TARJOUSESITE Someron Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Transkriptio

1 TARJOUSESITE Someron Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 Debentuurilainan liikkeeseenlaskija Someron Säästöpankki enintään euroa Merkintäaika: Laina-aika: Tämä tarjousesite on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain ( /746), valtiovarainministeriön arvopaperimarkkinalain 5 luvussa tarkoitetusta esitteestä antaman asetuksen (1019/2012), Euroopan yhteisön komission asetusten (EY) N:o 809/2004 (liitteet V ja XI) ja (EU) N:o 486/2012 (liite XXII) sisältövaatimusten mukaisesti sekä Finanssivalvonnan antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Finanssivalvonta on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan hyväksymispäätöksen diaarinumero on FIVA 65/ /2014.

2 Liikkeeseenlaskija: Someron Säästöpankki Joensuuntie SOMERO Y-tunnus Kotipaikka Somero Puh Faksi: S-posti: BIC-koodi: HELSFIHH Järjestäjä: Merkintäpaikat: Someron Säästöpankki Joensuuntie SOMERO Someron Säästöpankin konttorit Merkintäpaikat: Forssa Perniö Torikatu 6, Forssa Haarlantie 4, Perniö vaihde , faksi vaihde , faksi Salo Turuntie 1, Salo Somero Joensuuntie 27, Somero vaihde , faksi vaihde , faksi Urjala Tampereentie 4, Urjala vaihde , faksi

3 Sisällysluettelo 1. TARJOUSESITTEEN TIIVISTELMÄ Jakso A Johdanto ja varoitukset Jakso B Liikkeeseenlaskija Jakso C - Arvopaperit Jakso D - Riskit Jakso E - Tarjous RISKITEKIJÄT Someron Säästöpankin toimintaan liittyvät riskit Luottoriskit Markkinariskit Korkoriski Johdannaissopimukset Kiinteistöriski Rahoitusriski Strategiset ja operatiiviset riskit Jäsenluottolaitoksen keskinäiseen vastuuseen liittyviä riskitekijöitä Sisäinen valvonta Sisäinen tarkastus Debentuurilainaan liittyvät riskitekijät Liikkeeseenlaskijariski Debentuurilainan markkinoihin liittyvät riskitekijät YLEISTÄ Tarjousesitteen hyväksyminen Tarjousesitteen julkaiseminen ja täydentäminen sekä tehdyn merkinnän peruuttamisoikeus Päätös debentuurilainan liikkeeseenlaskusta Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt Liikkeeseenlaskijan sekä liikkeeseenlaskijan hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus Tilintarkastuksesta vuosina vastuulliset henkilöt SOMERON SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2014 KESKEISET TIEDOT Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Ohjeet merkitsijöille TIETOJA LIIKKEESEENLASKIJASTA Yleistä Someron Säästöpankista Hallinto Someron Säästöpankin toimiala Päämarkkinat Someron Säästöpankin tase ja oma pääoma Vakavaraisuuden hallinta TALOUDELLISET TIEDOT Liikkeeseenlaskijan tuloslaskelma, tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Merkittävät muutokset taloudellisessa tai liiketoiminnallisessa asemassa Viimeaikainen kehitys ja tulevaisuudennäkymät vuonna Merkittävät sopimukset Oikeudenkäynnit NÄHTÄVILLÄ OLEVAT ASIAKIRJAT LUETTELO ESITTEESEEN VIITTAAMALLA SISÄLLYTETYISTÄ ASIAKIRJOISTA

4 1. TARJOUSESITTEEN TIIVISTELMÄ Tiivistelmät koostuvat sääntelyn edellyttämistä tiedoista, joita kutsutaan nimellä osatekijät. Nämä osatekijät on numeroitu jaksoittain A E (A.1 E.7). Tämä tiivistelmä sisältää kaikki ne osatekijät, jotka kyseessä olevasta arvopaperista ja sen liikkeeseenlaskijasta tulee esittää. Osatekijöiden numerointi ei välttämättä ole juokseva, sillä kaikkia sääntelyssä lueteltuja osatekijöitä ei arvopaperin tai liikkeeseenlaskijan luonteen vuoksi ole tässä tiivistelmässä esitettävä. Vaikka arvopaperin tai liikkeeseenlaskijan luonne edellyttäisi jonkin osatekijän sisällyttämistä tiivistelmään, on mahdollista, ettei kyseistä osatekijää koskevaa merkityksellistä tietoa ole lainkaan. Tällöin osatekijä on kuvattu lyhyesti ja sen yhteydessä mainittu ei sovellu Jakso A Johdanto ja varoitukset Jakso A Johdanto ja varoitukset A.1 Varoitus Tämä tiivistelmä muodostaa Someron Säästöpankin liikkeeseen laskeman Someron Säästöpankin Debentuurilainan I/2014 tarjousesitteen johdannon. Sijoittajan tulee perustaa sijoituspäätöksensä tarjousesitteeseen kokonaisuutena. A.2 Suostumus esitteen käyttämiseen Jos tarjousesitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne pannaan vireille Suomen ulkopuolella, kantaja voi Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa vastaamaan tarjousesitteen käännöskustannuksista. Someron Säästöpankilla ei ole aikomusta laskea lainaa liikkeeseen Suomen ulkopuolella. Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen tarjousesitteen muihin osiin nähden, tai jos siinä ei anneta yhdessä esitteen muiden osien kanssa keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista näihin arvopapereihin. Ei sovellu. Pankki ei ole antanut suostumusta esitteen käyttöön Jakso B Liikkeeseenlaskija Jakso B Liikkeeseenlaskija B.1 Toiminimi Liikkeeseenlaskijan toiminimi on Someron Säästöpankki (jäljempänä pankki ). B.2 Kotipaikka ja muita tietoja B.4b Tiedossa olevat suuntaukset Pankin kotipaikka on Somero. Pankki on Suomessa 1880 perustettu vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pääkonttorin osoite on Joensuuntie 27, Somero. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Liikkeeseenlaskijaan ja sen toimialaan vaikuttavat keskeiset suuntaukset ovat eurooppalaisilla rahoitusmarkkinoilla vallitsevia yleisiä olosuhteita, kuten vallitseva matala korkotaso ja pankkisääntelyn kiristyminen. B.5 Konserni Pankki on emoyhtiö, jolla on kaksi tytäryhtiötä (Koy Someron Säästötalo ja Koy Perniön Ykköskulma). Tytäryhtiöiden vaikutus pankin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. 4

5 B.9 Tulosennuste Alhaisena pysyttelevästä korkotasosta huolimatta loppuvuoden tuloksen arvioidaan olevan tavoitteen mukainen, johtuen pankin sijoituksien sekä korkosuojauksien tuotoista. B.10 Kuvaus tilintarkastuskertomuksissa mahdollisesti esitetyistä huomautuksista B.12 Historialliset tiedot, kehitysnäkymät, merkittävät muutokset Ei sovellu. Tilintarkastuskertomuksissa ei ole esitetty huomautuksia. Liikkeeseenlaskijan keskeiset tunnusluvut olivat seuraavanlaiset vuosina 2014, 2013 ja Tuloslaskelma: (tuhatta euroa) Korkotuotot Korkokulut Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Arvonalentumis-tappiot luotoista ja muista saamisista Liikevoitto Tilinpäätössiirrot Tuloverot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Tilikauden voitto

6 Tase, vastaavaa: (tuhatta euroa) Käteiset varat Keskuspankkirahoituksee n oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamistodistukset muilta Osakkeet ja osuudet Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset Tase, vastattavaa: (tuhatta euroa) Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Laskennalliset verovelat Vapaaehtoiset varaukset Peruspääoma Muut sidotut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vastattavaa yhteensä

7 Taseen ulkopuoliset sitoumukset: (tuhatta euroa) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Vakavaraisuus: (tuhatta euroa) Ensisijaiset omat varat yhteensä vakavaraisuuden laskemiseksi Toissijaiset omat varat yhteensä vakavaraisuuden laskemiseksi Omat varat yhteensä Riskipainotettujen erien kokonaismäärä josta operatiivisen riskin riskipainotettu määrä Vakavaraisuussuhde 20,75 % 27,83 % 28,56 % 25,75 % Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin 18,53 % 19,02 % 18,56 % 19,17 % B.13 Viimeaikaiset tapahtumat Pankin kehitysnäkymissä ei ole tapahtunut merkittäviä kielteisiä muutoksia viimeisen tarkastetun tilinpäätöksen julkistamispäivän jälkeen. Ei sovellu. Liikkeeseenlaskijan tiedossa ei ole sellaisia liikkeeseenlaskijaan liittyviä viimeaikaisia tapahtumia, jotka olisivat ratkaisevia arvioitaessa pankin maksukykyä. B.14 Konsernin sisäinen riippuvuus Selvyyden vuoksi todetaan, että pankin hallitus ja isännistö ovat pidetyissä kokouksissa päättäneet, että Someron Säästöpankki liittyy muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään, jonka arvioidaan aloittavan toimintansa toimiluvan saamisen jälkeen vuoden 2014 lopussa. Yhteenliittymään jäsenluottolaitoksina kuuluvat Someron Säästöpankki, muut säästöpankit ja Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy sekä keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ovat keskinäisessä vastuussa toistensa veloista. Ei sovellu. Pankki on emoyhtiö, jolla on kaksi tytäryhtiötä. Pankki ei ole riippuvainen muista konserniin kuuluvista yksiköistä. B.15 Päätoimialat Someron Säästöpankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua talletuspankkitoimintaa. Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, omaisuudenhoitoa ja 7

8 sijoitusneuvontaa, rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua, sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankissa ei hoideta ns. täyden palvelun omaisuudenhoitoa. Pankin erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Finanssivalvonta valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankilla on viisi konttoria, joista kaksi on Salossa ja yksi Forssassa, Somerolla ja Urjalassa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita, maatilatalouden harjoittajia, elinkeino- ja ammatinharjoittajia sekä pienyrityksiä. Pankin keskeiset kohderyhmät ovat asuntolaina-asiakkaat, säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaat sekä yrittäjät, ammatinharjoittajat ja maatilatalouden harjoittajat. Tarjottavista rahoituspalveluista keskeisimmät ovat säästämisen ja sijoittamisen tuotteet, luotonanto sekä maksujenvälitys. B.16 Määräysvalta Ei sovellu. Pankki on itsenäinen säästöpankki. B.17 Luottokelpoisuusluok itukset 1.3. Jakso C - Arvopaperit Ei sovellu. Liikkeeseenlaskijalla tai sen velkapapereilla ei ole luottokelpoisuusluokitusta. Jakso C Arvopaperit C.1 Tarjottava arvopaperi Tarjottava arvopaperi on Someron Säästöpankin liikkeeseen laskema Debentuurilaina I/2014 (jäljempänä laina ). Lainan ISIN-koodi on FI Lainan nimellismäärä on enintään euroa. Lainaan sovelletaan Suomen lakia. C.2 Valuutta Lainan valuutta on euro, eikä sitä ole mahdollisuus vaihtaa toiseksi valuutaksi. C.5 Rajoitukset Debentuurilainan velkakirjat ovat vapaasti luovutettavissa. luovutettavuudessa C.8 Oikeudet, etuoikeusjärjestys Debentuurilaina lasketaan liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmään ja liitettyinä arvo-osuuksina. Lainan korko ja pääoma maksetaan rajoitukset sille, jolla asianomaisen arvo-osuustilin tietojen mukaan on oikeus saada suoritus eräpäivän alkaessa. C.9 Korko, takaisinmaksu ja muita tietoja Debentuurilainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainan pääomalle maksetaan 1. korkokaudelta 2,50 %:n vuotuinen kiinteä nimelliskorko ja korkokaudelta vaihtuvaan viitekorkoon sidottu vuotuinen nimelliskorko korkokaudelta maksettava korko määritellään kullekin kuudelle korkokaudelle erikseen. Korkokauden aikana korko ei vaihtele. Debentuurilainan vaihtuva viitekorko on 12 kuukauden Euribor(360)-korko lisättynä 0,50 %-yksiköllä, mutta kuitenkin yhteensä vähintään 1,50 % ja enintään 3,00 %. Korkokaudet ovat:

9 Korko maksetaan jälkikäteen jäljellä olevalle nimellisarvolle, vuosittain 14.8., ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran ja sen jälkeen neljännesvuoden korko Koronlaskuperusteena ovat todelliset päivät/todelliset päivät, pois lukien korkokauden ensimmäinen päivä ja mukaan lukien korkokauden viimeinen päivä, jolloin korkokauden todellisten päivien lukumäärä jaetaan todellisten päivien lukumäärällä. Korko lasketaan lainan liikkeeseenlaskupäivästä. Debentuureille ei kerry korkoa lainan eräpäivän ja lainan lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. Laina-aika on viisi (5) vuotta ja kolme (3) kuukautta. Lainan nimellispääoma maksetaan takaisin suorittamalla debentuurien alkuperäinen nimellisarvo yhdessä erässä Liikkeeseenlaskija pidättää itselleen oikeuden ostaa debentuureja takaisin ennen niiden eräpäivää. Takaisinosto edellyttää viranomaisen lupaa. Lupa voidaan antaa vain, mikäli omien varojen luokitusta koskevissa säännöissä tai verotuskohtelussa on tapahtunut muutos, jota ei voitu kohtuudella ennakoida liikkeeseenlasku-ajankohtana Lainan merkintäkurssi on vaihtuva ja voi vaihdella välillä 95 % ja 105 %. Koska lainan lopullinen tuotto on riippuvainen 12 kuukauden Euribor(360)-koron kehityksestä, ei lopullista efektiivistä tuottoa ole mahdollista laskea etukäteen. Myös lainan emissiokurssi vaikuttaa tuottoon. Emissiokurssin noustessa efektiivinen tuotto laskee ja emissiokurssin laskiessa efektiivinen tuotto nousee. C.10 Mahdollinen yhteys johdannaiseen C.11 Kaupankäynnin kohteeksi ottaminen Velkapaperien omistajia edustaa velkojienkokous. Ei sovellu. Korko ei ole yhteydessä johdannaiseen. Ei sovellu. Tarjotusta arvopaperista ei olla tekemässä hakemusta sen ottamiseksi kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla Jakso D - Riskit Jakso D Riskit D.2 Keskeiset tiedot tärkeimmistä liikkeeseenlaskijalle ominaisista riskeistä Someron Säästöpankin keskeisin riski on luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että lainanottaja tai pankin muu sopimusvastapuoli ei pysty vastaamaan velvoitteestaan pankkia kohtaan tai että vakuuden arvo ei riitä vastuun kattamiseen. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, elinkeino- ja ammatinharjoittajat ja maatilatalouden harjoittajat sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 62,9 %. Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 23,5 % ja muiden 13,6 %. Valtaosa, 66,6 %, pankin luotoista on myönnetty 9

10 asuntovakuutta vastaan. Pankin kannalta olennaista on riski luotonsaajan maksukyvyn heikentymisestä. Suurin osa pankin luottokannasta on myönnetty asuntovakuudellisena, jolloin pankille olennainen on myös riski asuntojen hintojen laskusta. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja osakekurssien markkinahintojen sekä volatiliteetin vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankin sijoitustoiminnassa olennaisin riski on liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyydestä aiheutuva riski. Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankki pyrkii taseriskien hallinnallaan varmistamaan, että pankin korkokate ja rakenteellinen korkoriski säilyvät hyväksyttävällä tasolla myös markkinakorkojen liikkuessa pankin kannalta epäedullisesti. Pankille olennainen riski on korkojen laskusta tai pitkään matalana säilymisestä aiheutuva korkokatteen heikentyminen. Pankin sijoitussalkun kiinteäkorkoisten erien kannalta olennainen on riski korkojen noususta. Maksuvalmiusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskien hallinnalla varmistetaan, että pankki pystyy kaikkina hetkinä vastaamaan rahoitussitoumuksistaan. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan Säästöpankkien Keskuspankki aloittaa maksuliikepalvelujen tarjoamisen säästöpankeille vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. On 10

11 arvioitu, että palvelujen käyttöönottovaiheeseen sisältyy poikkeuksellinen operatiivinen riski muutoksen laajuudesta ja merkittävyydestä johtuen. Riskit liittyvät maksuliikepalvelujen käyttöönoton mahdolliseen siirtymiseen eteenpäin tai maksujen mahdolliseen viivästymiseen. Käyttöönotosta ja sen mahdollisesta siirtymisestä on informoitava ennakkoon useita osapuolia. Käyttöönoton mahdollisesta siirtymisestä ei aiheudu mainittavia taloudellisia seurauksia. Palvelujen mahdollisesta toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta johtuen maksut voivat viivästyä ja pankki voi joutua korvausvelvolliseksi välittömien vahinkojen, kuten viivästyskorkojen osalta. Pankin hallitus ja isännistö ovat kokouksissaan päättäneet, että Someron Säästöpankki liittyy muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään. Talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän tulevat muodostamaan yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ja yhteenliittymäpäätöksen tehneet 25 säästöpankkia sekä säästöpankkien keskusluottolaitoksena loppuvuodesta 2014 toimintansa aloittava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy. Säästöpankkiliitto hakee keskusyhteisölle tarvittavaa toimilupaa Finanssivalvonnalta ja yhteenliittymän arvioidaan aloittavan toimintansa toimiluvan saamisen jälkeen vuoden 2014 lopussa. Yhteenliittymään jäsenluottolaitoksina kuuluvat Someron Säästöpankki, muut säästöpankit ja Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy sekä keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ovat keskinäisessä vastuussa toistensa veloista. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta Säästöpankkiliitolta, kun päävelka on erääntynyt. Mainitussa tapauksessa Säästöpankkiliiton on laadittava laissa tarkoitettu osituslaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta. Jäsenluottolaitoksen keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden mukaisessa suhteessa. Someron Säästöpankilla ja muilla jäsenluottolaitoksilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain (1488/2001) 14 luvun mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista. D.3 Keskeiset tiedot tärkeimmistä arvopapereille ominaisista riskeistä Liikkeeseenlaskijariski Liikkeeseen laskettavalle Someron Säästöpankin Debentuurilainalle I/2014 ei ole asetettu vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos pankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurilainan juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että saataville ei anneta etuoikeutta, vaan niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Tämän seurauksena sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Tuotto ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. 11

12 Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu sen korosta ja koronlaskuperusteista sekä emissiokurssista. Lainan korkokausille maksettava nimelliskorko voi olla ylempi tai alempi kuin ensimmäiselle korkokaudelle maksettava nimelliskorko. Koska lainan emissiokurssi voi vaihtua, laina voidaan laskea liikkeeseen myös ylikurssiin. Ylikurssi pienentää sijoituksen efektiivistä tuottoa. Jälkimarkkinat Debentuurilainaa ei listata pörssiin eikä noteerata julkisesti. Lainaa voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Someron Säästöpankki ei voi taata, että lainalle muodostuu laina-aikana jatkuvat päivittäiset jälkimarkkinat. Mikäli sijoittaja haluaa myydä sijoituksensa ennen lainan eräpäivää, voi velkakirjan sen hetkinen markkinahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Liikkeeseenlaskijan konttorit ottavat vastaan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Sijoittajalla ei ole oikeutta vaatia omalta osaltaan lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Liikkeeseenlaskija voi vain vähäisessä määrin lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Finanssivalvonnan lupaa. Lunastaminen edellyttää, että debentuurilaina saadaan lyhyen ajan kuluessa myytyä uudelle sijoittajalle. Debentuurilainoihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaamiseen. Verotus Debentuurilainan verotus ja tuotto voivat muuttua laina-aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä ja siitä ilmenee, miten lainasta maksettavaa korkoa ja lainan pääomaa verotetaan. Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero. Lainan ja sen tuoton verokohtelussa laina-aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa sijoittajan saamaan nettotuottoon Jakso E - Tarjous Jakso E Tarjous E.2b Varojen käyttö Someron Säästöpankki käyttää lainan liikkeeseenlaskulla hankitut varat tavanomaiseen liiketoimintaansa osana pankin varainhankintaa. E.3 Tarjousehdot Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Lainaa voi merkitä Liikkeeseenlaskijan konttoreissa. Merkintäaika on konttoreiden aukioloaikana. Merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Liikkeeseenlaskija päättää erikseen menettelytavoista ja toimenpiteistä mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa. Liikkeeseenlaskijalla on oikeus keskeyttää merkintä, alentaa merkintöjen määrää ylimerkintätilanteessa tai pidentää merkintäaikaa. Merkintää ei kuitenkaan keskeytetä ensimmäisen päivän aikana eikä kesken päivän. Ylimerkintätilanteessa merkitsijöiden ylimääräiset maksut pyritään palauttamaan viiden (5) pankkipäivän kuluessa eikä palautettavalle pääomalle makseta korkoa. 12

13 Laina lasketaan liikkeeseen Euroclear Finland Oy:n arvoosuusjärjestelmään liitettyinä arvo-osuuksina. Maksetusta merkinnästä annetaan maksutosite. Merkinnästä annettu maksutosite ei ole siirtokelpoinen arvopaperi. Laina lasketaan liikkeeseen euron nimellisarvoisissa yksiköissä ja nimellisen merkintämäärän tulee olla tuhannella (1 000) jaollinen. Laina merkitään merkitsijöiden arvo-osuustileille päivittäin merkintäajan kuluessa alkaen ja laina on merkitsijän hallinnoitavissa välittömästi merkinnän jälkeen. Mahdollinen ylimerkinnän takia tehtävä merkintämäärien alentaminen tehdään ennen lainan merkitsemistä arvoosuustileille. Nooa Säästöpankki Oy osallistuu liikkeeseenlaskuun OM-järjestelmän tilinhoitajayhteisönä ja liikkeeseenlaskijan asiamiehenä. Lainan emissiokurssi on vaihtuva. E.4 Eturistiriidat Ei sovellu. Lainan liikkeeseenlaskuun ei liity eturistiriitoja liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten liikkeeseenlaskijaan liittyvien tehtävien ja heidän yksityisten etujensa tai muiden tehtäviensä välillä. E.7 Kustannukset Ei sovellu. Lainan merkitsijöiltä ei veloiteta merkinnöistä eikä säilytyksestä erillisiä kuluja. 2. RISKITEKIJÄT 2.1. Someron Säästöpankin toimintaan liittyvät riskit Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, elinkeino- ja ammatinharjoittajat ja maatilatalouden harjoittajat sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 62,9 %. Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 23,5 % ja muiden 13,6 %. Valtaosa, 66,6 %, pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, 13

14 joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden 2013 tuloksessa oli 0,8 miljoonaa euroa, jossa lisäystä edellisvuodesta oli 0,7 miljoonaa euroa. Tilikauden 2012 lopussa järjestämättömiä saamisia oli 0,9 prosenttia kokonaisluotonannosta Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuottoriskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -0,1 miljoonaa euroa, joka on edellisen vuoden tasoa. Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon määrältään 2,3 miljoonaa euroa (2,7), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0,1 miljoonaa euroa (0,5) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 2,2 miljoonaa euroa, joka oli edellisen vuoden tasoa. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 2,2 miljoonaa euroa (2,6), mikä on 3,0 % (4,3 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa on asetettu rajat pankin sijoituksista osakkeisiin ja osuuksiin. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkinaarvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin 14

15 hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi kuluvalla tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1 60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 13/-6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 19/-6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuottotai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 3,5 miljoonaa euroa. Luku ei poikkea vuoden 2012 tasosta. Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 2,1 miljoonaa euroa, mikä on 0,5 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on -1,94 prosenttia. Nettotuottoihin vaikuttivat edellisinä vuosina tehdyt investoinnit ja perusparannukset kiinteistöihin sekä tyhjillään olevat liikehuoneistot Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja 15

16 maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Someron Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 6,3 % luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä ja vakaana Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan Säästöpankkien Keskuspankki aloittaa maksuliikepalvelujen tarjoamisen säästöpankeille vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. On arvioitu, että palvelujen käyttöönottovaiheeseen sisältyy poikkeuksellinen operatiivinen riski muutoksen laajuudesta ja merkittävyydestä johtuen. Riskit liittyvät maksuliikepalvelujen käyttöönoton mahdolliseen siirtymiseen eteenpäin tai maksujen mahdolliseen viivästymiseen. Käyttöönotosta ja sen mahdollisesta siirtymisestä on informoitava ennakkoon useita osapuolia. Käyttöönoton mahdollisesta siirtymisestä ei aiheudu mainittavia taloudellisia seurauksia. Palvelujen mahdollisesta toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta johtuen maksut voivat viivästyä ja pankki voi joutua korvausvelvolliseksi välittömien vahinkojen, kuten viivästyskorkojen osalta. Riskien suuruutta ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Kokemusperäisesti arvioiden mahdollisesti toteutuvien riskien suuruus ei ole pankin riskinkantokyvyn kannalta merkittävä. Operatiivista riskiä hallitaan ennakoivalla riskien arvioinnilla, huolellisella laadunvarmistuksella sekä seurannalla, resurssien varaamisella, sopimuksilla ja ennakkotiedottamisella. Likviditeettiriskiä hallitaan pitämällä käyttöönottovaiheessa 16

17 huomattavia maksuvalmiusreservejä Jäsenluottolaitoksen keskinäiseen vastuuseen liittyviä riskitekijöitä Pankin hallitus ja isännistö ovat kokouksissaan päättäneet, että Someron Säästöpankki liittyy muodostettavaan säästöpankkien yhteenliittymään. Talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän tulevat muodostamaan yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ja yhteenliittymäpäätöksen tehneet 25 säästöpankkia sekä säästöpankkien keskusluottolaitoksena loppuvuodesta 2014 toiminta aloittava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy. Säästöpankkiliitto hakee keskusyhteisölle tarvittavaa toimilupaa Finanssivalvonnalta ja yhteenliittymän arvioidaan aloittavan toimintansa toimiluvan saamisen jälkeen vuoden 2014 lopussa. Yhteenliittymälain mukaisesti keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa yhteenliittymälaissa säädetyn mukaisesti jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälaissa säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Edellä kuvatusti yhteenliittymään jäsenluottolaitoksina kuuluvat Someron Säästöpankki, muut säästöpankit ja Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy sekä keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto ovat keskinäisessä vastuussa toistensa veloista. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta Säästöpankkiliitolta, kun päävelka on erääntynyt. Mainitussa tapauksessa Säästöpankkiliiton on laadittava laissa tarkoitettu osituslaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta. Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden mukaisessa suhteessa. Someron Säästöpankilla ja muilla jäsenluottolaitoksilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain (421/2013) 14 luvun mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista esimiehelle Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus 17

18 käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain Debentuurilainaan liittyvät riskitekijät Liikkeeseenlaskijariski Someron Säästöpankki on paikallispankki, joka vastaa sitoumuksistaan omalla varallisuudellaan. Liikkeeseen laskettavalle Someron Säästöpankin Debentuurilainalle I/2014 ei ole asetettu vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos pankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurilainan juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että saataville ei anneta etuoikeutta, vaan niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Tämän seurauksena sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain Debentuurilainan markkinoihin liittyvät riskitekijät Tuotto ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu sen korosta ja koronlaskuperusteista sekä emissiokurssista. Lainan korkokausille maksettava nimelliskorko voi olla ylempi tai alempi kuin ensimmäiselle korkokaudelle maksettava nimelliskorko. Emissiokurssin noustessa lainan efektiivinen tuotto laskee ja vastaavasti emissiokurssin laskiessa, efektiivinen tuotto nousee. Liikkeeseenlaskija määrittelee emissiokurssin vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti. Koska lainan emissiokurssi voi vaihtua, laina voidaan laskea liikkeeseen myös ylikurssiin. Ylikurssi pienentää sijoituksen efektiivistä tuottoa. Ylikurssia ei palauteta. Jälkimarkkinat Debentuurilainaa ei listata pörssiin eikä sitä noteerata julkisesti. Lainaa voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Someron Säästöpankki ei voi taata, että lainalle muodostuu laina-aikana jatkuvat päivittäiset jälkimarkkinat. Mikäli sijoittaja haluaa myydä sijoituksensa ennen lainan eräpäivää, voi velkakirjan sen hetkinen markkinahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Liikkeeseenlaskijan konttorit ottavat vastaan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Sijoittajalla ei ole oikeutta vaatia omalta osaltaan lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Liikkeeseenlaskija voi vain vähäisessä määrin lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Finanssivalvonnan lupaa. Lunastaminen edellyttää, että debentuurit saadaan lyhyen ajan kuluessa myytyä uudelle sijoittajalle. Debentuureihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaukseen. Verotus Debentuurilainan verotus ja tuotto voivat muuttua laina-ajan aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä ja siitä ilmenee, miten lainasta maksettavaa korkoa ja lainan pääomaa verotetaan. Korosta peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero koronmaksun yhteydessä. 18

19 3. YLEISTÄ 3.1. Tarjousesitteen hyväksyminen Tämä tarjousesite on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain ( /746), valtiovarainministeriön arvopaperimarkkinalain 5 luvuissa tarkoitetusta esitteestä antaman asetuksen (1019/2012), Euroopan yhteisön komission asetusten (EY) N:o 809/2004 (liitteet V ja XI) ja (EU) N:o 486/2012 (liite XXII) sisältövaatimusten mukaisesti sekä Finanssivalvonnan antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Finanssivalvonta on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan hyväksymispäätöksen diaarinumero on FIVA 65/ / Tarjousesitteen julkaiseminen ja täydentäminen sekä tehdyn merkinnän peruuttamisoikeus Tarjousesite on maksutta saatavilla Someron Säästöpankin konttoreissa kunkin konttorin aukioloaikana sekä internetissä osoitteessa viimeistään kaksi pankkipäivää ennen kuin debentuurilainan tarjoaminen alkaa. Tarjousesitettä täydennetään, jos siinä olevissa tiedoissa ilmenee ennen tarjouksen päättymistä virhe tai puute, jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle. Ennen täydennyksen julkistamista merkinnän tehneellä merkitsijällä on arvopaperimarkkinalain (746/2012) 4 luvun 14 :n 3 momentin mukainen oikeus peruuttaa vähintään kaksi pankkipäivää siitä, kun oikaisu tai täydennys on julkaistu. Tarjousesitteen täydennyksestä sekä peruutusta koskevista menettelyohjeista tiedotetaan Someron Säästöpankin konttoreissa ja internetissä osoitteessa Päätös debentuurilainan liikkeeseenlaskusta Someron Säästöpankin hallitus on kokouksessaan päättänyt laskea liikkeeseen Someron Säästöpankin Debentuurilainan I/2014. Lainan määrä on enintään miljoonaa euroa. Hallitus on päätöksessään valtuuttanut johtoryhmän päättämään lainan merkintäajasta ja korosta. Lisäksi hallitus on valtuuttanut toimitusjohtajan (tai vt toimitusjohtajan) ja hallintojohtajan allekirjoittamaan tarvittavat sopimukset ja muut lainaan liittyvät asiakirjat Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt Someron Säästöpankki sekä Someron Säästöpankin hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa tästä tarjousesitteestä. Hallituksen jäsenet Sirkku Hohenthal, LuK puheenjohtaja, lehtori Timo Aalto, DI jäsen, toimitusjohtaja Esa Pajulo, KM Arto Seppänen, FM varapuheenjohtaja, kehitysjohtaja Kaisa Vasama-Kakko, MMM jäsen, yrittäjä Raija Riihimäki 19

20 jäsen, aluerehtori jäsen, yksityisyrittäjä Toimitusjohtaja Juhani Huupponen, OTM Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Someron Säästöpankki, Joensuuntie 27, Somero Liikkeeseenlaskijan sekä liikkeeseenlaskijan hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus Vakuutamme varmistaneemme riittävän huolellisesti, että tarjousesitteessä annetut tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Somerolla, Elokuun 11. päivänä 2014 Someron Säästöpankin hallitus ja toimitusjohtaja Someron Säästöpankki 3.6. Tilintarkastuksesta vuosina vastuulliset henkilöt Henry Maarala, KHT Osoite: Linnankatu 26 C, Turku Varatilintarkastaja: KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö Osoite: Linnankatu 26 C, Turku Pankin isäntien syyskokous valitsi tilintarkastajaksi vuodelle 2013 Henry Maaralan, KHT ja varatilintarkastajaksi KPMG Oy Ab, KHT-yhteisön. Tilintarkastajat ovat valittuja tehtäväänsä toistaiseksi. Jäljennökset tilintarkastuskertomuksista vuosilta 2013 ja 2012 ovat esitteeseen liitettyjen vuosikertomusten sivuilla 44 (2013) ja 42 (2012). 20