Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212

Sisällys Lopputuotemarkkinoiden näkymät Metsäteollisuuden tuotanto, hakkuut ja puun nettotuonti Itämeren alueella Raakapuun kauppavirrat ja hintakehitys Raakapuumarkkinoiden näkymät

Lopputuotemarkkinoiden näkymät

Talouskehityksen ennakointia 1 8 6 4 2-2 BKT:n kasvu, % Mikäli Euroopassa taantuma jatkuu: rakentaminen ja sahatavaran kysyntä pysyy heikkona, 211e 212e 213e Suomi Euroalue USA Lähi-Itä ja Pohjois- Afrikka Aasia Venäjä pakkaustuotteiden kysyntä pysyy heikkona ja sähköiset viestimet korvaavat paperin kulutusta aiempaa nopeammalla tahdilla. Lähteet: OP-Pohjola ja IMF 1/212, Euroconstruct 11/211, BMO 1/212 2 15 1 5-5 -1-15 212 talouskasvu on hidasta Suomessa ja euroalueella. 213 > talouskasvu hieman kohenee Euro mahdollisesti heikkenee edelleen, mikäli USA:n elpyminen on euroaluetta nopeampaa. Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun ennakoidaan vahvistuvan lähitulevaisuudessa. Reaalinen hintakilpailukyky heikkenee. Uusien asuntojen rakentaminen, %-muutos 211e 212e 213e USA UK Saksa Suomi Ruotsi LE IE

Puutuotemarkkinat 212 Kysyntä Euroopassa heikkoa ja suuria merkkejä tilanteen paranemisesta ei vielä ole. Aasiassa kysyntä pysyy kohtuullisena. Puun käyttö energian tuotantoon kasvussa laiteinvestointeja suunnitteilla, mutta Suomessa pelletintuotanto on vähentymässä. Suomessa rakentamisen ennakoidaan pysyvän heikkona. Suomen sahatavaran vienti Ruotsi Sahatavaran kasvava tuotantokapasiteetti (netto 2,4 milj. m 3 ) aiheuttanee ajoittain pulaa tukkipuusta Painetta puun hintojen nousulle. Kruunun ennakoidaan vahvistuvan euroon nähden. Venäjä: Globaalin talouskehityksen vaikutukset näkyvät myös Venäjällä, esim. luotonsaanti investointeihin vaikeutunut. Epävarmuus ja heikko infrastruktuuri hidastavat metsäteollisuuden investointeja.

Paperiteollisuustuotteiden markkinat 212 Maailmantalouden elpymisen myötä vuonna 21 jatkunut kysynnän kasvu on kääntynyt selvään laskuun. Vuonna 212 kysynnän ennakoidaan paranevan vasta vuoden loppupuolella. Mikäli kysyntä ei käänny nousuun, ylikapasiteetti vaivaa Eurooppaa edelleen Venäjä on kattanut lisääntyvän paperin ja kartongin kysyntää lisäämällä tuontia, paperin tuonti on moninkertaistunut 2 luvulla (,734 milj. t 21). Suomen paperin vienti

Metsäteollisuuden tuotanto, hakkuut ja puun nettotuonti Itämeren alueella

Metsäteollisuuden tuotanto Havusahatavaran yhteenlaskettu tuotanto Itämeren alueella on supistunut lähes 1% vuosina 27 21. Tämä vastaa yli 8 milj. m 3 havusahatavaraa. Tämä puolestaan vastaa noin 18 milj. m 3 laskennallista vähennystä havutukkien käytössä. 3 25 2 15 1 5 Milj. m 3 Havusahatavaran tuotanto Suomi Ruotsi Venäjä Saksa Puola Viro Latvia Liettua 27 21 Lähde: Faostat

Metsäteollisuuden tuotanto Paperin ja kartongin yhteenlaskettu tuotanto Itämeren alueella on supistunut yli 4% vuosina 27 21. 25 2 15 Milj. t. Paperin ja kartongin tuotanto Tämä vastaa 2,4 milj. tonnin tuotantomäärää. 1 5 Suomi Ruotsi Venäjä Saksa Puola 27 21 Lähde: Faostat

Havupuun hakkuut ja nettotuonti Vähentyneet metsäteollisuuden tuotantomäärät näkyvät myös havupuun hakkuiden vähenemisenä Itämeren alueella. Vuosina 27 21 hakkuut ovat vähentyneet yhteensä 15 % (Venäjää ei huomioitu). Tämä vastaa noin 34 milj. m 3. 8 6 4 2 Milj. m 3 Havupuun hakkuut Suomi Ruotsi Saksa Puola Viro Latvia Liettua 27 21 Havupuun nettotuonti Milj. m 3 6 4 2-2 Suomi Ruotsi Saksa Puola Viro Latvia Liettua -4 27 21 Määrät kuorettomina. Lähde: Eurostat Suomessa havupuun tuonti on supistunut kolmannekseen. Saksa on korvannut hakkuiden supistumista lisääntyneillä tuontimäärillä. Ruotsin 25 myrskypuun vaikutus puumarkkinoille näkynyt aina vuoteen 21 saakka. Baltiassa sahatavaran tuotannon lasku on vähentänyt havupuun tuontia. 1

Lehtipuun hakkuut ja nettotuonti 14 12 1 8 6 4 2 Milj. m 3 Lehtipuun hakkuut Suomi Ruotsi Saksa Puola Viro Latvia Liettua 27 21 Lehtipuiden yhteenlasketut hakkuut ovat kasvaneet noin 1,5 milj. m 3. Saksassa hakkuumäärät ovat hieman pienentyneet. Paperiteollisuuden tuotannon lasku näkyi nettotuonnin pienenemisenä. 8 Milj. m 3 Lehtipuun nettotuonti Suomessa tuontia Venäjältä on korvattu kotimaan hakkuita lisäämällä. Baltiassa lehtipuun vientimäärät ovat kasvaneet mm. Suomeen ja Ruotsiin. Määrät kuorettomina. Lähde: Eurostat 6 4 2-2 -4 Suomi Ruotsi Saksa Puola Viro Latvia Liettua 27 21 11

Raakapuun kauppavirrat ja hintakehitys

Havupuun kauppavirrat 211 8 1 144 455 386 24 223 23 3 284 117 26 3 46 475 8 2 277 16 161 758 119 14 152 986 256 19 Tammi-lokakuu, 1 m 3 ilman kuorta Lähde: Eurostat

Havutukkien hintakehitys 22 211 Nimelliset hankinta- tai tienvarsihinnat ilman kuorta, /m 3. Hinnat myötäilevät lopputuotemarkkinoiden suhdannekehitystä. Baltian maissa hinnat muuttuneet jyrkemmin kuin Suomessa tai Ruotsissa. Lähde: Metinfo Sahatavaran tuotannon vuosimuutokset suuria, sahatavaraa tuotu jatkojalostukseen (Viro). Ruotsin havutukin (erityisesti kuusitukin) suhteellinen halpuus 25 21 perustuu myrskytuhojen vaikutukseen puumarkkinoilla. Nimellisesti hinnat ovat jo lamaa/taantumaa korkeammalla tasolla. Mäntytukki /m3 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 22 25 28 211 9 8 7 6 5 4 3 2 1 /m3 Suomi Viro Liettua Ruotsi Kuusitukki 22 25 28 211 Suomi Viro Liettua Ruotsi

Havukuidun hintakehitys 22 211 7 /m3 Mäntykuitu 6 5 4 3 2 1 22 25 28 211 Suomi Viro Liettua Ruotsi 7 /m3 Kuusikuitu 6 5 4 3 2 1 22 25 28 211 Suomi Viro Liettua Ruotsi 211 havukuitupuiden hintakehitys Itämeren alueella on selvästi yhtenäistynyt. Ruotsissa hintataso noussut muita maita nopeammin. Baltiassa kuitupuuta käytetään lähinnä vain energiatuotantoon: Suuri osa havukuidusta on viety Suomeen ja Ruotsiin. Viime vuosina myös vienti Saksaan on noussut merkittävästi. Suomessa aikakauslehtipaperin tuotantokapasiteetti on vähentynyt (kuusikuitu). Lähde: Metinfo

Havupuun tuontihinnat Venäjältä ja Suomen hankintahinnat (ilman kuorta), /m 3 Lähde: Metla, Tullihallitus Mäntytukki Kuusitukki 9 9 7 7 5 5 3 3 Rajahinta Hankintahinta Rajahinta Hankintahinta Mäntykuitu Kuusikuitu 8 8 6 6 4 4 2 2 Rajahinta Hankintahinta Rajahinta Hankintahinta

Lehtipuun kauppavirrat 211 31 23 347 42 28 2155 26 555 5 128 18 1 42 228 33 117 1 5 15 7 114 Tammi-lokakuu, 1 m 3 ilman kuorta Lähde: Eurostat

Lehtipuun hintakehitys 22 211 8 /m3 Koivukuitu 8 /m3 Koivutukki 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 22 25 28 211 22 25 28 211 Suomi Viro Liettua Ruotsi Suomi Viro Liettua Myös koivun hintakehitys Itämeren alueella on yhtenäistynyt vuoden 211 aikana. Lähde: Metinfo

Venäläisen koivun tuontihintoja Suomeen (ilman kuorta), /m 3 Koivutukki Koivukuitu 18 13 8 3 8 6 4 2 Rajahinta Hankintahinta Rajahinta Hankintahinta Koivutukin rajahintojen jyrkät vaihtelut johtuvat pienistä tuontimääristä. Viime vuosina tuontihinnat ovat olleet kotimaan hankintahintoja korkeampia. Lähde: Metla, Tullihallitus

Raakapuumarkkinoiden näkymät

Puumarkkinoiden näkymät Itämeren alueella (1) 1995 21: Metsäteollisuuden tuotannon ja hakkuiden kasvu: Tuotannon kasvu (8 maata): havusahatavara 26%, puulevyt 35%, paperi ja kartonki 3 %. (Faostat). Hakkuiden kasvu (ilman Venäjää): havupuu 22 %, lehtipuu 37 %. (Eurostat). Euroopassa tuotantoyksiköiden sulkemiset ovat vähentäneet paperiteollisuuden kuitupuun tarvetta. Ylikapasiteettia on RISIn mukaan edelleen (hienopaperi). Puun käyttö rakentamisessa kasvaa, mutta kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan. Tuotannon (mm. Saksa, Ruotsi) kasvut lisäävät tukkien tarvetta. Todennäköisesti tukkien hintavaihtelut jatkuvat ja kauppa yli kansallisten rajojen kasvaa. Tukkien hintoihin nousupaineita? Taantuman jälkeen rakentamisen kasvu ja Kiinan nopea sahatavaran kysynnän kasvu lisäävät tukkien kysyntää.

Puumarkkinoiden näkymät Itämeren alueella (2) Puun energiakäyttö kasvaa EU:n uusiutuvan energian käytön tavoitteet. Vaikuttaa erityisesti hakkeen ja energiapuun kauppavirtoihin. Vaikuttaa myös kuitupuun hintoihin? Puulevyteollisuus kilpailee sahahakkeesta puun energiakäytön kanssa Pelletin tuotantokapasiteetti moninkertaistunut 25 21 (Saksa, Ruotsi) ja kasvanut Euroopassa kulutusta nopeammin. Suomessa ja Saksassa vientiin suuntautuvia tuotantoyksiköitä ollaan sulkemassa (korkeat raaka-aine- ja kuljetuskustannukset suhteessa pelletin markkinahintaan), uusia investointeja kuitenkin suunnitteilla muualla (mm. Venäjällä).

Puumarkkinoiden näkymät Itämeren alueella (3) Puun kauppavirroissa muutoksia: Puutuoteteollisuus keskeisessä asemassa: Euroopassa toimivat kansainväliset metsäteollisuusyritykset tuottavat sahatavaraa siellä missä kannattavinta (Suomi, Venäjä, Baltia, Ruotsi, ym.) vaikuttaa puuvirtoihin. Tukkien kauppa yli kansallisten rajojen kasvaa. Venäjä: WTO jäsenyys lisää raakapuun vientiä, mutta tuskin saavuttaa (Eurooppaan) aiempia ennätysmääriä. Mikäli metsäteollisuuden investointivauhti pysyy hitaana, etenkin kuitupuuta ja kasvavia määriä energiapuuta sekä haketta viedään mm. Länsi- Eurooppaan. Baltia: Pellettejä, kuitupuuta ja haketta viedään.

Kiitos