Numeroiden tarina on aina tosi, mutta miten digitalisaatio muuttaa mittareita Eljas Tuomaala, yliaktuaari Työeläkepäivä 16.11.2017
Sisältö 1. Tilastot, indikaattorit ja graafit 2. Johdatus digitalisaatioon 3. Bkt ja tilinpidon tuotantoraja mitä bkt sisältää ja mitä ei 4. Digitalisaation mittaushaasteet 5. Miten tästä eteenpäin? 2
Tilastot, indikaattorit ja graafit
Vale, emävale, tilasto? Mitä tilasto kuvaa, mitä tiedot kertovat? Mikä on tilaston tietopohja, miten tiedot on kerätty? Miten asia esitetään: taulukkona, kuviona vai tekstinä? Miten mitataan laatua? Ongelma: tiedontarve suurempi kuin tiedonkeruu Ongelma: määritelmien vaikeus Ongelma: pyrkimys yksinkertaistamiseen 4
Tilastojen tulkinnasta Paljonko on paljon? 10 000 euroa on minulle paljon, mutta koko talouden tasolla ei merkittävä Satunnaisvaihtelu Mittaustulokset vaihtelevat jonkin verran mittauskerrasta toiseen, vaikka todellista muutosta ei olisikaan tapahtunut Kausivaihtelu Vuoden sisällä esiintyy säännöllistä vaihtelua Muutos: prosentteja vai prosenttiyksiköitä? Keskiarvo vs. mediaani Jos suurituloisten tulot kasvavat ja lukumäärä pysyy ennallaan, keskiarvo kasvaa, mutta mediaani ei muutu 5
Indikaattorit Aineisto - indikaattori - kuvattava asia Usein halutaan yksi ainoa luku, jonka muutosta voidaan seurata - onko mahdollinen? Mitataanko määrää, laatua vai molempia - ja kuinka niitä mitataan? Esimerkki: Digital Economy and Society Index Lähde: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/desi 6
Graafit Kaksi keskeistä kokonaisuutta: kuvio ja tekstit Akseleiden asteikot ja niissä asteikkomerkinnät sekä akseleiden otsikot (erityisesti mittayksikkö tärkeä) Tekstin kanssa oltava tarkkana: lyhyttä ja ytimekästä, mutta ymmärrettävää Graafisessa muodossa esitettävän tiedon tulee olla sekä luotettavaa että kiinnostavaa Vastuu kuvion tulkittavuudesta on aina tekijällä 7
120 100 80 60 40 Kotitalouksien velkaantumisaste, % käytettävissä olevasta tulosta 20 0 2006 2007 2008* 105 Huomaa: * y-akselin mittayksikkö puuttuu * mistä kohdasta y-akseli alkaa 100 95 90 85 80 75 2006 2007 2008* 8
Johdatus digitalisaatioon
Käsitteitä on lukuisia Digitalisaatio Internet-talous Jakamistalous Alustatalous Esineiden internet (IoT) Pilvipalvelut Lista jatkuu... 10
Kuinka suuresta muutoksesta digitalisaatiossa on kyse? Koskettaa sekä yrityksiä että kotitalouksia Kulutus verkossa Kulutustuotteiden muuttuminen fyysisistä digitaalisiksi Yritysten sähköiset myyntikanavat Verkkokauppa Esineiden internet Kehittynyt analytiikka Tekoäly 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Internetin käyttö yrityksissä Laajakaista, % yrityksistä Vähintään 10 Mbit/s internet yhteys, % yrityksistä Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilasto, Tilastokeskus 11
Mitataanko digitalisaatiota? Mittaako bkt digitalisaatiota oikein? Johtuuko heikko tuottavuuskehitys mittausvirheistä? Mittareita: Internetin käyttö yrityksissä Pilvipalvelujen käyttö Internet-myynti Väestön internetin käyttö ICT-toimialat Big datan käyttö, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilasto, Tilastokeskus 12
Internetin käyttö iän mukaan, prosenttia väestöstä 2016 Lähde: OECD Digital Economy Outlook 2017 13
Yritykset, joilla on verkkosivut, henkilöstön suuruusluokan mukaan 2016 Lähde: OECD Digital Economy Outlook 2017 14
Tilastot ja digitalisaatio - Tilastot perustuvat sovittuihin määritelmiin Kuvaavat tiettyä ilmiötä/asiaa - Kun määritelmät muuttuvat, numerot muuttuvat mutta todellisuus pysyy samana - Digitalisaatio on muuttanut todellisuutta Onko tarve muuttaa taloustilastoja? 15
Internet-talouden laajuus 3 näkökulmaa BKT Suora vaikutus: toimialat, jotka liittyvät läheisesti internetiin Dynaaminen vaikutus: internetin vaikutus kaikkiin toimialoihin Epäsuora vaikutus: Kuluttajan hyöty tai sosiaalinen hyvinvointi Internettalous 16
Suora vaikutus: ICT-sektorin arvonlisäys, prosenttia koko taloudesta 2015 Lähde: OECD Digital Economy Outlook 2017 17
Epäsuora vaikutus: henkilöstön internetin käyttö yrityksissä 2016 Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilasto, Tilastokeskus 18
Bkt ja tilinpidon tuotantoraja mitä bkt sisältää ja mitä ei
Bruttokansantuote (BKT = GDP) Yksi kansantalouden tilinpidon keskeisimmistä käsitteistä Kuvaa tuotannon arvoa (= arvonlisäystä) Ensimmäinen nk. tasapainoerä järjestelmässä BKT on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos Maan bruttokansantuotetta luo kaikki sellainen toiminta, joka * tapahtuu maan talousalueella * luo tuloa * tuottaa tavaroita tai palveluita 20
Bruttokansantuote (BKT = GDP) BKT sisältää myös harmaan talouden (harmaa talous on sinänsä laillista, mutta puuttuu rekistereistä eri syistä: verovilppi, sotumaksujen kiertäminen ) EU-maissa myös laiton tuotanto pitäisi sisällyttää BKT:een (laitonta tuotantoa on esimerkiksi huumekauppa) BKT lasketaan sekä käypähintaisena (CP = current price) että kiinteähintaisena (FP = fixed price) 21
Kolme tapaa laskea bkt Tuotoslähestymistapa Tuotos - välituotekäyttö = bruttoarvonlisäys + tuoteverot - tuotetuet Tulolähestymistapa Palkat ja palkkiot + työnantajan sosiaaliturvamaksut + toimintaylijäämä/sekatulo + tuotannon ja tuonnin verot - tukipalkkiot + kiinteän pääoman kuluminen Menolähestymistapa Kulutusmenot (yksityiset + julkiset) + kiinteän pääoman bruttomuodostus + varastojen muutokset + tavaroiden ja palvelujen nettovienti 22
Miksi tuotantoraja on tärkeä? Yrityksissä ja kotitalouksissa tehtävän työn raja on hämärtynyt Tuotanto kotitalouksista markkinoille -> bkt kasvaa (+) Tuotanto markkinoilta kotitalouksille -> bkt supistuu (-) Digitalisaatio on muuttanut toimintatapoja merkittävästi Kotitaloudet tuottavat itselle ja muille palveluita Omaan käyttöön: Matkanvarauspalvelut, verkkopankki Muille: Kuljetus- ja majoituspalvelut 23
Tuotantorajan soveltamisesta Tilinpidon manuaalit määrittävät kehikon YK:n kansantalouden tilinpidon suositus (SNA 2008) sekä Euroopan Unionin säätämä Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT 2010) Kotitalouksien tuotanto - mitä lasketaan bkt:een? Markkinatuotanto sisältyy bkt:een Rajanveto: Omaan käyttöön tuotetut tavarat ja palvelut Mukana: maataloustuotanto ja asuntojen rakentaminen, omistusasuntojen laskennallinen asumispalvelu sekä kotitaloushenkilöstön palvelut 24
Esimerkki tuotantorajasta Sisältyy BKT:een Markkinat tuottavat - palkattu lastenhoitaja Kotitalous tuottaa - palkaton kotitaloustyö Ei sisälly BKT:een - matkatoimiston tuottama matkanvarauspalvelu - itse tuotettu matkanvarauspalvelu 25
ja mitä BKT ei sisällä? Palkatonta kotityötä Luonnon ilmaishyödykkeitä (vesi, ilma, maa) Sellaista luonnonvarojen kasvua, johon ei sisälly työpanosta Luonnon pilaantumisesta aiheutuneita menetyksiä Opiskelua, vapaa-aikaa BKT ei ole hyvinvointi-indikaattori vaan talousanalyysin väline kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin mittaamiseen on olemassa parempia indikaattoreita BKT/asukas ei kerro tulonjaosta BKT ei huomioi, onko tuotanto hyödyllistä vai haitallista 26
Kotitaloustuotanto ja digitalisaatio Bkt:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon arvo on merkittävä Kotitaloustuotanto olisi kasvattanut bkt:ta 41 prosenttia vuonna 2012 (Aalto & Soinne 2017) Pitkällä aikavälillä tuotantoa siirtynyt kotityöstä markkinoille (Coyle 2017) Esimerkiksi lastenhoito ja aterianlaitto Onko suunta digitalisaation myötä kääntynyt? 27
Digitalisaation mittaushaasteet
Digitaaliset välityspalvelut Verkossa tapahtuva kaupankäynti Sisältyy bkt:een, mutta tapahtuu siirtymä perinteisestä palvelusta web-pohjaiseen palveluun Matkatoimistot, verkkokaupat, joukkorahoitus ym. Ansaintamallit ovat moninaisia Jälleenmyynti, välityspalkkio, mainostulot 29
Digitaaliset välityspalvelut Verkkokaupan mittaamisen haasteet Myyjä voi olla kotimainen tai ulkomainen Aineistoista vaikea erottaa verkkokaupan osuutta Etenkin yksityishenkilöiden ostot ulkomaisilta talousyksiköiltä Kuluttaja Yritys B Suomi Yritys A Kuluttaja Yritys C Ulkomaat 30
Ilmaiset, mainosrahoitteiset ja tilauspalvelut 1. Vapaaehtoistyönä tuotettavat ilmaishyödykkeet (Linux ja Wikipedia) Ei lasketa bkt:een, koska tuottaminen tapahtuu ilmaiseksi 2. Mainostuloilla rahoitettavat käyttäjille ilmaiset digitaaliset palvelut (Facebook, Youtube, jne.) Ei ole uusi ilmiö: mainosrahotteiset televisiokanavat Mainostettavien tuotteiden kulutus näkyy välillisesti bkt:ssa (tuotteiden ostot) Ilmaispalvelun tarjoavan yrityksen saamat mainostulot näkyvät suoraan yrityksen kotimaan bkt:ssa 3. Tilauspalvelut (Netflix, jne.) Suora vaikutus yrityksen kotimaan bkt:een 31
Tavanomaisten palvelujen/tuotteiden näkyminen tilinpidossa Kuluttaja Ostaa tuotteen: Kotitalouksien kulutusta Yritys Myy tuotteen: Yrityksen tuotosta 32
Vapaaehtoistyönä tuotettavien ilmaishyödykkeiden näkyminen tilinpidossa Kuluttaja Lukee Wikipediaa, katsoo videoita ym.: ei kirjata Ei kirjata kulutusta eikä arvonlisäystä Kuluttaja ilmaishyödykkeiden tuottajana Tuottaa palkatta sisältöä internetiin: ei kirjata 33
Mainosrahotteisten palvelujen näkyminen tilinpidossa Kuluttaja Käyttää ilmaispalvelua: ei ole kulutusta Ostaa tuotteen: Kotitalouksien kulutusta Ilmaispalveluyritys Mainostava yritys Mainostilan osto ja myynti: yritysten välistä tuotantotoimintaa 34
Hakukone kansantalouden tilinpidossa - Palvelu mainontaa ja informaation hakemista varten Hakukoneyhtiö kehittää tietoteknologiaa, minkä kustannukset näkyvät välituotekäyttönä, investointeina ja palkkoina - Kuluttajalle ja yrityksille ilmainen hakukonepalvelu Ei kirjata laskennallista kulutusta/välituotekäyttöä, koska tuote on ilmainen - Hakukoneen tarjoava yritys saa tulonsa muilta yrityksiltä mm. mainostuloina Mainospalvelut kirjataan hakukoneyrityksen tuotokseen Ilmaispalvelun tarjoamisesta ei kirjata laskennallista tuotosta - Mainostava yritys ostaa mainospalvelun Ostetut palvelut kirjataan mainostavan yrityksen välituotekäyttöön 35
Alusta-, jakamis- ja keikkatalous - Useita erilaisia toimintoja Airbnb, Uber, aikapankit, käytettyjen tavaroiden kauppa, jne. Osa maksullisia, osa vastavuoroisuuteen perustuvia 36
Alusta-, jakamis- ja keikkatalous - TEM:n selvityksen mukaan jakamistalouden yksittäisten ostotapahtumien arvo hieman yli 100 miljoonaa euroa vuonna 2016 Suurimpia sektoreita olivat joukkorahoitus 65 %, majoitus ja tilat 19 % ja kotitalous ja pientyöt 14 % - Vrt. liikevaihto eräillä palvelualoilla vuonna 2016 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet 1,3 miljardia Taksiliikenne 1,1 miljardia 37
Alusta-, jakamis- ja keikkatalous Hämärtää rajaa kuluttajan ja tuottajan välillä - Vaikutus tilinpitoon tapauskohtaista Airbnb ja Uber kuuluvat bkt:een Mittaushaasteet, harmaa talous Käytettyjen tavaroiden myynnistä vain välityspalkkiot/alustamaksut bkt:ssa Näihin kohdistuu myös kuluja Vaikutus bkt:een lienee vielä hyvin pieni, mutta tilannetta seurataan Jossain määrin haastaa tiedonkeruuta 38
Investoinnit ja aineeton pääoma Investoinnit: Rajanveto investointien ja välituotekäytön/kulutuksen välillä Kuluttajat tuottajina (esim. Uber, Airbnb) Aineeton pääoma: Digitalisoituvassa taloudessa ns. henkisten omaisuustuotteiden (Intellectual Property Products) merkitys kasvaa Tutkimus ja kehittämistoiminta, mineraalien etsintä, ohjelmistot ja tietokannat, viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäisteokset sekä muut henkiset omaisuustuotteet Liikkuu myös globaalisti tapaus Irlanti vuodelta 2015 39
Luokitukset - Nykyiset toimiala- ja tuoteluokitukset kuvaavat digitaloutta varsin rajallisesti - Voitaneen verrata sähköistymiseen (yleiskäyttöinen teknologia) - Niin läpitunkeva teknologia, että vaikutusta on vaikea erottaa 40
Bkt:n volyymin mittaaminen Volyyminmuutos mittaa bkt:n kasvua - Volyymin tulisi mitata sekä määrän että laadun muutosta Esimerkki volyymin mittaamisesta: hinnat ja kokonaismäärät pysyvät samana, mutta autotuotannon volyymi kasvaa laadunmuutoksen takia Auto Vuosi 1 Vuosi 2 - Miten ottaa huomioon esimerkiksi paperi- ja digilehden laatuerot? Digilehti edullisempi -> volyymi laskee Määrän muutos Volyymin muutos Määrä (q) Hinta (p) Arvo=q*p Määrä (q) Hinta (p) Arvo=q*p A 50 1 50 20 1 20-60 % -60 % B 50 2 100 80 2 160 60 % 60 % Yhteensä 100 150 100 180 0 % 20 % 41
Miten tästä eteenpäin?
Digitalisaatio haastaa tuotantorajaa ja tilinpidon kattavuutta Palvelut muuttuvat markkinapalvelusta kuluttajan itse tekemiksi tai päinvastoin Kotitalouksien itse tekemien digitaalisten palvelujen vaikutusta vaikea arvioida Lienee vähäinen yksittäisenä vuonna Kansantalouden tilinpidon käsikirjat muuttuvat hitaasti Digitaalinen talous tutkimusagendalla kv-organisaatioissa 43
Käypähintainen bkt huomioi digitalouden, mutta volyymin mittaaminen on haastavaa Ei ole syytä olettaa, että käypähintainen bkt olisi digitalisaation takia tilastoitu väärin Kansantalouden tulo- ja veropohjan arvioinnissa bkt on edelleen käypä mittari Volyyminmuutokseen liittyy kysymyksiä Miten laadunmuutokset huomioidaan tai tulisi huomioida? Päteekö enää oletus siitä, että halvempi on laadultaan huonompi? Digitaaliset tuotteet usein fyysistä edullisempia Voidaan käyttää paikasta riippumatta Laajempi tarjonta 44
Uusia tietolähteitä, uusia mahdollisuuksia? Digitaalinen jalanjälki Digitalisaatio tarjoaa myös mahdollisuuksia Web-haravointi (web-scraping) Scanner- eli kassapääteaineistot Big Data Maksukorttiaineistot 45
Uusia mittareita? Digitalisaatio on tuonut mukanaan ilmiöitä, jotka vaikuttavat muun muassa taloudelliseen hyvinvointiin Satelliittitilinpito Mitä halutaan kuvata? Mikä olisi Suomen tapauksessa tärkeää? 46
Kiitos Eljas Tuomaala eljas.tuomaala@tilastokeskus.fi Työeläkepäivä 16.11.2017