1 TANSSIJAN

1 TANSSIJAN 27.3.2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SEURAN ESITTELY...3 1.1 Tanssiurheiluseura Rolling ry... 3 1.2 Päätöksenteko seurassa:... 4 1.3 Tiedottaminen:... 5 2 LAJIEN ESITTELY...5 2.1 Kilpatanssi... 5 2.2 Lavatanssit... 7 2.3 Rock n Swing... 8 2.4 Bailatino... 9 2.5 High Heel Salsa...10 2.6 Dancebic...10 2.7 Street -lajit... 11 2.7.1 Streetdance... 11 2.7.2 Showdance... 11 2.7.3 Breakdance...12 2.8 Kuntotanssi...13 3 HARJOITTELU JA VALMENNUS...13 3.1 Tanssikurssi-Info...13 3.2 Ohjatut harjoitukset...14 3.3 Valmennus...15 3.4 Tanssileirit...17 4 KILPAILUTOIMINTA...17 4.1 Kilpailuihin ilmoittautuminen...18 4.2 Kilpailumaksut ja kilpailumatkat...19 4.3 Seuran huoltaja kilpailuissa...20 4.4 Pukeutuminen kilpailuihin...20 4.5 Toiminta kilpailupaikalla...21 4.6 OMIEN KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN...21 Seuramme yhteystiedot ovat takasivulla TERVETULOA mukavan ja kehittävän lajin pariin ja tanssin kiehtovaan maailmaan!!

3 1 SEURAN ESITTELY 1.1 Tanssiurheiluseura Rolling ry Tanssiurheiluseura Rolling ry tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpa - ja lavatansseja ja erilaisia yksin tai ryhmissä tanssittavia lajeja. Tässä on lyhyt esittely toimintamuodoistamme. Seura on perustettu 1981. Toiminnan pääpaino on erilaisten tanssillisten liikuntamuotojen tunnetuksi tekemisessä sekä tanssin harrastajamäärän kasvattamisessa. Tavoitteenamme on luoda mahdollisuus tanssin harrastamiseen kaikkien kiinnostuneiden ulottuville, olipa tavoitteena sitten lava- ravintolatanssitaidon kehittäminen, oman kunnon ylläpito, breikkaajan - tai kilpatanssijan ura. Tanssiurheiluseura Rolling ry on Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n ja Suomen Seuratanssiliitto ry:n jäsen. Jäsenyys kattojärjestöissä mahdollistaa kehittyvän toiminnan ja mahdollisuuden kouluttaa seuran aktiiveja jatkuvasti. Lisäksi kaikki kilpatanssijamme ovat STUL:n kautta vakuutettuja tapaturmien varalle lunastaessaan kilpailulisenssin. Tarjoamme laadukasta tanssiopetusta mahdollisimman laajalle joukolle kilpailukykyiseen hintaan! Järjestämme useita erilaisia kursseja, mm peruskursseja sekä kilpa-, pari-, että yksintansseihin. Lisäksi tarjoamme jatkokursseja, harrastajaryhmiä sekä erilaisia viikonloppukursseja. Olet tervetullut hiomaan taitojasi tai oppimaan uusia tansseja ja kuvioita - ihan vain huvin vuoksi ja omaksi iloksesi - tämä on TANSSIIN KUTSU! Seura tarjoaa myös tasokkaita tanssiesityksiä monenlaisiin tilaisuuksiin, olipa kyseessä omat 50-vuotiaspäivät, firman vuosijuhla, eläkkeelle lähtöjuhla jne... Kysy tarjousta! TERVETULOA mukavaan, kehittävään ja kiehtovaan tanssin maailmaan!!

4 1.2 Päätöksenteko seurassa: Ylin päätöksentekovalta seurassa on kaikille jäsenille tarkoitetuilla yleiskokouksella. Yleiskokouksia on sääntöjen mukaan vuosittain vähintään kaksi: kevät - ja syyskokous. Seuran syyskokous valitsee 6-jäsenisen johtokunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, siten että puolet on vuosittain aina erovuorossa. Kahden vuoden toimikausi takaa sen, ettei tietotaitoon tule katkoksia toimikausittain. Syyskokouksessa valitaan myuös seuralle sihteeri vuodeksi kerrallaan. Sihteeri voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Puheenjohtaja valitaan seuralle 2-vuotiskaudelle syyskokouksessa. Johtokuntaan voidaan valita seuran jäsenmaksun maksaneita henkilöitä. Tästä syystä onkin katsottu tarpeelliseksi että tanssivien lasten vanhemmista ainakin toinen on seuran jäsen. Johtokunta kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa, kesäkuukausia lukuun ottamatta. </big> Johtokunnalla on mahdollisuus tehostaa seuran toimintaa valitsemalla eri toimihenkilöitä. Näitä ovat esimerkiksi tiedotusvastaava, kilpailuvastaava, esiintymisvastaava, kurssivastaava, valmennusvastaava jne. Nämä henkilöt voidaan nimetä johtokunnan jäsenistä tai valita sen ulkopuolelta. Johtokunnan tärkein tehtävä on mahdollistaa ja luoda puitteet seuramme tanssiharrastajille. Johtokunnan apuna seurassa toimii viisi eri jaostoa, joiden puheenjohtajat valitaan syyskokouksessa. Jaostoja ovat: ORGANISAATIO 12/2007- JOHTOKUNTA Kilpatanssij. Lavatanssij. Sinkkutanssij. Lastentanssij. Nuorisoj. Lasten kilpa-alkeet Aikuisten kilpa-alkeet Lapsi-harrastajat Aikuis-harrastajat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Studio Torstai Lyhytkurssit Bailatino Perus Bailatino Keskitaso Bailatino Jatko High Heel Salsa Dancebic Bailatino Mama Tanssii Taaperon K. BailatinoBaby 3-4 BailatinoBaby 5-6 BailatinoKids 7-10v (BailatinoKids yli 10v) Streetdance alkeet Streetdance jatko Showdance Breakdance alkeet Breakdance harrast. BailatinoKids, yli 10v Jaostojen, johtokunnan ja vuosikokouksista pidetään pöytäkirjaa, jotka ovat julkisia asiakirjoja. Kuka tahansa jäsen on oikeutettu lukemaan pöytäkirjat ja ryhtymään halutessaan toimenpiteisiin kokouksissa päätettyjen asioiden johdosta. Kaikki jäsenten aloitteet osoitetaan johtokunnalle ja ne käsitellään seuraavassa mahdollisessa kokouksessa. Päätöksistä ilmoitetaan aloitteen tekijälle erikseen.

5 1.3 Tiedottaminen: Eräs tärkeimmistä seuratoiminnan muodoista on tiedottaminen, jonka tavoitteena on saada tietoa seurasta kaikille tanssin harrastajille ja tanssista kiinnostuneille. Seuralla on kolme ilmoitustaulua kaikkien jäsenien tavoittamiseksi. Koko ajan tärkeämmäksi tiedotuskanavaksi, varsinkin jäsenistölle, on muodostunut kuitenkin seuran www-sivusto. Se on ylivoimainen joustavuutensa, nopeutensa ja tavoittavuutensa vuoksi. Myös paikallisten sanomalehtien toimintapalstoilla kerrotaan kurssitarjonnasta viikoittain kauden aikana. Lehdissä julkaistaan myös kurssitarjonta kaikkine tietoineen kaksi kertaa vuodessa, eli syys- ja kevätkauden alkaessa. Edelleen käytössä on myös perinteiset käteen jaettavat paperilla olevat tiedotteet. 2 LAJIEN ESITTELY 2.1 Kilpatanssi Kilpatanssi on yleisnimi, jolla tarkoitetaan vakio- ja latinalaistanssien kilpailutoiminnan harrastamista. Vakiotansseihin kuuluvat Hidas englantilainen valssi, Tango, Wieninvalssi, Foxtrot ja Quickstep. Latinalaistansseihin kuuluvat Samba, Cha-cha, Rumba, Paso Doble ja Jive. 10-tanssissa tanssitaan kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia. Kilpatanssi on vanhin Tanssiurheiluseura Rolling ry:n toimintamuodoista ja viime vuosina kilpailevien parien määrä on pysytellyt lähempänä 30:tä. Kilpailevien tanssijoiden ikäjakauma on 7-vuotiaista lapsitanssijoista yli 50- vuotiaisiin senioripareihin. Kilpatanssin harrastamisen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa! Taitojen opiskelu alkaa aivan alusta, joten voit tulla mukaan, vaikka et osaisi tanssia lainkaan. Jos sinulla on aiempaa kilpatanssikokemusta, ota yhteyttä seuramme johtokuntaan, ohjaajiin tai jätä kontaktitietosi sähköpostilokeroomme tai Rollingin Tanssilinjalle, niin katsotaan yhdessä mihin ryhmään voit tulla mukaan. Puhelinnumeromme ja www- osoitteemme löydät tämän esitteen takakannesta. Kilpatanssijat jakautuvat taitoluokissa seuraavasti: F-luokka harrastajat jotka eivät ole vielä aloittaneet kilpailemista. Ennen kilpailuihin osallistumista suoritetaan tanssijoille katselmus, jossa katsotaan onko perusaskeleet ja muut perusasiat kunnossa.

6 E- luokka kilpailu-ura alkaa tästä luokasta. Jokainen kilpailuihin osallistuminen kartuttaa parin pistetiliä säännöissä kerrotulla tavalla, kuitenkin siten, että vähintään yksi piste /käyty kilpailu on aina varmaa. Kun pisteitä on yhteensä 50 siirtyy pari seuraavaan luokkaan, eli seuraavaksi D-, siten C-, B- ja lopuksi A-luokkaan. Pistelasku alkaa nollasta aina kun pari siirtyy uuteen luokkaan. E, D ja C-luokassa kilpaillaan sallituin kuvioin, eli säännöissä on tarkkaan sanottu minkälaisia askeleita, tanssiotteita ja kuvioita tanssiessa on sallittua tehdä. B-luokasta ylöspäin muuttuvat kuviot vapaiksi, eli koreografioita ja askeleita ei ole rajoitettu. Taitoluokkien lisäksi säännöissä on kerrottu missä ikäluokassa kulloinkin tanssitaan. Jako ikä - ja taitoluokkiin takaa jokaiselle tanssijalle samat mahdollisuudet pärjätä kilpailuissa. Menestyminen onkin kiinni oman harjoittelun laadusta ja määrästä. Kilpatanssin alkeiskurssit lapsille, nuorille ja aikuisille aloitetaan joka syksy. Aikuisille voidaan järjestää uusi kurssi myös kevätkaudella, jos aloittavia pareja on riittävästi. Alkeiskurssilla opit E-taitoluokan perusaskeleet ja jonkin verran helppoja kuvioita. Alkeiskurssille voi tulla ilman paria, sillä vasta ohjaajien avustuksella usein löytyy sopiva tanssikaveri, eli pari. Jos kuitenkin pari on valmiina, niin mikäs siinä - mukaan vain! Muista kuitenkin, että paria joudutaan ehkä myöhemmin vaihtamaan jos esim. pituuskasvu tai taitojen kehittyminen sitä edellyttävät. Kannatta luottaa ohjaajien ja valmentajien ammattitaitoon parin valinnassa/vaihtamisessa, sillä parin vaihto on osa tanssiurheilua. Alkeiskurssilla parit ovat yleensä joko syys- tai kevätkauden, jonka jälkeen pari siirtyy varsinaiseen kilpatanssijoiden ryhmään. Valmennusta koulutettujen valmentajien antamana on aiheellista antaa parille heti kun perusaskeleet ovat hallussa. Ennen siirtymistä kilpatanssijoiden ryhmään parille annetaan valmennusta tarpeen mukaan ryhmä- ja yksityistunneilla. Valmentajat tekevät parille varsinaiset kuviot, ja näin tanssitunnit saavat uutta sisältöä ja pari tuntumaa siitä, mitä kilpatanssi oikeasti on. Kilpatanssijoiden ryhmät kokoontuvat useita kertoja viikossa harjoittelemaan valmentajien räätälöimää koreografiaa. Kun annetut kuviot ja koreografia sujuvat kuin tanssi, on pari valmis kilpailemaan ikänsä ja taitojensa mukaisessa luokassa.

7 Kilpailuihin osallistutaan seuran ilmoittamana. Kilpailuja on eri puolella Suomea, ja matkat tehdään joko omatoimisesti, tai yhdessä mukavasti ja edullisesti. Kilpailuissa pari voi lattialla testata kykynsä tuomareiden antaessa rukseja ja pisteitä. Alue- ja valtakunnallisiin kilpailuihin seuran pareja osallistuu aktiivisesti ja varsinkin läntisen Suomen alueella oleviin kilpailuihin osallistutaan suurella joukolla aina jos ja kun vain oma tai seuraava mahdollinen sarja on tarjolla. Myös suurempiin kilpailuihin, kuten GPja SM-kilpailuihin osallistuu koko ajan suurempi joukko eri-ikäisiä seuran tanssijoita. Tuomisina niistä on ollut hieno määrä hyviä sijoituksia ja mitaleita, jopa Suomen mestaruuksia. Kilpailukokemukset antavat aina uutta innostusta parantaa taitojaan, ja kun taidot ovat tuomareiden arvioimia voi kilpailutulosten perusteella seurata omaa edistymistään suhteessa muihin pareihin. Tietyn kilpakumppanin voittaminen vaikka vain yhdessä tanssissa voi olla saavutuksena joskus suurempi kuin mitalisija, varsinkin niissä kilpailuissa, joissa osanottajia on vähän. Kilpailumatkat ovat hauskoja kokemuksia kotimaahan tutustuen, parhaimmillaan kuin yhdistettyjä lomamatkoja, tai sitten mennään bussilla niin kuin suuri perhe mukavasta yhdessäolosta nauttien. Ehdottomasti kokemisen arvoinen asia! 2.2 Lavatanssit Suomalainen seuratanssi on osa kansallista kulttuuriperintöämme. Lavatanssit ovat kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö. Ne ovat saaneet alkunsa jo Suomen autonomisella aikakaudella, ja ovat säilyneet yhtä lumovoimaisina yhteiskunnan voimakkaista rakennemuutoksista huolimatta. Neljä vaativuudeltaan eritasoista harrastusryhmää (peruskurssi, jatkokurssi, tanssiklubi sekä Studio Torstai) antavat kaikille mahdollisuuden taitotasoaan vastaavaan ohjelmaan. Peruskurssilla opetellaan Valssia, Tangoa, Foxia, Fuskua, Humppaa ja Buggia. Jatkokurssilla opetellaan lisää kuvioita ja myös uusia tansseja, mm. Hidasta valssia, Sambaa ja Jiveä. Tanssiklubissa ja Studio Torstaissa kuvioiden vaativuusaste on korkein. Lavatanssitoiminta seurassamme on aiemmin ollut lähinnä kurssitoimintaa, mutta nykyisin tarjoamme mahdollisuuden harrastaa myös lavatansseja viikoittaisissa harrastusryhmissä, myös kilpailumielessä. Lavatanssin peruskurssilla opetetaan 5-7 tavallisinta lavatanssia. Kurssin sisältöä muokataan toivomusten ja kysynnän mukaan vuosittain. Vakiintuneena tapana on

8 kuitenkin opettaa aina valssi, foxi ja tango, jotka ovatkin lavataidon perustanssit. Lavatanssikurssit kestävät 15 viikkoa siten, että kokoontuminen on kerran viikossa. Kun alkeet ovat hallussa, tulee yleensä halu oppia lisää. Siihen tarjoamme ratkaisuksi Lavatanssin jatkokursseja. Jatkokursseilla opitaan lisää kuvioita aiemmin opittuihin tansseihin, sekä yleensä vielä 3-5 uutta tanssia. Ruokahalu kasvaa syödessä tanssijoillakin. Tähän nälkään tarjoamme tanssiklubia sekä Studio Torstaita. Lisäksi järjestetään sekä syys, että kevätkaudella 1-2 lavatanssin viikonloppukurssia. Näiden viikonloppukurssien sisältö on muuttuva siten, että tarjoamme vaasalaisille harrastajille aina uusimmat uutuudet ammattitaitoisten vetäjien johdolla. Lavatanssin harrastajat ovat seuramme jäseniä ja toivomme, että he osallistuvat seuran toimintaan monipuolisesti! Heillä on luonnollisesti kaikkien salivuorojen käyttöoikeus, ja tietenkin he ovat tervetulleita kilpatanssijoiden mukaan kilpailumatkoille, jne. Lavatanssin harrastajista olemme koonneet Swengi- Jengin joka tekee mukavia tanssimatkoja maakunnan tanssilavoille. Näin saamme harrastukseen mukaan mukavaa yhdessä olemista, ja ennen kaikkea saamme harjoitella oppimiamme tansseja. Swengi Jengin tanssimatkoista saat lisätietoja Rollingin Tanssilinjalta tai seuramme nettisivuilta, sekä tietenkin ohjaajilta. Tervetuoa mukaan! 2.3 Rock n Swing Bluesin ja Jazzin eri muodot sekä Rock n Roll ovat kautta historiansa innostaneet ihmisiä hauskanpitoon ja musiikin tulkintaan. Näistä aineksista on syntynyt useita pareittain tanssittavia jenkkitansseja, joiden suosio Suomessakin on viime vuosina kasvanut huimasti. Rollingin tarjonnassa paikkansa on vakiinnuttanut Bugg. Muita lajeja ovat Lindy Hop, Boogie Woogie ja Rock n Roll. Bugg on jenkkitanssi, jonka askeleet on todella helppo oppia. Se on syntynyt naapurimaamme Ruotsin tanssilavoilla, missä sillä on vankkumaton suosio. Mies vie ilman koreografioita ja musiikiksi kelpaa lähes mikä tahansa 4/4 -tahtinen rytmimusiikki. Valtaosa jenkkitanssien harrastajista tanssii kuntoilu- tai harrastusmielessä, mutta kaikissa lajeissa järjestetään myös kilpailuja. Kilpailla voi joka lajissa erikseen ja tarjolla on erilaisia taitoluokkia aloittelijoista kansainvälisiin huippuihin ja ikäsarjoja lapsista senioreihin.

9 2.4 Bailatino Bailatino on Suomen Tanssiurheiluliiton rekisteröimä tuote, jossa latinalaistanssien tahdissa on jokaisella halukkaalla mahdollisuus harrastaa tanssia, sillä Bailatinossa et tarvitse paria! Bailatino on tanssillinen liikuntamuoto, jonka perusajatuksena on tuoda ihmiset lähemmäksi latinalaista musiikkia ja latinalaista tanssia sekä latinalaista kulttuuria. Bailatinossa poistuvat myös musiikilliseen liikuntaan helposti kohdistuvat suorituspaineet. Bailatinossa ei vaadita tanssitekniikan osaamista, vaan tärkeämpää on ilmapiiri, jossa liikkuja nauttii oman vartalon käytöstä ja kokee oppimisen ja onnistumisen riemua! Bailatinotunnin aikana nautitaan musiikista ja pidetään hauskaa yhdessä ryhmän kanssa. Bailatinossa on omat ryhmänsä eri ikäluokille. Aikuisten Bailatino -harrastusryhmiä on ohjaajatilanteesta riippuen kaksi-kolme: Perustaso, Keskitaso ja Jatkotaso. Ryhmäjaon avulla voidaan tarjota kaikille halukkaille omaan tasoonsa ja parhaiten sopivaa ohjelmaa. Aikuisten bailatinoryhmissä ei ole ikä- tai sukupuolirajoituksia kaikki ovat tervetulleita omaan tasoon ja aikatauluun parhaiten sopivaksi katsomaansa ryhmään. Ryhmät kokoontuvat harjoittelemaan kerran viikossa. Ohjaajatilanteen salliessa Rolling tarjoaa myös odottaville äideille tarkoitettua BailatinoMama ryhmää. BailatinoMamaa voi harrastaa kaikki raskaana olevat naiset. Tunnilla keskitytään raskaana oleville naisille tärkeisiin asioihin kuten lantionpohjalihaksiin, selkään ja suositeltaviin liikkeisiin ja asentoihin. Tunneilla tehdään askelsarjojen lisäksi hyödyllisiä venytyksiä ja tunnin loppupuolella hengitys- ja rentoutumisharjoituksia. Säännöllinen liikunta raskausaikana lisää veren endorfiini arvoja, ja tutkimusten mukaan naiset, jotka harrastivat säännöllisesti liikuntaa raskauden aikana, tunsivat vähemmän kipua synnytyksessä. Tässä oli monta hyvää syytä miksi harrastaa BailatinoMamaa! Niin ikään tuoreille vanhemmille ja heidän pienokaisilleen seura pyrkii tarjoamaan Tanssii Taaperon Kanssa -ryhmiä, joka on jaettu edelleen kahtia: käveleviin ja eikäveleviin. Taaperoryhmässä kuviot on laadittu osittain lapsen kanssa tai osittain lapsi sylissä tanssittaviksi ja kunkin ryhmän tilanteeseen parhaiten sopiviksi. Myös pienimpien harjoitusaika sijoitetaan heille mahdollisimman sopivaan aikaa (aamupäivä) ja niin ruoka kuin päiväunetkin varmasti maistuivat reippaan tanssi-tunnin päälle. Tanssii Taaperon Kanssa on vanhemman ja vauvan yhteinen tanssillinen liikuntamuoto. Tunnin aikana kohtaavat latinalainen musiikki, liike ja kommunikaatio, jotka yhdistävät

10 vanhempaa ja vauvaa, luovat myönteistä ja iloista ilmapiiriä sekä auttavat äitiä (miksei isääkin!) kuntoutumaan synnytyksen jälkeen. Tunnin aikana tutustutaan moniin eri tansseihin, niin tutumpiin kuin hieman vieraampiinkin rytmeihin. Tunnilla tanssitaan esimerkiksi sambaa, salsaa, tangoa ja reggaetonia. Monipuolisuutensa vuoksi Tanssii Taaperon Kanssa tarjoaa positiivisia elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia vauvalle ja vanhemmalle. BailatinoBabyssä lapset leikkivät kehon-hallintaa ja rytmitajua kehittäviä tanssillisia leikkejä. BailatinoBabyssä on myös omat ryhmänsä sekä 3 4 -vuotiaille että 5 6 - vuotiaille. Tavoitteena on musiikin ja liikunnan riemu. BailatinoKids -ryhmä on jaettu myös kahtia: 7-10-vuotaiden leikkipainotteiseen ja yli 10-vuotiaiden tanssipainotteisempaan ryhmään. Bailatino Kids on tarkoitettu lapsille joilla on halu tanssia. Nämä ryhmät luovat erinomaisen pohjan myös kilpatanssin aloittamiselle. 2.5 High Heel Salsa Salsa on yleisnimitys lukuisten eri musiikkilajien ja tyylien yhdistelmälle, jonka juuret johtavat Kuuban afro-espanjalaiseen musiikkiin, Danzoniin, Soniin, Rumbaan, Mamboon ja Cha-cha:n. Salsan tekivät tunnetuksi erityisesti Puerto Ricosta ja muualta karibialta New Yorkiin muuttaneet siirtolaiset. Nimensä mukaan High Heel Salsassa salsa-rytmeistä nautitaan korkokengät jalassa. Myös miehet ovat erittäin tervetulleita tähän(kin) ryhmään, mutta heille suosittelemme matalien kenkien käyttöä. 2.6 Dancebic Suomalainen LATINOBIC-latinalaistanssiliikunta on sekä Suomen Kulttuurirahaston, että Maaseudun Sivistysliiton ja opetusministeriön tukema tanssiliikuntamuoto. Rollingissa tätä liikuntamuotoa harrastetaan lähinnä Dancebic ryhmässä. Dancebicissä saat tarpeellisen ja riittävän liikunnan rytmikkään latinalaismusiikin mukana ja samalla opit kaikki tärkeimmät latinalaisparitanssien perusaskeleet ja tanssitekniikan. Latinobic sopii niin naisille, kuin miehillekin, tytöille ja pojille, koululaisille ja vaikka mummolle ja vaarillekin - eli meille kaikille tanssin ja latinalaismusiikin ystäville! Mahdollisia lajeja ovat esim. cha-cha, samba, salsa, jive, fusku ja rumba. Joka tuntiin kuuluu tanssin lisäksi vahvistavia lihasharjoituksia, tasapainoharjoitusliikkeitä ja venyttelyä. Välillä voidaan tehdä myös kuminauha- tai keppiharjoituksia musiikin tahdissa tanssien. Jokaisella tunnilla on oma teemansa; myös tangon, foxin ym. askeleita voidaan harjoitella yksin tanssittuna. Musiikkia löytyy, laidasta laitaan!

11 2.7 Street -lajit Streetdancea niin kuin Hip-Hopiakin käytetään yleisnimityksenä tanssityyleistä, jotka kehittyivät tanssisalien ja koulujen ulkopuolella varsin arkisissa paikoissa kuten kaduilla, koulupihoilla ja yökerhoissa. Nämä tanssilajit ovat luonteeltaan improvisoivia ja sosiaalisia kannustaen vuorovaikutukseen ja kontaktiin niin katsojien kuin muiden tanssijoidenkin kanssa. Nykyään streetdancessä yhdistyvät useat hip hop tanssit ja funk tyylit, jotka syntyivät Yhdysvalloissa 1970 -luvulla. Musiikki taustalla on niin discoa, soulia, funkia, jazzia kuin marginaalimpaakin musiikkia kuten Kraftwerkia. Hip-hop -musiikille on tunnusomaista lyhyet usein toistuvat samplet eli jostakin toisesta kappaleesta lainatut tai itsetehdyt "pätkät", jotka toistuvat hip hop -kappaleen taustalla. Tämän toistuvan osan päälle MC voi puhua runomuotoista sanoitusta, räppiä eli puhelaulua. Rollingin tarjonnasta löytyvät Streetdance, Breakdance ja Showdance. Luonteensa mukaisesti kaikki Street lajit vetävät puoleensa erityisesti teini-ikäisiä. Muita tähän tanssiperheeseen kuuluvia lajeja ovat mm. House, Electric boogie / Popping, Locking ja Hip hop (joka on kokoelma kaikkia edellä mainittuja ja vielä paljon muutakin). Street kulttuuri on osa universaalia nuorisokulttuuria ja sen harrastajia löytyykin rynsaasti ympäri maailman. Eri lajien esitykset ovat esim. musiikkivideoiden vakiomateriaalia. Laji on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti. Liikkeitä niiden uusia variaatioita tulee jatkuvasti lisää, joten niistä on miltei mahdotonta pitää listaa. 2.7.1 Streetdance Rollingissa Streetdancea tanssitaan sekä alkeis- että jatkoryhmässä. Ryhmistä on mahdollisuus osallistua myös FDO:n (Finnish Dance Organization) organisoimaan kilpailutoimintaan. Streetdance on jo vakiinnuttanut oman paikkansa Rollingin tanssitarjonnassa ja sen suosio kasvaa edelleen. Tuorein avaus on syksystä 2008 lähtien tarjontaan kuuluva Showdance. Streetdancessä kulminoituvat viimeisimmät hip-hop-, pop- and Rhythm and Blues -liikkeet ja niistä yhdistetyt koreografiakokonaisuudet. 2.7.2 Showdance Showtanssissa voidaan esittää mitä tahansa tanssin lajia tai niiden yhdistelmiä omalla tavalla. Se on monipuolinen tanssilaji, jossa yhdistyvät lähes kaikki tanssityylit. Perinteinen showtanssi on alun perin irtautunut jazztanssista, johon sekoittui mm. diskotanssia, hip hopia, balettia, latinalaisia tansseja ja afrotanssia.

12 Showtanssi ei ole vain tanssimista, vaan nimen mukaisesti kyse on show'sta. Tanssisarjoja tehostetaan eläytymällä esitykseen ja pukeutumalla huomiota herättävästi. Suoritus saa sisältää akrobaattisia liikkeitä, nostoja ja muita teatraalisia elementtejä. Tärkeää on kokonaisuus, jossa yhdistyvät koreografia, tanssi, suorituksen ajatus ja esiintymisasut. Lajin mestaruuskilpailuja järjestetään aina MM-kisoihin asti, joten laji on myös kansainvälinen. 2.7.3 Breakdance Breakdance kotoisammin Breikki tai Breikkaus on toinen seuran tarjonnasta löytyvä Street/Hip-hop -kulttuuriin kuuluva näyttävä ja vauhdikas tanssilaji, johon sisältyy myös akrobaattisia liikkeitä. Tanssi tunnetaan myös nimellä B-boying/B-girling ja sen juuret juontavat 70-luvun New Yorkiin. Liikesarjojen perustana ovat sekä pystyasennossa että pään ja olkapäiden varassa tehtävät liikkeet, pudotukset, pyörähdykset ja pysähdykset. Näyttävimpiä lienevät tyylimyllyt, päälläpyörinnät ja erilaiset käsilläseisonnat ja tietysti Michael Jacksonin aikanaan tunnetuksi tekemä kuukävely! Breikki on liikevoimaa ja luovuutta vaativa tanssilaji, joka sopii sekä tytöille että pojille. Breikissä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa liikkeitä ja kikkoja, eli varsinaisia rajoituksia tai sääntöjä liikkeiden suhteen ei ole. Luovuus ja liikkeiden nopeus, näyttävyys ja paljous ratkaisevat kilpailuissa. Breikkarit taistelevat paremmuudesta, eli ottavat mittaa toisistaan battleissä (battle). Suomessa kilpailutoimintaa koordinoi FDO (Finnish Dance Organization). Tässä muutamia breikkaustermejä: TOP ROCK = tanssitaan seisaalta askeleita rytmiin DOWN ROCK = erilaisia jalka ja askelkuvioita neljän raajan varassa FREEZE = jäätyminen liikkumattomaksi, usein jalat irti lattiasta. POWER MOVE = suuria liikkeitä, kuten esimerkiksi päällä pyöriminen. Nämä liikkeet kuuluvat akrobaattiosuuteen ja ovat ennen kaikkea taitojen näyttämistä, mutta todelliset osaajat pystyvät tekemään myös nämä vaativimmat liikkeet musiikin tahdissa. Breikkiä voi tanssia ilman power moveja, mutta näyttävyys tietysti kärsii niiden puuttumisesta oleellisesti.

13 2.8 Kuntotanssi Kuntotanssi on Tanssiurheiluliiton lajiperheen uusimpia tulokkaita, jota on kehittely omaksi laadukkaaksi tuotemerkiksi. Kuntotanssi on suunnattu ensisijaisesti aikuisväestölle; pariskunnille, yksittäisille tanssinharrastajille, kaveriporukoille ja vaikkapa työpaikkojen ryhmille. Kuntotanssia voit harrastaa esimerkiksi joko viikoittain lavatanssin harrastusryhmissä tai Bailatinossa, mutta aivan yhtä hyvin myös kilpatanssi- tai streetdance ryhmissä!!! Osana uudistuvaa seuratoimintaa tarjoamme yrityksille KKI (Kuntotanssi Kaikkien Iloksi) ja TyKy -kursseina tanssikursseja. Ne tarkoittavat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon parantamista ja ylläpitämistä tanssiurheilun avulla. Perusliikuntaa kehitetään monenlaisten harjoitteiden avulla, joten tunnit sopivat myös aloittelijoille. Onko mukavampaa liikkumisen muotoa kuin tanssi?!? 3 HARJOITTELU JA VALMENNUS 3.1 Tanssikurssi-Info Vakuutukset Jokainen kurssille osallistuva on velvollinen huolehtimaan itsellensä tarpeelliseksi katsomansa tapaturmavakuutuksen. Tanssikurssin kulku Yksi kurssi kestää joko kevät-, tai syyskauden ja siihen kuuluu normaalisti 15 harjoituskertaa, ellei muuta ole ilmoitettu. Harjoitusten ajat voit tarkastaa kurssiesitteestä tai seuran kotisivulta kohdista Viikko-ohjelma ja Kurssit Syksy/Kevät. Harrastusta aloittava voi käydä tutustumassa lajiin yhden kerran. Toisen käyntikerran jälkeen kurssilaiselle lähetetään lasku koko kurssista sähköpostilla tai se annetaan kurssilla. Ohjaajien ja kurssilaisten kesken voidaan sopia yleiselle lomaviikolle ja juhlapäiviin osuvien harjoitusten siirtämisestä tai pitämisestä. Tule salille aina riittävän ajoissa, että ehdit hieman verrytellä ja valmistautua rauhassa. Näin harjoitus pääsee alkamaan ajallaan. Mahdolliset tiedotusasiat kerrotaan aina harjoitusten alussa. Merkitse osallistumisesi ohjaajan osoittamaan ruksilistaan saapuessasi salille. Salilla ei saa harjoitella sellaisilla kengillä, jotka vahingoittavat lattiaa tai jättävät lattiaan jälkiä. Paras vaihtoehto on varsinaiset tanssikengät, mutta myös muut sisäliikuntaan tarkoitetut kengät käyvät hyvin. Voimistelutossuillakin voi aloittaa

14 harjoittelun, mutta mukavuuden ja turvallisuuden vuoksi kurssin edetessä kaikkien olisi syytä hankkia tarkoitukseen sopivat kengät. Pelkät sukat jalassa tanssimista ei suositella. Tanssikenkämyyjä vierailee salilla varastoineen yleensä kerran kunkin kauden alussa ja melkein kaikissa tanssikilpailuissa. Varsinkin, kun aiot hankkia ensimmäisen kerran tanssiasuja tai -kenkiä, kannattaa niistä keskustella ensin ohjaajien kanssa, jotta voisi välttyä mahdollisilta virheinvestoinneilta. Jokaisella kurssilla on omat tavoitteensa. Omatoimisuus harjoituskertojen ulkopuolellakin antaa uskomattoman paljon motivaatiota ja kertausta opittuihin asioihin, jolloin harjoituksista saa sitten paljon enemmän irti ja vastinetta kurssimaksulle. Olet erittäin tervetullut mukaan myös kaikkeen muuhun seuran toimintaan. Niistä saa tietoa tästä kirjasesta, ohjaajilta ja seuran nettisivuilta. 3.2 Ohjatut harjoitukset Harjoittelun perustan kaikissa ryhmissä muodostavat säännölliset ohjatut harjoitukset viikoittain. Näissä harjoituksissa ohjaajat eivät välttämättä ole ammattilaisia, vaan tehtävään koulutettuja ja usein itsekin aktiivisesti kilpailevia tanssijoita, joiden oma taitoluokka on ohjattavaa ryhmää korkeampi. Tällä perusohjauksella on tärkeä merkitys varsinkin tanssiharrastuksen alkutaipaleella, sillä perustaidot ovat edellytys sille että tanssijat voivat jatkossa omaksua ja hyödyntää ammattivalmentajien antamaa valmennusta täysipainoisesti. Taitojen karttuessakin on mukavampaa harjoitella, kun on joku, jolta kysyy neuvoja kiperissä tilanteissa. Ohjaajien lisäksi on kaikilla lupa kysyä toisiltaan neuvoja ja apua. Kukaan ei saa kieltäytyä antamasta neuvoja niitä tarvitseville. Seuran omien ohjaajien vetämillä kilpatanssin peruskursseilla pareille opetetaan E- taitoluokan tansseihin perusaskeleet ja ensimmäiset koreografiat. Sen jälkeen kilpatanssijoiden valmennus, eli tekniikan hiominen ja uusien koreografioiden opettelu jatkuu osallistumalla ammattilaisvalmentajien ohjaamille ryhmätunneille. Näille tunneille voi osallistua jo peruskurssin loppupuolella, kunhan perusaskeleet ovat hallussa ja peruskoreografian tanssiminen onnistuu kohtalaisesti. Hyvä tanssitekniikka luo vahvan pohjan ja on ehdoton edellytys menestymiselle kilpatanssijana.

15 Vastaavasti muissa ryhmissä perusaskeleet, -liikkeet ja liikeradat opetellaan peruskursseilla, minkä jälkeen tanssijoilla on riittävä pohja osallistua pitemmälle menevään ammattilaisten antamaan valmennukseen. Muissa kuin kilpatanssiryhmissä säännöllistä ammattivalmennusta ei (vielä) ole ja valmennus toteutetaan erikseen järjestettyinä leireinä tai teho-/teemapäivinä. Ammattivalmennusta kaipaavien tanssijoiden tuleekin ottaa yhteyttä omaan jaostoonsa, jonka tehtävänä on asianmukaisen valmennuksen järjestäminen. 3.3 Valmennus Ryhmätunneilla (lajista riippumatta) käydään läpi valmentajien ohjauksella perusasioita, jotka vaikeutuvat taitoluokan noustessa. Kaikki tanssijat jaetaan tarkoituksenmukaisiin ryhmiin yhdessä valmentajien ja seuran omien ohjaajien kanssa. Ryhmien kokoonpanossa huomioidaan taidot, äidinkieli ja muut seikat, jotta mahdollisimman täysipainoinen harjoittelu ryhmissä olisi mahdollista. Kilpatanssissa järjestetään yhtenä päivänä viikossa vakituinen ammattivalmentajien ohjaama ryhmätunti E-D luokan ja C-A luokan tanssijoille. Harjoituskerrat jaetaan joko vakio- tai latinalaistansseihin kilpailukalenterin mukaan. Myös kaikille kilpatanssijoille tarkoitettu valmennusrinki toimii ammattivalmentajien ohjaamana. Valmennusrinki tarkoittaa mukaan ilmoittautuneiden parien vuorotellen ottamia yksityistunteja ko. ammattilaisilta. Valmennusringille on varattu oma säännöllinen harjoitteluaikansa. Seuramme ammattivalmentajina toimii useita sekä 10- tanssinvalmentajia, että joko vakio- tai latinalaistansseihin tai muihin tanssilajeihin erikoistuneita valmentajia. Useimmilla heistä on takanaan myös ansiokas ja pitkä kilpailu-ura omassa lajissaan. Kauden aikana hyvin menestyvät lapsi- ja junioritanssijat ovat erinomainen esimerkki hyvän valmennuksen ja siihen kuuluvan harjoittelun avulla saavutetuista tuloksista ja innoittaa seuran muita tanssijoita, jotka seuraavat hyvässä vanavedessä. Seura on ylpeä lapsi- ja junioriryhmästään, josta on ylletty aina Suomen maajoukkueeseen saakka. Tanssijat voivat ottaa/saada myös yksityistunteja omien toivomustensa ja valmentajien esitysten perusteella. Tanssijoiden osallistumista valmennukseen tuetaan taloudellisesti johtokunnan päättämällä summalla. Tämä pätee niin kilpatanssiin kuin muihinkin tanssiryhmiin. Valmennusvastaava sopii valmentajien käynnit Vaasassa, varaa salivuorot ja aikatauluttaa valmennukset. Niin kilpatanssi- kuin lavatanssivalmennuksenkin osalta teemme yhteistyötä Vaasan Viuhka ry:n kanssa silloin kun se on mahdollista ja monet ryhmätunnit ovatkin pääsääntöisesti seurojen yhteisiä. Kilpailevien parien kasvanut

16 lukumäärä ja kohonnut taitotaso on kuitenkin johtanut siihen että kysyntää valmennukselle jo yksin Rollingin omassa piirissä on melko paljon. Kilpailevat parit osallistuvat myös oma-aloitteisesti eri puolilla Suomea pidettäville leireille. Myös muissa tanssiryhmissä yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa on yleensä jo taloudellisistakin syistä suotavaa. VALMENNUSTEN ONNISTUMISEKSI on laadittu pelisäännöt: 1) OSALLISTUMINEN. Seura olettaa että kaikki kilpatanssijat osallistuvat valmennukseen ja laatii jokaiselle valmennuskerralle aikataulun. 2) PERUUTTAMINEN. Jos et jostain syystä voi osallistua valmennukseen ilmoita siitä hyvissä ajoin, viimeistään kahta viikkoa ennen. Jos tanssija ilmoittaa peruuntumisesta myöhässä, on valmennusaika maksettava, jos sitä ei myöhäisen ilmoituksen johdosta saada annettua toisille tanssijoille, tai jos ryhmätunti peruuntuu sen takia, ettei siihen tule tarpeeksi tanssijoita. 3) MUUTOKSET. Valmennusaikataulu ilmoitetaan seuran www-sivuilla tanssijoille viimeistään viikkoa ennen valmennusta. Lopullinen aikataulu ja mahdolliset lisäilmoitukset on kuitenkin hyvä tarkistaa vielä edellisenä iltana. Aikatauluun voi tulla pieniä muutoksia. Tanssijat voivat myös itse sopimalla vaihtaa mahdollista yksityistä valmennusaikaa toisten tanssijoiden kanssa. 4) AIKATAULUTTAMINEN. Aikataulun laadinnassa otetaan huomioon pareille sopvat ajat mahdollisimman pitkälle, mutta silti kohdellaan kaikkia pareja tasapuolisesti. Jokaisen on vuorollaan otettava valmennusta siten, että joutuu olemaan poissa koulusta tai töistä. Tällä tavalla varmistamme valmentajille riittävän pitkän työpäivän, jotta heidän on mielekästä tulla Vaasaan. 5) RYHMÄTUNNIT. Jokainen tanssija osallistuu valmentajien kokoamien ryhmien ryhmätunneille. Ryhmätunneilla on sekä tekniikkaa, että koreografiaa. Ryhmätunneilla opitun perusteella tanssijat voivat jo osallistua kilpailuihin. 6) YKSITYISTUNNIT. Yksityistunteja otetaan valmentajien suosituksen perusteella, eli valmentajat arvioivat kuka tarvitsee yksäreitä ja kuinka paljon. Ehdoton edellytys yksityistunnin saamiselle on se, että tanssijat osallistuvat myös ryhmätunneille.

17 7) VALMENNUSMAKSUT. Seura tukee valmennuksia taloudellisesti. Tanssijoille maksettavaksi jäävä osuus maksetaan seuran pankkitilille valmennuksessa jaettavien, postitettavien tai sähköpostilla lähetettävien laskujen mukaan. Mikäli valmennusmaksua ei ole hoidettu, ei ko. tanssijalle anneta uutta valmennusaikaa. Kulloinkin voimassa olevat hinnat saat tietää valmennusvastaavalta. 8) TANSSIJOIDEN VASTUU. Jokaisen on oltava paikalla hyvissä ajoin. Verryttely ja kenkien huoltaminen on hoidettava ennen kuin oma valmennusaika alkaa. Valmennuksesta myöhästymisestä peritään sakkoa: myöhästyjä joutuu maksamaan valmennuksen myöhästymistään vastaavalta ajalta täysimääräisenä ilman seuran tukea. 9) PUKEUTUMINEN. Valmennukseen tullaan suihkun raikkaana, hampaat pestynä, asianmukaisesti pukeutuneena ja pitkät hiukset on oltava kiinnitettynä. (Kilpatanssissa pojilla suorat housut ja paita. T-paita käy kunhan helma on housujen sisällä. Tytöillä mekko tai hame ja pusero. Puseron helma hameen sisällä.) 10) LOPUKSI. Valmennusta tarvitsevat kaikki tanssijat. Valmennuksiin osallistuminen on kiinteä osa (erityisesti kilpatanssin) harrastamista. Anna itsellesi tilaisuus menestyä myös kilpailijana ja osallistu kaikkiin valmennuksiin! 3.4 Tanssileirit Tanssileirit ovat osa tuloksellista harjoittelua. Leirejä järjestetään ympär vuoden, mutta varsinkin kesäisin, etteivät taidot pääse kesäterään. Seuramme järjestää perinteisesti myös itse 1-2 eri ryhmille tarkoitettua omaa tanssileiriä tai tehopäivää vuosittain. Näihin ovat lisäksi tervetulleita kaikkien lähialueella toimivien tanssiseurojen tanssijat. Tanssileireille osallistumista tuetaan taloudellisesti seuran taloudellisen tilanteen sen salliessa johtokunnan päättämällä summalla. Seura hakee tätä tarkoitusta varten myös avustuksia mm. lasten ja nuorten toimintaa tukevilta säätiöiltä. 4 KILPAILUTOIMINTA Kuten nimikin kertoo, on kilpaileminen tärkeä osa erityisesti kilpatanssin harrastamista. Toki kilpailukokemusta ovat jo hankkineet myös seuran lava- ja street ryhmien tanssijat, joskaan varsinaista kilpailuperinnettä ei näissä ryhmissä vielä ole kilpatanssiryhmän tavoin syntynyt. Seura kuitenkin tukee ja kannustaa kilpailuihin osallistumista kaikissa niissä seuran tarjonnassa olevissa lajeissa joissa kilpailuja

18 ylipäätään järjestetään. Rohkeasti vain, numerolappu selkään ja areenalle! Kilpailut tarjoavat paitsi elämyksiä myös mahdollisuuden mitata omia taitojaan ja saada uusia ideoita ja suuntaa omalle harjoittelulle jatkossa. Kilpaileminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa harrastuksen alkamisesta. Kilpatanssissa kriteerinä on, että E-luokan kuudesta tanssista ovat perusaskeleet hallussa. Hienompia kuvioita ja koreografioita ei vielä välttämättä tarvitse hallita. Jos kilpailuihin osallistumista siirtää odottamalla, että osaa tarpeeksi hyvin, voi käydä niin, ettei kilpailemiseen pääse koskaan kunnolla mukaan. Kilpailevien tanssijoiden kohdalla kilpailun voittamiseen ei ohjaajien tai joukkueen taholta aseteta paineita, voittaminen on sivuseikka, tärkeämpää on osallistuminen ja mukanaolo. Osallistumista harkitessa on hyvä muistaa, että kaikki ovat joskus olleet ensimmäistä kertaa kilpailemassa. Tärkeintä on osallistuminen! On kuitenkin tärkeä muistaa, että kilpaileminen ei ole edellytys lajin harrastamiselle. Myös kilpatanssia voi harrastaa vain omaksi nautinnoksi ja kuntoilumielessä. Kaikki tanssilajit ovat mitä oivallisinta liikuntaa. Ylipäätään vain murto-osa seuran jäsenistä edes kilpailee! Niin lapset kuin aikuisetkin asettavat itse tanssiharrastukselleen omat tavoitteensa puhtaasti omista lähtökohdistaan. Nuo tavoitteet voivat hyvin myös olla aivan muualla kuin kilpailumenestyksessä. Bailatinossa tavoitteena voi olla esiintyminen seuran kevätesityksessä, tietyn askelkuvion oppiminen tai pienen hien saaminen pintaan harjoituksissa. Seura-tai kilpatanssissa eri tanssirytmien perusaskel ja/tai vaikkapa vain yhteinen harrastus / tekeminen puolison kanssa. Rollingissa tärkeimpänä toimintaa ohjaavana tavoitteena on liikunnan ilo, ennen kaikkea tanssista ja musiikista nauttiminen. Mahdollisuus siihen halutaan tarjota KAIKILLE. Toki kaikkia kannustetaan myös kehittämään omia taitojaan, mutta jokainen voi tehdä niin kaikessa rauhassa, omassa tahdissaan, tuntematta olevansa ryhmän heikko lenkki, tai ylipäätään omalla suorituksellaan jotenkin vastuussa muiden onnistumisesta tai epäonnistumisesta. 4.1 Kilpailuihin ilmoittautuminen Jokaisella tanssiurheiluseuralla on kilpailuvastaava, eli henkilö joka hoitaa kilpailuihin liittyvät asiat. Myös Rollingissa kilpailuilmoittautumiset hoidetaan keskitetysti. Rollinngin kilpailuvastaava asettaa kilpatanssikilpailuja järjestävien seurojen lähettämät kilpailukutsut kaikkien nähtäville pukuhuoneiden ilmoitustauluille. Kilpailukutsut löytyvät myös

19 tanssiurheiluliiton www-sivuilta (http://tanssiurheilu.fi/) kohdasta kilpailukalenteri. Seuran www-sivuilla on jäsenistölle tarkoitetulla alueella kilpailukalenteri, johon parit tai heidän vanhempansa käyvät valitsemassa haluamansa kilpailut. Kilpailuvastaava ilmoittaa kuhunkin kilpailuun ilmoittutuneet parit hieman ennen viimeistä ilmoittautumispäivää kilpailujen järjestäjälle kutsussa annettujen ohjeiden mukaan. Tästä johtuen parien pitää merkitä osallistumisensa kilpailusuunnitelmaan riittävän ajoissa, mielellään jo kauden alussa. Järjestäjä ottaa ilmoittautumiset vastaan ja tekee kaikille seuroille seurakuoren, jossa on kilpailunumerolaput poikien kilpailuasun selkäpuolelle kiinnitettäviksi, ja tytöille kilpailija-tarrat rintapieleen kiinnitettäväksi. Lavatansseissa, Rock and Swingissä ja Streetdancessa, Showdancessa ja Breakdancessa kilpailujen etsiminen ja niihin ilmoittautuminen on vielä (tämän toiminnan ollessa Rollingissa vasta hyvin aluillaan) tanssijoiden oman aktiivisuuden varassa. Rock and Swing (Bugg) kuuluu Suomen Tanssiurheiluliiton lajivalikoimaan ja tietoa/kilpailukutsut ovat luettavissa STUL:n nettisivuilta (http://tanssiurheilu.fi/). Tietoa seuratansseista löytyy mm. Suselin (http://www.susel.fi/) ja Streetdancen, Showdancen ja Breakdancen tapahtumista Finnish Dance Organizationin (http://www.fdo.fi/) sivustoilta. 4.2 Kilpailumaksut ja kilpailumatkat Kilpailuihin osallistuminen maksaa. Maksun suuruus lukee kilpailukutsussa. Osallistumismaksun maksaa jokainen itse. Seura voi johtokunnan päätöksellä tukea joidenkin kilpailujen osallistumismaksuissa. Näin voidaan tehdä esim. silloin kun Rollingin tanssijat osallistuvat joukkueena SM-tason kilpailuihin. Yhteiskuljetuksia järjestetään, kun on riittävä määrä pareja lähdössä kilpailuihin. Yhteiskuljetukset tulevat edulliseksi, ja matka sujuu mukavasti yhdessä. Seuran taloudellisesta tilanteesta riippuen voidaan matkakuluissa maksaa tukea. Jos kilpailuihin mennään yhteiskuljetuksella, kerätään kaikkien maksut yhteen ja haetaan "seurakuori" ilmoittautumistiskiltä kilpailupaikalla. Mikäli jokainen menee omalla kyydillään, sovitaan kuinka seurakuoren kanssa toimitaan. Järjestäjät toivovat, että maksut hoidetaan ja seurakuori haetaan samanaikaisesti, mutta aina se ei ole mahdollista. Silloin on ehdottomasti sovittava etukäteen kuinka kuoren kanssa toimitaan. Tällaisissa tapauksissa yleensä jokainen maksaa itsensä ja ottaa oman numerolappunsa + tytön tarran, ja jättää kuoren ilmoittautumispisteeseen muiden myöhemmin saapuvien parien saataville.

20 4.3 Seuran huoltaja kilpailuissa Tiettyyn kilpailuun tai muuhun tapahtumaan osallistuvalle Rollingin ryhmälle tai joukkueelle voidaan nimetä virallinen huoltaja osallistujien itsensä (tai heidän vanhempiensa) toivomuksesta tai joko tapahtuman sääntöjen tai järjestäjän vaatimuksesta. Joukkueen huoltajan nimeäminen tapahtuu suullisella sopimuksella ja tehtävään lupautuneen henkilön nimi saatetaan hyvissä ajoin kaikille mukana oleville osallistujille tiedoksi. Huoltajan tehtävä kilpailuissa on huolehtia, että jokainen seuran tanssija on oikeassa asussa oikeaan aikaan menossa lattialle kilpailemaan. Huoltaja myös ottaa talteen ja tuoda mahdollisimman nopeasti ao. henkilöiden tietoon kaikki tapahtuman järjestäjän, eri toimihenkilöiden tai oman seuran taholta annettu tieto (esim. erilaiset tiedustelut, kilpailutulokset, ohjeistukset, huomautukset.) Niin ikään huoltajan tehtävänä on huolehtia joukkueen yhteisistä tarvikkeista kuten ensiapulaukku, CD-levyt, mahdollinen esiintymisrekvisiitta jne... Jos esim. kilpailujen johtajalla on huomauttamista kilpailuasuista, tai kilpailujen juryllä on huomauttamista itse tanssista, kutsuvat he huoltajan luokseen kuuluttamalla. 4.4 Pukeutuminen kilpailuihin Suomen Tanssiurheiluliiton säännöissä on kilpatanssin kilpailuasuista hyvin yksityiskohtaiset ohjeet ja määräykset, jotka vaihtelevat ikä- ja taitoluokittain. Kun suunnitellaan kilpailuihin osallistumista, kannattaa samalla tarkistaa oikea pukeutuminen seuran ohjaajilta ja/tai muilta jo kokeneemmilta tanssijoilta ja vanhemmilta. Muistathan, että seurassa kierrätetään kilpailuasuja! Varsinkin lasten ja nuorten asut jäävät usein nopeasti pieneksi jo muutaman käyttökerran jälkeen eikä uuden vaatteen teettäminen tai hankkiminen vanhan tilalle ole aina lainkaan välttämätöntä. Kierrätys auttaa meitä jokaista pääsemään hyvään kilpailuvauhtiin ilman suuria kustannuksia. Käytettyjä vaatteita ja kenkiä voit kysyä seuran muilta vanhemmilta. Niin myynti- kuin ostoaikeissakin kannattaa myös käyttää pukuhuoneiden ilmoitustauluja ja seuran nettisivuja. Vastaavasti muissa lajeissa kilpailuasuja koskevat määräykset löytyvät lajiliiton nettisivustolta. Jos riittävää vastausta tiettyyn kysymykseen ei löydy seuran sisältä, kannattaa asiassa ottaa yhteyttä oman lajin lajiliittoon.

21 4.5 Toiminta kilpailupaikalla Kilpailupaikalle on mentävä aina hyvissä ajoin. Nyrkkisääntönä on olla paikalla vähintään tuntia ennen aikataulussa ilmoitettua oman tanssin alkua. On tärkeää, että pari ehtii pukeutua rauhassa, ja ehdottomasti on ehdittävä verrytellä lihakset lämpimiksi ja saatava rauhassa keskittyä tulevaan suoritukseensa. Kilpailupaikoilla (yleensä kouluja) on toisinaan pukuhuoneet erikseen tytöille ja pojille toisinaan ei. Tärkeintä on, että huoltaja tietää missä pukuhuoneissa seuran tanssijat ovat ja että tanssijat tietävät, missä huoltaja majailee! Aina kilpailuihin mennessä tarkistetaan, onko etukäteen toimitettuihin aikatauluihin tullut muutoksia! Aikataulut ovat kilpailupaikan seinällä. Myös ilmoittautumisen yhteydessä voit kysyä mahdollisista aikataulumuutoksista. Numerolappu kiinnitetään hakaneuloilla kilpatanssissa pojan kilpailuasun selkään ja muissa lajeissa vastaavasti oikealle paikalleen. Mallia voi katsoa muilta osallistujilta ja vanhemmilta, huoltajalta tai muilta tanssijoilta voi pyytää apua pukeutumisessa ja numerolapun kiinnityksessä. Kilpailupaikoilla on yleensä mahdollisuus ostaa lämminruoka -annoksia. Tietenkin voit ottaa myös omat eväät mukaasi. Ruokailu on ajoitettava siten, ettei tarvitse kilpailla täydellä vatsalla. Myös syömistä kilpailuasu yllä tulisi välttää, ettei se likaantuisi. Kilpatanssijat esiintyvät aina fiksusti, myös kilpailupaikoilla. Ei metelöidä ja häiritä muiden keskittymistä. Pukuhuoneissa ei sotketa. Muistetaan että jokainen edustaa omaa seuraa liikkuessaan kilpailupaikoilla. Me haluamme Rollingissa jättää itsestämme hyvän mielikuvan, liikuimmepa missä hyvänsä. 4.6 OMIEN KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN Kilpailujen järjestäminen on kova haaste seuralle! Monet seurat eivät edes voi harkita kilpailujen järjestämistä. Tanssiurheiluseura Rolling ry on kuitenkin jo lähes koko olemassaoloaikansa suoriutunut tästä suuresta haasteesta vuosittain.

22 Omat kilpailut ovat aina olleet seuran tanssijoille mukava kilpailupäivä ilman pitkiä matkoja, oman seuran edustajina omissa kisoissa. Usein uusille pareille omat kilpailut ovat ensimmäiset. Kilpailujen järjestäminen on luvanvaraista, ja lupa myönnetään vain niille seuroille, joiden osaamiseen luotetaan. Vuosittain läheskään kaikki anojat eivät saa järjestämislupaa, mutta Rollingille se on myönnetty säännöllisesti! Jokaisen jäsenen on siis ERITTÄIN TÄRKEÄÄ olla mukana koko sydämellään järjestelyissä. Jokaisen kilpailun onnistuminen vaikuttaa seuraavan kilpailun osanottajamäärään. JÄRJESTÄMISEN HAASTEET: Kilpailujen kulurakenne on todella raskas. Tässä esimerkkejä mitä kaikkea tarvitaan: - Tuomarit, toimihenkilöt (tuloslaskentaan 2 henkilöä, kilpailujen johtaja, jury, kuuluttaja, musiikin soittaja) - Musiikkilaitteet, salivuokra, keittiön vuokra - Ruokailu ja leivonnaiset, mehut ja muut juomat - Kutsujen ja aikataulujen kopiointi ja postittamien, käsiohjelman tekeminen - Sisäänpääsyliput, arvat, salin koristelu, pöytien kattaus jne. KULUJA VOIDAAN VÄHENTÄÄ tietysti tekemällä mahdollisimman paljon itse. On tärkeää että JOKAIN EN PERHE OSALLISTUU TALKOISIIN esim. auttamalla ruokailun järjestelyissä, leipomalla, tai ostamalla ruokatarvikkeita, hankkimalla arpalahjoja tai jollakin muulla itselleen sopivimmaksi katsomallaan tavalla. Kilpatanssijoiden vanhemmat/perheet eivät siis vain istu katsomossa, vaan ottavat oman vastuunsa järjestelyistä, keittiöstä, tiskaamisesta, myyntitoiminnasta, kilpailijoiden vastaanottamisesta... Mitä enemmän meitä on, sitä pienemmiksi tehtävät käyvät! HUOM! Oman perheenjäsen suorituksen pääsee tietenkin aina katsomaan! Tanssijoilla kilpailupäivän tärkein tehtävä on edustaa seuraa tanssimalla parhaan kykynsä mukaan ja niin hyvin kun pystyy. MUTTA kun oma osuus on ohitse myös he osallistuvat kilpailujärjestelyihin ja loppusiivoukseen. Työt jaetaan etukäteen niin, että jokainen voi vapaaehtoisesti ottaa itselleen haluamansa tehtävän (mutta muista, että tässä nopeat syövät hitaat!). On paljon töitä ja asioita jotka on hoidettava ENNEN kilpailuja, ja tietenkin niitä jotka hoidetaan KILPAILUPÄIVÄNÄ. Sekä todella paljon sellaisia asioita jotka hoidetaan kilpailujen JÄLKEEN. On hyvä tietää ja muistaa, että seuraavien kilpailujen järjestäminen on aloitettu jo kauan ennen kuin nämä kilpailut ovat ohi. TULE MUKAAN OSALLISTUMAAN! Kilpailut ovat tärkeä tulonlähde seuralle.

23 OMIA MUISTIINPANOJA:

24 Ajankohtaista tietoa seuramme toiminnasta ja tanssikursseista saat Tanssilinjalta 040 589 0087 Internetistä http://www.rolling.fi/ Sähköpostiosoitteemme on postilaatikko@rolling.fi Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme!