OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero)
Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta kurssin aikana laadittavat kahdeksaan eri aiheeseen liittyvät osatehtävät. Työ aloitetaan johdannolla, jossa on kerrottu lyhyesti, mitä raportti käsittelee ja mitkä ovat sen tavoitteet. Johdannossa ei tarvitse perustella, miksi tarkastelun kohteena on tietty prosessi, koska aihe on annettu, mutta jos päätätte rajata joitain osa-alueita tarkastelun ulkopuolelle (tämä voi joissain tapauksissa olla perusteltua), on tämä perusteltava lyhyesti. Johdannon jälkeen jokainen aihe tarkastellaan omana alalukunaan, minkä lisäksi tarkastelun kohteena oleva prosessi tulee kuvata raportin alussa omassa luvussaan. Tähän raporttipohjaan on jokaisen alaluvun yhteyteen kirjattu muutamia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joiden pohjalta voi aloittaa kyseisen osion kirjoittamisen. Kysymyksiin vastattaessa on kuitenkin syytä muistaa, ettei kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ole tarpeellista vastata samalla tarkkuudella ja kattavuudella, koska tarkastelun kohteena olevat prosessit ovat erilaisia ja siksi eri asiat painottuvat eri tavoin eri prosesseja kuvattaessa. Työn loppuun tulee vielä lyhyt yhteenveto sekä lähdeluettelo. Raportin laadinnassa ei ole pakko hyödyntää tätä raporttipohjaa, kunhan tehtävien laadinnassa on noudatettu annettuja ohjeita ja tekijöiden nimet ja opiskelijanumerot on merkitty selkeästi. Tehtävien palautusdeadlinet sekä kurssin luentoajat löytyvät kurssin www-sivuilta. Johdanto-luku ja tarkasteltavan prosessin kuvaus palautetaan yhdessä aiheen 1 palautuksen kanssa, kun taas yhteenveto-osio palautetaan kurssin lopussa aiheen 8 palautuksen yhteydessä. Luennoilla annetaan tarkempia ohjeita osatehtävien suorittamiseksi. Sekä johdannon että yhteenvedon tulisi olla lyhyitä sopiva pituus on alle yksi sivu. Kaikki osatehtävät palautettaan Eetu-Pekka Heikkiselle (eetu.heikkinen@oulu.fi) joko sähköpostin liitteenä pdf-muodossa tai paperiversiona luennoille tai huoneeseen TF214. Osatehtäviä palautettaessa on mahdollista palauttaa yhden aiheen tehtävä kerrallaan tai koko siihen mennessä laadittu raportti, mutta arviointi suoritetaan kuitenkin aina yksi osatehtävä kerrallaan. Tarkasteltava prosessi Kuvaile lyhyesti muutamalla virkkeellä ja/tai kuvalla tarkastelun kohteena oleva prosessi. Kuvia ja/tai taulukoita käyttäessäsi muista, että kaikkiin kuviin ja taulukoihin on liitettävä kuvaus, minkä lisäksi niihin on viitattava tekstissä, jotta lukija tietää, mihin tekstin kohtaan kuvat ja taulukot liittyvät. Aihe 1: Yksikköprosessit Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia yksikköprosessien näkökulmasta. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Miten tarkastelun kohteena oleva prosessi voidaan jakaa pienempiin osiin eli prosessivaiheiksi ja yksikköprosesseiksi? Millaisista yksikköprosesseista prosessiketju koostuu? - Mikä on kunkin prosessivaiheen/yksikköprosessin tarkoitus? - Mitkä ovat kokonaisuuden kannalta keskeisimpiä prosessivaiheita ja yksikköprosesseja? Miksi? - Miten prosessivaiheet ja yksikköprosessit liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisprosessin? Aihe 2: Materiaalitaseet Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia materiaalitaseiden näkökulmasta. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä raaka-aineita tuotantoprosessiin tarvitaan? Huomioi pääraaka-aineen lisäksi myös muut mahdollisesti tarvittavat aineet; esim. liuottimet liuotusprosessissa, jne. - Mitä tuotteita, sivutuotteita, jätteitä ja poisteita prosessissa muodostuu? - Millaisia välituotteita ja kiertäviä materiaaleja prosessissa esiintyy (yhden prosessivaiheen tuote on seuraavan vaiheen raaka-aine, jne.)? - Mitkä ovat prosessin kokonaisuuden kannalta tärkeimmät materiaalit (lähtöaineet, tuotteet, jne.)? - Miten eri materiaalien määrät suhteutuvat toisiinsa? Kaikkien materiaalivirtojen tarkkoja määriä ei ole tarpeen etsiä, mutta arvioi keskeisimpien materiaalivirtojen osalta niiden määriä suhteessa toisiinsa. Huomioi, etteivät absoluuttiset määrät kerro kaikkea, vaan esimerkiksi hyvin kalliiden tuotteiden tai erittäin haitallisten jätteiden osalta jo pienet määrät tekevät niistä merkittäviä. - Voit myös tarkastella joidenkin prosessin kannalta keskeisten (alku)aineiden kulkeutumista prosessissa, mikäli se tuntuu luontevammalta lähestymistavalta. Aihe 3: Ilmiölähtöinen prosessitarkastelu Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia prosessissa esiintyvien ilmiöiden näkökulmasta. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia fysikaalisia, kemiallisia, biologisia, jne. ilmiöitä tarkastelun kohteena olevassa prosessissa esiintyy? Voit keskittyä prosessin kannalta keskeisimpien yksikköprosessien tarkasteluun, jotta tarkastelu ei laajenisi liikaa. - Mitkä ilmiöistä ovat kokonaisuuden kannalta toivottavia, mitkä eivät? Miten toivottujen ilmiöiden esiintymistä pyritään edistämään ja ei-toivottujen ilmiöiden esiintymistä vastaavasti estämään tai hidastamaan? - Mitkä tekijät vaikuttavat ilmiöihin? Miten niihin pyritään vaikuttamaan? Aihe 4: Materiaalien kuljetus Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia materiaalin kuljetuksen näkökulmasta. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Mitä prosessien välistä aineensiirtoa (kaasun, nesteiden ja kiintoaineiden) prosessivaiheiden välillä tapahtuu? - Miten kuljetus on toteutettu? - Mitkä ovat kokonaisuuden kannalta keskeisimpiä materiaalin siirtoon liittyviä kysymyksiä? - Mitkä tekijät vaikuttavat materiaalin siirtoon? - Arvioi myös tehtaan ulkopuolisen materiaalin kuljetuksen (esim. raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetus) merkitystä. Aihe 5: Prosessien hallinta ja automaatio Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia automaation, mittauksen ja prosessien hallinnan näkökulmasta. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä suureet kertovat prosessiolosuhteista? - Mitä suureita voidaan käyttää prosessin toiminnan hallitsemiseen? - Mitä suureita täytyy mitata, jotta tuotteen laatu voidaan arvioida? - Mitä suureita täytyy mitata, jotta tarkasteltavan prosessin ympäristövaikutuksia voidaan arvioida?
Aihe 6: Vesien ja maankäytön, suojelun ja suunnittelun periaatteet: alkutuotanto, yhdyskunnat ja teollisuus Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia vesien ja maankäytön näkökulmasta. Aiheeseen 6 liittyvää tehtävää ohjeistetaan tarkemmin luennoilla. Aihe 7: Energiajärjestelmät Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia energian ja energiajärjestelmien näkökulmasta. Aiheeseen 7 liittyvää tehtävää ohjeistetaan tarkemmin luennoilla. Aihe 8: Teollinen toiminta osana yhteiskuntaa Kuvaile 1-3 sivulla tarkastelun kohteena olevaa prosessia osana yhteiskuntaa. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tuotantoprosessilla on? - Millaisia vaikutuksia prosessilla on ympäristöön ja/tai terveyteen? - Mikä on prosessin merkitys/rooli osana yhteiskuntaa? Mihin sitä tarvitaan? Olisiko se korvattavissa? Miksi/miksi ei? - Miten prosessin vaikutuksia tulisi mielestäsi muuttaa? Miten niihin voitaisiin vaikuttaa? Yhteenveto Työn loppuun kirjoitetaan lyhyt yhteenveto, jossa voidaan kertoa lyhyesti, mitä asioita kurssilla/raportissa käsiteltiin, mitä uutta opit kurssin aikana, miksi prosesseja on tarpeen tarkastella eri näkökulmista, mitkä asiat yhdistävät kurssilla opittuja asioita tai mistä muista näkökulmista prosesseja olisi mahdollista tarkastella. Lähteet Kokoa tänne lista käyttämistäsi aineistolähteistä. Muista merkitä lähdeviittaukset tekstiin niihin kohtiin, joissa olet hyödyntänyt muualta hankkimaasi tietoa ja varmista, että kaikki lähteet, joihin viittaat tekstissä, löytyvät myös lähdeluettelosta. Lähteet merkitään tekstiin viittamalla tekijään/tekijöihin ja julkaisuvuoteen: (Heikkinen 2017) tai (Hiltunen & Klöve 2016). Mikäli tekijöitä on useampia kuin kaksi, mainitaan viittauksen yhteydessä vain ensimmäinen tekijä: (Pongracz ym. 2014) tai (Pongracz et al. 2014). Mikäli tekijän nimi ei ole tiedossa (esim. jonkin viraston julkaisu, johon ei ole merkitty tekijää erikseen), voidaan julkaisija merkitä tekijäksi (Tekes 2011) tai vaihtoehtoisesti ilmaista, ettei tekijä ole tiedossa: (Anon. 2011). Pitkissä lähteissä (esim. kirjat) voidaan merkitä myös sivut, joilta tieto on otettu: (Niinimäki 2013, 101-104). Tarkemmat tiedot, joiden pohjalta lähde on löydettävissä merkitään loppuun tulevaan lähdeluetteloon. Lähteestä riippuen mainitaan hieman eri asioita: - Kirjan tekijä(t), julkaisuvuosi, kirjan otsikko (ja painos, jos useita), julkaisupaikka, julkaisija, kokonaissivumäärä.
- Kokoomateoksessa olevan osion tekijä(t), julkaisuvuosi, osion otsikko, In: koko teoksen toimittaja(t), koko teoksen otsikko (ja painos, jos useita), julkaisupaikka, julkaisija, kokonaissivumäärä, sivut, joilla tarkasteltu osio on. - Sarjajulkaisun, raportin tai opinnäytetyön tekijä(t), julkaisuvuosi, otsikko, julkaisupaikka, julkaisija, sarjanimeke/raporttinimike + koodi/numero (jos on), kokonaissivumäärä. - Lehtiartikkelin tekijä(t), julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, lehden nimi, volyymin (usein tarkoittaa vuosikertaa) numero, lehden numero, sivut, joilla artikkeli on. - Konferenssiesitelmän tekijä(t), julkaisuvuosi, esitelmän nimi, konferenssin nimi, paikka ja aika, julkaisupaikka, julkaisija tai konferenssin järjestäjä, sivut, joilla esitelmä on. - Verkkosivun tekijä(t), julkaisuvuosi (jos kerrottu jos ei, niin käytä vuotta, jolloin tieto on haettu), verkkosivun otsikko, julkaisija, URL: verkkosivun otsikko (Viitattu: päivämäärä, jolloin tieto on haettu). - Kirjallisen/suullisen tiedonantajan nimi, vuosi, suullinen/kirjallinen tiedonanto, päivämäärä. Lähteet merkitään lähdeluetteloon tekijän mukaiseen aakkosjärjestykseen. Mikäli samalta tekijältä on samalta vuodelta useita lähteitä, ne erotetaan toisistaan merkitsemällä pieni kirjain vuosiluvun perään: (Luhtaanmäki 2015a), (Luhtaanmäki 2015b).