Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa
Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella Kaupungin rakentamiseen liittyvä energiatehokkuuden määritelmä: Sama tai parempi palvelutaso vähemmällä ostoenergialla energiatehokkuus & paikallisesti tuotettu uusiutuva energia Yleensä energiansäästö päästövähennys
Miten homma alkoi vuonna 2006 Pilottihanke Valittiin pilottikohteeksi Konalan ala-aste, Riihipellonkuja 2 liikuntasali ja suihkuhuoneet Pyydettiin energiankulutus arvio = kannattavuuslaskelma muutokselle Puhaltimien korvaavat tehot, käyttöaika, sähkön- ja lämmönsäästö mahdollisuudet Päätös toteuttamiselle Luvat hallintokunnista kokeiluun Tehtävän määrittely ja tilaus Toteutus Ohjaustavat, mahdollisuudet ja rajoitteet tarkentuvat Vanhat puhaltimet vaihdetaan korkeahyötysuhteisiksi suoravetoisiksi kammiopuhaltimiksi. Puhaltimille asennetaan taajuusmuuttaja ohjaus, jolla voidaan säätää ilmamäärää todellisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtoa ohjataan CO2- mittauksen mukaan. Suihkuhuoneitten Rh% vaikuttaa säätöön varmistaen tilojen riittävän kuivumisen. Kokemusperäisesti ja mittaamalla määritetään minimi-ilmavirta.
Kuinka energiaa hukkuu puhaltimessa Kulutusten seurantaa Konalassa Tehostettu käytönseuranta tuntitasolla puhaltimille Puhaltimien toiminnan profiili syntyy Ongelma 2009 paljastuu Ulkoilma kesä/syksy kosteampaa kuin asetusarvot, joka johtaa täyden tehon käyntiin ja aiheuttaa energiankulutuksen kasvun Ohjaustapaan ja arvoihin muutoksia Usko toimivuuteen varmistuu 2009 WWF ja ABB palkinto Toimenpiteiden monistaminen alkaa 2010 Seurannat toteutetuissa kohteissa jatkuvat edelleen Jatko toiminnalle varmistuu, hommia tehdään kun rahoitus on mahdollinen Puitesopimus
Miten homma eteni vuonna 2007-2013 Kulutusten seurantaa Konalassa Tehostettu käytönseuranta tuntitasolla puhaltimille Puhaltimien toiminnan profiili syntyy Ongelma 2009 paljastuu Ulkoilma kesä/syksy kosteampaa kuin asetusarvot, joka johtaa täyden tehon käyntiin ja aiheuttaa energiankulutuksen kasvun Ohjaustapaan ja arvoihin muutoksia Usko toimivuuteen varmistuu 2009 WWF ja ABB palkinto Toimenpiteiden monistaminen alkaa 2010 Seurannat toteutetuissa kohteissa jatkuvat edelleen Jatko toiminnalle varmistuu, hommia tehdään kun rahoitus on mahdollinen Puitesopimus
Mitä on saatu aikaiseksi
Mitä laskelmat osoittavat
Miten säästöt toteutuivat Strömbergin aa KSV Lämmitys LT korjaus muutos % Sähkö muutos % Lämmitys LT korjaus muutos % Sähkö muutos % 2009 590 171 2009 951 584 2010 564-4,4 159-7,0 2010 898 534 2011 551-6,6 147-14,0 2011 951 616 2012 511-13,4 150-12,3 2012 824-13,4 460-25,3 Ressun peruskoulu AMK/SOTE Vanha Viertotie 23 Ruoholahden aa Lämmitys LT korjaus muutos % Sähkö muutos % Lämmitys LT korjaus muutos % Sähkö muutos % Lämmitys LT korjaus muutos % Sähkö muutos % 2009 1235 367 2009 1413 682 2009 459 214 2010 1319 371 2010 1256 704 2010 450 202 2011 1205-8,6 391 5,4 2011 1141-9,2 628-10,8 2011 424 200 2012 1268-3,9 449 21,0 2012 1109-11,7 623-11,5 2012 422-0,5 193-3,5
Riittävän kattava/luotettava esiselvitys kannattavuudesta Ilmanvaihtokone vaihdetaan vähemmän energiaa käyttäväksi Puhallin on korkeahyötysuhteinen suoraveto kammiopuhallin taajuusmuuttajalla (kokonaishyötysuhteen paraneminen), käyttää vähemmän energiaa käydessään Käynti tarpeenmukaiseksi Miten säästö syntyy Ohjaus ja säätö perustuu CO2 ja Rh% mittauksiin Huomioi sisäilmaston olosuhteen ja tarpeen Toimii normaalisti osateholla, koska tarve ilmanvaihdolla on yleensä 20/300-400 henkilölle normaalikäytössä, poikkeuksena juhlat jolloin täysiteho ohjauksen mukaan Eli toimiessaan ilmanvaihto kuluttaa vähemmän energiaa tuottaessaan saman ilmamäärän ja lisäksi ilmanvaihtoa voidaan tuottaa osatehoilla tarpeen mukaan, esim. liikuntasalin tila on mitoitettu 400 hengelle ja sitä käyttää 20 henkilöä, jolloin ilmanvaihdontarve on huomattavasti pienempi.
Sisäilman laatu säilyy hyvänä käytönaikana Käyttäjät tyytyväisiä Summa summarum Osateholla toimiessaan äänet pienenevät (Yo kirjoitukset) 17 hanketta (sis. 2013 tehdyt) Laskennallinen investoinnin takaisinmaksuaika ka. 3,2 a Keskimääräinen investointi noin 23.000,- Mitattu vuosisäästö energiassa hankkeitten osalta vuoden 2013 loppuun mennessä (9 kohteesta) Lämmitys 765 MWh Sähkö 346 MWh Keskimääräinen säästö lämmityksessä 10% Keskimääräinen säästö sähkössä 12% Takaisinmaksuaika 2,8 a Keskimääräinen investointi noin 23.700,-
Ja matka jatkuu Kiitos! Timo Posa Helsingin kaupunki HKR-Rakennuttaja/Energiaryhmä Email: timo.posa@hel.fi