa järjestetään tiistaina 20. toukokuuta Venetreffit. Tapahtuma on suunnattu kaluste- ja venealan ammattilaisille; tavoitteena on verkostoitua ja luoda kontakteja. Yhteistyökontakteja voi treffeillä luoda muun muassa alihankintaan, myyntiin ja ostoon. Osallistujille jaetaan konktaktilista, josta selviää mitä kukin yritys tekee, tarjoaa ja etsii. Apuna yritysten löytämisessä on kalustealan toimijat Anne Viitala ja Janne Liias sekä venealan toimijat Jouko Huju ja Ketek Oy: n edustaja. Tapahtuman järjestävät Pohjanmaan Nikkarikeskus, Puuteollisuusyrittäjät ry ja Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma. Yhteistyössä ovat Venealan keskusliitto ja Teknologiakeskus Ketek Oy. Pohjanmaan Nikkarikeskus Anne Viitala P. 046 851 4957 anne.viitala@nikkarikeskus.fi www.nikkarikeskus.fi Tutustu ajankohtaisiin: www.suupohja.fi -> uutiset -> tapahtumat Yhteystiedot: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie 1 64900 Isojoki Puh. (06) 2413 5511 Faksi (06) 263 1317 S-posti: kunnanhallitus@isojoki.fi Kotisivu: www.isojoki.fi Jurvan kunta PL 5 66301 Jurva Puh. (06) 2413 5399 Faksi (06) 363 2502 S-posti: neuvonta@jurva.fi Kotisivu: www.jurva.fi Karijoen kunta Kristiinantie 3 64350 Karijoki Puh. (06) 2413 5900 Faksi (06) 268 0674 S-posti: kunta@karijoki.fi Kotisivu: www.karijoki.fi Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 2000 Faksi (06) 2413 2009 S-posti: kirjaamo@kauhajoki.fi Kotisivu: www.kauhajoki.fi/kaupunki Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) 64700 Teuva Puh. (06) 2413 4000 Fax. (06) 2413 4490 S-posti: kunta@teuva.fi Kotisivu: www.teuva.fi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 3800 Faksi (06) 2413 3805 S-posti: sek@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/sek Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. 040 525 7207 Faksi (06) 2413 3805 S-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Kotisivu: www.kauhajoenseutu.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 020 7470 205 Faksi 020 7470 210 S-posti: paavo.mattila@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Sipiläntie 3 64700 Teuva Puh: 050 4679 503 S-posti: sukury@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/kulttuuri Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 040 757 2283 S-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi