Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Ehdotukset strategisiksi valinnoiksi/päämääriksi, ottaen huomioon valtuuston strategiatyöpajan ja tulevaisuuskyselyn tulokset. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen 1. Lapsiperheet saavat oikea-aikaisesti tukea arjessa 2. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Hyvinvointi- ja terveyserojen tasaaminen (eriarvoistumisen vähentäminen) 4. epäterveellisten elämäntapojen vähentäminen 5. osallisuuden lisääminen (passivoitumisen ehkäisy) 2

halutaan muuttaa 1. Oikea-aikainen tuki lapsiperheiden arjessa pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Vanhemmuudessa ja perheiden elämänhallinnassa on haasteita, erityispalveluiden ja tukitoimien piiriin hakeutuminen lisääntynyt. Pienituloisien lapsiperheiden määrä on kasvanut, työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa lapsiperheidenkin hyvinvoinnin kehittämisessä. Mm. päivähoidon ja koulun antama tuki, vanhempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä kehityssuunta on tärkeä niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta. Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta kehitysilmiöön sekä niihin viimeisin saatavissa oleva indikaattorin tieto. 1. Eri perhetyönmuotojen asiakkaana oli 214 lapsiperhettä ja perheneuvolan asiakkaita yli 551. 2. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on 5,4% porvoolaislapsista. 3. Erityistä tukea saaneet lapset perusopetuksessa 270. 3

Tilannekuva (viimeisimpien käytettävissä olevien tilastotietojen pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta kehitysilmiöön sekä niihin viimeisin saatavissa oleva indikaattorin tieto. 2. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Alhainen koulutustaso on tutkimusten mukaan osoittautunut yhdeksi merkittäväksi työttömyyden syyksi. Kouluttamattomien työttömyysaika oli myös selkeästi pidempi kuin koulutetuilla nuorilla. Nuorille on tällä hetkellä erittäin vaikea löytää työpaikkoja, joten sijoitukset ovat usein lyhtyaikaisia työkokeilu- tai työpajapaikkoja. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmat ovat lisänneet huomattavasti aikuissosiaalityön palvelujen kysyntää. Erityisesti nuorten lisääntyvä avuttomuus, puutteelliset asumistaidot ja elämäntavat, asunnottomuus ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Keväällä 2011 porvoolaisten koulujen 9. luokkalaisista 93,7% pääsi jatkokoulutukseen. Painopistettä tulisi siirtää ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen. 1. Nuorisotyöttömiä Porvoossa 10,7 % = 250 nuorta. 2. Kaikista toimeentulotukiasiakkaista vuonna 2012 26 % oli alle 25-vuotiaita ja uusista asiakkaista 52 % alle 30-vuotiaita. Yhteensä 570 nuorta sai toimeentulotukea. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat 12 %. Kustannuksia: Lapsi avopalvelun asiakkaana n. 40 euroa/h 4 h /vko = 640 euroa/kk Lapsi huostaanotettuna Sijaisperhe 1415 eur/ kk Ammatillinen perhekoti 5910 eur/ kk Laitossijoitus 7050 eur/kk Laitossijoitus, erityisyksikkö 10110eur/kk. Nuorisopsykiatrian hoitovuorokausi 4 660.

3. Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat enemmän, kärsivät useammin alentuneesta toimintakyvystä ja kuolevat nuorempina kuin pidemmälle koulutetut, ylempiin tuloluokkiin kuuluvat ja korkeammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät. 20% väestöstä kuluttaa 80% palveluiden voimavaroista = (terveyserot) tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Porvoossa on vähemmän pienituloisia kuin maassa keskimäärin, mutta pienituloisuusaste on kasvanut viime vuosina. Suuret alueelliset erot näkyvät työttömyysluvuissa. Työttömyys vaihtelee alueittain. Porvoossa kohtuuhintaisten vuokra- asuntojen saaminen on hankalaa. Palveluiden saatavuus: joka kolmas 20-54 vuotiaista kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuslääkäripalveluja. Joka 10. on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa (ATH), leipäjonojen asiakasmäärät ovat nousseet. Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta kehitysilmiöön sekä niihin viimeisin saatavissa oleva indikaattorin tieto. 1. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi kokevien osuus 37,4% (ATH) koulutus matala 45,7% koulutus keskitaso 35,8% koulutus korkea 23,7%. 2. Työkynsä heikentyneeksi kokevien osuus 27,8% (ATH) koulutus matala 32,1% koulutus keskitaso 29,0% koulutus korkea 17,8%. 3. Yleinen pienituloisuusaste 10,9%. 4. Työttömyyden alueelliset erot 0 23 %. Vuokra-asuntoihin jonotti vuoden 2012 lopussa 697 hakijaa. Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi 17,6% (ATH). Leipäjonossa 450 kävijää/vko. 5

4. Epäterveellisten elämäntapojen vähentäminen pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kuntoliikuntaa säännöllisesti harrastavien suomalaisten joukko on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden määrä on vähentynyt. Arkiliikunta on terveydelle, toimintakyvylle ja mielenterveydelle tärkeintä. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivittäin riittää ylläpitämään terveyttä. Kuntoliikuntaa vähäisessä määrin tai ei ollenkaan harrastavia on siis lähes 80%. Itäisellä Uudellamaalla lähes joka kolmas aikuisväestöstä ilmoittaa kuuluvansa alkoholin liikakäyttäjiin. Alkoholin aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat ovat merkittävät myös Porvoossa. Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta kehitysilmiöön sekä niihin viimeisin saatavissa oleva indikaattorin tieto. 1. Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus 21,4% (ATH). 2. Ylipainoisten osuus 19,9% (ATH). 3. Matkoista noin 34 % tehdään jalan tai pyörällä. 4. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (aikuisista) 29,4% (ATH). Kustannuksia: Diabeteksen hoito terveyskeskuksessa (?) Dialyysihoito sairaalassa (?) Alkoholilaitoskatkaisujakso 1100 /vko ja huumekatko n. 2500 /vko. Yksi maksasiirto 106000 (leikkaus). 6

5. Osallisuuden lisääminen pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Osallisuus tarkoittaa yhteisöön osallistumista ja siinä osallisena olemista Osallisuus sisältää myös oikeuden saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista, toisin sanoen osallisuutta omaan elämään, palveluihin ja elinympäristöön. Alle joka kolmas porvoolainen osallistuu aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan (esimerkiksi urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta). Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta kehitysilmiöön sekä niihin viimeisin saatavissa oleva indikaattorin tieto. 1. Aktiivisesti osallistuvien osuus 29,2% (ATH). 2. Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus 9,1% (ATH). 3. Kotihoidon palveluiden piirissä olevista ikääntyneistä itsensä yksinäiseksi kokee 25,5% (Rai). Osallisuus on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa; Porvoossa on mahdollistettava osallisuutta entistä monipuolisemmin keinoin, jotta kaikilla on aito mahdollisuus ja kiinnostus osallistua yhteisten asioiden kehittämiseen. Itsensä yksinäiseksi kokee noin joka 10. Yhtä yleistä työikäisessä kuin iäkkäämmässäkin väestössä. 7