Sinulle, joka olet kokenut vaikean kriisitilanteen 1
Kriisireaktio koetaan harvoin normaaliksi, vaikka se onkin tavallinen tapa reagoida vaikeisiin kokemuksiin ja tunteisiin kriisitilanteissa. Osa meistä reagoi kriiseihin erittäin voimakkaasti, kun taas toisten reaktiot voivat olla lievempiä. Kerromme tässä esitteessä lyhyesti siitä, millä tavoin saatat reagoida koettuasi vakavan kriisitilanteen. Tiedoista saattaa olla hyötyä voidaksesi helpommin hyväksyä omat reaktiosi. Annamme myös joitakin yksinkertaisia neuvoja siitä, miten tällaisessa tilanteessa voi olla hyvä toimia. 2
ReaktioT Akuutti reaktio Vakavan tapahtuman jälkeen monet kokevat tilanteen epätodelliseksi. Tapahtunutta on vaikea ymmärtää. Monet kokevat myös tyhjyyden tunnetta ja tunneperäistä mykkyyttä. Muistikuvat tapahtuneesta ovat usein hämäriä. Aikaa myöten tapahtumien kulku palaa mieleen, mikä saattaa johtaa muihin reaktioihin. Ruumiilliset reaktiot Ruumiilliset reaktiot, kuten vapina, hikoilu, päänsärky, sydämentykytys, huimaus, pyörrytys, ruokahaluttomuus, uupumus sekä lihasjännitys ja -särky ovat joitakin tavallisia reaktioita. Toistuvat muistikuvat Tapahtuneen jälkeen muistikuvat saattavat palata mieleen kerta toisensa jälkeen siihen katsomatta, haluaako sitä vai ei. Muistikuvat, kuten näköhavainnot tai hajut, voivat vaikuttaa niin todellisilta, että tuntee joutuvansa uudelleen tapahtumien keskelle. Tällaiset väkisin mieleen tulevat epämiellyttävät muistikuvat saattavat tulla esille niin valveilla kuin unissakin. Sisäinen levottomuus Vahva sisäinen levottomuus ja haavoittuvuuden tunne ovat tavallisia reaktioita, ja nämä tunteet saattavat joksikin aikaa käydä vahvemmiksi ja kivuliaammiksi tapahtumien palautuessa mieleen. Sisäinen levottomuus saattaa aiheuttaa levottomuutta, vaikeuksia pysytellä paikallaan ja yleisiä keskittymisvaikeuksia. Seurauksena voi olla myös ärtyneisyyttä ja ylipäätään vaikeuksia ryhtyä mihinkään. Katastrofin tunne Jälkikäteen ilmaantuva katastrofin ja levottomuuden tunne voi myös saada aikaan uuden katastrofin tai vastaavan tapahtuman pelon niin perheen kuin oman itsenkin osalta. Seurauksena voi olla niin tarkkaavainen olo, että pieninkin ääni hätkähdyttää. 3
Univaikeudet ja painajaisunet Nukahtaminen saattaa olla vaikeaa. Kivuliaat muistot palaavat mieleen ja saavat nukkumaan rauhattomasti tai heräämään aivan liian aikaisin. Joidenkin mielessä tapahtunut toistuu painajaisunina. Painajaisunet saattavat myös koskea muita uhkaavia tilanteita kuin niitä, jotka on kokenut todellisuudessa. Univaikeudet johtavat usein väsymykseen ja ärsyyntymiseen. Eloonjäämisen aiheuttama ahdistus ja syyllisyydentunto Henkilö, joka on menettänyt omaisensa tai jonka omaisia tai ystäviä on vahingoittunut tai kuollut tapahtuneen yhteydessä, saattaa kokea syyllisyydentuntoa ja kyvyttömyyttä sallia itselleen helpotuksen tunnetta omasta selviytymisestä. Suhde muihin Kiukku ja ärtymys ovat tavallisia reaktioita. Kiukku voi tahattomasti kohdistua läheisiin, mikä taas voi johtaa syyllisyyden tunteen vahvistumiseen. Jotkut haluavat vetäytyä syrjään ja työstää tapahtunutta yksinään. Toiset taas voivat kokea yksin olemisen vaikeana, koska he jäävät yksin omien ajatustensa ja tunteidensa keskelle. Kysymykset elämän tarkoituksesta Traagisten kriisitilanteiden ja vaikeiden kokemusten jälkeen monet ryhtyvät pohtimaan elämän tarkoitusta. He saattavat arvioida uudelleen asioita, jotka ovat aiemmin olleet itsestäänselvyyksiä. 4
5
JOITAKIN YKSINKERTAISIA NEUVOJA Hae tukea Ota vastaan läheistesi antama tuki näin voit saada apua pidemmän ajan. Ajatusten ja tunteiden jakaminen muiden kanssa auttaa saamaan etäisyyttä tapahtuneeseen. Meidän on kunnioitettava sitä, että ihmiset käsittelevät vaikeita kokemuksia eri tavoin: joillakin on suuri tarve puhua kokemuksistaan, kun taas toiset haluavat työstää tapahtunutta muulla tavoin. On todettu, että henkilöt, jotka hakevat sosiaalista tukea vakavan tapahtuman jälkeen, selviytyvät tapahtuneesta muita paremmin ja nopeammin. Palaa tapahtumapaikalle Vakavan kriisitilanteen jälkeen jotkut saattavat tuntea suurta pelkoa tapahtumapaikalle palaamista kohtaan. Kun tuntee olevansa valmis siihen, on usein hyvä palata levottomuutta herättäneeseen paikkaan yhdessä sellaisen henkilön kanssa, jonka seurassa tuntee olonsa turvalliseksi. 6
Keskustele lasten kanssa ja kuuntele heitä Aikuisten tavoin lapset ovat ainutlaatuisia yksilöitä, jotka reagoivat tapahtumiin eri tavoin. Lapsilla ja nuorilla ei ole samaa kykyä kuin aikuisilla ymmärtää tai tulkita omia kokemuksiaan vaikeiden tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä lapsia on ennen kaikkea suojeltava, jotta he eivät joutuisi todistamaan pelkoa herättäviä tapahtumia. Kokemusten käsittelyssä lapsille on paljon apua, kun aikuiset: ovat käytettävissä vastatakseen heidän kysymyksiinsä kertovat selkeästi tapahtuneesta vahvistavat lapsen turvallisuudentuntoa palaavat nopeasti arjen rutiineihin ja tuttuihin kuvioihin leikkivät ja puuhailevat yhdessä lasten kanssa. Monet niistä reaktioista, joita vanhemmat panevat merkille ja jotka saattavat herättää huolestuneisuutta, ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen. Usein reaktion aste ja kesto ratkaisevat, tarvitseeko lapsi ylimääräistä apua ja tukea. Lasten katastrofitunteet tulevat usein esille tarrautumisena ja läheisyyden tarpeena. 7
8
Aktiivinen toiminta ja työssäkäynti Fyysisiä aktiviteetteja suositellaan paineiden purkamiseksi, mutta me olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Joillekin kouluun tai työpaikalle ja sitä tietä normaaliin arkeen palaaminen mahdollisimman nopeasti on hyväksi. Älä kuitenkaan aseta alkuaikoina itsellesi ja suorituskyvyllesi samoja vaatimuksia kuin normaalioloissa! Anna muiden lukea nämä ohjeet Omaiset ja muut, jotka eivät ole joutuneet kokemaan samaa, saattavat huolestua, jos reaktiot ovat joko erittäin vahvoja tai puuttuvat täysin. Siksi heille saattaa olla apua tämän esitteen lukemisesta. Kuvaamiamme reaktioita voidaan pitää esimerkkeinä kriisitilanteen jälkeisistä normaaleista reaktioista. Tavallisesti reaktiot lievenevät aikaa myöten. Muistot eivät palaa yhtä usein eivätkä niiden herättämät tunteet enää ole yhtä kipeitä ja vahvoja kuin alkuaikoina. Hae apua ajoissa Reaktiot voivat eri syistä joskus olla niin vahvoja, kivuliaita ja pitkäkestoisia, että niiden johdosta on syytä hakea apua. Älä lykkää avun hakemista liian pitkään. Voit kääntyä perhelääkärisi, työpaikkaterveydenhuollon tai psykiatrisen avohoitovastaanoton puoleen. Seuraavassa on luettelo vastaanotoista ja muista, joiden puoleen Västeråsissa asuvat voivat kääntyä eri tilanteissa. 9
ERITYYPPISIÄ VASTAANOTTOJA Perhelääkäri, ks. maakäräjäluettelo (Landstingskatalogen) tai soita 1177) Brottsofferjouren i Västerås (Västeråsin rikosuhripäivystys) 021-41 32 60 BRIS (lasten auttava puhelin) 0200-23 02 30 BRIS (aikuisten auttava puhelin lapsiin liittyvissä asioissa) 077-150 50 50 Föreningen kvinnohuset (Naistentaloyhdistys) 021-12 67 80 Työpaikkaterveydenhuolto (tiedustele työnantajaltasi) Jourhavande Medmänniska (Päivystävä lähimmäinen) 08-702 16 80 klo 21-06 (kaikkina viikonpäivinä) Jourhavande präst 112 (Päivystävä pappi, SOS Alarm yhdistää puhelun edelleen) klo 21 06 Kriscentrum för män i Västmanland (Västmanlandissa asuvien miesten kriisikeskus) 021-41 03 08 Kriisituki vakuutusyhtiön kautta. Useimmat vakuutusyhtiöt maksavat kriisituesta tietyin edellytyksin esim. rikollisen väkivallan, onnettomuuden tai kuolemantapauksen yhteydessä. Ota yhteyttä vakuutusyhtiöösi saadaksesi tietoja siitä, mitä määräyksiä osaltasi sovelletaan. Landstinget Västmanland Självhjälpscentrum (Västmanlandin maakäräjien oma-aputuki) 021-32 89 25 Lantbrukarnas Riksförbund, LRF omsorgsgrupp (Maanviljeliöiden keskusliitolla on tukiryhmä jäsenilleen) Nationella hjälplinjen (Kansallinen apulinja) 020-22 00 60 tai tekstipuhelin 020-22 00 70, päivittäin klo 13 22 Rädda barnens föräldratelefon (Pelastakaa lapset -yhdistyksen vanhempainpuhelin) 020-78 67 86 Röda Korsets telefonjour (Punaisen Ristin puhelinpäivystys), 0771-90 08 00 klo 14 22 (kaikkina viikonpäivinä) Röda Korset ungdomsförbund jourhavande kompis (Punaisen ristin nuorisoliiton toveripäivystys), 020-22 24 44 maanantai-perjantai klo 18 22, lauantai sunnuntai klo 14 22 Sjukvårdsrådgivningen (Sairaanhoitoneuvonta) 1177 Skolans elevhälsoteam (koulun oppilasterveydenhuoltotiimi, tiedustele opettajaltasi) Socialjour i Västerås (Västeråsin sosiaalipäivystys), 021-39 20 66 Svenska kyrkan (Ruotsin kirkko) Tjejjouren Ronja (Tyttöpäivystys Ronja) 021-12 70 10 Västeråsin kaupungin puhelinkeskus 021-39 00 00, pyydä individ- och familjeomsorg (yksilö- ja perhehuolto) Tolkservice (Tulkkipalvelu) 021-13 13 00 toimistoaikana klo 8 17. Muina aikoina puhelut yhdistetään SOS Alarmiin kiireellisiä tulkkitilauksia varten. 10
Linkkejä Lisätietoja ruotsiksi: Centrum för allmänmedicin www.cefam.se/ kris & katastrof Kunskapscentrum för katastrofpsykiatri www.katastrofpsykiatri.uu.se Nationella hjälplinjen www.hjalplinjen.se Vårdguiden www.vardguiden.se hae kriser Sjukvårdsupplysning www.1177.se hae kriser 11
Olet tavannut seuraavan henkilön: Puhelinnumero: Päivämäärä: Olet tervetullut ottamaan yhteyttä minuun uudelleen. Produktion: Västerås stad Servicepartner 838568 2015-05 Lisätietoja Västeråsin kaupungin kriisituesta: www.vasteras.se 12