Puheterapianimikkeistö

Savolainen Tuija (toim.) Puheterapianimikkeistö Helsinki 2017 ISBN 978-952-293-546-5 (pdf)

Sisältö Lukijalle... 4 Till läsaren... 5 1 Puheterapianimikkeistö... 6 RP1 Puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu... 6 RP110 Orientoiva puheterapeuttinen arviointi... 6 RP120 Puheterapeuttinen arviointi... 6 RP130 Osallistuminen moniammatilliseen arviointiin... 7 RP140 Puheterapiasuunnitelma... 7 RP190 Muu puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu... 8 RP2 Puheterapia... 9 RP210 Yksilöllinen puheterapia... 9 RP220 Ryhmäpuheterapia... 10 RP230 Puheterapeuttinen ohjaus ja neuvonta... 10 RP290 Muu puheterapia... 11 RP3 Asiakastyöhön liittyvä muu puheterapia... 12 RP310 Tiedonhankinta*... 12 RP320 Dokumentointi*... 12 RP330 Osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön... 12 RP340 Puheterapeutin konsultointi... 12 RP350 Kuntoutusmateriaalin suunnittelu, valmistelu ja hankinta*... 13 RP390 Muu asiakastyöhön liittyvä puheterapia... 13 RP4 Puheterapeutin koulutus- ja asiantuntijatehtävät... 14 RP410 Puheterapeutin koulutustehtävät*... 14 RP420 Asiantuntijana toimiminen*... 14 RP490 Muut koulutus- ja asiantuntijatehtävät*... 15 RP9 Kehittäminen ja hallinto... 16 RP910 Hallinnolliset tehtävät*... 16 RP920 Ammatillinen kouluttautuminen*... 16 RP930 Tutkimus- ja kehittämistyö*... 16 RP940 Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus*... 16 RP950 Tiedottaminen ja markkinointi*... 16 RP990 Muu hallinto ja kehittäminen*... 16 2... 17 RP1 Talterapeutisk bedömning och planering... 17 RP110 Orienterande talterapeutisk bedömning... 17 RP120 Talterapeutisk bedömning... 17 2

RP130 Deltagande i multiprofessionell bedömning... 18 RP140 Talterapiplan... 19 RP190 Övrig talterapeutisk bedömning och planering... 19 RP2 Talterapi... 20 RP210 Individuell talterapi... 20 RP220 Talterapi i grupp... 21 RP230 Talterapeutisk handledning och rådgivning... 21 RP290 Övrig talterapi Övrig talterapi... 22 RP3 Övrig talterapi i anslutning till klientarbete... 23 RP310 Informationssökning*... 23 RP320 Dokumentering*... 23 RP330 Deltagande i multiprofessionellt samarbete... 23 RP340 Talterapeutisk konsultation... 23 RP350 Planering, utarbetning och införskaffning av terapimaterial*... 24 RP390 Annan klientrelaterad talterapi... 24 RP4 Talterapeuten som utbildare och sakkunnig... 25 RP410 Talterapeutens utbildningsuppdrag*... 25 RP420 Sakkunniguppdrag*... 25 RP490 Övriga utbildnings- och sakkunniguppdrag*... 26 RP9 Utveckling och administration... 27 RP910 Administration*... 27 RP920 Yrkesmässig fortbildning*... 27 RP930 Forskning och utveckling*... 27 RP940 Kvalitetsledning och produktifiering av tjänster*... 27 RP950 Information och marknadsföring*... 27 RP990 Övrig administration och utveckling*... 27 Liite 1 Koodiluettelo... 28 Liite 2. Kodlista... 30 3

Lukijalle Puheterapianimikkeistö on puheterapian palvelujen dokumentoinnin ja rakenteisen kirjaamisen työväline sähköisissä potilaskertomusjärjestelmissä. Nimikkeistöä käytetään myös puheterapian palvelujen ja työn tilastoinnissa, tuotteistamisessa sekä ammattiin orientoitumisen tukena. Lisäksi se toimii palvelujen tilaajien ja yhteistyökumppaneiden tietolähteenä. Nimikkeistö on tarkoitettu julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen käyttöön. Nimikkeistö on kehitetty ja sitä ylläpidetään Suomen Kuntaliitto ry:ssä, yhteistyössä Suomen puheterapeuttiliitto ry:n ja alan ammattihenkilöiden kanssa. Nimikkeistön ajantasaisin, virallinen versio on saatavissa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliselta koodistopalvelimelta, http://91.202.112.142/codeserver/pages/classification-viewpage.xhtml?classificationkey=295&versionkey=372. Viimeisin päivitys nimikkeistöön on julkaistu koodistopalvelimella 15.7.2015. Tämä julkaisu sisältää nimikkeistön siinä muodossa kuin se on ollut ladattavissa koodistopalvelimelta 11.3.2017. Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin. 4

Till läsaren är avsedd som ett verktyg för dokumentation av talterapeuternas tjänster och för strukturerad dokumentation i den elektroniska patientjournalen. Nomenklaturen förenhetligar användningen av och terminologin för begrepp inom talterapi. Den används också i statistikföringen av talterapeuternas tjänster och arbete, i produktifieringen av tjänster och i yrkesorienteringen inom talterapi. Dessutom utgör nomenklaturen en källa till information för dem som beställer tjänster och för samarbetsparter. Nomenklaturen är avsedd att användas inom den offentliga och privata sektorn och av organisationer. Den har utvecklats och upprätthålls av Kommunförbundet, i samarbete med Finlands Talterapeut-förbund rf och yrkesanställda inom talterapi. Den senast uppdaterade officiella versionen av nomenklaturen finns på den nationella kodservern för social- och hälsovården, http://91.202.112.142/codeserver/pages/classification-view-page.xhtml?classificationkey=295&versionkey=372. Den senaste uppdateringen publicerades på kodservern 15 juli 2015. Den här publikationen innehåller den version av nomenklaturen som kunnat laddas ner från kodservern den 11 mars 2017. Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 5

1 Puheterapianimikkeistö RP1 Puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu Puheterapeutti selvittää asiakkaan kommunikointikyvyn ja havaittujen kielen, puheen tai syömisen ja nielemisen sekä äänentuoton häiriöiden vaikutuksen hänen selviytymiseensä elinympäristössään, osallistumiseensa sekä toimintaansa. Hän arvioi myös ympäristötekijöiden vaikutuksen asiakkaan kommunikointikykyyn. Arvioinnin tuloksia käytetään mahdollisen toimintarajoitteen tarkemmassa määrittämisessä, puheterapiatarpeen määrittelyssä sekä puheterapian suunnittelussa, seurannassa, terapian vaikutusten arvioinnissa, muutosten seuraamisessa ja jatkokuntoutustarpeen arvioinnissa. Puheterapeutti arvioi myös eri aistien vaurioiden seurauksena syntyneitä kommunikointivaikeuksia alakohtien RP 121-127 mukaan. RP110 Orientoiva puheterapeuttinen arviointi Puheterapeutti tekee orientoivan arvion puhe- tai kommunikaatiotilanteesta tai nielemiseen liittyvistä toiminnoista. Hän selvittää tarvitaanko tarkempi laaja-alainen tutkimus vai riittääkö ohjaus, neuvonta tai tilanteen seuranta. RP120 Puheterapeuttinen arviointi Puheterapeutti tutkii ja arvioi laaja-alaisesti asiakkaan kommunikointikykyä käyttäen yleisesti hyväksyttyjä puheterapeuttisia testi- ja arviointimenetelmiä, asiakkaan havainnointia sekä asiakkaan ja läheisten haastattelua. Kohtaa RP120 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun arvioinnin kohteita (RP 121- RP 127) ei ole tarvetta täsmentää. RP121 Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan kykyä olla vuorovaikutuksessa sekä kykyä tilanteen mukaiseen toimintaan ja kommunikointiin. Arvioinnin kohteena ovat kielellisten taitojen lisäksi myös ei- kielelliset ilmaisukeinot. RP122 Kielellis-kognitiivisten toimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi kielen rakenteita (mm. äännejärjestelmä, sanasto, sanojen taivuttaminen, lauseiden muodostaminen) asiakkaan havainnointikykyä, kielellistä muistia sekä tarkkaavuutta ja keskittymistä. Arvioinnissa kartoitetaan kielellis-kognitiivisten toimintojen vaikutusta kielellisten viestien ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. 6

RP123 Puhemotoristen toimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi asiakkaan kasvojen, suun ja nielun alueen motorista toimintaa, tuntoa sekä lihasten koordinaatiota. Puheterapeutti arvioi myös puheen ymmärrettävyyttä, sujuvuutta ja äänenkäytön toimivuutta sekä puheen laadullisia piirteitä. RP124 Äänen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi asiakkaan äänen laatua ja kestävyyttä sekä äänentuottoon liittyviä lihastoimintoja. Lisäksi hän arvioi asiakkaan äänen toimivuutta työssä ja harrastuksissa sekä ympäristötekijöiden vaikutusta äänen toimivuuteen. RP125 Syömis- ja nielemistoimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan syömis- ja nielemistoimintoja tutkimalla esimerkiksi suun ja nielun alueen motorista toimintaa, sensoriikkaa sekä poikkeavien heijasteiden vaikutusta. Syömisen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös asiakkaan kielellis-kognitiivinen kyky sekä pään ja vartalon asento. RP126 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan tarvetta, mahdollisuuksia ja taitoja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (erilaiset manuaaliset ja graafiset järjestelmät ja niiden tekniset sovellukset sekä äänenvahvistimet). Arviointiin sisältyvät tarvittavat valinta-, sovitus- ja kokeilutoimet sekä seuranta. RP127 Kommunikaatioympäristön arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan elin- ja työympäristön kykyä ja mahdollisuuksia tukea asiakkaan kommunikointia ja vuorovaikutuksen toimivuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan toimintaympäristö ja lähiyhteisö sekä näiden vaatimukset. RP130 Osallistuminen moniammatilliseen arviointiin Puheterapeuttinen arviointi tai osa arviointiprosessista tapahtuu yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Arviointi voi olla osa laajaa moniammatillista arviointia. RP140 Puheterapiasuunnitelma Puheterapeutti laatii suunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja läheisten kanssa. Puheterapiasuunnitelma perustuu puheterapeutin tekemään arvioon häiriön luonteesta ja vaikeusasteesta sekä vaikutuksesta asiakkaan toimintakykyyn ja selviytymiseen. Suunnitelmassa sovitaan puheterapian tavoitteet ja menetelmät, terapiakertojen määrä, terapian tiheys ja kesto sekä asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä osallistuminen terapiaan. 7

RP190 Muu puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu Muu puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu 8

RP2 Puheterapia Puheterapia on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustuu tarvittaessa erityisosaamiseen. Puheterapialla on asiakkaan kanssa yhdessä määritellyt tavoitteet, joissa on otettu huomioon asiakkaan ikä, voimavarat sekä ongelmien laatu ja vaikeusaste. Tavoitteet ja puheterapeutin käyttämät menetelmät perustuvat vakiintuneeseen ja kokemusperäisesti perusteltuun tai tieteelliseen vaikuttavuustietoon. Puheterapia toteutetaan yksilöllisesti tai ryhmässä. Puheterapiaan sisältyy läheisten sekä asiakkaan lähiyhteisöjen ohjaus. RP210 Yksilöllinen puheterapia Puheterapeutti käyttää kokemusperäisiä tai tutkimuksiin perustuvia terapiamenetelmiä asiakkaan iän, voimavarojen sekä häiriön laadun ja vaikeusasteen mukaan. Yksilöllinen puheterapia toteutetaan tarvittaessa yhdessä läheisten ja toisten ammattihenkilöiden kanssa. Puheterapeutti tukee asiakkaansa mahdollisuuksia osallistua elinyhteisönsä toimintaan voimavarojensa rajoissa. Kohtaa RP 210 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun puheterapian kohteita (RP 211- RP 216) ei ole tarvetta täsmentää. RP211 Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn kuntoutus Puheterapiassa vahvistetaan vuorovaikutusta sekä kielellisiä ja ei -kielellisiä taitoja. Puheterapia sisältää esimerkiksi vastavuoroisen kontaktin ylläpitämiseen, tilanteeseen sopivaan kielelliseen ja toiminnalliseen kommunikointiin sekä luonnollisten eleiden käyttöön liittyviä harjoituksia. RP212 Kielelliskognitiivisten toimintojen kuntoutus Puheterapiassa edistetään puhuttujen tai kirjoitettujen kielellisten viestien ymmärtämistä ja ymmärrettävää tuottamista. Asiakkaan kanssa harjoitellaan esimerkiksi kielen rakenteiden (mm. äännejärjestelmä, sanasto, sanojen taivuttaminen, lauseiden muodostaminen) hallintaa, auditiivista havainnointia, kielellistä muistia, tarkkaavuutta ja keskittymistä sekä lukemista, kirjoittamista ja laskemista. RP213 Puhemotoristen toimintojen kuntoutus Puheterapiassa harjoitellaan kasvojen, suun ja nielun alueen sensomotorisia toimintoja sekä lihasten koordinoitua toimintaa. Puheterapia sisältää esimerkiksi motorisia harjoitteita, manuaalista käsittelyä, omatoimista harjoittelua sekä tarvittaessa soveltuvan laitehoidon suunnittelua, käyttöä ja käytön ohjausta. RP214 Äänen hoito ja kuntoutus Puheterapeutti ohjaa asiakasta omaksumaan ääniergonomian ja äänihygienian käytänteitä sekä ohjaa äänen toimintakykyä edistäviä harjoituksia. Äänen häiriöiden kuntoutukseen kuuluvat myös akustista ympäristöä muokkaavat toimenpiteet. 9

RP215 Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutus Puheterapeutti stimuloi suun ja nielun aluetta, ohjaa sensomotorista ja omatoimista harjoittelua sekä tarvittaessa suunnittelee ja ohjaa soveltuvaa laitehoitoa. Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutuksessa otetaan huomioon turvallinen ravinnonsaanti, asiakkaan pään ja vartalon asento, kielellis-kognitiivinen kyky ja syömistilanteeseen liittyvät vuorovaikutukselliset tekijät. RP216 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoittelu Puheterapiassa harjoitellaan tiiviissä yhteistyössä lähiympäristön kanssa asiakkaan taitoja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, esimerkiksi erilaisia manuaalisia ja graafisia järjestelmiä sekä niiden teknisiä sovelluksia ja äänenvahvistimia. Harjoittelun tavoitteena on kielellisten viestien ymmärtämisen vahvistaminen ja/tai asiakkaan ilmaisun mahdollistaminen ja laajentuminen. RP220 Ryhmäpuheterapia Ryhmäterapia on puheterapian muoto, jota toteuttaa yksi tai useampi puheterapeutti tai ryhmäpuheterapia toteutetaan samanaikaisesti muiden ammattihenkilöiden kanssa. Puheterapeutti tai moniammatillinen työryhmä valitsee ryhmän jäsenet sekä määrittelee ryhmän koon, kuntoutukselliset tavoitteet ja ryhmäkertojen määrän. Moniammatillisessa ryhmässä sovitaan myös osallistuvien ammattihenkilöiden roolit ja työnjako. RP230 Puheterapeuttinen ohjaus ja neuvonta Puheterapeutti ohjaa ja neuvoo asiakasta sekä hänen läheisiään ja lähiyhteisöjään puheterapiaan ja kommunikoinnin apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Hän antaa yleistä tietoa esimerkiksi kuntoutumista tukevista palveluista sekä yksityiskohtaisempaa ohjausta asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaus ja neuvonta voidaan toteuttaa myös yhdessä toisen ammattihenkilön kanssa. Kohtaa RP 230 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun ohjauksen ja neuvonnan kohteita (RP 231- RP 233) ei ole tarvetta täsmentää. RP231 Asiakkaan ohjaus ja neuvonta Puheterapeutti ohjaa, neuvoo ja tukee asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti päivittäisessä elämässä. Ohjaukseen kuuluu tarpeen mukaan yksilöllisiä harjoitteluohjeita. RP232 Lähiyhteisön ohjaus Puheterapeutti ohjaa, neuvoo ja kannustaa asiakkaan läheisiä sekä lähiyhteisöissä toimivia henkilöitä tukemaan asiakkaan kuntoutumista ja selviytymistä päivittäisessä elämässä. Puheterapeutti toimii tarvittaessa puhetulkin ohjaajana asiakkaan asioissa. 10

RP233 Palautekeskustelu Asiakkaan ja läheisen kanssa keskustellaan puheterapeuttisesta arvioinnista, arvioinnin tulosten tulkinnasta, terapiasta sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan elämään ja kuntoutumismahdollisuuksiin. Palautekeskustelussa käsitellään myös mahdollista jatkokuntoutusta ja sen järjestämistä. RP290 Muu puheterapia Muu puheterapia 11

RP3 Asiakastyöhön liittyvä muu puheterapia Asiakkaan puheterapiatarpeen arviointi ja puheterapian toteutus edellyttävät puheterapeutilta huolellista valmistautumista ja suunnittelua. Puheterapeutti dokumentoi säädöksiä noudattaen suunnitellun ja toteutuneen puheterapian potilasasiakirjoihin. Puheterapeutti toteuttaa puheterapian yhteistyössä asiakkaan sekä hänen läheistensä ja tukiverkostonsa kanssa. RP310 Tiedonhankinta* Puheterapeuttinen arviointi, terapian suunnittelu, toteutus ja seuranta edellyttävät puheterapeutilta asiakkaan asiakirjoihin perehtymistä ja tiedonhankintaa esim. julkaisuista ja tietokannoista sekä yhteydenpitoa yhteistyöverkostojen kanssa. RP320 Dokumentointi* Puheterapiatarpeen arviointi ja puheterapian suunnittelu, terapian sisältö tavoitteineen ja menetelmineen, terapiassa edistyminen, havaitut muutokset sekä vaikutusten arviointi dokumentoidaan potilasasiakirjoihin. Puheterapeutti laatii myös puheterapian yhteenvetoja sekä puheterapialausuntoja. Kohtaa RP 320 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun dokumentoinnin sisältöä ei ole tarvetta täsmentää (RP 321). RP321 Lausunnot ja palautteet Puheterapian yhteenveto on tiivistelmä puheterapiaprosessin toteutumisesta ja sisältää mahdolliset jatkosuositukset sekä tiedot jatkokuntoutuksen järjestelyistä. Puheterapeutin laatimaa lausuntoa tarvitaan esimerkiksi viranomaisille osoitettuihin hakemuksiin. RP330 Osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön Asiakkaan puhe-, kommunikaatio- tai nielemishäiriö voi liittyä sairauteen tai vammaan, joka edellyttää moniammatillista kuntoutuksen suunnittelua ja seurantaa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Puheterapeutti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi kuntoutustyöryhmissä ja yhteistyöpalavereissa. Tarvittaessa puheterapeutti osallistuu kuntoutussuunnitelman laadintaan. RP340 Puheterapeutin konsultointi Puheterapeutti antaa tai pyytää asiantuntija-apua kollegalta tai toisen ammattialan edustajalta. Asiakkaan lähiyhteisössä työskentelevät henkilöt (esim. päiväkodin henkilöstö, hoitohenkilökunta, tulkkipalvelut) sekä kollegat voivat pyytää ja saada puheterapeutin konsultoinnin. Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin. 12

RP350 Kuntoutusmateriaalin suunnittelu, valmistelu ja hankinta* Puheterapiaa toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen asiakkaalle soveltuvaa ja ajantasaista kuntoutusmateriaalia ja välineistöä. Puheterapeutti suunnittelee ja valmistaa asiakkaalle soveltuvaa materiaalia (esimerkiksi kirjalliset yksilölliset ohjeet ja harjoitukset sekä suppeat yksilölliset kommunikaatiovälineet). RP390 Muu asiakastyöhön liittyvä puheterapia Muu asiakastyöhön liittyvä puheterapia Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin 13

RP4 Puheterapeutin koulutus- ja asiantuntijatehtävät Puheterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana, tiedottajana ja kouluttajana sekä omassa organisaatiossaan että sen ulkopuolella. RP410 Puheterapeutin koulutustehtävät* Puheterapeutin koulutustehtäviä ovat eri alojen opiskelijoiden ohjaus sekä muun henkilökunnan kouluttaminen ja ohjaus ammattialaansa liittyvissä asioissa. Työnohjaajakoulutuksen saanut puheterapeutti voi toimia myös työnohjaajana. Kohtaa RP 410 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun koulutustehtäviä (RP 411- RP 213) ei ole tarpeen täsmentää. RP411 Opiskelijoiden ohjaus* Puheterapeutti ohjaa logopedian alan opiskelijoita kliinisessä harjoittelussa. Puheterapeutti kertoo alastaan ja opastaa myös muiden alojen opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen aloilta. RP412 Työnohjaajana toimiminen* Työnohjaajakoulutuksen saanut puheterapeutti voi toimia sekä puheterapeuttien että muiden ammattihenkilöiden työnohjaajana. Työnohjaus on yksilö- tai ryhmätyönohjausta. RP413 Muut koulutustehtävät* Puheterapeutti kouluttaa henkilöstöä oman organisaationsa sisällä ja sen ulkopuolella ammattialaansa liittyvissä asioissa. RP420 Asiantuntijana toimiminen* Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja edistää osaltaan tiedonsaantia kieli- ja puhehäiriöistä, häiriöiden aiheuttamista toimintarajoitteista sekä kieli- ja puhehäiriöisten henkilöiden toimintamahdollisuuksista. Kohtaa RP 420 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun asiantuntijuuden alueita (RP 421- RP 423) ei ole tarpeen täsmentää. RP421 Ehkäisevä työ* Puheterapeutti osallistuu eri väestöryhmille suunnattuihin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi neuvolan perhevalmennukseen, omaisten iltoihin ja vastaaviin tilaisuuksiin tavoitteenaan ennalta ehkäistä muun muassa kommunikoinnin, äänenkäytön sekä syömisen ja nielemisen häiriöitä. Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin 14

RP422 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen* Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa yhteiskunnan yhteistyöverkostoissa esimerkiksi palvelujen saatavuuden, koulutuksen riittävyyden sekä palvelujen laadun varmistamiseksi. Puheterapeutti edistää tiedonsaantia kieli- ja puhehäiriöistä, häiriöiden aiheuttamista toimintarajoitteista sekä kieli- ja puhehäiriöisten henkilöiden toimintamahdollisuuksista. RP423 Osallistuminen kehittämishankkeisiin* Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeissa, tutkimuksissa ja projekteissa. RP490 Muut koulutus- ja asiantuntijatehtävät* Muut koulutus- ja asiantuntijatehtävät Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin 15

RP9 Kehittäminen ja hallinto Puheterapeutti osallistuu organisaation ja työyhteisönsä hallintoon sekä toiminnan kehittämiseen. Puheterapeutti kehittää ja ylläpitää ammatillista osaamistaan sekä huolehtii myös toimintansa ja palvelujensa laadusta. RP910 Hallinnolliset tehtävät* Puheterapeutti osallistuu henkilöstöhallintoon sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hallinnollisiin tehtäviin sisältyvät mm. toiminnan suunnittelu, organisointi, seuranta ja arviointi. Puheterapiatoiminnan tilastointi kuuluu puheterapeutin hallinnollisiin tehtäviin. RP920 Ammatillinen kouluttautuminen* Puheterapeutti ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla työpaikalla tai sen ulkopuolella tapahtuvaan täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen sekä muuhun ammattitaitoa kehittävään toimintaan. Puheterapeutti päivittää osaamistaan perehtymällä ajankohtaiseen ammattikirjallisuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin sekä kansallisiin suosituksiin. RP930 Tutkimus- ja kehittämistyö* Puheterapeutti tekee alansa tutkimustyötä sekä osallistuu kehittämistyöhön omassa työyhteisössään. Puheterapeutti laatii myös artikkeleita ja julkaisuja. RP940 Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus* Puheterapeutti huolehtii toimintansa kehittämisestä muun muassa arvioimalla säännöllisesti palvelujensa laatua asiakaspalautteen, itsearvioinnin sekä työn tulosten seurannan avulla. Puheterapeutti myös kuvaa palvelunsa ja keskeiset palveluprosessinsa sekä osallistuu palvelujensa tuotteistamiseen. RP950 Tiedottaminen ja markkinointi* Puheterapeutti tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja väestölle sekä markkinoi toimintaansa laatimalla esitteitä ja tiedotteita. RP990 Muu hallinto ja kehittäminen* Muu hallinto ja kehittäminen Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin 16

2 RP1 Talterapeutisk bedömning och planering Talterapeuten gör en utredning av klientens kommunikationsförmåga och bedömer i vilken grad de konstaterade störningarna i språk, tal, ät- och sväljförmågan eller röstproduktionen inverkar på klientens funktionsförmåga och möjligheter att delta och fungera i vardagen. Talterapeuten bedömer också i vilken grad faktorer i omgivningen påverkar klientens kommunikationsförmåga. Resultaten av bedömningen används för att närmare beskriva eventuella funktionsbegränsningar och för att planera talterapi, följa upp utvecklingen, utvärdera effekterna av terapin och ta ställning till behovet av fortsatt behandling. Talterapeuten gör också en bedömning av de kommunikationssvårigheter som uppstått som följd av sensoriska skador enligt punkterna RP 121-127 RP110 Orienterande talterapeutisk bedömning Talterapeuten gör en orienterande bedömning av talet och kommunikationen eller funktioner relaterade till sväljandet. Talterapeuten utreder huruvida det behövs en noggrannare och mer omfattande undersökning eller om det räcker med handledning, rådgivning eller uppföljning RP120 Talterapeutisk bedömning Talterapeuten gör en omfattande undersökning och bedömning av klientens kommunikationsförmåga genom att använda sig av allmänt vedertaget talterapeutiskt testmaterial och observation samt genom att intervjua klienten och anhöriga. Punkt RP120 kan användas som en egen kategori i de fall de olika punkterna i bedömningen inte behöver specificeras närmare (RP121-RP127) RP121 Bedömning av interaktions- och kommunikationsförmåga Talterapeuten gör en bedömning av klientens förmåga att vara i interaktion, handla och kommunicera på ett för situationen adekvat sätt. Utöver de språkliga färdigheterna bedöms också de nonverbala uttryckssätten RP122 Bedömning av språkligt-kognitiv förmåga Talterapeuten gör en bedömning av språkliga strukturer (bl.a. fonologin, ordförrådet, ordböjning och satsbildning), gestaltningsförmåga, det språkliga minnet samt uppmärksamhet och koncentration. I bedömningen undersöker talterapeuten hur de språkligt-kognitiva funktionerna påverkar språkförståelsen, språkproduktionen samt läsning, skrivning och räkning 17

RP123 Bedömning av talmotorik Talterapeuten gör en bedömning av t.ex. motorik, känsel och muskelkoordination i ansikte, mun och svalg. Talterapeuten bedömer också hur tydligt och flytande talet är, hur funktionell röstanvändningen är samt bedömer röstkvaliteten RP124 Bedömning av röst Talterapeuten gör en bedömning av t.ex. klientens röstkvalitet och röstens uthållighet samt muskelfunktioner relaterade till röstbildningen. Ytterligare görs en bedömning av hur funktionell rösten är i klientens yrkes- och fritidsverksamhet samt vilken inverkan faktorer i omgivningen har på röstanvändningen RP125 Bedömning av ät- och sväljförmåga Talterapeuten gör en bedömning av klientens ät- och sväljförmåga genom att undersöka t.ex. motoriken i mun och svalg, sensoriken och i hur hög grad avvikande reflexer påverkar denna. I bedömningen beaktas också klientens språkligt-kognitiva förmåga samt huvud- och kroppsställning för att kunna bedöma eventuella risker som är relaterade till ätandet RP126 Bedömning av alternativ och kompletterande kommunikation Talterapeuten bedömer klientens behov, möjligheter och färdigheter att använda alternativa och kompletterande kommunikationsmedel (olika manuella och grafiska system och tillhörande tekniska tillämpningar samt ljudförstärkning). I bedömningen ingår val av och utprovning av hjälpmedel samt uppföljning RP127 Bedömning av kommunikationsmiljö Talterapeuten bedömer hur klientens livs- och arbetsmiljö kan stödja en fungerande kommunikation och växelverkan. Vid bedömningen beaktas klientens närmiljö och de krav som ställs där RP130 Deltagande i multiprofessionell bedömning Den talterapeutiska bedömningen eller en del av den sker i samarbete med företrädare för andra yrkesgrupper inom hälsovården. Bedömningen kan vara en del av en multiprofessionell bedömning 18

RP140 Talterapiplan Talterapeuten gör upp en plan i samarbete med klienten och de anhöriga. Talterapiplanen baserar sig på den talterapeutiska bedömningen när det gäller typ av störning, svårighetsgrad samt störningens inverkan på klientens funktionsförmåga och möjligheter att fungera i vardagen. Terapiplanen innehåller mål, metoder, terapimängd och frekvens. I planen tar man också ställning till på vilket sätt klienten och näromgivningen tar del av terapin RP190 Övrig talterapeutisk bedömning och planering Övrig talterapeutisk bedömning och planering 19

RP2 Talterapi Talterapi baserar sig på god rehabiliteringspraxis och vid behov på specialkunnande. Talterapeuten och klienten ställer tillsammans upp målen för terapin där klientens ålder, resurser och typ av problem och svårighetsgrad beaktats. Målen och de metoder som talterapeuten använder baserar sig på etablerade och evidensbaserade eller vetenskapligt underbyggda metoder. Talterapi ges individuellt eller i grupp. Handledning av anhöriga och personer i klientens näromgivning är en del av talterapin RP210 Individuell talterapi Talterapeuten använder sig av terapimetoder som baserar sig på erfarenhet eller forskning och beaktar klientens ålder, resurser samt av vilken typ och svårighetsgrad störningen är. Den individuella talterapin förverkligas vid behov tillsammans med anhöriga eller en företrädare för en annan yrkesgrupp. Talterapeuten stöder klientens möjligheter att inom gränserna för sina resurser aktivt delta i sin livsmiljö. Punkt RP 210 kan användas som en egen kategori då punkterna för talterapi (RP211-RP216) inte behöver specificeras närmare RP211 Rehabilitering av interaktions- och kommunikationsförmåga I talterapin stärks interaktionen samt de språkliga och nonverbala färdigheterna. Talterapin innehåller t.ex. övningar i att upprätthålla en ömsesidig kontakt, att använda sig av naturliga gester och att använda en språklig och funktionell kommunikation som lämpar sig i sammanhanget RP212 Rehabilitering av språkligt-kognitiv förmåga I talterapin främjar man förståelsen för och produktionen av talat och skrivet språk. Fokus för talterapin kan vara t.ex. språkets struktur (t.ex. fonologi, ordförråd, ordböjning, satsbildning), auditiv gestaltning, språkligt minne, uppmärksamhet och koncentration samt läsning, skrivning och räkning RP213 Rehabilitering av talmotorik I talterapin tränar man sensomotoriska funktioner och koordinering av muskelverksamhet i ansikte, mun och svalg. Talterapin innehåller t.ex. motoriska övningar, manuell behandling och självständig träning. Vid behov planerar talterapeuten användningen av lämpliga tekniska hjälpmedel och handleder klienten RP214 Röstvård och -terapi Talterapeuten handleder klienten i röstergonomi. Talterapeuten ger också röstterapi. I terapin ingår också åtgärder som förbättrar den akustiska om givningen 20

RP215 Rehabilitering av ät- och sväljförmåga Talterapeuten stimulerar mun och svalg, handleder sensomotoriska övningar och självständig träning samt planerar vid behov tekniska hjälpmedel och handleder användningen av dessa. Vid behandling av ät- och sväljförmågan beaktas en trygg näringstillförsel, klientens huvud- och kroppsställning, den språkligt-kognitiva förmågan samt faktorer som påverkar växelverkan i matsituationen RP216 Träning i att använda alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder I talterapin övas, i starkt samarbete med näromgivningen, klientens färdigheter i att använda alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder, t.ex. olika manuella och grafiska system, tekniska tillämpningar och ljudförstärkning förknippad med dessa. Målet med övningen är att stärka förståelsen av språkliga budskap och/eller att möjliggöra och vidga klientens möjligheter att uttrycka sig RP220 Talterapi i grupp Talterapi i grupp är en form av talterapi som verkställs av en eller flera talterapeuter eller i samarbete med en person ur en annan yrkesgrupp. Talterapeuten eller den multiprofessionella arbetsgruppen väljer gruppmedlemmarna, bestämmer storleken på gruppen och antalet träffar samt ansvarar för terapimålsättningen RP230 Talterapeutisk handledning och rådgivning Talterapeuten handleder och rådger klienten, klientens anhöriga och näromgivning gällande talterapi och i frågor som gäller kommunikationshjälpmedel. Talterapeuten ger allmän information om t.ex. tjänster som stöder rehabiliteringen samt mer detaljerad handledning enligt klientens individuella behov. Handledningen och rådgivningen kan verkställas också tillsammans med en annan yrkesperson. Punkt RP 230 kan användas som en egen kategori i de fall handledningen eller rådgivningen (RP231-RP233) inte behöver specificeras närmare RP231 Klienthandledning- och rådgivning Talterapeuten handleder, ger råd och sporrar klienten att klara sig så självständigt som möjligt i sitt dagliga liv. I handledningen ingår vid behov individuella instruktioner för övning RP232 Handledning av näromgivning Talterapeuten handleder, ger råd och sporrar klientens anhöriga och personer i näromgivningen att stödja klienten i rehabiliteringen och det dagliga livet. Talterapeuten handleder vid behov taltolken i ärenden som gäller klienten 21

RP233 Sammanfattande diskussion Tillsammans med klienten och de anhöriga förs en diskussion kring den talterapeutiska bedömningen och tolkningen av resultaten, kring terapin och hur dessa påverkar klientens liv och möjligheterna att rehabiliteras. I den sammanfattande diskussionen behandlas också potentiell fortsatt behandling och hur den kan arrangeras RP290 Övrig talterapi Övrig talterapi 22

RP3 Övrig talterapi i anslutning till klientarbete För att bedöma klientens behov av talterapi och för att kunna verkställa talterapi krävs det av talterapeuten noggrann förberedelse och planering. Talterapeuten bokför i patientjournalen i enlighet med föreskrifterna både planering och verkställd talterapi. Talterapeuten verkställer talterapin i samarbete med klienten, de anhöriga och klientens stödnätverk RP310 Informationssökning* Talterapeutisk bedömning, planering av talterapi, samt hur den verkställs och uppföljs förutsätter att talterapeuten bekantar sig med de dokument som finns om klienten samt skaffar information t.ex. via publikationer, databaser och kontakt med samarbetspartners RP320 Dokumentering* I patientjournalen dokumenteras den talterapeutiska bedömningen, planeringen, terapins innehåll inklusive mål och metoder, framsteg i terapin samt noterade förändringar. Talterapeuten skriver också talterapeutiska sammandrag och talterapiutlåtanden. Punkt RP320 kan användas som en egen kategori i de fall innehållet i dokumenteringen inte behöver specificeras närmare (RP321) RP321 Utlåtanden och rapporter Det talterapeutiska utlåtandet är ett sammandrag av hur terapiprocessen verkställts. Den innehåller eventuella rekommendationer om fortsatt vård och om hur den vården ordnas. Utlåtande av talterapeut behövs till exempel bifogas till ansökningar som riktas till myndigheter RP330 Deltagande i multiprofessionellt samarbete Tal-, kommunikationsstörning eller en störning i att svälja kan hos en klient vara en del av en sjukdom eller skada vars behandling förutsätter multiprofessionell planering och uppföljning i samarbete med olika experter. Talterapeuten deltar i det multiprofessionella samarbetet t.ex. genom att delta i arbetsgrupper för rehabilitering och i nätverksmöten. Vid behov deltar talterapeuten i att göra upp en habiliteringsplan RP340 Talterapeutisk konsultation Talterapeuten ger eller ber om experthjälp av kollega eller representant för en annan yrkesgrupp. De personer som arbetar i klientens näromgivning (t.ex. daghemspersonal, vårdpersonal, tolktjänst) och kolleger kan anhålla om och erhålla talterapeutisk konsultation Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 23

RP350 Planering, utarbetning och införskaffning av terapimaterial* Talterapin verkställs systematiskt och man använder ett för klienten tidsenligt och adekvat behandlingsmaterial samt lämpliga redskap. Talterapeuten planerar och framställer material som passar klienten (t.ex. skriftliga individuella instruktioner och övningar samt begränsade individuella kommunikationsmedel) RP390 Annan klientrelaterad talterapi Övrig klientrelaterad talterapi Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 24

RP4 Talterapeuten som utbildare och sakkunnig Talterapeuten verkar som expert inom sin egen bransch samt som informatör och utbildare inom sin egen organisation och utanför denna RP410 Talterapeutens utbildningsuppdrag* Till talterapeutens utbildningsuppdrag hör handledning av studenter inom olika områden liksom fortbildning av övrig personal och handledning i ärenden som gäller det egna yrkesområdet. En talterapeut som har en arbetshandledarutbildning kan också vara verksam som arbetshandledare. Punkt RP410 kan användas som en egen kategori i de fall innehållet av utbildningsuppdrag inte behöver specificeras närmare (RP411-RP213) RP411 Handledning av studerande* Talterapeuten handleder logopedistuderande i deras kliniska praktik. Talterapeuten berättar om sin bransch och handleder också andra studerande inom social- och hälsovården samt inom det pedagogiska området RP412 Arbetshandledaruppdrag* En talterapeut som erhållit handledarutbildning kan vara verksam som arbetshandledare både för andra talterapeuter och för personer ur andra yrkesgrupper. Arbetshandledningen kan vara individuell eller ske i grupp RP413 Övriga utbildningsuppdrag* Talterapeuten ger fortbildning i ämnen som gäller det egna yrkesområdet, till personal inom sin egen organisation eller utanför denna RP420 Sakkunniguppdrag* Talterapeuten är sakkunnig inom olika nätverk för samarbete. Talterapeuten främjar genom detta arbete informationsspridningen gällande språk- och talstörningar, funktionsbegränsningar förorsakade av dessa samt möjligheter för personer med språk- och talstörningar. Punkt RP420 kan användas som en egen kategori i de fall sakkunniguppdragens innehåll inte behöver specificeras närmare (RP421-RP423 RP421 Förebyggande arbete* Talterapeuten deltar i evenemang riktade till olika befolkningsgrupper, t.ex. barn- och mödrarådgivningens föräldraförberedelseverksamhet, möten för anhöriga och motsvarande aktiviteter med målet att förebygga störningar i kommunikation, röstanvändning samt störningar i ätandet och sväljandet Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 25

RP422 Talterapeuten som samhällspåverkare* Talterapeuten är sakkunnig inom olika nätverk för samarbete i samhället, t.ex. för att säkerställa tillgång, tillräcklig utbildning och kvalitet. Talterapeuten främjar tillgången till information om språk- och talstörningar, funktionsbegränsningar till följd av dessa liksom möjligheter för personer med språksvårigheter att vara en aktiv part i sin livsmiljö RP423 Deltagande i utvecklingsprojekt* Talterapeuten verkar som sakkunnig i olika nationella och internationella former av utvecklingsarbete, forskning och projekt inom social- och hälsovårdssektorn RP490 Övriga utbildnings- och sakkunniguppdrag* Övriga utbildnings- och sakkunniguppdrag Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 26

RP9 Utveckling och administration Talterapeuten deltar i administrationen och i att utveckla verksamheten i sin organisation eller arbetsgemenskap. Talterapeuten utvecklar och upprätthåller sitt yrkesmässiga kunnande och värnar om kvaliteten på sin verksamhet och på sina tjänster RP910 Administration* Talterapeuten deltar i personaladministrationen samt i planeringen av verksamhet och ekonomi. Till de administrativa uppgifterna hör t.ex. planering av verksamhet, organisering, uppföljning och utvärdering. Talterapeuten statistikför också sin verksamhet, vilket hör till de administrativa uppgifterna RP920 Yrkesmässig fortbildning* Talterapeuten upprätthåller sin yrkesskicklighet genom att på arbetsplatsen eller utanför delta i fortbildning, arbetshandledning eller annan verksamhet som utvecklar yrkesskickligheten. Talterapeuten uppdaterar sitt kunnande genom att förkovra sig i aktuell litteratur inom området samt bekanta sig med lagar och nationella rekommendationer som berör social- och hälsovårdsväsenden RP930 Forskning och utveckling* Talterapeuten idkar forskningsarbete inom sitt område och deltar i utvecklingsarbete inom sin arbetsgemenskap. Talterapeuten skriver också artiklar och publikationer RP940 Kvalitetsledning och produktifiering av tjänster* Talterapeuten tar ansvar för sin verksamhet t.ex. genom att med jämna mellanrum utvärdera kvaliteten på sina tjänster genom klientfeedback, självutvärdering och uppföljning av arbetet. Talterapeuten beskriver också sina tjänster och centrala verksamhetsprocesser och deltar i produktifieringen av dessa RP950 Information och marknadsföring* Talterapeuten informerar klienter, samarbetsparter och den övriga befolkningen om sin verksamhet och sina tjänster samt marknadsför verksamheten genom att utarbeta broschyrer och informationsmaterial RP990 Övrig administration och utveckling* Övrig administration och utveckling Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 27

Liite 1 Koodiluettelo RP1 RP110 RP120 RP121 RP122 RP123 RP124 RP125 RP126 RP127 RP130 RP140 RP190 RP2 RP210 RP211 RP212 RP213 RP214 RP215 RP216 RP220 RP230 RP231 RP232 RP233 RP290 RP3 RP310 RP320 RP321 RP330 RP340 RP350 RP390 Puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu Orientoiva puheterapeuttinen arviointi Puheterapeuttinen arviointi Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn arviointi Kielellis-kognitiivisten toimintojen arviointi Puhemotoristen toimintojen arviointi Äänen arviointi Syömis- ja nielemistoimintojen arviointi Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin arviointi Kommunikaatioympäristön arviointi Osallistuminen moniammatilliseen arviointiin Puheterapiasuunnitelma Muu puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu Puheterapia Yksilöllinen puheterapia Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn kuntoutus Kielelliskognitiivisten toimintojen kuntoutus Puhemotoristen toimintojen kuntoutus Äänen hoito ja kuntoutus Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutus Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoittelu Ryhmäpuheterapia Puheterapeuttinen ohjaus ja neuvonta Asiakkaan ohjaus ja neuvonta Lähiyhteisön ohjaus Palautekeskustelu Muu puheterapia Asiakastyöhön liittyvä muu puheterapia Tiedonhankinta* Dokumentointi* Lausunnot ja palautteet Osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön Puheterapeutin konsultointi Kuntoutusmateriaalin suunnittelu, valmistelu ja hankinta* Muu asiakastyöhön liittyvä puheterapia Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin 28

RP4 RP410 RP411 RP412 RP413 RP420 RP421 RP422 RP423 RP490 RP9 RP910 RP920 RP930 RP940 RP950 RP990 Puheterapeutin koulutus- ja asiantuntijatehtävät Puheterapeutin koulutustehtävät* Opiskelijoiden ohjaus* Työnohjaajana toimiminen* Muut koulutustehtävät* Asiantuntijana toimiminen* Ehkäisevä työ* Yhteiskunnallinen vaikuttaminen* Osallistuminen kehittämishankkeisiin* Muut koulutus- ja asiantuntijatehtävät* Kehittäminen ja hallinto Hallinnolliset tehtävät* Ammatillinen kouluttautuminen* Tutkimus- ja kehittämistyö* Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus* Tiedottaminen ja markkinointi* Muu hallinto ja kehittäminen* Tähdellä (*) merkityt nimikkeet ovat ainoastaan hallinnollisia. Ne soveltuvat esimerkiksi tilastoinnin tarpeisiin mutta eivät potilaskertomusmerkintöihin 29

Liite 2. Kodlista RP1 RP110 RP120 RP121 RP122 RP123 RP124 RP125 RP126 RP127 RP130 RP140 RP190 RP2 RP210 RP211 RP212 RP213 RP214 RP215 RP216 RP220 RP230 RP231 RP232 RP233 RP290 RP3 RP310 RP320 RP321 RP330 RP340 RP350 RP390 Talterapeutisk bedömning och planering Orienterande talterapeutisk bedömning Talterapeutisk bedömning Bedömning av interaktions- och kommunikationsförmåga Bedömning av språkligt-kognitiv förmåga Bedömning av talmotorik Bedömning av röst Bedömning av ät- och sväljförmåga Bedömning av alternativ och kompletterande kommunikation Bedömning av kommunikationsmiljö Deltagande i multiprofessionell bedömning Talterapiplan Övrig talterapeutisk bedömning och planering Talterapi Individuell talterapi Rehabilitering av interaktions- och kommunikationsförmåga Rehabilitering av språkligt-kognitiv förmåga Rehabilitering av talmotorik Röstvård och -terapi Rehabilitering av ät- och sväljförmåga Träning i att använda alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder Talterapi i grupp Talterapeutisk handledning och rådgivning Klienthandledning- och rådgivning Handledning av näromgivning Sammanfattande diskussion Övrig talterapi Övrig talterapi i anslutning till klientarbete Informationssökning* Dokumentering* Utlåtanden och rapporter Deltagande i multiprofessionellt samarbete Talterapeutisk konsultation Planering, utarbetning och införskaffning av terapimateria*l Annan klientrelaterad talterapi Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 30

RP4 RP410 RP411 RP412 RP413 RP420 RP421 RP422 RP423 RP490 RP9 RP910 RP920 RP930 RP940 RP950 RP990 Talterapeuten som utbildare och sakkunnig Talterapeutens utbildningsuppdrag* Handledning av studerande* Arbetshandledaruppdrag* Övriga utbildningsuppdrag* Sakkunniguppdrag* Förebyggande arbete* Talterapeuten som samhällspåverkare* Deltagande i utvecklingsprojekt* Övriga utbildnings- och sakkunniguppdrag* Utveckling och administration Administration* Yrkesmässig fortbildning* Forskning och utveckling* Kvalitetsledning och produktifiering av tjänster* Information och marknadsföring* Övrig administration och utveckling* Beteckningar som märkts med asterisk (*) är enbart administrativa. De tillämpas exempelvis vid behov för statistikföring men inte för anteckningar i patientjournalen. 31