HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL KVARTTI 109 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION
KVARTTI 1 09 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION QUARTERLY Päätoimittaja Ansvarig redaktör Editor in Chief Asta Manninen Toimittaja Redaktör Editor Vesa Keskinen Tilastokatsaus Statistisk översikt Statistical Overview Sini Askelo Käännökset Översättning Translations Magnus Gräsbeck Kuviot Figurer Graphs Pirjo Lindfors Taitto Ombrytning General Layout Ulla Nummio Kansikuva Pärmbild Coverpicture Vesa Keskinen: Verkkosaarenranta 15.4.2009 Nätholmsstranden 15.4.2009 Kansi Pärm Cover Tarja Sundström-Alku Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki p. (09) 310 1612 Utgivare Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad tel. (09) 310 1612 Publisher City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI 00099 City of Helsinki, Finland telephone +358 9 310 1612 Tilaukset, jakelu Beställningar, distribution p. - tel. (09) 310 36293 Orders by phone, Distribution telephone +358 9 310 36293 ISSN 0788-1576 (painettu) ISSN 1796-7279 (verkossa) Paino Tryckeri Print Priimus Paino Oy, Loimaa
SISÄLLYS INNEHÅLL Asta Manninen Uusi valtuustokausi alkaa väestönkasvun mutta epävarman talouskehityksen merkeissä 3 Nya fullmäktigperioden börjar med växande folkmängd men osäker ekonomi Elise Haapamäki Helsingin tila ja kehitys 2009 7 Helsingfors tillstånd och utveckling 2009 Kaisa Kepsu & Mari Vaattovaara Osaajien ja yritysten kannalta kilpailukykyinen Helsinki 17 Lokal synvinkel på Helsingfors konkurrenskraft förväntningar bland företag och nykunniga Saija Turunen Arjen hyvinvointitekijöitä pääkaupunkiseudulla 29 Vardagsvälfärdsfaktorer i Huvudstadsregionen Suvi Linnanmäki Maahanmuuttajat ja toimeentulotuki Helsingissä 2007 36 Invandrarna och utkomststödet i Helsingfors 2007 Arja Lankinen, Elise Haapamäki ja Sini Askelo Naisten asunnottomuus Eeva-Maria kodissa 46 Eeva-Maria-hemmet och bostadslöshet bland kvinnor 1
LUETTUA LÄST Köyhyyttä ja huono-osaisuutta Helsingin kaupungissa 54 Fattigdom och förfördelning i Helsingfors UUTISET NYHETER Suunnitellun keskustakirjaston toiminta 59 Verksamheten vid det planerade Centralbiblioteket Keskustakirjaston nykytilanne 61 Centralbibliotekets nuläge Vieraskielisiä kaupungin vuokra-asunnoissa joka neljäs 63 Var fjärde invånare i stadens hyreshus är invandrare Pääkaupunkiseudulle omat demokratian tilaa mittaavat indikaattorit 66 Egna demokratiindikatorer för Huvudstadsregionen ARTIKKELIT 2008 ARTIKLAR 2008 69 SUMMARY IN ENGLISH 73 KIRJOITTAJAT SKRIBENTER 75 TILASTOJA HELSINGIN SEUDUSTA STATISTIK OM HELSINGFORSREGIONEN 77 2
Uusi valtuustokausi alkaa väestönkasvun mutta epävarman talouskehityksen merkeissä Nya fullmäktigperioden börjar med växande folkmängd men osäker ekonomi Helsingissä asui 577 200 asukasta vuodenvaihteessa 2008/2009. Helsingin väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana noin 6 000 asukkaalla. Tämän lisäksi Sipoosta ja Vantaalta 1.1.2009 liitettyjen alueiden väestö kasvatti Helsingin vuoden alun väkilukua runsaalla 2 000 hengellä. Helsingin edellisvuotta suurempi väestönkasvu johtui pääosin selvästi vähentyneistä kotimaan lähtömuutoista. Kotimaan muutoissa Helsingin edellisvuoden 700 hengen muuttotappio kääntyi nyt runsaan 1 000 hengen muuttovoitoksi. Lapsia syntyi 6 400, mikä on 300 edellisvuotta enemmän. Vastaava määrä lapsia on syntynyt viimeksi vuonna 1997. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi 2 000 hengellä ja muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrä vajaalla 4 000 hengellä. Ulkomainen muuttovoitto säilyi lähes edellisvuoden tasolla ja oli vajaa 3 300 henkeä, vaikka poismuutto kasvoi selvästi vaalivuonna tehtyjen väestörekisteritarkistusten vuoksi. Espoon väestö kasvoi viime vuonna 3 500 henkilöllä ja Vantaan 2 875 hengellä. Väestökehitys on ollut vahvasti kasvu-uralla myös Tukholmassa. Vuonna 2008 Tukholman väkiluku lisääntyi 15 000:lla runsaaseen 810 000:een lyöden täten vanhan väestöennätyksen vuodelta 1960, mikä oli 808 600 henkeä. Selitys on, että lapsia syntyi 12 870 ja ihmisiä muutti kaupunkiin 58 700 ja kaupungista Vid årsskiftet 2008/2009 hade Helsingfors 557 200 invånare. År 2008 växte Helsingfors folkmängd med ca. 6 000. Därtill kom de 2 000 personer i de områden i Sibbo och Vanda som från och med 1.1.2009 införlivades i Helsingfors. Att folkökningen i Helsingfors var större än under året innan berodde i huvudsak på att utflyttningen till övriga delar av Finland minskat klart. Ett flyttunderskott på 700 personer vände till ett flyttöverskott på drygt 1 000 personer. 6 400 barn föddes, alltså 300 fler än året innan. Så mycket barn hade det senast fötts i Helsingfors år 1997. Antalet utländska medborgare växte med 2 000 och antalet personer med annat hemspråk än finska eller svenska med nästan 4 000. Flyttöverskottet från utlandet hölls nästan på fjolårsnivå och var nästan 3 300 personer, trots att utflyttningen ökade klart i och med de uppdateringar i befolkningsregistret som gjordes för kommunalvalet. Esbos folkmängd växte år 2008 med 3 500 personer och Vandas med 2 875. Även i Stockholm har folkökningen har varit stark. Under 2008 ökade Stockholms folkmängd med 15 000 till drygt 810 000, och slog därmed det gamla befolkningsrekordet 808 600 från år 1960. Förklaringen är att 12 870 barn föddes, 58 700 personer flyttade in och 49 300 flyttade ut. Mot utlandet var flyttnettot 7 000 personer. Både antalet födda och den totala folkök- 3
49 300. Ulkomainen nettomuutto oli 7 000 henkeä. Sekä syntyneiden lukumäärä että kokonaisväenkasvu olivat tasolla, jota ei Tukholmassa ole nähty sitten 1940-luvun (lähde: Utrednings- och statistikkontoret, Stockholm). Miten Suomen ja Helsingin seudun talous kehittyy 2009 ja siitä eteenpäin? Bruttokansantuotteen määrä aleni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,3 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Kansantalouden kysyntä väheni viimeisellä vuosineljänneksellä: yksityinen kulutus väheni 1,2 prosenttia ja investoinnit 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti, yli 14 prosenttia. Talouden taantuma vaikutti myös Helsingin seudulla viime vuoden lopulla, vaikkakin lievemmin kuin koko maassa. Kasvun pysähtyminen Helsingin seudulla aiheutui ennen kaikkea teollisuuden, rakentamisen ja tukkukaupan taantumisesta. Useimmilla palvelualoilla kasvu sen sijaan jatkui vielä viime vuoden lopulla, joskin selvästi aikaisempaa hitaammin. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne on synkkä. Kuluttajat ovat kuitenkin pääkaupunkiseudulla luottavaisempia kuin koko maassa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin arvo tammikuussa oli pääkaupunkiseudulla 0,5 ja koko maassa 3,9. Taloustaantuman tuloksena nuorisotyöttömyys lähti nopeaan kasvuun joulukuussa 2008. Helsingin seudulla nuorisotyöttömiä oli 30 % enemmän vuoden 2008 lopulla kuin vuotta aikaisemmin. Taantuman syvyyttä ja kestoa on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia pohditaan. Metropolialueen kilpailukykystrategiaa Menestyvä metropoli on valmisteltu seudullisena yhteistyönä. Siinä on lähtökohtana neljä strategista painopistealuetta: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen, Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julningen nådde upp till nivåer staden inte sett sedan 1940-talet. (källa: Utrednings- och statistikkontoret, Stockholm). Hur utvecklas ekonomin i Finland och Helsingforsregionen år 2009 och framöver? Under sista kvartalet 2008 minskade (Finlands bruttonationalprodukt) enligt förhandsuppgift från Statistikcentralen med 1,3 procent jämfört med tredje kvartalet. Den nationella efterfrågan minskade under sista kvartalet: den privata konsumtionen minskade med 1,2 procent och investeringarna med 2,1 procent jämfört med läget ett år tidigare. Exporten och importen minskade exceptionellt snabbt, med över 14 procent. Mot slutet av året började den ekonomiska recessionen kännas även i Helsingforsregionen, om än inte lika starkt som i landet som helhet. Att tillväxten avstannade i regionen berodde framför allt på att industri, byggande och partihandel stagnerade. Däremot fortsatte tillväxten ännu i slutet av året inom flera servicenäringar, om ock klart långsammare än dittills. Enligt Finlands Näringsliv EK:s konjunkturbarometer är konjunkturläget dystert. Men i Huvudstadsregionen har konsumenterna bättre framtidstro än i hela landet. I januari stod Statistikcentralens konjunkturbarometer på + 0,5 i Huvudstadsregionen och 3,9 i hela landet. Ungdomsarbetslösheten började öka starkt i december 2008. Vid årets slut fanns det 30 % mera arbetslösa ungdomar än ett år tidigare i Helsingforsregionen. Just nu är det mycket svårt att förutse hur länge recessionen varar. Nu begrundar man utmaningar och möjligheter inför framtiden. En konkurrenskraftstrategi ( En framgångsrik metropol ) har beretts genom samarbete inom regionen. Utgångspunkten är fyra strategiska nyckelområden: Stärka utbildning och kunskap på toppnivå, Bygga en god livskvalitet och en trivsam och trygg livsmiljö, Stärka användarinitierade innovationsmiljöer och utveckla de offentliga anskaffningarna, samt Göra metropolområdet internationellare och koppla det till globala nätverk. 4
kisten hankintojen kehittäminen, ja Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeminen globaaleihin verkostoihin. Kaisa Kepsu ja Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta tuovat artikkelissaan paikallista näkökulmaa Helsingin seudun kilpailukykyyn. He tarkastelevat uuden talouden osaajien mielipiteitä ja odotuksia pääkaupunkiseudulla asumisesta ja työskentelemisestä. Tietokeskus on laatinut selvityksen Helsingin tila ja kehitys 2009 uuden valtuustokauden taustamateriaaliksi. Julkaisun tavoitteena on tukea kaupungin strategista suunnittelua kuvaamalla ja ennakoimalla helsinkiläisten hyvinvoinnin, elinkeinotoiminnan sekä asumisen ja kaupunkirakenteen muutostekijöitä. Tässä Kvartissa on Elise Haapamäen artikkeli, jossa hän tarkastelee Helsingin tilaa ja kehitystä erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. On myös valmistunut tuore tutkimus Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvoinnista. Sen on tehnyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA yhteistyössä Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kesällä 2008 toteutettuun kyselyyn vastasi noin 4 000 satunnaisesti valittua Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukasta. Kyselyn teemoja olivat asuminen, terveys, työelämä, arjen kokemukset ja taloudellinen tilanne. Tutkija Saija Turunen SOCCAsta esittelee jäljempänä tutkimuksen tuloksia ja nostaa esille niitä tekijöitä, jotka lisäävät tai vähentävät koettua hyvinvointia On erityinen syy pohtia ajankohtaisen tiedon perille viemistä. Nimittäin Kvartti aikakausijulkaisu täyttää tänä vuonna 30 vuotta, kun otetaan huomioon sen edeltäjä eli Neljännesvuosikatsaus. Historia on tätäkin pidempi. Neljännesvuosikatsausta edelsi Kuukausitietoja Helsingistä, joka ilmestyi vuosina 1950 78. Tulemme palaamaan tähän teemaan tulevissa Kvartti-numeroissa. Tiettyjä perusteemoja on aina seurattu Kvartissa. Näitä ovat väestökehitys, talous- ja työllisyyskehitys, asuminen ja asuntomarkkinat sekä väestön Kaisa Kepsu och Mari Vaattovaara vid Helsingfors universitets geografiska institution anlägger i sin artikel en lokal synvinkel på Helsingforsregionens konkurrenskraft. De analyserar den nya ekonomins s.k. nykunnigas åsikter och företrädares på att bo och jobba i Helsingfors med omnejd. Faktacentralen har som bakgrundsmaterial för det nya Stadsfullmäktige uppgjort översikten Helsingfors tillstånd och utveckling, läget 2009. Syftet är att stöda stadens strategiska planering genom att beskriva och förutse faktorer som förändrar helsingforsbornas välmåga, näringsverksamhet samt boende och stadsstruktur. Elise Haapamäki beskriver i föreliggande Kvartti Helsingfors tillstånd och utveckling i synnerhet ur invånarnas välstånds synvinkel. Också om Huvudstadsregionens invånares välmåga har en undersökning gjorts helt nyligen av SOCCA ett kompetenscenter för socialbranschen i Huvudstadsregionen tillsammans med Huvudstadsregionens kommuner. På en enkät utförd sommaren 2008 svarade ca. 4 000 slumpmässigt utvalda invånare i Esbo, Helsingfors, Vanda och Grankulla. Teman i enkäten var boende, hälsa, arbetsliv, vardagsupplevelser och ekonomiskt läge. Forskare Saija Turunen från SOCCA presenterar i denna Kvartti rön från undersökningen och lyfter fram de faktorer som ökar eller minskar upplevd välmåga. Det finns dessutom en alldeles särskild orsak att begrunda hur aktuell information skall föras fram. I år fyller nämligen Kvartti 30 år, då dess föregångare Kvartalsöversiktens grundande tas som födelseår. Egentligen är det historiska perspektivet ännu längre: Kvartalsöversikten föregicks av Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors, som utgavs åren 1950 78. Vi kommer att återkomma till temat i detta års nummer. Vissa grundteman har vi alltid följt i Kvartti, bl.a. befolkningsutveckling, ekonomi och sysselsättning, boende och bostadsmarknad samt levnadsförhållanden. Internationella stadsjämförelser har blivit allt mer efterfrågade. 5
elinolot. Kansainväliset kaupunkivertailut ovat käyneet aina vain kysytyimmiksi. Viime vuonna tietokeskus keräsi asiakaspalautetta julkaisutoiminnastaan osana laajaa asiakastutkimustaan, jonka toteutti Taloustutkimus Oy. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys tietokeskukseen oli erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyysarvo eli täysin ja melko tyytyväisten osuus kaikista vastaajista oli 88 %. Kokonaistyytyväisyys tietokeskuksen julkaisuihin oli 90 %. Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat julkaisujen kiinnostavuuteen ja niiden saatavuuteen. Hyvät Kvartin lukijat. Kvartin toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta Kvartista ja muistakin Tietokeskuksen julkaisuista. Asta Manninen johtaja I fjol samlade vi på Faktacentralen in kundfeedback om vår publikationsverksamhet, som ett led i en mera omfattande kundenkät, som utfördes av Taloustutkimus Oy. Kunderna var som helhet mycket nöjda med Faktacentralen. 88 % av svararna var helt eller ganska nöjda med oss. Med våra publikationer var 90 % helt eller ganska nöjda. Nöjdast var kunderna med publikationens innehåll och deras tillgänglighet. Bästa läsare. Vi på redaktionen tar gärna emot kommentarer om Kvartti och Faktacentralens övriga publikationer. Asta Manninen direktör 6
Helsingin tila ja kehitys 2009 Helsingfors tillstånd och utveckling 2009 Elise Haapamäki Artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsingin tila ja kehitys 2009 julkaisun tuloksia erityisesti helsinkiläisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Julkaisu tehtiin kaupunginvaltuuston toiminnan tueksi ja se toimi uuden valtuuston taustamateriaalina helmikuussa 2009 järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Julkaisu suunniteltiin yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ja sen tavoitteena on tukea kaupungin strategista suunnittelua kuvaamalla ja ennakoimalla helsinkiläisten hyvinvoinnin, elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn sekä asumisen ja kaupunkirakenteen muutostekijöitä. Helsinkiläisten hyvinvoinnin kuvaamisesta valtuustokausittain päätettiin Helsingin kaupungin tilastotoimen kehittämisohjelmassa 2001 2005 (Khs 9.4.2001). Ensimmäinen hyvinvointikatsaus laadittiin vuoden 2004 syksyllä pidettyyn valtuustoseminaariin. Katsausta kehitettiin edelleen ja Tietokeskuksen julkaisu Hyvinvointi Helsingissä ilmestyi keväällä 2005. Myös seuraavien helmikuussa 2007 ja toukokuussa 2008 pidettyjen valtuustoseminaarien tausta-aineistot sisälsivät Helsingin tilaa ja kehitystä kuvaavat raportit. Niiden rakenne noudatti Helsingin kaupungin strategisia alueita. Muita näkökulmia olivat seudulliset vertailut sekä Helsingin alueiden kuvaukset. Artikeln synar de rön som framläggs i Helsingfors stads faktacentrals publikation Helsingin tila ja kehitys 2009 (Helsingfors tillstånd och utveckling 2009) ur i synnerhet helsingforsbornas välmågas synvinkel. Publikationen uppgjordes som ett stöd för Stadsfullmäktiges verksamhet och utgjorde bakgrundsmaterial för de nya fullmäktiges seminarium i februari 2009. Publikationen planerades i samarbete med Helsingfors stads ekonomi- och planeringscentral som stöd för stadens strategiska planering genom att beskriva och förutspå faktorer som påverkar välmåga, näringsverksamhet och konkurrenskraft, boende och stadsstruktur i Helsingfors. Beslut om att beskriva välfärden i Helsingfors fullmäktigperiodvis fattades i Utvecklingsprogramment för Helsingfors stads statistikväsende 2001 2005 (Stadsstyrelsen 9.4.2001). Den första välfärdsöversikten uppgjordes för fullmäktigseminariet hösten 2004. Översikten vidareutvecklades, och våren 2005 utgavs Faktacentralens publikation Hyvinvointi Helsingissä (välfärden i Helsingfors). Även för fullmäktigeseminarierna i februari 2007 och maj 2008 innehöll bakgrundsmaterialet rapporter om Helsingfors läge och utveckling. Deras struktur iakttog Helsingfors stads strategiska områden. Även regionala jämförelser och beskrivningar av Helsingfors stadsdelar ingick. 7
Hyvinvointi Helsingissä Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2008/2009 noin 576 000 asukasta ja väkiluku on ollut vakaassa kasvussa jo useampia vuosia peräkkäin. Suotuisan väestökehityksen taustalla on jo pidempään ollut ulkomainen muuttovoitto, joka koostuu hyvin erilaisista muuttajaryhmistä mm. kotimaisista paluumuuttajista, tänne työhön tai opiskelemaan tulevista, turvapaikan hakijoista ja perheen yhdistymisistä. Vuonna 2008 syntyi huomattavasti enemmän lapsia kuin edellisvuonna. Peruskouluikäisten määrä saavutti huippunsa vuoden 2004 alussa, jonka jälkeen kasvu on taittunut ja kääntynyt laskuun. Helsingin ja seudun työikäisen väestön rakenne on muuttumassa nopeasti. Eläkeikään ja työmarkkinaikään tulevien määrät lähenevät toisiaan ja ne ovat vuoteen 2010 mennessä lähes samankokoisia. Vielä 2000-luvun alussa eläkeiän saavutti vain noin puolet työmarkkinoille tulijoiden määrästä. Nuorten aikuisten muuttovoitto kasvattaa Helsingin työikäisten määrää. Mikäli meneillään oleva taantuma syvenee, sen vaikutukset voivat heikentää merkittävästi työikäisten määrää ja seudun työllisyyttä. Eläkeikäisten määrä on lisääntynyt Helsingissä verraten hitaasti, mutta nopea kasvu alkaa ensimmäisten suuriin ikäluokkiin kuuluvien saavuttaessa eläkeiän vuoden 2010 tienoilla. Terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen kannalta kuormittavimpien, yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti nykyistä nopeammin 2015 jälkeen. Yli 65-vuotiaiden määrä tullee kasvamaan yli 100 000:een seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työllisyydessä eletty lasku- ja nousukausia Helsingin työllisyydessä on 2000-luvun alussa eletty sekä lasku- että nousukausia. Vuodesta 2005 lähtien työllisten määrä on kuitenkin kasvanut. Vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä Helsingin työlliseen työvoi- Välfärden i Helsingfors Vid årsskiftet 2008/2009 hade Helsingfors ca. 576 000 invånare, och folkmängden har vuxit stadigt i flera år redan. Bakgrunden till den positiva befolkningsutvecklingen har redan länge varit flyttöverskottet från utlandet, som består av mycket olika slags människor, bl.a. återflyttare, sådana som kommer för att arbeta eller studera, asylsökande och återföreningar av familjer. År 2008 föddes det klart mera barn än året innan. Antalet grundskolebarn nådde sin kulmen i början av år 2004, för att sedan småningom minska. Strukturen bland den arbetsföra befolkningen i Helsingfors och dess region håller på att förändras snabbt. Antalet personer som når pensionsålder resp. arbetsför ålder håller på att närma sig varandra, och år 2010 är de så gott som lika stora. Ännu i början av 2000-talet nådde bara hälften så många pensionsålder som arbetsför ålder. Ett flyttöverskott av unga vuxna ökar antalet personer i arbetsför ålder i Helsingfors. Men om nuvarande recession blir djupare kan den märkbart försämra sysselsättningen och antalet arbetsföra. Kuvio 1. Vanhuushuoltosuhde 1980 2008 ja ennuste 2009 2025 (yli 65-vuotiaat/15 64-vuotiaat) Figur 1. Åldringsförsörjningskvot 1980 2008 och prognos för 2009 2025 (över 65-åringar/15 64-åringar) Koko maa Hela Finland Helsinki - Helsingfors Muu seutu Övriga regionen Lähde: Helsingin väestöennuste 2009 2040, www.aluesarjat.fi Källa: Befolkningsprognos för Helsingfors 2009 2040, www.aluesarjat.fi 8
Kuvio 2. Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä (liukuva vuosikeskiarvo) Figur 2. Förändring i antalet arbetslösa (%) sedan samma månad föregående år i Helsingfors (glidande årsmedeltal) Muutos, % Förändring, % 0-5 -10-15 -20-25 -30 I III VII X XIII III VII X XII I III VII X XII I 2006 2007 2008 2009 Alle 25-vuotiaat Under 25 år Työttömät yhteensä Arbetslösa totalt 25-49-vuotiaat 25-49 åringar 50 + -vuotiaat Över 50 år Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Källa: Arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik maan kuului runsas 300 000 henkeä, mikä oli 2,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuosina työttömyys on alentunut kaikissa ikäryhmissä varsin voimakkaasti. Eniten on alentunut nuorisotyöttömyys, mikä valitettavasti kääntyi kuitenkin 2008 joulukuussa vauhdikkaaseen nousuun. Parantuneen työllisyystilanteen vuoksi pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun vuoden 2006 puolivälissä. Työllisyysaste, eli 15 64-vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä on Helsingissä hieman matalampi kuin pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla, mutta huomattavasti korkeampi kuin koko maassa. Vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä Helsingin työllisyysaste oli 76,1 prosenttia. Työllisyysaste elää herkästi taloudellisissa suhdanteissa muun muassa opiskelijoiden työssäkäynnin yleisyyden seurauksena. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan 413 000 työpaikkaa vuonna 2008. Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16 prosenttia ja pääkaupunkiseudun osuus oli neljännes. I Helsingfors har antalet personer i pensionsålder ökat förhållandevis långsamt, men en snabb ökning vidtar då de första från de stora efterkrigsårskullarna blir pensionerade kring år 2010. Antalet över 75-åringar, de som belastar hälso- och socialtjänsten mest, förutspås börja växa klart snabbare efter år 2015. Under de följande fem åren väntas antalet över 65-åringar överskrida 100 000. Nedåt och uppåt i sysselsättningen Under början av 2000-talet förekom perioder av både ökning och minskning i sysselsättningen i Helsingfors, men år 2005 inträdde en stadig ökning. Därmed kom långtidsarbetslösheten att börja sjunka sommaren 2006. Fjärde kvartalet 2008 omfattade den sysselsatta arbetskraften i Helsingfors drygt 300 000 personer, vilket var 2,7 procent mera än ett år tidigare. Fram till slutet av 2008 minskade arbetslösheten starkt i alla åldersgrupper, mest bland de unga åldersgrupperna. Tyvärr innebar december 2008 en stark ökning i ungdomsarbetslösheten. Kuvio 3. Työllisyysaste vuosina 2000 2008 Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla ja koko maassa Figur 3. Sysselsättningsgrad i Helsingfors, dess omnejd och hela landet åren 2000 2008 % 78 76 74 72 70 68 66 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Källa: Statistikcentralens arbetskraftsundersökning Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen Helsingin seutu Helsingforsregionen Helsinki Helsingfors Koko maa Hela Finland 9
Työvoiman saatavuuden ja riittävyyden taustalla on väestön ikärakenteen muutos. Työpaikkakasvun turvaamiseksi tai edes ennallaan pitämiseksi seutu tarvitsee edelleen voimakasta muuttovoittoa ja etenkin työllisten muuttovoittoa. Asumisen alueellinen hintarakenne saattaa taloudellisen laskun tilanteessa vähentää muuttovoittoa, mutta toisaalta lisätä pendelöintiä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Helsingissä muuta maata korkeampi tulotaso, pienituloisuus yleistynyt Vuonna 2006 helsinkiläisten kotitalouksien käytettävissä olevat mediaanitulot olivat 24 370 euroa. Kulutusyksikköä kohti, eli kun kotitalouden koko huomioidaan, tulot olivat 19 200 euroa. Näin laskettuna Helsingissä on koko maata korkeampi, mutta muuta seutua matalampi tulotaso. Koko maan tulot ovat kehittyneet Helsinkiä ja seutua hieman nopeammin ja tuloerot Helsingin seudun ja muun maan välillä ovat kaventuneet. Myönteisen tulokehityksen seurauksena pienituloisuuden raja on noussut 2000-luvulla nopeasti. Pienituloisiksi on tässä määritelty ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot ovat 60 prosenttia alle koko maan mediaanin. Näin määritellen yhteensä 14 prosenttia Helsingin väestöstä on pienituloisia. Pienituloisuus on lisääntynyt Helsingissä ja seudulla nopeasti. Esimerkiksi 27 prosenttia yksinhuoltajaperheistä jäi köyhyysrajan alapuolelle ja yksinasuvista heitä oli 20 prosenttia. Suhteellisen pienituloisuuden kasvu on myös kasvattanut pieni- ja suurituloisten välisiä eroja. Vuonna 1995 kotitalouksien välisiä tuloeroja kuvaava ginikerroin (mitä pienemmät tuloerot sen pienempi kerroin) oli Helsingissä 26,6. Vuoteen 2000 se oli noussut 35,5 ja kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 2006, se oli 35,2. Mittarin valossa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta kasvu on kääntynyt ja hidastunut 2000-luvulla. Lapsettomien parien ja yk- Sysselsättningsgraden, dvs. andelen sysselsatta bland 15 64-åringarna, är lite lägre i Helsingfors än i Huvudstadsregionen och Helsingforsregionen, men klart högre än i lande som helhet. Fjärde kvartalet 2008 var sysselsättningsgraden (glidande årsmedeltal) i Helsingfors 76,1 procent. Sysselsättningsgraden reagerar känsligt på ekonomiska konjunkturer bl.a. som funktion av hur många studerande som förvärvsarbetar. Enligt data från Statistikcentralens arbetskraftsundersökning fanns det år 2008 sammanlagt 413 000 arbetsplatser i Helsingfors. Av landets alla jobb var Helsingfors andel 16 procent och Huvudstadsregionens en fjärdedel. Tillgången på arbetskraft påverkas av förändringar i befolkningens åldersstruktur. För att trygga jobbtillväxten eller ens bibehålla antalet jobb behöver regionen fortfarande ett starkt flyttöverskott av i synnerhet folk i arbetsför ålder. Vid en ekonomisk nedgång kan bostadspriserna komma att begränsa flyttöverskottet, men i gengäld kanske öka inpendlingen till Helsingfors och Huvudstadsregionen. Högre inkomstnivå i Helsingfors än i Finland, låginkomst allt vanligare År 2006 var den disponibla medianinkomsten för hushållen i Helsingfors 24 370 euro. Räknat per konsumentenhet, dvs. efter beaktande av hushållsstorleken, var den 19 200 euro. På så vis är inkomstnivån i Helsingfors högre än i hela landet men lägre än i den övriga Helsingforsregionen. På senare år har inkomsterna ökat lite snabbare i hela landet än Helsingfors jämte region, och skillnaderna i inkomst mellan Helsingforsregionen och övriga Finland minskat. Som följd av en förmånlig inkomstutveckling på 2000-talet har låginkomstgränsen stigit snabbt. Som låginkomsttagare räknas de hushåll vars disponibla penninginkomst är 60 procent under medianen för hela landet. Enligt den definitionen är sammanlagt 14 procent av Helsingfors befolkning låginkomsttagare. Låga inkomster har snabbt blivit vanligare i Helsing- 10
Kuvio 4. Kotitalouksien tulokehitys ja pienituloisuusraja 1995 2006. Käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti Figur 4. Hushållens inkomstutveckling och låginkomstgränsen 1995 2006. Disponibel penninginkomst per konsumentenhet Euro 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1995 2000 2005 Helsingin seutukunta Helsingfors regionkommun Helsinki - Helsingfors Koko maa Hela Finland Pienituloisuusraja Låginkomstgränsen Lähde: Tilastokeskus, tulonjakoaineistot Källa: Statistikcentralen, inkomstfördelningsdata sinasuvien keskimääräiset tulot olivat koko kaupungin keskiarvoa korkeampia. Lapsettomilla pareilla tulot olivat 5 000 euroa ja yksinasuvilla 2 000 euroa keskimääräistä korkeampia. Pienituloisuus taas on yleisintä yksinhuoltajaperheissä, joissa henkeä kohti käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2006 jopa 11 000 euroa vähemmän kuin keskivertohelsinkiläisellä. Helsinkiläiset elävät pitempään ja terveempänä kuin aikaisemmin Helsinkiläisen vastasyntyneen elinajanodote on kasvanut 1990-luvulta lähtien ollen vuosille 2003 2007 naisille 81,7 ja miehille 74,6 vuotta. Viime aikoina kasvu on kuitenkin hidastunut. Helsinkiläisten elinajanodotteessa löytyy alueellisia eroja. Viisivuotiskaudella 2001 2005 Eteläisen suurpiirin elinajanodote, 80,8 vuotta, on 2,5 vuotta korkeampi kuin Keskisen suurpiirin elinajanodote. Helsingin kuolleisuus on koko maan ja muun pääkaupunkiseudun kuolleisuutta korkeampaa. Vuosittain Helsingissä kuolee hieman alle 5 000 ihmistä ja kuolfors och dess region. T.ex. bland ensamförsörjarfamiljerna låg 27 procent under fattigdomsgränsen, och av de ensamboende 20 procent. Ökningen i relativ låginkomst har också vidgat gapet mellan låg- och höginkomsttagare. År 1995 var den ginkoefficienten, (Ju mindre inkomstskillnader, desto mindre värde får ginkoefficienten) som beskriver inkomstskillnader mellan hushåll, 26,6 i Helsingfors. År 2000 var den uppe i 35,5, och år 2006 35,2. Enligt denna måttstock växte inkomstskillnaderna kraftigt under senare hälften av 1990-talet, men de har hållits ganska oförändrade under 2000-talet. Stadens inkomstmedeltal överskreds av barnlösa par och ensamboende, de förra med 5 000 euro per år, de senare med 2000 per år. Låginkomst för sin del är vanligast bland ensamförsörjarfamiljer, vars genomsnittliga disponibla årsinkomster per person var rentav 11 000 lägre än stadsmedeltalet. 11
leista lähes kaikki ovat vähintään 40-vuoden ikäisiä. Työikäisistä 40 64-vuotiaista kuolee vuosittain noin 5,6 henkilöä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Keski-ikäisten naisten ns. ennenaikainen kuolleisuus on miesten kuolleisuutta alhaisempaa. Työikäisten kuolleisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana. Eläkeikäisistä 65 74-vuotiaiden kuolleisuudessa on kuitenkin 2000-luvulla tapahtunut selvää alenemista ja 75 vuotta täyttäneiden osalta kehitys on vielä myönteisempää. Helsinkiläisten yleisimmät kuolinsyyt ovat edelleen verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet. Kuolinsyinä itsemurhat ovat vähentyneet ja Alzheimerin tauti lisääntynyt. Alkoholisyyt ovat jonkin verran yleisempiä kuin koko maassa ja ovatkin muutaman viime vuoden aikana nousseet työikäisten helsinkiläisten suurimaksi kuolinsyyksi. Helsinkiläisten terveydentila on Kelan sairastavuusindeksin mukaan parempi kuin koko maassa keskimäärin, mutta ei kuitenkaan samaa tasoa kuin esimerkiksi Espoossa. Helsingin sairastavuusindeksi vuonna 2007 oli 90,4 (indeksi koko maa=100). Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen indeksin avulla. Näistä ikävakioitu kuolleisuusindeksi oli 104,6 ja näin ollen koko maan kuolleisuutta korkeampaa. Työkyvyttömyys- ja erikoiskorvausoikeusindekseissä helsinkiläiset taas pärjäsivät koko Suomea paremmin, mikä pitikin sairastavuusindeksin kokonaisuudessaan maan keskiarvoa parempana. Helsingissä on myös vähemmän kansantauteja kuin koko maassa. Helsinkiläisten kansantaudeista koottu indeksi oli 79,4. Sen osaindekseistä ainoastaan psykoosit olivat hivenen koko maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2007 Helsingissä oli työkyvyttömyyseläkkeellä 5,5 prosenttia 16 64-vuotiaasta väestöstä. Ehdottomasti yleisin helsinkiläisten työkyvyttömyyseläkeläisten syy eläkkeellä oloon olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Mielenterveyteen liittyvät tekijät ovat erityisesti alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyden syynä ja kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista tästä syystä eläkkeellä oli yli puolet. Helsingforsborna lever längre och friskare än förr Sedan 1990-talet har den förväntade livslängden fortsatt växa, och åren 2003 2007 var den 81,7 år för kvinnor och 74,6 år för män. Men på sistone har ökningen blivit långsammare. Dessutom finns lokala skillnader i Helsingfors. Åren 2001 2005 var skillnaden 2,5 år mellan ytterlighetsstordistrikten Södra, 80,8 år och Mellersta 78,3 år. Dödligheten är högre i Helsingfors än i hela landet och övriga Huvudstadsregionen. Årligen dör det strax under 5 000 personer i Helsingfors, och nästan alla är minst 40 år gamla. Dödlighetstalet bland 40 64-åringar i Helsingfors är 5,6 per tusen av den åldern. Kvinnlig dödlighet är lägre än manlig i denna ålder. Under 2000-talet har inga förändringar i 15 64-åringarnas dödlighet skett. Däremot har en klart minskning skett i dödligheten bland 65 74-åringarn under 2000-talet, och för de 75 år fylldas del är utvecklingen ännu positivare. De vanligaste dödsorsakerna bland helsingforsbor är fortfarande cirkulationsorganens sjukdomar och tumörer. Självmordens andel har minskat och Alzheimers syndroms ökat. Alkoholrelaterad död är något vanligare än i hela landet, och har på de senaste åren blivit den vanligaste dödsorsaken bland helsingforsbor i arbetsför ålder. Enligt FPA:s sjuklighetsindex är gemene helsingforsbos hälsotillstånd bättre än gemene finländares, men sämre än t.ex. esbobornas. År 2007 var sjuklighetsindexet för Helsingfors 90,4 (hela landet = 100). Sjuklighetsindexet räknas ut från tre index. Däribland var det åldersstandardiserade dödlighetsindex 104,6 och sålund högre än dödlighetsindexet för hela landet. Men beträffande invaliditets- och specialersättningsindexet klarades helsingforsborna sig bättre än finländarna i gemen, vilket tillsammans gjorde att sjuklighetsindexet som helhet var bättre and landsmedeltalet. I Helsingfors finns det dessutom mindre folksjukdomar än i hela landet. Ett samindex för folksjukdomar visade 12
Sekä kunnallisia ja yksityisiä terveyspalveluija käytetään Helsinkiläiset käyttävät yhtälailla yksityisiä ja kunnallisia terveyspalveluja. Kolme neljästä helsinkiläisestä käyttää kaupungin omia terveydenhuollon palveluja. Asiakkaiden määrä on hieman laskenut 2000-luvulla, mutta asiakaskäyntejä henkeä kohti on kertynyt enemmän kuin aikaisemmin. Osasyynä asiakaskäyntien nousuun kuitenkin on kotihoidon palvelujen siirtyminen sosiaalivirastosta terveyskeskukseen. Yksityislääkärien käyttö on lisääntynyt Helsingissä ja noin 34 prosenttia väestöstä käytti vuoden 2007 aikana yksityisiä lääkäripalveluita. Helsinkiläisistä noin 12 prosenttia käytti yksityistä yleislääkäriä ja 28 prosenttia jotain yksityistä erikoislääkäriä. Erikoislääkäreistä yleisimmin käytettiin naistentautien ja synnytysten erikoisalalla, silmätaudeissa ja kirurgiassa. Kaupunkipalvelututkimuksessa ilmeni, että yksityisten ja kunnallisten terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttö on lisääntynyt. Kyselyyn vuonna 2008 vastanneista puolet käytti sekä yksityisiä että kunnallisia terveyspalveluja rinnakkain. Ylivoimaisesti ahkerimmin sekä yksityisiä että kunnallisia terveyspalveluita käyttävät yli 65-vuotiaat. Helsingin perusterveydenhuollon avolääkärin palveluita käytti heistä jopa 64 prosenttia. Eläkeikäisillä myös on asiakaskäyntejä henkeä kohti muuta väestöä enemmän. Tämän lisäksi 45 prosenttia heistä käytti yksityisen erikoislääkäriä palveluja. Työikäiset käyttävät sekä kunnallisia lääkäripalveluja että yksityisiä erikoislääkärin palveluja hieman keskimääräistä vähemmän. Lapset ja nuoret taas käyttivät kunnallisia palveluja hieman keskimääräistä useammin, mutta käyttivät yksityisiä palveluja hieman keskimääräistä harvemmin. Kunnallisia ja yksityisiä hammaslääkäripalveluita käytetään likimain yhtä usein ja kumpaakin käyttää noin neljäsosa väestöstä. Kunnallisen hammashoidon palveluita käyttävät suhteellisesti eniten lapset ja nuoret, joita on yli puolet asiakaskunnasta. Eläkeikäiset 79,4 för Helsingfors. Av dess delindex låg endast psykos lite över landsmedeltalet. År 2007 var 5,5 procent av Helsingfors 16 64-åriga befolkningen på invaliditetspension. Den överlägset vanligaste orsaken till invaliditetspension var störningar i mental hälsa och beteende. I synnerhet bland under 55-åringar var mentala hälsofaktorer orsaken till invaliditetspension, och vid hälften av alla invaliditetspensioneringar var orsaken denna. Både kommunala och privata hälsotjänster anlitas Helsingforsborna anlitar såväl privat som kommunal hälsovård. Tre av fyra helsingforsbor anlitar stadens kommunala hälsovårdsservice. Antalet klienter har minskat något under 2000-talet, men istället har antalet klientbesök per capita ökat. En beräkningsmässig delorsak till ökat antal klientbesök är i och för sig att hemmavårdsservicen överflyttats från Socialverket till Hälsocentralen. Anlitandet av privat läkare har ökat i Helsingfors, och år 2007 anlitade 34 procent av helsingforsborna Kuvio 5. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palveluita käyttäneiden osuus ikäryhmästä Helsingissä 2003 2006 Figur 5. Andel personer i olika åldersgrupper som anlitat öppenvårdsläkare hos bashälsovården 2003 2006 % 70 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Helsingin kaupungin terveyskeskus Källa: Helsingfors stads hälsocentral 65+ Lapset ja nuoret Barn och unga Koko väestö Hela befolkningen Työikäiset De i arbetsför ålder 13
taas käyttivät väestöön suhteutettuna eniten yksityisiä hammaslääkäripalveluita. Näköpiirissä toimeentulotuen tarpeen uusi kasvu Helsingissä oli vuonna 2008 noin 35 200 toimeentulotukea saavaa kotitaloutta, joissa asui 50 100 henkeä. Tuen saanti on Helsingissä väestöön suhteutettuna hieman yleisempää kuin koko maassa. Toimeentulotuen saanti on vähentynyt tasaisesti 2000-luvun aikana, mutta kääntyi kasvuun vuoden 2008 loppupuolella. Myös uusien tuensaajien määrä on kääntynyt kasvuun. Vuonna 2008 toimeentulotukea sai Helsingissä keskimäärin 19 714 henkeä kuukaudessa. Samanaikaisesti uusia tuensaajia oli keskimäärin 542. Toimeentulotukea saadaan myös pidempään kuin aikaisemmin. Vuonna 2007 tukea saatiin vuoden aikana keskimäärin 6,8 kuukauden ajan ja neljäsosa kaikista saajista sai sitä koko vuoden ajan. Kuvio 6. Toimeentulotuen saajat kuukausittain (3 kk liukuva keskiarvo) Figur 6. Månatligt antal utkomststödstagare i Helsingfors 2006 2008 (glidande medeltal 3 mån.) Luku - Antal 20 000 19 500 19 000 18 500 18 000 17 500 17 000 16 500 16 000 2008 2007 2006 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi månad Lähde: Helsingin kaupungin Sosiaalivirasto Källa: Helsingfors stads socialverk privat läkare. Tolv procent anlitade privat allmänpraktiker och 28 procent en specialist. Bland de senare var besök hos kategorin gynekologer och förlossningsläkare vanligast, samt hos ögonläkare och kirurger. Stadsserviceenkäten visade att folk i växande omfattning anlitar både privat och kommunal hälsovård. Av dem som besvarat enkäten 2008 hade hälften anlitat bägge sektorerna. Överlägset flitigast anlitades både de privata och de kommunala hälsotjänsterna av över 65-åringarna. Rentav 64 procent av dem anlitade öppenvårdsläkare inom bashälsovården. Denna åldersgrupp har också fler klientbesök per person än den övriga befolkningen. Dessutom anlitade 45 procent av dem privata specialläkares tjänster. Personer i arbetsför ålder anlitar både kommunal läkare och privat specialläkare lite mindre än befolkningen som helhet. Barn och unga anlitade den kommunala hälsoservicen lite mera än genomsnittet och den privata lite mindre än genomsnittet. Kommunal och privat tandvård anlitas ungefär i lika stor utsträckning, och vardera anlitas av ca. en fjärdedel av befolkningen. Barn och unga anlitar den kommunala tandvården mest de utgör över hälften av klienterna. Personer i pensionsålder anlitade förhållandevis mest privata tandläkartjänster. Ny ökning i utkomststödsbehovet att vänta År 2008 fick 35 200 hushåll med sammanlagt 50 100 medlemmar utkomststöd i Helsingfors. Andelen utkomststödstagare bland befolkningen är något större i Helsingfors än i landet som helhet. Efter att småningom ha minskat under s.g.s. hela 2000-talet började utkomststödstagandet öka i slutet av år 2008. Även antalet nya utkomststödtagare har börjat växa. År 2008 fick i medeltal 19 714 personer per månad utkomststöd. Samtidigt fanns det i medeltal 542 nya stödtagare. Utkomststödet lyfts också i längre perioder än förr. År 2007 fick man stödet i medeltal under 6,8 månader, 14
Toimeentulotuen saajista melkein puolet oli yksinäisiä miehiä ja yksinasuvien naisten osuus saajista oli kolmannes. Perheiden osuus saajista oli 18 prosenttia ja heistä 12 prosenttia oli yksihuoltajaperheitä. Neljäsosalla saajista ei ollut toimeentulotuen lisäksi muita tulonlähteitä ja 27 prosentilla pääasiallisena tulonlähteenä oli työttömyysturvaetuus. Eläkettä sai 16 prosenttia, ja asumistuki oli pääasiallisena tulonlähteenä 12 prosentilla saajista. Kodin ongelmat näkyvät lastensuojelun tarpeena Sosiaaliviraston perheneuvola tekee ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä perheiden kriisi- tai ongelmatilanteissa. Lastensuojelun tarpeen lisääntymisestä huolimatta perheneuvolan asiakkaiden määrä ei ole kasvanut samaa tahtia vaan itse asiassa määrä on laskenut 10 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2007. Lastensuojelun toimenpiteiden tarve on kasvanut Helsingissä 2000-luvun alun tilanteesta ja on myös suurempaa kuin koko maassa. Eniten kasvua on tapahtunut huostaanotoissa, joista varsinkin uudet huostaanotot ja kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet yli kolmanneksen. Toisaalta 2000-luvun alusta tapahtunut jyrkkä kasvu näyttäisi olevan hidastumassa tai jopa kääntymässä laskuun viimeisten kolmen vuoden aikana. Yleisimmät syyt lastensuojelun tarpeeseen liittyvät lapsen tai nuoren kasvuoloihin tai perheen elinoloihin. Huostaanotoista vain joka viides tapahtuu ensimmäistä kertaa. Ikääntyneet asuvat koko maata harvemmin omassa kodissaan Ikääntyneet, 75 vuotta täyttäneet helsinkiläiset asuvat koko maata ja muuta pääkaupunkiseutua harvemmin omissa kodeissaan. Vastaavasti tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuus ikääntyneiden asumismuotona on Helsingissä muuta maata suurempaa. Säännöllisen kotihoidon piirissä on Helsingisoch en fjärdedel av alla stödtagare fick det under hela året. Av dem som lyfte utkomststöd var nästan hälften ensamma män och en tredjedel ensamboende kvinnor. Familjernas andel av tagarna var 18 procent, och bland dem var 12 procent ensamförsörjarfamiljer. En fjärdedel av utkomststödstagarna hade ingen annan inkomstkälla och för likaså en fjärdedel (27 %) var arbetslöshetsskydd den huvudsakliga inkomstkällan. 16 procent lyfte pension, och för 12 procent var bostadsbidrag främsta inkomstkällan. Problem i hemmen ger ökat behov av barnskydd Socialverkets familjerådgivning utför förebyggande och tillrättaläggande arbete i familjers kris- eller problemsituationer. Fastän behovet av barnskydd har ökat har antalet klienter vid Familjerådgivningen inte vuxit i samma takt, utan antalet minskade i själva verket med tio procent från år 2004 till år 2007. I Helsingfors är behovet av barnskyddets ingripande större idag än i början av 2000-talet, och det är också större än i landet som helhet. Mest har omhändertagandena ökat, i synnerhet de nya och de brådskande, som bägge ökat med över en tredjedel. Men å andra sidan ser den branta uppgång som skedde i början av 2000-talet ut att ha jämnat ut sig, nästan börjat sjunka, under de senaste tre åren. De vanligaste orsakerna till behovet av barnskydd hör ihop med barnens och ungdomarnas uppväxtförhållanden eller familjens levnadsförhållanden. Av omhändertagandena sker bara vart femte för första gången. Åldringarna bor kortare kvar hemma I Helsingfors bor de 75 år fyllda inte lika länge kvar hemma som i hela landet och övriga Huvudstadsregionen. I motsvarande grad är effektiverat serviceboende och långvarig anstaltsvård vanligare bland denna ål- 15
sä yhtä suuri osa ikääntyneistä kuin koko maassa ja lähiseudulla. Toisaalta heidän osuutensa on pienempi kuin 2000-luvun alussa, mutta lasku näyttää kääntyneen vuodesta 2005 lukien. Lopuksi Helsingin talous on muita kuntia riippuvaisempi verotuloista. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet eivät kuitenkaan ole viiden viime vuoden aikana riittäneet peruspalvelujen kustannusten kattamiseen vaan lisäresursseja on saatu kaupungin liikelaitoksilta, pääasiassa Helsingin Energialta. Käyvin, vuoden 2006 hinnoin Helsingin seudun bruttokansantuote oli noin 44 800 euroa asukasta kohden vuonna 2006 ja koko maassa noin 29 800 euroa. Yli kolme neljäsosaa seudun tuottamasta kansantuotteesta on peräisin palvelualoilta. Suomen kansantalouden ja Helsingin seudun aluetalouden lähiaikojen kehitystä on nyt mahdotonta ennustaa luotettavasti meneillään olevan kansainvälisen talouskriisin vuoksi. Varmaa kuitenkin on, että talouskriisin vaikutukset näkyvät myös Helsingissä ja Helsingin seudulla monin tavoin. dersgrupp i Helsingfors än i övriga Finland. Regelbunden hemmavård åtnjuter en lika stor del av åldringarna i Helsingfors som i hela landet och Huvudstadsregionen. I och för sig är andelen mindre än i början av 2000-talet, men nedgången ser ut att ha vänt från och med år 2005. Slutkläm Helsingfors stads ekonomi är mera beroende av skatteinkomster än andra kommuners. Men under de senaste fem åren har stadens skatteinkomster och statsandelar inte räckt till för att finansiera basservicen, utan stadens affärsverk, främst Helsingfors Energi, har fått sträcka till. Bruttonationalprodukten per capita enligt gängse prisnivå år 2006 var 44 800 i Helsingforsregionen och 29 800 i Finland som helhet. Över tre fjärdedelar av den nationalprodukt som regionen producerar härrör från servicenäringar. På grund av rådande globala ekonomiska kris är det just nu omöjligt att tillförlitligt förutspå hur Finlands och Helsingforsregionens ekonomi utvecklas. Men recessionens dess följder kommer med säkerhet att synas även i Helsingfors och Helsingforsregionen. Lähde: Källa: Helsingin tila ja kehitys 2009. Helsingin kaupungin tietokeskus. 2009 Helsingfors tillstånd och utveckling 2009 Sammandrag. Helsingfors stads factacentralen. 2009 16
Osaajien ja yritysten kannalta kilpailukykyinen Helsinki Lokal synvinkel på Helsingfors konkurrenskraft förväntningar bland företag och nykunniga Kaisa Kepsu & Mari Vaattovaara Artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudulla asuvien osaajien mielipiteitä, arvoja ja odotuksia seudulla elämisestä ja työskentelemisestä. Eri puolilla maailmaa ns. osaajat on nostettu keskeiseen asemaan kun puhutaan kaupungin kilpailukyvystä. Osaavasta työvoimasta kilpaillaan, ja heidät on alettu enenevässä määrin huomioida myös kaupunkipolitiikassa. Suurin haaste pääkaupunkiseudulla liittyy asumiseen. Osaajat ovat laajasti tyytymättömiä ja huolissaan seudun asuntotilanteesta, ja se vaikuttaa jo heidän elämänlaatuunsa. Tutkimus liittyy suureen EU-hankkeeseen ACRE:en, jossa tutkitaan 13 eri eurooppalaisen kaupungin kilpailukykyä. Paikallista näkökulmaa on täydennetty alan yritysten näkemyksillä Helsingistä ja syitä heidän sijaintipäätöksiinsä. Helsinki esimerkkinä menestyjänä Keskustelu kaupunkien kilpailukyvystä on kiihtynyt talouden kansainvälistymisen myötä. Taloustieteissä on perinteisesti korostettu yritysten roolia talouden tuottavuudessa (mm. Krugman 1996). Yritysten menestykselle tärkeitä klassisia tai kovia tekijöitä Artikeln analyserar vad yrkesfolk och nykunniga (eng: creative class / new talents) i Helsingfors med omnejd anser, tycker och väntar sig av sitt liv och arbete i regionen. På olika håll i världen har nykunniga lyfts fram som en vital resurs för städers konkurrenskraft. Det tävlas om kunnig arbetskraft, och även städer beaktar den i allt högre grad i sin stadspolitik. Största utmaningen i regionen är boendet. Det förekommer utbrett missnöje med bostadsläget bland arbetskraften, och det inverkar redan på folks livskvalitet. Detta har undersökts inom ramen för projektet ACRE, som analyserar 13 europeiska städers konkurrenskraft. Helsingfors ett exempel på framgång Diskussionen om städers konkurrenskraft har accelererat i och med att ekonomin blivit allt internationellare. Inom ekonomisk vetenskap har man av hävd betonat företagens roll för ekonomisk produktivitet (bl.a. Krugman 1996). Viktiga klassiska eller hårda faktorer för företags framgång är bl.a. tillgången på resur- 17
ovat mm. resurssien saatavuus, työvoiman kustannukset, infrastruktuuri ja makrotaloudellinen konteksti. Viime aikoina keskusteluun on tullut mukaan käsitys, että pelkät yritykset eivät kilpaile, vaan myös kaupunkiseudun ominaisuuksilla on suuri merkitys (Porter 1990; Buck ym. 2002). Siksi kaupungeilla ja kaupunkipolitiikalla on merkityksensä kilpailukyvyn luomisessa. Poliittisin toimenpitein pyritään edistämään kilpailukykyä rakentaen tehokkaita ja houkuttelevia yritysympäristöjä ja huolehtien siitä, että kaupunki on houkutteleva paikka työskennellä. Laajenevassa globaalitaloudessa, ns. Uudessa taloudessa työvoima ja sen ominaisuudet on noussut yhä keskeisempään rooliin kilpailukyvystä puhuttaessa. Rutiinitöiden ja massatuotannon merkitys on vähentynyt, ja tuottavuus yhä riippuvaisempi inhimillisistä tekijöistä kuten tiedosta, osaamisesta, luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Erityisesti talousmaantieteilijä Richard Floridan teesit luovasta luokasta (2002, 2004) ovat tulleet tutuksi sekä tutkijoille, päättäjille että medialle ympäri maailmaa. Floridan mukaan kaupungin on menestyäkseen pystyttävä houkuttelemaan osaavaa ja luovaa työvoimaa ja pitää kiinni heistä. Koska osaajista on maailmalla kova kilpailu, kaupungin on oltava riittävän vetovoimainen myös ns. pehmeiden tekijöiden osalta, eli on pystyttävä tarjoamaan riittävän hyvää elämänlaatua sinne töihin ja asumaan muuttaville. Nämä näkemykset myös poikkeavat ns. perinteisistä talouden sijaintimalleista, joissa ensisijaisesti keskityttiin selittämään miten yrityksiä voidaan houkutella kaupunkiin. Tämän uudemman keskustelun mukaan inhimillinen pääoma on kaupungin kilpailukyvyn keskeisin moottori ja yritykset seuraavat sinne missä osaajat ovat. Tarkastelu perustuu käynnissä olevaan EUn 6 puiteohjelman suurimpaan tutkimushankkeeseen, jossa Helsinki mukaan lukien on mukana 13 kaupunkiseutua eri puolelta Eurooppaa (Amsterdam, Barcelona, Birmingham, Budapest, Dublin, Helsinki, Leipzig, Milano, München, Poznan, Riga, Sofia ja Toulouse, ks. http://acre.socsci.uva.nl/). ACRE-nimisessä hankkeesser, arbetskraftskostnader, infrastruktur och makroekonomisk kontext. På sistone har det framlagts att det inte bara är företagen som konkurrerar, utan att även stadsregionernas egenskaper har stor betydelse (Porter 1990; Buck et al. 2002). Därför har städers myndigheter och politik sin givna roll för skapande av konkurrenskraft. Med politiska beslut kan städer främja konkurrenskraften genom att bygga effektiva och lockande företagsmiljöer och sörja för att staden i sig är ett ställe där folk vill bo och verka. Inom den växande globalekonomin, den sk. Nya ekonomi, har arbetskraften och dess egenskaper fått en allt centralare roll för konkurrenskraften. Rutinjobb och massproduktion får minskad betydelse, och produktiviteten är allt mer beroende av mänskliga faktorer såsom kunskaper, kunnande, skaplynne och påhittighet. I synnerhet geografiekonomen Richard Floridas teser om en kreativ klass (2002, 2004) har blivit bekanta för forskare, beslutsfattare och media i hela världen. Enligt Florida måste en stad för att ha framgång kunna locka till sig kunnig och kreativ arbetskraft och hålla den kvar. Eftersom det råder hård konkurrens om sådana nykunniga ute i världen måste staden vara tillräckligt tilldragande också beträffande s.k. mjuka faktorer, dvs. det gäller att kunna erbjuda tillräckligt bra livskvalitet. Dessa uppfattningar avviker också från s.k. traditionella ekonomiska placeringsmodeller, som i främsta rummet gällde hur man kunde locka företag till staden. Enligt den nyare diskussionen är alltså det mänskliga kapitalet den viktigaste motorn för stadens konkurrenskraft, och företagen kommer dit var det finns kunnig arbetskraft. Vår analys bygger på ramprogrammet EU Six största forskningsprojektet, där Helsingfors och 12 andra europeiska städer ingår (Amsterdam, Barcelona, Birmingham, Budapest, Dublin, Helsingfors, Leipzig, Milano, München, Poznan, Riga, Sofia och Toulouse, se http://acre.socsci.uva.nl/). Projektet ACRE (Accommodating Creative Knowledge Competitiveness of European Metropolitan Regions within the Enlarged Union) har forskat i olika stadsregioners konkur- 18