TARJOUSESITE Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 5.000.000 euroa 19.5.2014 Liikkeeseenlaskija: Eurajoen Säästöpankki Tämä tarjousesite on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain (14.12.2012/746), valtiovarainministeriön arvopaperimarkkinalain 3-5 luvussa tarkoitetusta esitteestä antaman asetuksen (20.12.2012/1019), Euroopan yhteisön komission asetusten (EY) N:o 809/2004 (liitteet V ja XI) ja (EU) N:o 486/2012 (liite XXII) sisältövaatimusten mukaisesti sekä Finanssivalvonnan antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Finanssivalvonta on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan ja hyväksymispäätöksen diaarinumero on FIVA 38/02.05.04/2014.
Liikkeeseenlaskija: Eurajoen Säästöpankki Kirkkotie 6 27100 EURAJOKI Y-tunnus 0132326-6 Kotipaikka Eurajoki Puh. 010 841 5800 Faksi: 010 841 5839 http://www.saastopankki.fi/eurajoensp Järjestäjä: Eurajoen Säästöpankki Kirkkotie 6 27100 EURAJOKI Merkintäpaikat: Eurajoen Säästöpankin konttorit Eurajoki Rauma Kirkkotie 6 27100 Eurajoki Kauppakatu 2 26100 Rauma Puh. 010 841 5830 Puh. 010 841 5800 Prisman konttori Porintie 4 26100 Rauma Puh. 010 841 5823 Luvia Kirkkotie 10 29100 Luvia Puh. 010 841 5826 Pori Yrjönkatu 17 28100 Pori Puh. 010 841 5840 2
SISÄLTÖ Sivu 1. TARJOUSESITTEEN TIIVISTELMÄ 5 1.1. Jakso A Johdanto ja varoitukset 5 1.2. Jakso B Liikkeeseenlaskija 5 1.3. Jakso C Arvopaperit 10 1.4. Jakso D - Riskit 11 1.5. Jakso E - Tarjous 14 2. RISKITEKIJÄT 16 2.1. Eurajoen Säästöpankin toimintaan liittyvät riskit 16 2.1.1. Luottoriskit 16 2.1.2. Rahoitusriski 17 2.1.3. Korkoriski 17 2.1.4. Johdannaissopimukset korkoriskin hallinnassa 17 2.1.5. Markkinariski 18 2.1.6. Kiinteistöriski 18 2.1.7. Strategiset ja operatiiviset riskit 19 2.1.8. Jäsenluottolaitoksen keskinäiseen vastuuseen liittyviä riskitekijöitä 19 2.1.9. Riskienhallinnan tavoite 20 2.1.10. Riskienhallinnan periaatteet 20 2.2. Debentuurilainaan liittyvät riskitekijät 21 2.2.1. Liikkeeseenlaskijariski 21 2.2.2. Debentuurilainan markkinoihin liittyvät riskitekijät 21 3. YLEISTÄ 22 3.1. Tarjousesitteen hyväksyminen 22 3.2. Tarjousesitteen julkaiseminen ja täydentäminen sekä tehdyn merkinnän peruuttamisoikeus 22 3.3. Päätös debentuurilainan liikkeeseenlaskusta 22 3.4. Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt 22 3.5. Liikkeeseenlaskijan sekä liikkeeseenlaskijan hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus 23 3.6. Tilintarkastuksesta vuosina 2011-2013 vastuulliset henkilöt 23 4. EURAJOEN SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2014 KESKEISET TIEDOT 24 4.1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista 24 4.2. Ohjeet merkitsijöille 27 5. TIETOJA LIIKKEESEENLASKIJASTA 29 5.1. Yleistä Eurajoen Säästöpankista 29 5.2. Hallinto 30 5.3. Eurajoen Säästöpankin toimiala 32 5.4. Päämarkkinat 32 5.5. Eurajoen Säästöpankin tase ja oma pääoma 32 5.6. Vakavaraisuuden hallinta 32 6. TALOUDELLISET TIEDOT 34 6.1. Liikkeeseenlaskijan tuloslaskelma, tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 34 6.2. Merkittävät muutokset taloudellisessa tai liiketoiminnallisessa asemassa 35 6.3. Viimeaikainen kehitys ja tulevaisuudennäkymät vuonna 2014 37 6.4. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot 38 6.5. Oikeudenkäynnit 38 3
7. NÄHTÄVILLÄ OLEVAT ASIAKIRJAT 39 8. LUETTELO ESITTEESEEN VIITTAAMALLA SISÄLLYTETYISTÄ ASIAKIRJOISTA 39 4
1. TARJOUSESITTEEN TIIVISTELMÄ Tiivistelmät koostuvat sääntelyn edellyttämistä tiedoista, joita kutsutaan nimellä osatekijät. Nämä osatekijät on numeroitu jaksoittain A-E (A.1 E.7). Tämä tiivistelmä sisältää kaikki ne osatekijät, jotka kyseessä olevasta arvopaperista ja sen liikkeeseenlaskijasta tulee esittää. Osatekijöiden numerointi ei välttämättä ole juokseva, sillä kaikkia sääntelyssä lueteltuja osatekijöitä ei arvopaperin tai liikkeeseenlaskijan luonteen vuoksi ole tässä tiivistelmässä esitettävä. Vaikka arvopaperin tai liikkeeseenlaskijan luonne edellyttäisi jonkin osatekijän sisällyttämistä tiivistelmään, on mahdollista, ettei kyseistä osatekijää koskevaa merkityksellistä tietoa ole lainkaan. Tällöin osatekijä on kuvattu lyhyesti ja sen yhteydessä mainittu ei sovellu. 1.1 Jakso A - Johdanto ja varoitukset Jakso A - Johdanto ja varoitukset A.1 Varoitus Tämä tiivistelmä muodostaa Eurajoen Säästöpankin liikkeeseen laskeman Eurajoen Säästöpankin Debentuurilainan I/2014 tarjousesitteen johdannon. Sijoittajan tulee perustaa sijoituspäätöksensä tarjousesitteeseen kokonaisuutena. Jos tarjousesitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne pannaan vireille Suomen ulkopuolella, kantaja voi Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa vastaamaan tarjousesitteen käännöskustannuksista. Eurajoen Säästöpankilla ei ole aikomusta laskea lainaa liikkeeseen Suomen ulkopuolella. A.2 Liikkeeseenlaskijan suostumus esitteen käyttämiseen arvopapereiden edelleenmyyntiin ja lopulliseen sijoittamiseen, tähän liittyvä tarjousaika sekä muut suostumuksen ehdot Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen tarjousesitteen muihin osiin nähden, tai jos siinä ei anneta yhdessä esitteen muiden osien kanssa keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista näihin arvopapereihin. Ei sovellu. 1.2 Jakso B Liikkeeseenlaskija Jakso B Liikkeeseenlaskija B.1 Toiminimi Liikkeeseenlaskijan toiminimi on Eurajoen Säästöpankki (jäljempänä pankki ). B.2 Kotipaikka ja muita tietoja Pankin kotipaikka on Eurajoki. Pankki on Suomessa 1893 perustettu vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pääkonttorin osoite on Kirkkotie 6, 27100 Eurajoki. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. 5
B.4b Tiedossa olevat suuntaukset Liikkeeseenlaskijaan ja sen toimialaan vaikuttavat keskeiset suuntaukset ovat eurooppalaisilla rahoitusmarkkinoilla vallitsevia yleisiä olosuhteita, kuten vallitseva matala korkotaso ja pankkisääntelyn kiristyminen. B.5 Konserni Pankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Kiinteistö Oy Tottinkartano, Kiinteistö Oy Patolammenranta, Asunto Oy Rauman Karvisiipi ja Eurajoen Tilipalvelu Oy. Tytäryhtiöiden vaikutus pankin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. B.9 Tulosennuste Pankki on antanut toimintakertomuksessaan 1.1.-31.12.2013 arvion, jonka mukaan liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan kohtuullisena vuoden 2014 aikana ja pankin tuloskehityksen arvioidaan supistuvan lievästi vuoden 2013 tasosta. B.10 Kuvaus tilintarkastuskertomuksissa mahdollisesti esitetyistä Ei sovellu. Tilintarkastuskertomuksissa ei ole esitetty huomautuksia. huomautuksista B.12 Historialliset tiedot, kehitysnäkymät, merkittävät muutokset Liikkeeseenlaskijan keskeiset tunnusluvut ovat kehittyneet seuraavasti vuosina 2012 ja 2013. Tiedot omista varoista ovat tilintarkastamattomia. Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 eur eur Korkotuotot 3 328 269,73 3 924 068,51 Korkokulut -248 915,13-621 683,63 KORKOKATE 3 079 354,60 3 302 384,88 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 170 208,69 187 205,65 Palkkiotuotot 1 932 955,15 1 859 704,70 Palkkiokulut -223 664,43-191 252,89 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 100 197,19 15 576,95 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 195 270,78 286 932,58 Suojauslaskennan nettotulos -757,39-12 712,10 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 151 877,76 40 497,46 Liiketoiminnan muut tuotot 297 064,32 73 931,95 Hallintokulut -3 521 015,07-3 492 604,50 Henkilöstökulut -1 936 758,20-1 840 247,13 Muut hallintokulut -1 584 256,87-1 652 357,37 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -248 204,34-280 309,39 Liiketoiminnan muut kulut -743 428,57-574 066,51 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista -56 069,47-7 410,19 6
LIIKEVOITTO 1 133 789,22 1 207 878,59 Tilinpäätössiirrot -249 998,68-842 978,82 Tuloverot -243 476,96-94 350,43 VARSINAISEN TOIMINNAN VOIT- TO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 640 313,58 270 549,34 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 640 313,58 270 549,34 Tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Käteiset varat 841 510,69 805 386,54 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 521 586,00 530 124,00 Saamiset luottolaitoksilta 27 730 638,45 20 252 409,89 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 139 481 599,33 134 119 260,52 Saamistodistukset 15 219 464,91 13 426 322,97 Muilta 15 219 464,91 13 426 322,97 Osakkeet ja osuudet 10 112 990,08 10 873 894,29 Johdannaissopimukset 6 709 140,26 8 856 390,18 Aineettomat hyödykkeet 692 033,37 98 376,82 Aineelliset hyödykkeet 2 768 712,75 3 393 706,08 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 441 989,33 1 299 175,13 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 111 746,19 1 876 116,23 Muut aineelliset hyödykkeet 214 977,23 218 414,72 Muut varat 1 813 417,84 32 921,77 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 1 184 197,13 1 200 335,54 Laskennalliset verosaamiset 82 423,54 199 591,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ 207 157 714,35 193 788 719,89 7
VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Velat luottolaitoksille 3 129 413,98 255 824,66 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 153 694 755,40 151 973 832,59 Talletukset 153 616 858,30 151 866 793,82 Muut velat 77 897,10 107 038,77 Muut velat 1 213 853,74 1 543 621,80 Siirtovelat ja saadut ennakot 905 423,87 930 475,01 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 23 588 650,00 15 661 100,00 Laskennalliset verovelat 213 771,08 250 583,29 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 182 745 868,07 170 615 437,35 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTY- MÄ Vapaaehtoiset varaukset 6 357 547,60 6 107 548,92 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTY- MÄ YHTEENSÄ 6 357 547,60 6 107 548,92 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 1 000,00 1 000,00 Muut sidotut rahastot 2 208 090,67 1 839 839,19 Vararahasto 1 682 700,54 1 682 700,54 Käyvän arvon rahasto 525 390,13 157 138,65 Vapaat rahastot 103 876,74 103 876,74 Muut rahastot 103 876,74 103 876,74 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 15 101 017,69 14 850 468,35 Tilikauden voitto (tappio) 640 313,58 270 549,34 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 18 054 298,68 17 065 733,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 207 157 714,35 193 788 719,89 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 4 430 070,25 4 373 295,45 Takaukset ja pantit 4 335 070,25 3 612 437,41 Muut 95 000,00 760 858,04 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 12 201 594,27 2 209 477,21 8
Muut 12 201 594,27 2 209 477,21 Johdannaissopimusten käyvät arvot 2013 2012 Saamiset Saamiset Suojaavat johdannaissopimukset 6 709 140,26 8 856 390,18 Korkojohdannaiset 6 703 284,26 8 856 390,18 Koronvaihtosopimukset 6 703 284,26 8 856 390,18 Osakejohdannaiset 5 856,00 0,00 Yhteensä 6 709 140,26 8 856 390,18 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Omat varat erittäin Ensisijaiset omat varat 2013 2012 Maksettu oma pääoma 1 000,00 1 000,00 Rahastot 22 613 946,63 21 518 794,40 - Aineettomat hyödykkeet -692 033,37-98 376,82 - Rahoituslaitossijoitukset -342 052,75-560 999,98 Ensisijaiset omat varat yhteensä 21 580 860,51 20 860 417,60 Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset omat varat 525 390,13 157 138,65 Alemmat toissijaiset omat varat 670 600,00 1 170 800,00 - Rahoituslaitossijoitukset -342 052,74-560 999,97 Toissijaiset omat varat yhteensä 853 937,39 (1 766 938,68 (1 Omat varat yhteensä 22 434 797,90 (1 21 627 356,28 (1 Omien varojen vähimmäismäärä Luotto- ja vastapuoliriski Omien varojen vähimmäismäärä 2013 2012 Omien varojen vähimmäismäärä Vastuuryhmä Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 690 331,54 655 191,62 Saamiset yrityksiltä 1 962 721,70 1 397 162,29 Vähittäissaamiset 1 361 232,07 1 426 960,66 Kiinteistövakuudelliset saamiset 2 859 613,98 2 705 658,85 Erääntyneet saamiset 30 871,46 62 226,14 Erät, jotka viranomaisen mukaan sisältävät korkean riskin 10 920,00 12 000,00 Sijoitusrahastosijoitukset 308 694,02 445 915,59 Muut erät 825 379,23 642 376,64 Luottoriski yhteensä 8 049 764,00 7 347 491,79 Markkinariski (valuuttakurssiriski) 203 134,17 0,00 Operatiivinen riski 789 295,91 747 201,82 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä 9 042 194,08 8 094 693,61 Vakavaraisuussuhde (%) 19,85 % (1 21,37 % (1 Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 19,09 % 20,62 % Hallituksen tiedossa ei ole, että Eurajoen Säästöpankin viimeisen 9
tilintarkastetun tilinpäätöksen 1.1.- 31.12.2013 jälkeen pankin tulevaisuudennäkymissä olisi tapahtunut merkittäviä kielteisiä muutoksia. Liikkeeseenlaskijan taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2013 jälkeen. 1) Vakavaraisuustietoja tilanteista 31.12.2012 ja 31.12.2013 on oikaistu toissijaisiin omiin varoihin sisältyvien debentuurien käsittelyssä havaitusta virheestä johtuen, joten esitetyt vakavaraisuustiedot eivät ole tilintarkastettuja. Vakavaraisuuden toissijaisiin omiin varoihin oli virheellisesti luettu debentuurilainoja, jotka eivät olleet omiin varoihin rinnastettavia vakavaraisuutta koskevan lainsäädännön mukaan. Muutos laskee vakavaraisuussuhdelukua 31.12.2012 aiemmin raportoidusta 31,45 %:sta 21,37 %:in ja 31.12.2013 tilanteesta aiemmin raportoidusta 29,38 %:sta 19,85 %:in. B.13 Viimeaikaiset tapahtumat Ei sovellu. Liikkeeseenlaskijan tiedossa ei ole sellaisia liikkeeseenlaskijaan liittyviä viimeaikaisia tapahtumia, jotka olisivat ratkaisevia arvioitaessa pankin maksukykyä. Selvyyden vuoksi todetaan, että Pankin hallitus ja isännistö ovat 21.11.2013 pidetyissä kokouksissa päättäneet, että Eurajoen Säästöpankki liittyy muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään, jonka arvioidaan aloittavan toimintansa toimiluvan saamisen jälkeen viimeistään vuoden 2015 alussa. B.14 Konsernin sisäinen riippuvuus Ei sovellu. Pankki on emoyhtiö, jolla on neljä tytäryhtiötä. Pankki ei ole riippuvainen muista konserniin kuuluvista yksiköistä. B.15 Päätoimialat Eurajoen Säästöpankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua talletuspankkitoimintaa. Lisäksi pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 1 luvun 11 :n mukaisia sijoituspalveluja. Pankin erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Finanssivalvonta valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankilla on viisi konttoria Satakunnan alueella, joista kaksi on Raumalla, yksi Eurajoella, yksi Luvialla sekä yksi Porissa. Pankin keskeiset kohderyhmät ovat asuntolaina-asiakkaat, säästäjäja sijoittaja-asiakkaat sekä yrittäjät, ammatin-harjoittajat ja maatilatalouden harjoittajat. Tarjottavista rahoituspalveluista keskeisimmät ovat säästämisen ja sijoittamisen tuotteet, luotonanto sekä maksujenvälitys. B.16 Määräysvalta Ei sovellu. Pankki on itsenäinen säästöpankki. B.17 Luottokelpoisuusluokitukset Ei sovellu. Liikkeeseenlaskijalla tai sen velkapapereilla ei ole luottokelpoisuusluokitusta. 1.3. Jakso C - Arvopaperit Jakso C Arvopaperit C.1 Tarjottava arvopaperi Tarjottava arvopaperi on Eurajoen Säästöpankin liikkeeseen laskema Debentuurilaina I/2014 (jäljempänä laina ). Lainan ISINkoodi on FI4000092606. Lainan nimellismäärä on enintään 5 000 000 euroa. Lainan määrää on mahdollista korottaa enintään 10 000 000 euroon. Lainaan sovelletaan Suomen lakia. C.2 Valuutta Lainan valuutta on euro, eikä sitä ole mahdollisuus vaihtaa toiseksi valuutaksi. 10
C.5 Rajoitukset luovutettavuudessa C.8 Oikeudet, etuoikeusjärjestys ja rajoitukset C.9 Korko, takaisinmaksu ja muita tietoja Debentuurilainan velkakirjat ovat vapaasti luovutettavissa. Debentuurilaina lasketaan liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmään liitettyinä arvo-osuuksina. Lainan korko ja pääoma maksetaan sille, jolla asianomaisen arvo-osuustilin tietojen mukaan on oikeus saada suoritus eräpäivän alkaessa. Debentuurilainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainan pääomalle maksetaan kultakin korkokaudelta 3,0 %:n vuotuinen nimelliskorko kuitenkin niin, että korko on aina vähintään 12 kuukauden euribor (360) korko vähennettynä 2,0 %- yksiköllä. Maksettava korko määritellään kullekin korkokaudelle erikseen. Korkokauden aikana korko ei vaihtele. Korot lasketaan vuosittain ajalta 2.6. 2.6. ja korot maksetaan vuosittain 2.6. Koronlaskuperusteena ovat todelliset päivät/todelliset päivät, mukaan lukien kunkin korkokauden ensimmäinen päivä ja pois lukien korkokauden viimeinen päivä, jolloin korkokauden todellisten päivien lukumäärä jaetaan todellisten päivien lukumäärällä. Korko lasketaan lainan liikkeeseenlaskupäivästä. Lainalle ei kerry korkoa eräpäivän ja lainan lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. Laina-aika on viisi (5) vuotta. Lainan koko nimellispääoma maksetaan takaisin eräpäivänä 2.6.2019. C.10 Mahdollinen yhteys johdannaiseen C.11 Kaupankäynnin kohteeksi ottaminen Koska lainan lopullinen tuotto on riippuvainen 12 kuukauden Euribor(360)-koron kehityksestä, ei lopullista efektiivistä tuottoa ole mahdollista laskea etukäteen. Myös lainan emissiokurssi vaikuttaa tuottoon. Emissiokurssi on arviolta 100 %. Emissiokurssin noustessa efektiivinen tuotto laskee ja emissiokurssin laskiessa efektiivinen tuotto nousee. Velkapaperien omistajia edustaa velkojienkokous. Ei sovellu. Korko ei ole yhteydessä johdannaiseen. Ei sovellu. Tarjotusta arvopaperista ei olla tekemässä hakemusta sen ottamiseksi kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. 1.4. Jakso D - Riskit Jakso D Riskit D.2 Keskeiset tiedot tärkeimmistä liikkeeseenlaskijalle ominaisista riskeistä Eurajoen Säästöpankin keskeisin riski on luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että lainanottaja tai pankin muu sopimusvastapuoli ei pysty vastaamaan velvoitteestaan pankkia kohtaan tai että vakuuden arvo ei riitä vastuun kattamiseen. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja amma- 11
tinharjoittajat sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 74,4 %. Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 4,1 % ja muiden 21,5 %. Valtaosa, 75,6 %, pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Pankin kannalta olennaista on riski luotonsaajan maksukyvyn heikentymisestä. Suurin osa pankin luottokannasta on myönnetty asuntovakuudellisena, jolloin pankille olennainen on myös riski asuntojen hintojen laskusta. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja osakekurssien markkinahintojen sekä volatiliteetin vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankin sijoitustoiminnassa olennaisin riski on liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyydestä aiheutuva riski. Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankki pyrkii taseriskien hallinnallaan varmistamaan, että pankin korkokate ja rakenteellinen korkoriski säilyvät hyväksyttävällä tasolla myös markkinakorkojen liikkuessa pankin kannalta epäedullisesti. Pankille olennainen riski on korkojen laskusta tai pitkään matalana säilymisestä aiheutuva korkokatteen heikentyminen. Pankin sijoitussalkun kiinteäkorkoisten erien kannalta olennainen on riski korkojen noususta. Maksuvalmiusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskien hallinnalla varmistetaan, että pankki pystyy kaikkina hetkinä vastaamaan rahoitus sitoumuksistaan. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syn- 12
tyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan Säästöpankkien Keskuspankki aloittaa maksuliikepalvelujen tarjoamisen säästöpankeille vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. On arvioitu, että palvelujen käyttöönottovaiheeseen sisältyy poikkeuksellinen operatiivinen riski muutoksen laajuudesta ja merkittävyydestä johtuen. Riskit liittyvät maksuliikepalvelujen käyttöönoton mahdolliseen siirtymiseen eteenpäin tai maksujen mahdolliseen viivästymiseen. Käyttöönotosta ja sen mahdollisesta siirtymisestä on informoitava ennakkoon useita osapuolia. Käyttöönoton mahdollisesta siirtymisestä ei aiheudu mainittavia taloudellisia seurauksia. Palvelujen mahdollisesta toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta johtuen maksut voivat viivästyä ja pankki voi joutua korvausvelvolliseksi välittömien vahinkojen, kuten viivästyskorkojen osalta. Riskien suuruutta ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Kokemusperäisesti arvioiden mahdollisesti toteutuvien riskien suuruus ei ole pankin riskinkantokyvyn kannalta merkittävä. Operatiivista riskiä hallitaan ennakoivalla riskien arvioinnilla, huolellisella laadunvarmistuksella sekä seurannalla, resurssien varaamisella, sopimuksilla ja ennakkotiedottamisella. Likviditeettiriskiä hallitaan pitämällä käyttöönottovaiheessa huomattavia maksuvalmiusreservejä. Pankin hallitus ja isännistö ovat kokouksissaan 21.11.2013 päättäneet, että Eurajoen Säästöpankki liittyy muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään. Talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän tulevat muodostamaan yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ja yhteenliittymäpäätöksen tehneet 25 säästöpankkia sekä säästöpankkien keskusluottolaitoksena viimeistään vuoden 2015 alussa toimintansa aloittava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy. Säästöpankkiliitto hakee keskusyhteisölle tarvittavaa toimilupaa Finanssivalvonnalta ja yhteenliittymän arvioidaan aloittavan toimintansa toimiluvan saamisen jälkeen viimeistään vuoden 2015 alussa. Yhteenliittymään jäsenluottolaitoksina kuuluvat Eurajoen Säästöpankki, muut säästöpankit ja Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy sekä keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ovat keskinäisessä vastuussa toistensa veloista. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta Säästöpankkiliitolta, kun päävelka on erääntynyt. Mainitussa tapauksessa Säästöpankkiliiton on laadittava laissa tarkoitettu osituslaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta. Jäsenluottolaitoksen keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden mukaisessa suhteessa. Eurajoen Säästöpankilla ja muilla jäsenluottolaitoksilla on lisäksi 13
keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain (1488/2001) 14 luvun mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista. D.3 Keskeiset tiedot tärkeimmistä arvopapereille ominaisista riskeistä Liikkeeseenlaskijariski: Liikkeeseen laskettavalle Eurajoen Säästöpankin Debentuurilainalle I/2014 ei ole asetettu vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos pankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurilainan juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että saataville ei anneta etuoikeutta, vaan niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Tämän seurauksena sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Tuotto ja takaisinmaksu: Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu sen korosta ja koronlaskuperusteista sekä emissiokurssista. Koska lainan emissiokurssi voi vaihtua, laina voidaan laskea liikkeeseen myös ylikurssiin. Ylikurssi pienentää sijoituksen efektiivistä tuottoa. Jälkimarkkinat: Debentuurilainaa ei listata pörssiin eikä noteerata julkisesti. Lainaa voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Eurajoen Säästöpankki ei voi taata, että lainalle muodostuu lainaaikana jatkuvat päivittäiset jälkimarkkinat. Mikäli sijoittaja haluaa myydä sijoituksensa ennen lainan eräpäivää, voi velkakirjan sen hetkinen markkinahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Liikkeeseenlaskijan konttorit ottavat vastaan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Sijoittajalla ei ole oikeutta vaatia omalta osaltaan lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Liikkeeseenlaskija voi vain vähäisessä määrin lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Finanssivalvonnan lupaa. Lunastaminen edellyttää, että debentuurilaina saadaan lyhyen ajan kuluessa myytyä uudelle sijoittajalle. Debentuurilainoihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaamiseen. Verotus: Debentuurilainan verotus ja tuotto voivat muuttua laina-aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä ja siitä ilmenee, miten lainasta maksettavaa korkoa ja lainan pääomaa verotetaan. Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero. Lainan ja sen tuoton verokohtelussa laina-aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa sijoittajan saamaan nettotuottoon. 1.5. Jakso E Tarjous Jakso E Tarjous E.2b Varojen käyttö Eurajoen Säästöpankki käyttää lainan liikkeeseenlaskulla hankitut varat tavanomaiseen liiketoimintaansa osana pankin varainhankintaa. E.3 Tarjousehdot Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Lainaa voi merkitä Liik- 14
keeseenlaskijan konttoreissa. Merkintäaika on 2.6. 31.8.2014 konttoreiden aukioloaikana. Merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Liikkeeseenlaskija päättää erikseen menettelytavoista ja toimenpiteistä mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa. Liikkeeseenlaskijalla on oikeus keskeyttää merkintä, alentaa merkintöjen määrää ylimerkintätilanteessa tai pidentää merkintäaikaa. Merkintää ei kuitenkaan keskeytetä ensimmäisen päivän aikana eikä kesken päivän. Ylimerkintätilanteessa merkitsijöiden ylimääräiset maksut pyritään palauttamaan viiden (5) pankkipäivän kuluessa eikä palautettavalle pääomalle makseta korkoa. Laina lasketaan liikkeeseen Euroclear Finland Oy:n arvo-osuusj ärjestelmään liitettyinä arvo-osuuksina. Maksetusta merkinnästä annetaan maksutosite. Merkinnästä annettu maksutosite ei ole siirtokelpoinen arvopaperi. Laina lasketaan liikkeeseen 1 000 euron nimellisarvoisissa yksiköissä ja nimellisen merkintämäärän tulee olla tuhannella (1 000) jaollinen. Laina merkitään merkitsijöiden arvo-osuustileille merkintäajan päättyessä. Mahdollinen ylimerkinnän takia tehtävä merkintä-määrien alentaminen tehdään ennen lainan merkitsemistä arvo-osuustileille. Nooa Säästöpankki Oy osallistuu liikkeeseenlaskuun OM-järjestelmän tilinhoitajayhteisönä ja liikkeeseenlaskijan asiamiehenä. Lainan emissiokurssi on vaihtuva. E.4 Eturistiriidat Ei sovellu. Lainan liikkeeseenlaskuun ei liity eturistiriitoja liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten liikkeeseenlaskijaan liittyvien tehtävien ja heidän yksityisten etujensa tai muiden tehtäviensä välillä. E.7 Kustannukset Ei sovellu. Lainan merkitsijöiltä ei veloiteta merkinnöistä eikä säilytyksestä erillisiä kuluja. 15
2. RISKITEKIJÄT 2.1. Eurajoen Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät 2.1.1. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, joka johtuu siitä, että pankin sopimusosapuolet eivät kykene suoriutumaan sovituista velvoitteistaan eivätkä saadut vakuudet turvaa saatavia. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuus-vaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 74,4 %. Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 4,1 % ja muiden 21,5 %. Valtaosa, 75,6 %, pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu pankin suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuus-luokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakas-vastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 1-4 kertaa vuodessa kaikki yli 400.000 euron asiakasvastuut ja 2 kertaa järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 25 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Saamiset olivat 331 tuhatta euroa (743) eli 413 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,2 prosenttia (0.4) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli ainoastaan 56 tuhatta euroa. 16
2.1.2. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Eurajoen Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 12 000 tallettajaasiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 98 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 20,8 % luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. 2.1.3. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2013 +10%/-2% 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +16 %/-3% 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. 2.1.4. Johdannaissopimukset korkoriskin hallinnassa Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. 17
2.1.5. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja osakkeiden markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 105 tuhatta euroa. Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 525 tuhatta euroa, joka koostuu kokonaisuudessaan myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 630 tuhatta euroa mikä on 1,9 % (6,1 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 25 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. 2.1.6. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maaalueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 1 729 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 1 788 tuhatta euroa, mikä on 1,0 prosenttia pankin taseen loppusummasta. 18
2.1.7. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan Säästöpankkien Keskuspankki aloittaa maksuliikepalvelujen tarjoamisen säästöpankeille vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. On arvioitu, että palvelujen käyttöönottovaiheeseen sisältyy poikkeuksellinen operatiivinen riski muutoksen laajuudesta ja merkittävyydestä johtuen. Riskit liittyvät maksuliikepalvelujen käyttöönoton mahdolliseen siirtymiseen eteenpäin tai maksujen mahdolliseen viivästymiseen. Käyttöönotosta ja sen mahdollisesta siirtymisestä on informoitava ennakkoon useita osapuolia. Käyttöönoton mahdollisesta siirtymisestä ei aiheudu mainittavia taloudellisia seurauksia. Palvelujen mahdollisesta toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta johtuen maksut voivat viivästyä ja pankki voi joutua korvausvelvolliseksi välittömien vahinkojen, kuten viivästyskorkojen osalta. Riskien suuruutta ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Kokemusperäisesti arvioiden mahdollisesti toteutuvien riskien suuruus ei ole pankin riskinkantokyvyn kannalta merkittävä. Operatiivista riskiä hallitaan ennakoivalla riskien arvioinnilla, huolellisella laadunvarmistuksella sekä seurannalla, resurssien varaamisella, sopimuksilla ja ennakkotiedottamisella. Likviditeettiriskiä hallitaan pitämällä käyttöönottovaiheessa huomattavia maksuvalmiusreservejä. 2.1.8 Jäsenluottolaitoksen keskinäiseen vastuuseen liittyviä riskitekijöitä Pankin hallitus ja isännistö ovat kokouksissaan 21.11.2013 päättäneet, että Eurajoen Säästöpankki liittyy muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään. Talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän tulevat muodostamaan yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ja yhteenliittymäpäätöksen tehneet 25 säästöpankkia sekä säästöpankkien keskusluottolaitoksena viimeistään vuoden 2015 alussa toiminta aloittava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy. Säästöpankkiliitto hakee keskusyhteisölle tarvittavaa toimilupaa Finanssivalvonnalta ja yhteenliittymän arvioidaan aloittavan toimintansa toimiluvan saamisen jälkeen viimeistään vuoden 2015 alussa. 19
Yhteenliittymälain mukaisesti keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa yhteenliittymälaissa säädetyn mukaisesti jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälaissa säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Edellä kuvatusti yhteenliittymään jäsenluottolaitoksina kuuluvat Eurajoen Säästöpankki, muut säästöpankit ja Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy sekä keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ovat keskinäisessä vastuussa toistensa veloista. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta Säästöpankkiliitolta, kun päävelka on erääntynyt. Mainitussa tapauksessa Säästöpankkiliiton on laadittava laissa tarkoitettu osituslaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta. Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden mukaisessa suhteessa. Eurajoen Säästöpankilla ja muilla jäsenluottolaitoksilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain (421/2013) 14 luvun mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista. 2.1.9. Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. 2.1.10. Riskienhallinnan periaatteet Eurajoen Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriski-keskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Eurajoen Säästöpankin liiketoiminnan pääpaino on henkilöasiakkaissa sekä pienissä (alle 20 henkilöä työllistävissä) yrityksissä. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkina-riskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt 20
täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. 2.2. Debentuurilainaan liittyvät riskitekijät 2.2.1. Liikkeeseenlaskijariski Eurajoen Säästöpankki on vuonna 1893 perustettu itsenäinen paikallispankki, joka vastaa sitoumuksistaan omalla varallisuudellaan. Liikkeeseen laskettavalle Eurajoen Säästöpankin Debentuurilainalle I/2014 ei ole asetettu vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos pankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurilainan juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että saataville ei anneta etuoikeutta, vaan niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Tämän seurauksena sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. 2.2.2. Debentuurilainan markkinoihin liittyvät riskitekijät Tuotto ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu sen korosta ja koronlaskuperusteista sekä emissiokurssista. Emissiokurssin noustessa lainan efektiivinen tuotto laskee ja vastaavasti emissiokurssin laskiessa, efektiivinen tuotto nousee. Liikkeeseenlaskija määrittelee emissiokurssin vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti. Koska lainan emissiokurssi voi vaihtua, laina voidaan laskea liikkeeseen myös ylikurssiin. Ylikurssi pienentää sijoituksen efektiivistä tuottoa. Ylikurssia ei palauteta. Lainan korkokausille maksettava nimelliskorko voi vaihdella korkokausien välillä. Nimelliskorko voi olla isompi tai pienempi kuin muille korkokausille maksettu nimelliskorko. Jälkimarkkinat Debentuurilainaa ei listata pörssiin eikä sitä noteerata julkisesti. Lainaa voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Eurajoen Säästöpankki ei voi taata, että lainalle muodostuu laina-aikana jatkuvat päivittäiset jälkimarkkinat. Mikäli sijoittaja haluaa myydä sijoituksensa ennen lainan eräpäivää, voi velkakirjan sen hetkinen markkinahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Liikkeeseenlaskijan konttorit ottavat vastaan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Sijoittajalla ei ole oikeutta vaatia omalta osaltaan lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Liikkeeseenlaskija voi vain vähäisessä määrin lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Finanssivalvonnan lupaa. Lunastaminen edellyttää, että debentuurit saadaan lyhyen ajan kuluessa myytyä uudelle sijoittajalle. Debentuureihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaukseen. Verotus Debentuurilainan verotus ja tuotto voivat muuttua laina-ajan aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä ja siitä ilmenee, miten lainasta maksettavaa korkoa ja lainan pääomaa verotetaan. Korosta peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero koronmaksun yhteydessä. 21
3. YLEISTÄ 3.1. Tarjousesitteen hyväksyminen Tämä tarjousesite on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain (14.122012/746), valtiovarainministeriön arvopaperimarkkinalain 3-5 luvussa tarkoitetusta esitteestä antaman asetuksen (20.12.2012/1019), Euroopan yhteisön komission asetusten (EY) N:o 809/2004 (liitteet V ja XI) ja (EU) N:o 486/2012 (liite XXII) sisältövaatimusten mukaisesti sekä Finanssivalvonnan antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Finanssivalvonta on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan ja hyväksymispäätöksen diaarinumero on FIVA 38/02.05.04/2014. 3.2. Tarjousesitteen julkaiseminen ja täydentäminen sekä tehdyn merkinnän peruuttamisoikeus Tarjousesite on maksutta saatavilla Eurajoen Säästöpankin konttoreissa kunkin konttorin aukioloaikana sekä internetissä osoitteessa www.saastopankki.fi/eurajoensp viimeistään 27.5.2014. Tarjousesitteessä oleva virhe tai puute taikka olennainen uusi tieto, joka käy ilmi esitteen hyväksymisen jälkeen, mutta ennen tarjouksen voimassaolon päättymistä ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, saatetaan yleisön tietoon oikaisemalla tai täydentämällä esitettä. Sijoittajille, jotka ovat sitoutuneet merkitsemään debentuurilainaa ennen oikaisun tai täydennyksen julkaisemista, on arvopaperimarkkinalain (746/2012) 4 luvun 14 :n mukainen oikeus peruuttaa päätöksensä vähintään kahden pankkipäivän kuluessa siitä, kun oikaisu tai täydennys on julkaistu. Perumisoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että virhe, puute tai muu olennainen uusi tieto on käynyt ilmi ennen arvopaperien toimittamista sijoittajille. Menettelyohjeet merkinnän peruuttamisesta on saatavilla esitteen täydennyksen yhteydessä Eurajoen Säästöpankin konttoreissa kunkin konttorin aukioloaikana sekä pankin kotisivuilla osoitteessa www.saastopankki.fi/eurajoensp. 3.3. Päätös debentuurilainan liikkeeseenlaskusta Eurajoen Säästöpankin hallitus on kokouksessaan 30.3.2014 päättänyt laskea liikkeeseen Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014. Lainan määrä on enintään 5 miljoonaa euroa. Lainan määrää on mahdollista korottaa enintään 10 000 000 euroon. Hallitus on päätöksessään valtuuttanut johtoryhmän päättämään lainan lopullisista ehdoista ja allekirjoittamaan tarvittavat sopimukset ja muut lainaan liittyvät asiakirjat. 3.4. Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt Eurajoen Säästöpankki sekä Eurajoen Säästöpankin hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa tästä tarjousesitteestä. Hallituksen jäsenet Jari Naarmala puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jussi Aarnio varapuheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Ari Salmi Jukka Kujala Vesa Jalonen jäsen, toimitusjohtaja jäsen, maanviljelijä jäsen, opettaja Toimitusjohtaja Matti Saustila varatuomari Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Eurajoen Säästöpankki, Kauppakatu 2, 26100 Rauma. 22