ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI (ÄI5)

1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI (ÄI5) Tuntisuunnitelmat Opettaja työnsä tutkijana -tutkielma Roosa Suomalainen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Kevät 2014

2 Kurssirunko 1. Aloitus 2. Tyyli, sävy, konteksti 3. Kirjoitetaan tekstitaitovastaus 4. Historiantutkimuksen ongelmakohtia 5. Tyylikaudet, opettaja palauttaa tekstitaidon vastaukset 6. Antiikki ja keskiaika 7. Renessanssi ja klassismi 8. Esseen tekstilajipiirteet ja suunnittelua 9. Kirjoitetaan essee 10. Valistus 11. Romantiikka 12. Realismi ja symbolismi 13. Lukupiiri, vapaavalintainen teos, opettaja palauttaa esseet 14. Modernismi ja postmodernismi 15. Postmodernismi 16. Kirjallisuuskeskustelu, yhteisesti luettu teos 17. Kurssin asioiden yhteenvetoa 18. Kurssikoe

3 TUNTISUUNNITELMAT 1. Aloitus Opiskelijat orientoituvat kurssin aiheisiin ja lähestymistapaan. Hän virittäytyy pohtimaan kulttuureihin liittyviä stereotypioita ja valta-asetelmien ja ennakko-oletusten esiintymistä teksteissä sekä ymmärtää stereotypioiden suhteen todellisuuteen: stereotypian sitkeys ei tarkoita sitä, että se olisi totta. Samalla tavoitteena on ryhmäytyminen ja keskustelevan ilmapiirin luominen. Tunnin eteneminen ja sisällöt Ensimmäisellä oppitunnilla keskustellaan kurssin käytännöistä, suoritustavoista ja aikataulusta. Sen jälkeen tutustutaan lähemmin kurssin lähestymistapaan ja siihen liittyviin käsitteisiin. Kulttuurinen tausta ja stereotypiat Aluksi opiskelijoita pyydetään keskustelemaan pareittain omasta kulttuurisesta taustastaan ja eri kulttuureja koskevista stereotypioista: Koetko itse poikkeavasi jollain tavalla tavallisesta suomalaisesta? Mitä erilaisia vieraisiin kulttuureihin liittyviä stereotypioita tunnette? Millaisia stereotypioita suomalaisista on sekä kotimaassa että muualla maailmassa? Mikä on suhtautumisenne niihin? Opiskelijoita on hyvä muistuttaa siitä, että tarkoitus on tuoda esille ajatusmaailmoja, joita kaikki eivät välttämättä itse hyväksy, ja tarkastella kulttuureja koskevia käsityksiä ja odotuksia monesta näkökulmasta sekä pyrkiä ymmärtämään, miksi jokin stereotypia vaikuttaa edelleen. Ryhmä- tai parikeskustelu tekstiesimerkeistä

4 Opiskelijoille näytetään ja jaetaan imperialismia, kolonisaatiota ja muiden kulttuurien toiseuttamista käsitteleviä tekstikatkelmia, elokuvakatkelmia ja kuvia. Opettaja jakaa opiskelijat pareiksi tai ryhmiksi ja pyytää heitä keskustelemaan materiaalin herättämistä mielikuvista, jotka koskevat niissä esiintyviä kulttuureja. Keskustelun tulokset puretaan keskustellen opettajan johdolla. Materiaaleina käytetään seuraavia teksti-, kuva- ja videonäytteitä: Katkelma Disney-elokuvasta Pocahontas (https://www.youtube.com/watch? v=jtjrynxzo-4) Rudolf Koivun orientalistisia maalauksia (http://www.rudolfkoivu.f/itamaisuus.html) Mika Waltarin runo Sininen yö (oheismateriaalit, s. 2) Pohdittavaksi opiskelijoille: Millaisina kulttuurien välisiä eroja kuvataan esimerkeissä? Millaista on niiden edustajien suhtautuminen toisiinsa? Entä millainen on valta-asetelma? Kuka saa esimerkkiaineistossa suunvuoron? Kenen näkökulma näytetään? Miten länsimaisen ihmisen oletukset ja käsitykset muiden kulttuurien ihmisistä mielestänne näkyvät kuvissa ja teksteissä? Toisen kulttuurin edustajan vaatetus, värimaailma, asettelu kuvassa Esitettävä tapahtumasarja Kielikuvat Tunnelma (vieraus, uhkaavuus, vaarallisuus) Ennakkoluulot (Pocahontaksen kohtauksessa kumpikaan kulttuuri ei pidä toista kehittyneenä ja sivistyneenä)

5 2. Tyyli, sävy ja konteksti Opiskelijat tutustuvat erilaisiin tyylin keinoihin kirjoitetussa kielessä sekä analysoivat sävyn vaikutusta tekstiin. Tuodaan esille se, että tyylikausi ei ole pelkästään aikaan sidottu kirjallisuusihanne, vaan eri tyylit ovat käytössä yleisemminkin. Heille tulee tutuksi kontekstin käsite sekä historiallisina että lukijan omina tekstin ulkopuolisina tekijöinä. Kontekstia ja tyyliä havainnollistavina lajeina tarkastellaan erityisesti ironiaa ja parodiaa. Tunnin eteneminen ja sisällöt Tunnin aluksi tarkastellaan lyhyitä tekstiesimerkkejä, joissa käyvät ilmi erilaiset kirjoitetun kielen tyylikeinot (sananvalinta, rytmi, toisto, kielikuvat). Tehdään muistiinpanot vihkoon. SÄVY Opiskelijat lukevat Marko Hautalan kolumnin Potkuu suuhu vaa (oheismateriaalit, s. 3 4). Tämän jälkeen tekstin luomia vaikutelmia eritellään opetuskeskusteluna: Millainen sävy tekstissä on? Mitä Hautala pyrkii viestittämään? Millaisia keinoja hän käyttää ironisen sävyn luomiseen?

6 TYYLIN PIIRTEET Ajatuskartta taululle tyylin piirteitä havainnollistetaan dokumenttikameralla lyhyillä tekstiesimerkeillä. Kieliopilliset kategoriat Sanaluokat, lausetyypit, sanajärjestys Sanasto Rytmi Virkkeiden pituus, toisto TYYLI Asiatyyli vai kohosteinen tyyli? Sävy Juhlava, arkinen, humoristinen, vakava Kuvakieli Koheesio Tekstin osien sidosteisuus, tyylin yhtenäisyys KONTEKSTI Tekstin asiayhteys: mistä asioista voisi koostua? Mitä tekstin ulkopuolisia asioita on otettava huomioon, kun sitä tulkitaan? Ajatuskartta taululle: Tekstilajin piirteet Julkaisukonteksti Lukijan tiedot KONTEKSTI Paikka Aika TEKSTITAITOVASTAUSTEN TEHTÄVÄNANNOT Opiskelijat saavat tutustua seuraavalla tunnilla kirjoitettavaan tekstitaitovastauksen tehtävänantovaihtoehtoihin sekä halutessaan aloittaa suunnittelun jo kotona.

7 3. Kirjoitetaan tekstitaitovastaus TEHTÄVÄT: 1) Erittele huumorin keinoja Jukka Ukkolan pakinassa (ks. linkki oheismateriaalien sivulta 39). 2) Analysoi Sarin ja Piet'n suhdetta Päivi Alasalmen novellissa Me ja ne (kokoelmassa Koirapäinen pyöveli, 2010) 3) Erittele tyylin piirteitä Jussi Pullisen kolumnissa (ks. oheismateriaalit, s. 5 6).

8 4. Historiantutkimuksen ongelmakohtia Kerrataan kaunokirjallisuuden klassinen jako epiikkaan, lyriikkaan ja draamaan. Opiskelijoita kannustetaan tarkastelemaan kriittisesti kaunokirjallisuutta ja kirjallisuushistoriaa koskevia yleisiä näkemyksiä. Osoitetaan luokittelun ja aukottoman määrittelyn ongelmallisuus kirjallisuuden institutionaalinen ja kulttuurisidonnainen luonne tulee esille. Tunnin eteneminen ja sisällöt Käydään opettajajohtoisesti läpi opiskelijoille jaettavan monisteen teoriaosio (oheismateriaalit, s. 7 13) ja piirretään taululle kirjallisuuden jakoa esittävä kuvio: KIRJALLISUUS Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Epiikka Lyriikka Draama Opiskelijat tekevät monisteen tehtävät yksin, pareittain tai ryhmissä. Lopuksi käydään yhteinen keskustelu.

9 5. Tyylikaudet, opettaja palauttaa tekstitaidon vastaukset Opiskelijat saavat kokonaiskuvan kirjallisuuden tyylikausista ja niihin liittyvistä avainkäsitteistä. Heille selviää, mitä tarkoittaa kirjallinen kaanon ja miten sellainen syntyy. Opiskelijat tutustuvat monikulttuurisuuteen liittyviin käsitteisiin. Opiskelijat pohtivat monikulttuurisuuteen ja kulttuurieroihin liittyviä asenteita sekä pyrkivät eläytyen asettumaan eri lailla ajattelevien henkilöiden asemaan. Tunnin eteneminen ja sisällöt VIRITTELY: MITÄ TARKOITTAA KIRJALLINEN KAANON? Mitkä kirjat ovat klassikoita? Jokainen opiskelija tulee kirjoittamaan taululle yhden tuntemansa tai lukemansa klassikon nimen. Klassikon ja bestsellerin ero Eri lukijaryhmien omia kaanoneja esimerkkejä opiskelijoiden joukosta TYYLIKAUDET Listataan tyylikaudet aikajanaksi; opettaja johtaa keskustelua ja kyselee opiskelijoilta heidän ennakkotietojaan eri tyylikausista, ja etukäteen tiedossa olevia asioita kirjataan aikajanalle kunkin tyylikauden kohdalle. TEKSTITAITOVASTAUSTEN PALAUTUS Yleinen katsaus vastauksiin, esille nousevia korjauksia, jotka liittyvät tekstitaitovastauksen piirteisiin. NOVELLIANALYYSI Opiskelijat lukevat Päivi Alasalmen novellin Me ja ne (kokoelmassa Koirapäinen pyöveli, 2010) Novellin tapahtumia käsitellään yhteisesti luokassa kuuma tuoli -menetelmällä niin, että useampi opiskelija eläytyy vuorollaan jommankumman päähenkilön (Sarin tai

10 Piet'n) rooliin ja muut esittävät hänelle kysymyksiä. Kysymyksiä voidaan miettiä myös ennen kyselyn aloittamista esimerkiksi pareittain ja kirjoittaa lapuille. Novellin lukemisen jälkeen käydään opetuskeskusteluna läpi monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä pohtimalla niitä novellin tapahtumien ja opiskelijoiden omien kokemusten kannalta. KOTITEHTÄVÄ: Opiskelijat saavat listan antiikin hahmoista, joista on otettava selvää seuraavalle tunnille. Jokaiselle arvotaan myös oma antiikin ajan hahmo (pienryhmät).

11 6. Antiikki ja keskiaika Opiskelijat tutustuvat kaunokirjallisuuden syntyyn ja länsimaisen kirjallisuuden ensimmäisiin merkkiteoksiin ja keskeisiin myyttisiin ja todellisiin hahmoihin. Kirjallisuuden lajeista tutuiksi tulevat antiikin tyylikaudelta eepos, tragedia ja komedia. Länsimaisen kirjallisuuden lisäksi keskiajan yhteydessä tarkastellaan myös itämaisen kirjallisuuden ensimmäisen vuosituhannen tärkeitä teoksia. Tunnin eteneminen ja sisällöt VIRITTELY: ANTIIKIN JA KESKIAJAN HAHMOJA Tunnin aluksi tutustutaan antiikin ja keskiajan hahmoihin (kirjailijat, myyttiset hahmot eli jumalat ja muut taruhahmot, teosten henkilöhahmot, lista oheismateriaalien sivulla 14 15), joista opiskelijat ovat ottaneet selvää kotona. Opiskelijat jaetaan pienryhmiin, ja he kysyvät toisiltaan kysymyksiä selvittääkseen, kuka edustaa mitäkin hahmoa. Kyselyn voi toteuttaa myös yhtenä ryhmänä. ANTIIKKI KULTTUURIEN KEHTONA Opiskelijat tekevät opetuspuheesta muistiinpanot Antiikin aikaa pidetään länsimaisen kulttuurin pohjana Demokratia, monet tieteenalat, taiteen tyylit ja ihanteet sekä latinalaiset aakkoset ovat peräisin antiikin ajalta Kun eurooppalaiset roomalaisten vallan loppupuolella kääntyivät kristinuskoon, antiikin perintö hiipui kirkollisen vallan tieltä. Antiikin perintö säilyi kuitenkin Bysantissa, jossa arabit muun muassa käänsivät kreikkalaista lähdekirjallisuutta syyriaksi ja arabiaksi, ja joiden kautta antiikin ihanteet taas renessanssin aikana nousivat esille. Islamilaisessa maailmassa vallitsi kultakausi 1000-luvun vaihteessa. Tieteet olivat kehittyneitä, monikulttuurisuus kukoisti. Numerojärjestelmät olivat roomalaista

12 järjestelmää selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä. Tuhannen ja yhden yön tarinat on kokoelma arabialaisia kertomuksia, eroottisia ja rakkaustarinoita, veijaritarinoita, runoja ja legendoja. Varhaisin versio teoksesta on kirjoitettu 900-luvulla. Tarinoita yhdistää kehyskertomus. Murasaki Shikibun kirjoittama Genjin tarina (kirjoitettu 1000-luvun alussa) on japanilaisen naisrunoilijan kirjoittama romaanisarja. Murasaki sai naisille harvinaisen koulutuksen ja sai arvostusta kirjoittajana jo elinaikanaan. Hän palveli keisarinna Shōshin hovissa. Genjin tarinaa voidaan pitää maailman ensimmäisenä modernina (!) tai psykologisena romaanina sekä romaaniklassikkona. RYHMÄTYÖT Opiskelijat työskentelevät ryhmissä antiikin ja keskiajan tekstien parissa sekä laativat muille opiskelijoille lyhyen esittelyn johonkin tehtävän teemaan liittyvästä käsitteestä tai henkilöstä. Lopuksi ryhmät esittelevät työnsä toisilleen. SAPFON RUNOT Lukekaa Sapfon runot (3 5 vaihtoehtoa) ja valitkaa niistä yksi, jonka muutatte nykyaikaiseksi slangia käyttäen. Ottakaa selvää runoilijan henkilöhistoriasta ja esitelkää tietonne muille ryhmille. KUNINGAS OIDIPUS Esittäkää draaman keinoin Sofokleen tragediasta kohtaus, jossa Oidipus pakenee kohtalokkaalla tavalla välttääkseen häntä koskevan ennustuksen. Selvittäkää, mitä tarkoittaa hybris ja miten se Kuningas Oidipuksessa ilmenee. DANTEN HELVETTI Sijoittakaa nykypäivän tai lähihistorian henkilöitä Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän Helvettiin kuvassa (Danten Helvetin piirit) olevien ohjeiden mukaisesti. Ottakaa selvää

13 Jumalaisen näytelmän kokonaisrakenteesta ja esitelkää se muille ryhmille. TRISTAN JA ISOLDE Esittäkää vuoropuheluna katkelma Tristanista ja Isoldesta. Selvittäkää, mitä tarkoittaa keskiaikainen ritariromaani, ja esitelkää sen tärkeimmät piirteet muille ryhmille.

14 7. Renessanssi ja klassismi Opiskelijat tutustuvat renessanssin ja klassismin tyylisuuntien ihmis- ja taidekäsityksiin ja arvomaailmoihin. Oppitunnin pääpaino on renessanssissa, ja klassismiin tehdään nopeampi katsaus. Renessanssin kohdalla korostuu kontrasti keskiaikaan sekä länsimaisen kirjallisuuden mullistukset (nykymuotoisen romaanin ja novellin syntyminen) suhteessa laajempaan maailmankirjallisuuden kontekstiin (arabimaat ja Aasia). Tunnin eteneminen ja sisällöt RENESSANSSI VIRITTELY: TUNNELMAN MUUTOS KESKIAJALTA RENESSANSSIIN Taustalla ensin keskiaikainen maalaus ja sen jälkeen Botticellin Venuksen syntymä (oheismateriaalit, s. 16). Opiskelijat kirjoittavat ylös vähintään kolme sanaa, jotka ensimmäisenä tulevat mieleen kummankin teoksen tunnelmasta Opettaja kertoo renessanssin synnyn taustoja suhteessa keskiaikaan: Kirkon ylivalta ja tuonpuoleista, taivaaseen pääsyä varten eläminen vaihtui elämän riemua ja tämänpuoleista korostavaan ajattelumaailmaan Keskiajan tunnuslause memento mori (muista kuolemaasi) vaihtui renessanssin julistukseen memento vivere (muista eläväsi) Keskustellaan renessanssin ihmisihanteesta kysellen opiskelijoilta Mitä tarkoittaa renessanssi-ihminen? Kuka historiallinen henkilö voisi olla hyvä esimerkki renessanssi-ihmisestä? Kuka voisi olla nykypäivän Leonardo da Vinci? Onko nykyään vallalla renessanssin mukainen käsitys ihmisestä ja elämästä? RENESSANSSIN KIRJAILIJOITA JA TEOKSIA Opiskelijat tekevät diaesityksestä muistiinpanot

15 Francesco Petrarca, Sonetteja Lauralle Miguel de Cervantes, Don Quijote Don Quijotea pidetään yleisesti ensimmäisenä nykymuotoisena romaanina Euroopan näkökulmasta. (Ks. antiikin ja keskiajan tunti.) Giovanni Boccaccio, Decamerone Novellin synty. Decamerone koostuu sadasta novellista, joita yhdistää kehyskertomus: ruttoa maaseudulle paennut seurue kertoo toisilleen tarinoita. Samanlainen rakenne on nähtävissä Tuhannen ja yhden yön tarinoissakin. William Shakespeare, sonetteja ja näytelmiä Yhdisteli näytelmissään taitavasti tragedian ja komedian piirteitä, uudisti kieltä, rakensi juonen taitavasti ihmistuntemuksen varaan. KARNEVALISMI Käydään opettajan johdolla läpi karnevaaliperinteen taustat ja roomalaisten keskiaikainen Saturnalia-perinne sekä siihen liittyvät hierarkioista vapauttavat traditiot, kuten isännän ja orjan aseman nurin kääntäminen. Muistutetaan opiskelijoita, että karnevaaliperinne koskee lähes yksinomaan katolisia maita ja on nykyisin voimakkain Etelä-Amerikassa. Käydään läpi karnevalismin merkitys ja keinot kirjallisuudessa. Karnevalistinen teksti renessanssi-ihmisestä Francois Rabelais: Suuren Gargantuan hirmuinen elämä (oheismateriaalit, s. 17) Mihin kertojan pilkka kohdistuu? Muokatkaa teksti ivaamaan nykyajan ihanneihmistä. KLASSISMI VIRITTELY: KLASSINEN MUSIIKKI Taustalla kuva Versailles'n puutarhasta. Kuunnellaan musiikkinäyte W.A. Mozartilta ja pohditaan, millaisia piirteitä aikakauden musiikillisista ihanteista voidaan kuvan ja musiikin perusteella havaita.

16 KLASSISMIN PIIRTEET Opiskelijat tekevät diaesityksestä muistiinpanot Harmonia, tasapainoisuus Hallittu rakenne Säännöt Molièren komediat, joissa hahmot edustivat vahvasti jotain tyyppiä

17 8. Esseen tekstilajipiirteet ja suunnittelua Opiskelijat tutustuvat esseeseen tekstilajina. Tarkastellaan tyypillisiä esseen tyylikeinoja ja konventioita. Opiskelijat saavat käsityksen myös esseestä osana äidinkielen ylioppilaskoetta: selvennetään aineistoesseen ja otsikkoesseen eroja sekä tutustutaan arviointikriteereihin. Opiskelijat tutustuvat kurssisuoritukseen kuuluvan esseen tehtävänantoihin ja aloittavat suunnitelman tekemisen. Tunnin eteneminen VIRITTELY Opettaja lukee ääneen esimerkiksi ansioituneen ylioppilasesseen tai jotain ajankohtaista aihetta käsittelevän, muualla julkaistun esseen. ESSEISTISEN TYYLIN IHANTEET Opettajan johdolla monisteesta Taustalla klassisen retoriikan ja antiikin runousopin tyyli-ihanteet Taitava kielenkäyttö ja terve järki Kehittynyt maku, yleissivistys Havainnollisuus ja helppolukuisuus Näkökulma Omat kokemukset ja persoonallisuus Oma ääni tekstissä Esteettinen elämys; kohosteiset ilmaukset, kielikuvat Oma ajattelu osana suurempaa kokonaisuutta viittaukset toisiin teksteihin ja näkemyksiin Syntyy moniääninen teksti (Kieli ja tekstit 3: Aalto, Parko, Hytönen, Romsi, Routarinne & Virkkunen 2013) ESSEE ÄIDINKIELEN YLIOPPILASKOKEESSA Opiskelijoille jaetaan ohjemoniste, jossa ovat ylioppilasesseen keskeiset piirteet sekä arviointikriteerit (YTL:n määräykset ja ohjeet, ks. linkki oheismateriaalien sivulla 39). Käydään läpi otsikkoesseen ja aineistoesseen ero sekä sopivat tavat viitata aineistoon.

18 Havainnollistetaan esseen ja tekstitaidon vastauksen eroa. Aloitus- ja lopetustavat. Käydään läpi esseen rakentuminen ja mahdolliset etenemisjärjestykset. Opiskelijat aloittavat oman esseensä suunnittelun. KOTITEHTÄVÄ: Suunnittelu tehdään kotona loppuun ennen seuraavaa tuntia.

19 9. Kirjoitetaan essee TEHTÄVÄT: 1. Maailma ilman rajoja? (syksy 2008) 2. Länsi aasialaistuu, väitetään. Pitääkö väite paikkansa? (syksy 2009) 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista? (kevät 2010) 4. Muuttavatko maahanmuuttajat maata? (syksy 2011) 5. Voiko lehtikuvaan luottaa? (syksy 2012) 6. Kirja, joka muutti minua (syksy 2013) 7. Onko uskonto yksityisasia? (syksy 2013) 8. Siltä matkalta löysin itseni TAI Sillä matkalla kadotin itseni (kevät 2014) KOTITEHTÄVÄ: Katkelma Jonathan Swiftin Vaatimattomasta ehdotuksesta. Opiskelijoille annetussa tehtävässä ei kerrota kirjoittajan nimeä, vaan taustatiedoksi annetaan se, että teksti on julkaistu anonyymina vuonna 1729. Mikä voisi olla tekstin tavoite?

20 10. Valistus Käsitellään valistuksen aikakauden suuria mullistuksia, kuten luonnontieteiden aiheuttamaa maailmankuvan muutosta sekä viestinnän välineiden kehittymistä sekä tiedon ja kirjallisuuden saatavuuden räjähdysmäistä kasvua. Kirjallisuuden lajeista tutustutaan satiiriin, robinsonadiin ja faabeliin. Tunnin eteneminen ja sisällöt Virittelyksi näytetään kuvakollaasi valistuksen aikana vakiintuneista viestinnän ja kirjallisuuden uusista kanavista: sanomalehti, kirjapainotaito, kirjasto, sanakirja ja bestseller. Tämän jälkeen esitellään tärkeimpiä valistusflosofassa esiin nousseita kysymyksiä ja niihin mahdollisia vastauksia. KYSYMYKSIÄ: Miten yhteiskunta ja valtio toimii? Miten yksilö toimii osana yhteisöä? Onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Vallitseeko luonnontilassa kaikkien sota kaikkia vastaan? VASTAUKSIA? Jalo vill (Jean-Jacques Rousseau), Ihminen on perusluonteeltaan pahansuopa (Thomas Hobbes), Elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa (Gottfried Leibniz), Moraali voidaan saavuttaa järjen avulla (John Locke), Luonnontilassa ihmiset voivat perustaa valtion solmimalla yhteiskuntasopimuksen (John Locke). Puhutaan taustalla vaikuttaneista tekijöistä: tiedon ja järjen ihailusta, luonnontieteiden noususta sekä tiedon ja kirjallisuuden leviämisestä yhä useammalle. Opettaja esittelee valistuksen ajalla konventionaalistuneita kirjallisia lajeja: SATIIRI KOTITEHTÄVÄN PURKU: Mikä voisi olla Jonathan Swiftin Vaatimattoman ehdotuksen tavoite? Keskustelua. Opettaja kertoo, että teksti on tyylilajiltaan satiiri. Esimerkki nykypäivän satiirista: Ihmebantu: Afrikka (https://www.youtube.com/watch?v=ytodf_lglak)

21 PARIKESKUSTELU: Mitä yhteistä on Swiftin tekstillä ja Ihmebantun sketsillä? Mitä sketsillä halutaan viestittää? Mitä keinoja sketsissä ja Swiftin pamfetissa käytetään, jotta katsoja voi tunnistaa todellisen sanoman? YHTEENVETO MUISTIINPANOJA VARTEN Satiirin tavoite: kritisoida rivien välistä (sanomatta kritiikkiä suoraan) jotain ilmiötä, joka on yleensä poliittinen, sosiaalinen tai yhteiskunnallinen. Satiiri asettaa jonkin asian naurunalaiseksi. Satiirin keinoja: kärjistys, liioittelu, allegoria, ironia ROBINSONADI Daniel Defoe: Robinson Crusoe Tarina lienee monelle tuttu, joten opettaja kyselee opiskelijoilta ennakkotietoja romaanista: Mitä Robinson Crusoelle tapahtuu kirjassa? Kenet Robinson tapaa saarella? Miten Robinson suhtautuu Perjantaihin? Miksi Robinson alkaa opettaa Perjantaille englantia sen sijaan että Robinson olisi opetellut saarella sijaitsevan yhteisön tavoille? Mikä historiallinen, valistuksen aikakauteen liittyvä piirre olisi voinut olla innoituksena teoksen syntymiseen? Opettaja tuo esille myös romaanin aiheen yhteyden renessanssin ja valistuksen aikana tehtyihin löytöretkiin ja sitä kautta syntyneeseen vieraisiin kulttuureihin kohdistuvaan kiinnostukseen. Erilaisten kulttuurien kehittyneisyyden ja sivistyneisyyden vertailu ja eurooppalaisen kulttuurin ylivalta huipentui Euroopan maiden siirtomaaisännyyteen. Millaisia merkityksiä sana löytöretki kantaa jo sellaisenaan? FAABELI

22 Opettaja kyselee opiskelijoilta ennakkotietoja, sillä faabeli on varmasti jossain määrin tuttu kaikille: Mikä on faabeli? Mitä siinä kuvataan ja millä keinoilla? Millainen tehtävä eläinsadulla on? Mikä eläin yleensä edustaa mitäkin ihmisen piirrettä? PISTETYÖSKENTELY Opiskelijat kiertävät ryhmissä jokaisen pisteen ja tekevät tehtävät. Viimeisen pisteen jälkeen ryhmä esittelee havaintonsa siltä pisteeltä, johon on jäänyt. Muut ryhmät täydentävät ja opettaja kokoaa valistukseen liittyviä keskeisiä tietoja yhteen keskustelun lomassa. 1) Keksikää ryhmässä mahdollisimman monta esimerkkiä robinsonadin hyödyntämisestä populaarikulttuurissa: tv-formaatit, elokuvat, sarjat... Pohtikaa, miksi aihe on edelleen niin suosittu. 2) Valitkaa valistusajan mietelauseista (oheismateriaalit, s. 18) sellainen, joka sopisi mielestänne ohjenuoraksi myös nykyihmiselle. Perustelkaa valintanne. 3) Tarkastelkaa Jean de la Fontainen faabelia Sirkka ja muurahainen (oheismateriaalit, s. 20). Pohtikaa tarinan tapahtumien perusteella, keitä sirkka ja muurahainen olisivat, jos ne olisivat ihmisiä? (Ikä, sukupuoli, ammatti, sosiaalinen asema, elämäntilanne...) 4) Lukekaa Lehden juttu Paavo Arhinmäestä (oheismateriaalit, s. 19) ja pohtikaa a) mitä satiirin keinoja se hyödyntää b) mihin sen kritiikki kohdistuu. KOTITEHTÄVÄ: Etsikää mahdollisimman paljon sekä juoneen, henkilöihin (myös

23 sivuhenkilöihin!) että teoksen aatteellisiin ja tyylillisiin taustoihin liittyvää tietoa Jane Austenin Kasvattitytön tarinasta ja Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanista. Käyttäkää erilaisia lähteitä ja pohtikaa, mitä teoksista on missäkin nostettu esille ja mitä ehkä jätetty kertomatta. Onko romaaneilla jotain yhteistä?

24 11. Romantiikka Opiskelijat tutustuvat romantiikan ja realismin tyylipiirteisiin sekä tyylisuuntien keskeisiin käsityksiin taiteen ja taiteilijan tehtävistä. Tunnin lähestymistapa rakentuu todellisuudesta pakenemisen eli eskapismin teeman varaan. Tutustutaan Jane Austenin Kasvattitytön tarinan ja Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin jälkikolonialistisiin tulkintoihin. Tunnin eteneminen ja sisällöt VIRITTELY Taustalla romantiikan ajan taideteos, esimerkiksi Thomas Colen The Voyage of Life Childhood. Mitä romantiikasta tulee mieleen? Kirjoittakaa taululle, käyttäkää kuvaa apuna tarvittaessa. Käydään opettajan johdolla läpi käsityksiä romantiikan tyylikaudesta mahdollisesti korjataan käsitys siitä, että romantiikka nimityksenä viittaisi romanttisiin sisältöihin; erotetaan käsitteen kulttuurihistoriallinen merkitys sen arkisesta merkityksestä. ROMANTIIKAN PIIRTEITÄ Opettaja esittelee opetuskeskustelun avulla romantiikan kirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä eskapismin näkökulmasta, apuna esimerkiksi diaesitys josta opiskelijat tekevät muistiinpanoja Mielikuvitus PARIKESKUSTELU: Goethen Keijujen kuningas (oheismateriaalit, s. 21 22): Mitä runossa tapahtuu? Millä tavalla lapsen ja aikuisen näkökulmat eroavat toisistaan? Tunteet de Musset: Surumielisyys (oheismateriaalit, s. 23)

25 Historia ja myytit Keskiajan ja kansanperinteen ihailu Historiallinen romaani syntyi: Alexandre Dumas'n Kolme muskettisoturia ja Monte-Criston kreivi, nykyisin Suomessa mm. Kaari Utrio, Enni Mustonen... Keitä kuuluisia satujen kirjoittajia tiedätte? H.C. Andersenin ja Grimmin veljesten sadut kuuluivat romantiikan ajan kirjalliseen tuotantoon Kauhuromantiikka Yliluonnolliset elementit, viihteellistä naisten kirjallisuutta Frankenstein: Mistä kertoo? Miten suhteutuu valistuksen järkeä ja tieteitä palvoviin ihanteisiin? Edgar Allan Poen Varjo vertaus (oheismateriaalit, s. 24): Mitä kauhun elementtejä? Kauhuromantiikka nykypäivänä: Mitä esimerkkejä? Kuka lukee? Miksi on taas muotia? ROMANTIIKKA JA NATIONALISMI Romantiikan aikakaudella kansallistunne nousi; korostettiin omaa kulttuuriperintöä ja kansallista mytologiaa. Myös Suomessa romantiikka näyttäytyi nimenomaan kansallisromantiikkana. Mikä on se teos, josta suomalainen kansallisromantiikka ammensi teemoja ja vaikutteita? ROMANTIIKAN TAITEILIJA Opetuskeskusteluna Romantiikka oli selkeästi eurooppalainen taiteen virtaus, joka piti taiteilijaa korkeampiin voimiin yhteydessä olevana luovana nerona. Nerokultin tunnetuimpiin edustajiin kuuluu saksalainen Johann Wolfgang von Goethe, joka Sturm und Drang (myrsky ja kiihko) -liikkeessään korosti traagisen rakkauden voimaa. Romantiikan prototyyppisimpiin

26 teoksiin kuuluu Goethen onnettomasti rakastuneesta nuorukaisesta kertova Nuoren Wertherin kärsimykset. Romantiikan aikana aloitti myös moni merkittävä naiskirjailija: Jane Austen sekä sisarukset Charlotte, Emily ja Anne Brontë. ROMANTIIKAN NAISKIRJAILIJOITA KOTITEHTÄVÄN PURKU: Mitä selvisi Jane Austenin Kasvattitytön tarinasta ja Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanista? Molemmissa päähenkilönä nainen, joka on orpo ja jossain määrin yksinäinen tai ulkopuolinen, mutta joka on aktiivinen toimija ja ajattelija ja ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä Keskiössä loppujen lopuksi rakkaustarina ja avioliitto, päähenkilöiden kohtalo yksilöinä Tapahtumat sijoittuvat Englantiin Ketkä jäävät taustalle tai kokonaan huomiotta? Ketkä joutuvat kärsimään päähenkilöiden kohtalon vuoksi? Jane Austen: Kasvattitytön tarina Fanny Pricen kasvattiperheen liiketoimet Antiguassa Katsotaan katkelmat vuoden 1999 elokuvasovituksesta Fannyn ja Edmundin keskustelu perheen liiketoimien eettisyydestä sekä lopun ratkaisu, liiketoimien lopettaminen Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani Herra Rochesterin hullu, eläimellistetty kreolivaimo, jonka kustannuksella Jane Eyren ja Rochesterin rakkaustarina saa täyttymyksen Herra Rochesterin siirtomaavallan avulla hankittu omaisuus, jonka Jamaikalta tuotu vaimo yrittää tuhota polttamalla Luetaan katkelma romaanista Jane Eyrelle selviää, etä Rochester on jo naimisissa

27 12. Realismi ja symbolismi Realismin tyylikauden yhteydessä piirteitä havainnoidaan tekstilähtöisesti. Paneudutaan realismin tyylin tunnusmerkittömyyteen suomalaisessa kirjallisessa kulttuurissa sekä todellisuuden kuvaamisen problemaattisuuteen. Symbolismissa tutustutaan tyylikauden pääpiirteisiin ja analysoidaan muun muassa kansalliseen identiteettiin liittyvää symboliikkaa. Tunnin eteneminen ja sisällöt REALISMI VIRITTELY Kuvakollaasi realismin taideteoksista: mitä teemoja realismin aikakaudella nousi esille kuvien perusteella? REALISMIN PIIRTEITÄ JA TEEMOJA NOVELLIN AVULLA Tutustutaan realismin piirteisiin ja teemoihin lukemalla Anton Tšehovin novelli Tuttu mies. Millainen Vandan asema on verrattuna Finckeliin? Mitä yhteiskunnallisia ilmiöitä novelli kritisoi? Mitkä voisivat olla novellin teemoja? Millaista henkilöiden ja ympäristön kuvaus on tyyliltään? Parikeskustelu, parit yhdistetään ryhmiksi Lopussa yhteinen keskustelu, jossa opettaja kokoaa yhteen realismin yhteiskunnallisen taustan sekä keskeisimmät tyylipiirteet. Opettaja voi mainita yleisesti realismista: Realismi on suomalaisessa kirjallisuudessa suosittu laji, ja meille se saattaa näyttäytyä neutraalina tyylinä.

28 Millaisia ongelmia voi olla yrityksissä kuvata todellisuutta sellaisena kuin se on? SYMBOLISMI VIRITTELY Opettaja lukee ääneen runon Charles Baudelairen Pahan kukkia -kokoelmasta (oheismateriaalit, s. 25) SYMBOLISMIN PIIRTEITÄ Opettajajohtoisesti diaesityksenä Taiteen ei enää tarvinnut vastata todellisuutta ilmaisukeinot saivat kummuta taiteilijan yksilöllisestä näkemyksestä Runsas symbolien, vertausten ja metaforien käyttö Mitä ei-kirjaimellisesti tulkittavissa olevia ilmauksia löydätte Baudelairen runosta? Mitä konventionaalisia symboleja käytetään kuoleman kuvaamiseen? (Viikatemies, tumma enkeli, pääkallo, luuranko, lakastunut kasvi tai luonto...) Taiteessa nousivat esiin sisäisyys, unet, synkkyys, utuisuus, nautinto ja rappio, eroottiset aiheet (kuten Pahan kukissakin) HISTORIALLISTA TAUSTAA Uusi imperialismi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa johti muun muassa Saksan, Yhdysvaltojen ja Japanin siirtomaaisännyyteen. Esimerkiksi taidemaalari Frida Kahlon tuotannossa on toistuvasti esillä yksilön kokemus ja yhteys omaan kulttuuriinsa. Kahlon tuotanto ei edusta puhtaasti symbolismia, mutta hyödyntää sen keinoja yhdistettynä muun muassa surrealismiin ja realismiin. Kahlo käsittelee teoksissaan myös feministisiä teemoja. FRIDA KAHLON OMAKUVA vuodelta 1932 (oheismateriaalit, s. 26)

29 Pohdittavaksi: Mitä yleisesti tunnettuja symboleja löydätte kuvasta? Millaisena Yhdysvallat on kuvattu? Entä Meksiko? Mitä eri kulttuurien ja kansallisuuksien merkkejä löydätte kuvan hahmosta eli taiteilijasta itsestään? Millä tavoin teos mielestänne kuvaa Kahlon kansallista identiteettiä?

30 13. Lukupiiri, vapaavalintainen teos, opettaja palauttaa esseet Lukupiirissä käsitellään pienryhmissä opiskelijoiden kirjallisuuslistasta vapaasti valitsemia teoksia. Lopuksi voidaan käydä vielä kokoavaa keskustelua siten, että jokainen ryhmä valitsee yhden eniten ajatuksia herättäneen teoksen ja esittelee sen pääpiirteissään muille ryhmille. KOTITEHTÄVÄ: Lukekaa Ernest Hemingwayn novelli Intiaanikylä (liitteet, s. 27 29). Pohdittavaksi (eväitä tulkintaan oheismateriaalien sivuilla 29 31): Miten Nickin isä suhtautuu intiaaneihin? Entä mitä mieltä hän on omasta työstään? Pohtikaa George-sedän roolia tarinassa. Millä tavoin valtaväestön (valkoisen miehen) ja vähemmistön (intiaanin, intiaaninaisen) välinen valtasuhde näkyy novellissa? Mitä Nickin ajatus novellin lopussa voisi tarkoittaa? Onko novellia vaikeaa tulkita? Mistä tekstin ominaisuuksista se voisi johtua?

31 14. Modernismi ja postmodernismi Modernismin ja postmodernismin tyylikausien epäyhtenäisyys ja moniaineksisuus korostuu. Opiskelijat keskustelevat kriittisesti kulttuuristereotypioista, yhden tarinan ongelmista. Tunnin eteneminen ja sisällöt VIRITTELY Video: Chimamanda Ngozi Adichie: The danger of a single story (ks. linkki oheismateriaalien sivulla 39). Suomenkielinen transkriptio on saatavilla verkkosivuilla. Minkä ongelman kirjailija esittää? Millä tavalla kirjailijan esittelemä ongelma voisi ilmetä suomalaisten kohdalla? Mihin muihin kulttuureihin liittyviä yhden tarinan ongelmia on olemassa? MODERNISMIN PIIRTEITÄ Opetuspuheena Käsitys taiteesta ja taiteilijasta muuttui: sekä modernistit että postmodernistit alkoivat uskoa, että ei ole olemassa yhtenäistä, suurta tarinaa. Modernismin ja postmodernismin myötä monikulttuurisuus alkoi levitä myös maailmankirjallisuuden kaanoniin. Chinua Acheben Kaikki hajoaa (Things Fall Apart, 1958) teoksen nimi kuvaa osuvasti modernismin teemoja. Modernismi oli reaktio yhteiskunnan modernisaatioon, nopeaan muutokseen ja kiihtyvään uudistumiseen teemoja olivat usein yksinäisyys, irrallisuus, vieraus, arvojen katoaminen... Samanlainen muutos on käynnissä Acheben romaanissa, joka kuvaa emämaan ja siirtomaan kulttuurien yhteentörmäyksien vaikutuksia niin yksilön kuin yhteisönkin elämään.

32 KOTITEHTÄVÄN PURKU: Opiskelijat ovat lukeneet kotona Ernest Hemingwayn novellin Intiaanikylä (tulkinta novellin rotuun liittyvistä kysymyksistä, ks. Strong 1996). Tunnilla pohditaan yhdessä kotitehtävän yhteydessä annettuja kysymyksiä. Opiskelijat tekevät valitsemaansa novellin katkelmaan tekstuaalisen intervention muuttamalla kerronnan näkökulmaa.

33 15. Postmodernismi ja nykykirjallisuus Tutustutaan postmodernismin keinoihin eri taiteenlajeissa, painopisteenä erityisesti postmodernin taiteen keinot kommentoida rotukysymyksiä sekä kulttuurin kantamia merkityksiä ja niihin liittyviä vakiintuneita käsityksiä. Tunnin eteneminen ja sisällöt VIRITTELY Art South Africa -kuva (oheismateriaalit, s. 32) Mihin historialliseen vaiheeseen kuvasta ilmenevä länsimaiden ja afrikkalaisuuden suhde viittaa? Mitkä elementit kuvassa nousevat keskeisiksi viestin kannalta? POSTMODERNISTISEN TYYLIN PIIRTEITÄ Opettaja esittelee opetuspuheena esimerkein havainnollistaen, opiskelijat tekevät muistiinpanoja Sirpaleisuus: esim. kollaasitekniikka Tyylien sekä korkean ja populaarin sekoittuminen: esim. Musiikkikohtaus Pedro Almodóvarin elokuvasta Dark Habits Leikittely, huumori, ironia: esim. Isaac Azeyn maalaus Power House '08 ja farf-runo (oheismateriaalit, s. 33 ja 35) Intertekstuaalisuus: jonkin toisen tekstin ääni tai kokonaisen tekstilajin tai -tyypin konventioiden hyödyntäminen DIESELIN MAINOSKAMPANJA (oheismateriaalit, s. 35 37) Millä tavoin kuvista näkyy toisten tekstien tai kuvien olemassaolo ja niiden vakiintuneet käytännöt? Mikä on mainoskuvien viesti? Millä keinoilla eurooppalaisen kulutuskulttuurin ja kehitysmaapolitiikan kritiikki on

34 toteutettu? Merja Virolaisen ja Teemu Mannisen runot (oheismateriaalit, s. 34 35). Mitä tekstilajia Virolaisen runo hyödyntää? Missä kohdassa lukijalle selviää, että runon sävy on ironinen? Millainen ihminen voisi ottaa tällaisen ilmoituksen tosissaan? Poimikaa Mannisen runosta viittauksia tuntemiinne teksteihin. Miksi juuri nämä tekstit? Mitä runo voisi kertoa suomalaisesta kulttuurista? NYKYKIRJALLISUUS, UUDET LAJIT JA NIIDEN SEKOITTUMINEN Postmodernismin ja nykykirjallisuuden myötä suosioon ovat nousseet aikaisemmin vähemmistössä olleet kirjallisuuden lajit sekä aiheet. Dekkari: Alexander McCall Smith: Mma Ramotswe tutkii (Afrikan Botswanaan sijoittuva salapoliisisarja) Maaginen realismi: Realistiseen kuvaukseen sekoittuu yliluonnollisia elementtejä. Leimallista erityisesti Latinalaisen Amerikan kirjallisuudelle (Gabriel García Márquez, Isabel Allende) Tieteiskirjallisuus: Juuret jo romantiikan ajalla. Esimerkiksi rotuun ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä tuotannossaan käsitelleen kirjailijan Doris Lessingin mukaan tieteiskirjallisuuden avulla voidaan mainiosti kuvata sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.

35 16. Kirjallisuuskeskustelu, yhteisesti luettu teos Opiskelijat vertailevat lukukokemuksia ja tulkintoja samasta teoksesta. Heillä on keskustelun avulla mahdollisuus löytää useampia näkökulmia ja jakaa oivalluksiaan. Tunnin eteneminen ja sisällöt Tunnilla käydään kirjallisuuskeskustelu yhteisesti luetusta teoksesta. Keskustelu aloitetaan pienryhmissä, jonka jälkeen siirrytään yhteiseen keskusteluun, jota voi ohjata joko opettaja tai ryhmästä riippuen joku opiskelijoista. Opettaja voi myös valmistella keskustelun virittämistä varten kysymyksiä.

36 17. Kurssin asioiden yhteenvetoa, opettaja palauttaa esseet Kerrataan kurssin aikana opiskeltuja asioita, tyylikausien pääpiirteitä, tyylin keinoja ja kurssin aikana käytettyjä käsitteitä. Lisäksi opiskelijat laajentavat käsitystään jälkikoloniaalisesta, kriittisestä lukutavasta ja tutustuvat kokoavasti muihin marginalisaation ja toiseuden muotoihin: esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, uskonnon, vammaisuuden, mielenterveyden ja sosiaaliluokan perusteella tapahtuvaan toiseksi määrittelyyn teksteissä. Kaikelle tälle annetaan kattokäsitteeksi toiseus. Tunnin eteneminen ja sisällöt VIRITTELY: KULTTUURI-IMPERIALISMI Mikä yhdistää seuraavia asioita: McDonald's Lineaarinen aikakäsitys Massatuotanto Pizza, hampurilainen Vaalea iho, vaaleat hiukset Englannin kieli Työstä saadaan palkkaa Silmien ja nenän muoto Teknologia (Ensin voi näyttää vain muutaman ja yhdistävän tekijän löydyttyä pyytää opiskelijoita pohtimaan lisää). Kaikki näistä ovat länsimaisia keksintöjä tai ihanteita, jotka muu maailma on enemmän tai vähemmän omaksunut. Kulttuuri-imperialismin käsitteen määrittelyä. HUOM! Toisaalta esimerkiksi populaarimusiikissa hyödynnetään maailmanlaajuisesti

37 paljon vaikutteita länsimaiden ulkopuolelta. Keskustelua opiskelijoiden omien kokemusten pohjalta tukahduttaako länsimainen kulttuuri muut? MONINKERTAINEN MARGINALISAATIO Luetaan aloitus Sapphiren romaanista Push (myös nimellä Precious). Näytetään myös elokuvan kansi ja mahdollisesti referoidaan juoni pääpiirteissään. Millä eri tavoin päähenkilö Precious on oman maansa kulttuurissa marginaalissa? Köyhyys Seksuaalinen hyväksikäyttö, äitiys nuorena Koulusta erottaminen Tummaihoisuus Lihavuus Sukupuoli Kieli Sosiaaliluokka Asuinalue KURSSILLA OPETELTUJEN ASIOIDEN KERTAUSTA OPISKELIJOIDEN OMIEN TOIVOMUSTEN MUKAAN 18. Kurssikoe Kirjallisuusessee vapaavalintaisesti luetusta kirjasta.

38 LÄHTEET AALTO, PARKO, HYTÖNEN, ROMSI, ROUTARINNE & VIRKKUNEN 2013: Kieli ja tekstit 3 STRONG, AMY 1996: Screaming Through Silence: The Violence of Race in Indian Camp and The Doctor and The Doctor's Wife. The Hemingway Review 16, no. 1. S. 18-32.