Mielenterveys- ja päihdetyön tilannekatsaus 2015

Mielenterveys- ja päihdetyön tilannekatsaus 2015 8.5.2015 Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Tarja Sivonen 1

Sisällys Johdanto 2 1 Kehittämisideat 2013 ja niiden toteutuminen vuosien 2014 2015 vaihteessa 3 Taulukko 1: 4 Taulukko 2: 5 1.1. Tilannekatsaus: aikuispsykiatria ja terveyskeskuspsykologi 6 1.2. Tilannekatsaus: Lasten ja nuorten mielenterveystyö 7 1.3 Tilannekatsaus: mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostopalvelut 9 2 Katsaus tilastoihin 2011-2013 11 3 Kommentteja tilastoihin 22 Jatkosuunnitelmat? 24 2

Johdanto Mielenterveys- ja päihdestrategiassa 2012 sovittiin asioita, joita pyrittäisiin kehittämään ja viemään eteenpäin vuosien 2013 2015 aikana. Tässä raportissa arvioidaan niiden toteutumista työntekijöitten antamien tietojen pohjalta. Taulukoissa 1 ja 2 näkyvät strategiaan kirjatut ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet, konkreettiset kehittämisideat eri ikäryhmien palveluissa sekä arvio tilanteesta vuodenvaihteessa 2014 2015. Tilannekatsauksissa kuvataan yksityiskohtaisemmin kehittämisehdotuksiin liittyviä asioita aikuisten mielenterveyspalvelujen, lasten ja nuorten psykologipalvelujen, perheneuvolapalvelujen sekä ostopalvelujen suhteen. Mielenterveys- ja päihdestrategiassa sovittiin seurattavaksi vuosittain tiettyjä mielenterveys- ja päihdetyön tilastotietoja. Mielenterveys- ja päihdetyön avainindikaattoreista on koottu Ilomantsin ja vertailukuntien osalta vuosien 2011 2013 tilastotiedot, jotka esitellään katsauksen loppupuolella. Tilastojen perusteella nousee erityinen huoli ilomantsilaisten nuorten mielenterveydestä ja päihteitten käytöstä. Maakunnan tasolla etenee SOTE- suunnittelu, ja valmistelussa on koko maakunnan ja Heinäveden kunnan kattava yhteinen tuotantoalue. Kunnat päättävät syksyllä 2015, lähtevätkö ne mukaan yhteiseen SOTE- kuntayhtymään. Valmistelussa on ollut yhtenä osana mukana myös maakunnallinen päihde- ja mielenterveystyö. Ilomantsi on mukana tässä kehittämistyössä. Tässä vaiheessa ei ole selvillä, miten maakunnallinen SOTE- uudistus tulisi vaikuttamaan paikallisesti, Ilomantsin kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Katsauksen liitteenä nro 1 on myös päihdefoorumissa 2013 kerättyjä henkilöstön mielipiteitä siitä, miten päihde- ja mielenterveystyötä tulisi kehittää. Lisäksi strategiassa 2012 sovittiin seurattavaksi mielenterveys- ja päihdeasioitten puheeksi ottoa asiakas- ja potilastyössä. Tästä toteutettiin seuranta helmi- maaliskuulla 2015. Seurantaan tuli työntekijöiltä niukasti vastauksia. Seurannan tuloksia on nähtävissä liitteenä lopussa nro 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön motivoimiseksi mielenterveys- ja päihdeasioitten puheeksi ottoon ollaan järjestämässä henkilöstölle koulutusta toukokuussa 2015. 3

1 Kehittämisideat 2013 ja niiden toteutuminen vuosien 2014 2015 vaihteessa Oheisissa taulukoissa kerrataan strategiaan kirjatut ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet sekä konkreettiset kehittämisideat eri ikäryhmien palveluissa. Arviointisarakkeessa todetaan tilanne 2014 2015 vuodenvaihteessa kerättyjen tietojen pohjalta. Taulukko 1: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet / konkreettiset kehittämisideat vuosille 2014 2015: Aikuisten palvelut TAVOITE KEINOT ARVIOINTI a) Järjestetään itsehoitoon a) Onko jokin 1. Itsehoidon, o h j a a v a a r y h m ä m u o t o i n e n kokemusasiantunt ijuuden, r y h m ä t o i m i n t a a palvelu toteutunut vertaistuen ja sosiaalisen mielenterveys-palveluihi vuosina 2014 2015? pääoman hyödyntäminen n (montako kertaa, mielenterveys- ja päihdetyössä b) J ä r j e s t e t ä ä n k o k o o n t u m is t il o j a m i e l e n t e r v e y s / o s a l l i s t u n e i t t e n asiakkaitten määrä) 4 hengen pienryhmä mielialan päihdepuolen asiakkaille itsehoitoon aloitettu vuoden c) Ohjataan asiakkaita 2014 lopulla erilaisten jo olemassa o l e v i e n b) Onko kokoontumistila r yhmä - t o imint o je n löytynyt / järjestetty? pariin (esim. kolmas Toimivaa kokoontumistilaa sektori) d) a l o i t e t a a n isommalle ryhmälle ei ole vielä tiedossa. päihde kunt o ut ujille oma-apukeskusteluryh c) Onko kaikille mä, hyödynnetään r yh m ä mu o t o is e s t a AA-toiminnan ja lait o s kunt o ut uksen osaajia e) p ä i h d e p a l v e l u j e n vaikuttavuus mittari otetaan käyttöön v. 2013 tuesta kiinnostuneille asiakkaille löytynyt sopiva ryhmä? (Kysely vuoden 2015 lopulla) Kyselyä ei ole vielä toteutettu. d) ryhmää ei ole aloitettu e) mittaria ei ole otettu vielä käyttöön 2. Itsehoitomenetelmien hyödyntäminen masentuneitten asiakkaitten hoidossa H a n k i t a a n mielenter veyst yöntekijöille tuorein masennuksen Työntekijöitten arvio 2015: Missä määrin ko materiaali on ollut käytössä kohderyhmässä? 4

keskustelutuen (ja mahdollisen lääkityksen) lisänä 3. Konsultointikäytäntöjen arviointi peruspalvelujen ja mielent er veys/ päihde t yö n yhteistyössä 4. Puheeksi otto- malli kaikkiin ehkäiseviin palveluihin käyttöön 5. Henkilöstön osaamisen lisääminen ja varmistaminen 6. Perustetaan työryhmä ostopalveluiden ohjaukseen asiakastyöhön 7. Mielenterveys- ja p ä i h d e o n g e l m i e n ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy itsehoitoon ohjaava materiaali / kirjallisuus ja otetaan se asiakastyössä aktiiviseen käyttöön. ( m i e l e n t e r v e y d e n ensiapukoulutus 1 ja 2) Arviointi- ja suunnittelupalaverit yksiköittäin 2014 2015 aikana. Hehko-käynneillä osa työskentelyä kotikäynneillä kiinnitetään huomiota jaetaan itsearviointilomaketta Päihde- ja mielenter veyst utkintoihin k a n n u s t e t a a n, l ä h i h o i t a j a o p i n n o i s s a syventävät opinnot mt- ja päihdetyöhön Kotihoidossa ja asumispalveluissa on mt ja päihdetiimiin nimetty vastuuhenkilö Motivoivan haastattelun koulutuksia tarpeen mukaan Kuukausittaiset kokoukset jossa käsitellään asiakkaiden kuntoutusasioita Lapset Puheeksi- koulutus aikuispsykiatrian ja päihdetyön työntekijöille Miten hyvin se on toiminut? Materiaalia on hankittu 2013 ja sitä on hyödynnetty asiakastyössä. M i e l e n t e r v e y d e n ensiapukoulutusta ei vielä ole toteutunut. Ovatko suunnittelupalaverit t o t e u t u n e e t? T i l a n n e a r v i o p a l a v e r i t yksiköittäin 2015 lopulla. Kotisairaanhoidon kanssa kehitetty yhteistyötä Yli 65- vuotiaiden mittari Henkilöstö tehnyt 3 viikon seurannan puheeksi otosta (8 vastausta), tulos liitteenä Koulutuksista pidetään kirjaa ja koulutuksiin osallistuneet toimivat yksiköittäin vastuuhenkilöinä Ei ole tällaisenaan toteutunut Kahdella perusturvan työntekijällä on päihdetyön ammattitutkinto Sosiaalitoimisto ei ole osallistunut päihdetyön koulutuksiin vuonna 2014 Johtoryhmä ei katsonut t a r p e e l l i s e k s i o s t o p a l v e l u t y ö r y h m ä n perustamista, ei ole kokoontunut 2015 toteuma huhtikuussa päihdetyö palvelujen ostot 44% psykiatrinen perhehoito ja asumispalvelut 25% mtkuntoutujien työtoiminta 23% Toteutuneet Lapset Puheeksikeskustelut Perheneuvola seuraa keskustelujen toteuttamista 5

omalta osaltaan Taulukko 2: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet / konkreettiset kehittämisideat vuosille 2014 2015: lasten ja nuorten mielenterveystyö TAVOITE KEINOT ARVIOINTI 1. Lapsille ja nuorille sopivien Täydennyskoulutus psykologin T u t k i m u s m e n e t e l m i e n tutkimus- menetelmien avulla saatavan tiedon yhdistäminen testimenetelmien käytössä -v. 2014 tammikuu: WZT-testin toimivuuden psykologin ja vertailu lähimpien masennuksen ja tulkintakoulutus (2 pv) yht eist yö - kumppa neide n k o u l u - u u p u m u k s e n varhaiseksi havaitsemiseksi ja Nuorten henkilökohtaisten interventioiden perustana ja seurantatietona auttamistyön aloittamiseksi t a v o i t t e i d e n / p r o j e k t i e n 2. Konsultatiivisen k o u l u p s y k o l o g i t y ö n lisääminen yksilötutkimusten ja yksilöinterventioiden ohella 3. Yhteistyön perustaminen terveyskeskus-psykologin ja perheneuvolan työntekijöiden kesken menetelmän kokeilu koulupsykologin työssä - tavoitekyselyn ja mieliala- ym. mittareiden tulosten vertailu (CDI, BDI, Nuorten koulu-uupumusmittari, SDQ) a) Oppilashuoltotyöryhmän y h t e i s t y ö m u o t o j e n kehittäminen ja vahvistaminen b) P e r e h t y m i n e n konsultatiivisen työn menetelmiin ja uudistuksiin P s y k o l o g i l i i t o n k o u l u p s y k o l o g i s e n toimikunnan tuottama materiaali ym. Suunnittelu yhteistyöpalavereissa (esim. kuukausittain) -työnjaon selkiyttäminen terveyskeskuspsykologin ja perheneuvolan työntekijöiden kesken -yhteistyön muotojen kehittäminen 6 Tutkimus- ja kartoitusmenetelmiä lasten ja nuorten tilanteen arvioinnissa on laajennettu Konsultatiivisen otteen lisäämisen vaikutuksen arviointi -opettajien arvio -oppilashuoltoryhmän arvio -psykologin oma arvio Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014 Ei vielä arviota toteutumisesta a) jakson aikana päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti yhteistyömuotojen ja työnjaon toimivuutta Yhteistyö lähtenyt hyvin käyntiin, säännölliset palaverit työnjaosta b) loppuarvion pohjalta jatko-suunnittelu

Ei vielä tehty loppuarviota 1.1. Tilannekatsaus: aikuispsykiatria ja terveyskeskuspsykologi Mielenterveys- ja päihdestrategiaan kirjatuissa aikuisten mielenterveystyöhön liittyvissä kehittämisideoissa painottui itsehoito ja vertaistuki. Mielenterveystyöntekijöitten käyttöön hankittua itsehoitomateriaalia on jonkin verran lainattu asiakkaille, mutta esimerkiksi masennuksen itsehoidon toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin työntekijän opastusta ja ainakin harvatahtista seurantaa. Kiinnostusta ryhmämuotoiseen toimintaan kysyttiin talvella 2013 2014 mielenterveyspalvelujen asiakaskunnalta, mutta kiinnostus oli vähäistä, ja remonttienkin takia sopivia tiloja ryhmien pitämiseen on ollut vaikea löytää. Loppuvuodesta 2014 käynnistettiin kokeiluluontoinen pienryhmä mieliala- ja ahdistusoireitten itsehoitoon liittyen terveyskeskuspsykologin ohjaamana. Mielenterveysja päihdepalvelujen asiakkaita on pyritty ohjaamaan ja kannustamaan olemassa olevaan ryhmämuotoiseen toimintaan (kuten kuntosaliryhmään mielenterveyskuntoutujille, tiistaikerhoon, Ilo ry:n piiriin, AA-kerhoon ja Omaiset Mielenterveystyön Tukena - yhdistyksen toimintaan). Kunnan hoito- ja auttamistyötä tekeville työntekijöille toteutettiin syksyllä 2014 terveyskeskuspsykologin toimesta kaksi samansisältöistä luentoa myötätuntouupumuksesta. Suunnitteilla on ollut myös stressinhallintaan ja työssä jaksamiseen liittyvän tuen järjestämistä työntekijöille, mutta ryhmätilojen ja ohjaajan aikaresurssien puute on toistaiseksi ehkäissyt näitten suunnitelmien toteuttamista. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen vuoden 2014 aikana on vaikuttanut osaltaan myös mielenterveystyöntekijöitten kannalta epäonnistunut työnohjausratkaisu. Asiantuntevan ammatillisen työnohjauksen puuttuminen on aiheuttanut lisääntyvää tarvetta ohjata moniongelmaiset ja vaativat potilastapaukset erikoissairaanhoitoon. Mielenterveystyöntekijät ovat lisänneet yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa; yhteistyöpalavereja toteutettiin keväällä 2014, ja kotisairaanhoito pyytää tarvittaessa psykiatrisia sairaanhoitajia mukaan tiimipalavereihin. Yhteistyön kehittäminen terveyskeskuksen osastojen kanssa on kesken, eikä siihen 7

syksyllä 2014 koettu olevan resursseja akuutin asiakastyön viedessä suurimman osan työajasta. Esimerkiksi katkaisuhoidon toteutuminen osastolla puhututtaa aika ajoin, ja osastolla ja kotisairaanhoidossa psykiatriset potilaat koetaan usein erityisen haasteellisina. Mielenterveystiimi järjesti erikoissairaanhoidon psykiatrin kouluttamaan henkilökuntaa masennuksesta ja skitsofreniasta huhtikuussa 2015. 1.2. Tilannekatsaus: Lasten ja nuorten mielenterveystyö Psykologin tutkimus- ja kartoitusmenetelmiä lasten ja nuorten tilanteen arvioinnissa on laajennettu. Asiakkaan elämää, oppimista ja ihmissuhteita haittaavien pulmien määritteleminen onnistuukin yleensä hyvin. Tärkeää olisi edelleen panostaa näiden pulmien varhaiseen hoitoon sekä kohdentaa henkilöresursseja ja yhteistyötä tehokkaasti lapsen ja nuoren auttamiseksi vaikeuksissa ja elämän kriisivaiheissa. Tässä terveyskeskuspsykologin, koulukuraattorin, kasvatusohjaajien, erityisopettajien ja muiden koulun toimijoiden, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin, perheneuvolan ja lastensuojelun panos ja yhteistyö ovat tärkeitä. Koulupsykologin konsultatiivisen työn lisääminen ja osallistuminen koulun suunnittelu- ja kehittämistehtäviin mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntijana on nyt keskeinen painopistealue Suomen koulujen koulupsykologisessa työssä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Siinä painotetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, joka on luonteeltaan edistävää ja ennaltaehkäisevää. Ilomantsin perheneuvola aloitti toimintansa elokuussa 2013, ja yhteistyö koulupsykologin ja perheneuvolan työparin, psykologin ja sosiaalityöntekijän, kesken on lähtenyt rakentumaan hyvin. Lasten ja nuorten auttamistyön tarpeellisuuden ja kysynnän runsauden takia yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Keväällä 2014 käynnistettiin tiimipalaveri, johon koulupsykologi ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä kokoontuvat noin kahdesti kuukaudessa. Tärkeäksi yhteistyömuodoksi on kehittynyt lastenpsykiatri Marjatta Mannosen konsultaatiotyö. Tiimityötä koululääkärin, kouluterveydenhoitajan ja terveyskeskus/koulupsykologin kesken tulisi kehittää. Perheneuvolan alkutaival perustamisestaan 12.8.2013 on sujunut työmenetelmien kehittämisen, koulutuksen ja toiminnan juurruttamisen merkeissä. Ehkäisevän työn työmenetelmäksi on valittu 8

Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmien Lapset Puheeksi keskustelu. Strategiaksi valittiin ensimmäiseksi neuvolayhteistyö, joka on toteutunut hyvin. Tavoite on, että perheneuvolassa käydään keskustelut kaikkien synnyttävien perheiden kanssa sekä niiden perheiden, joissa on 1,5 tai 4 -vuotias lapsi. Keskustelut ovat osa laajaa neuvolakäyntiä. Keskusteluja on käyty vuoden 2014 lopulla 36. Lapset puheeksi - koulutuksia on järjestetty kaksi. Koulutuksiin on osallistunut sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöitä, muttei vielä aikuispsykiatrian puolelta. Myös kansalaisopistossa on toteutettu Lapset puheeksi - koulutus, jonka yleisosa on avoin kaikille ja menetelmäosa työssään menetelmää käyttäville. Jatkossakin mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymän ehkäisy on perheneuvolan yksi tärkeimpiä tavoitteita. Lapset puheeksi menetelmää pyritään laajentaminen varhaiskasvatukseen ja kouluun. Työmuodot ovat vielä sopimatta ja osin valtakunnan tasollakin auki. Nykyisten mallien pohjalta voidaan esimerkiksi päivähoidossa hyvin edetä. Vunukan päiväkodissa on aloitettu syksyllä 2014 kerran kuukaudessa tapahtuvat päiväkahvit, jolloin keskustellaan henkilökuntaa askarruttavista kysymyksistä. 1.3 Tilannekatsaus: mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostopalvelut Mielenterveystyön avopalvelut, asumisen tukipalvelut sekä päivätoiminnat Sosiaalityön tuki mielenterveystyössä painottuu asumis- sekä työ- ja päivätoimintapalveluiden järjestymiseen. Kaikki erikoisosaamista vaativat mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut hankitaan kuntaamme ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Asumispalveluita kunnassamme järjestetään perhehoitona, tuki- ja palveluasumisena sekä tehostettuna palveluasumisena. Asiakkaiden kokonaismäärä mielenterveyskuntoutujille suunnatuissa asumispalveluiden piirissä vuonna 2014 oli yhteensä 24 asiakasta (8760 hoitovuorokautta/vuosi). Näistä tukiasunnossa asuu 4 asiakasta, 9 asiakasta asuu perhehoidossa, palveluasumisessa 9 asiakasta ja tehostetussa palveluasumisessa 2 asiakasta. Työ- ja päivätoimintapalveluita ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta sekä järjestetään myös suoraan kunnallisena palveluna mielenterveyskuntoutujille. Asiakkaita ko. palveluissa oli vuonna 2014 yhteensä 37. Näistä 22 asiakasta käy Ilonasta ostopalveluna hankittavassa 9

päivätoimintapalvelussa. Kaski palvelulta ostetaan terapeuttista työtoimintaa ja siellä asiakkaita oli 7. Lisäksi terapeuttista työtoimintaa on järjestynyt suoraan kunnallisena sosiaalityön tukipalveluna 8 asiakkaalle. Nämä työtoimintapaikat ovat olleet joko kunnan omissa toimintayksiköissä tai yksityisissä yrityksissä. Ostopalveluiden rinnalle kunta on aloittanut omana päivätoimintapalveluna pienimuotoisesti järjestämään toimintaa 1 päivänä viikossa. Ryhmässä käy säännöllisesti n. 4-5 asiakasta ja kotihoidon työntekijä toimii ohjaajana. Tällä palvelulla olemme pystyneet hieman tasoittamaan ostopalveluiden hankkimista ja uudet asiakkaat onkin pyritty ohjaamaan tähän ryhmään. Ryhmä toimii nyt kuitenkin maksimiporukalla ja uusia asiakkaita ei tähän ryhmään pysty enää ohjaamaan. Kunnallinen toiminta on koettu hyväksi ja asiakkailta on saatu hyvää palautetta. Tulevaisuuden haasteena onkin se, pystytäänkö kunnallista päivätoiminta/kerhotoimintaa laajentamaan vai ostetaanko asiakkaan tarpeiden mukainen palvelu jatkossa yksityiseltä puolelta. Talouden näkökulmasta palveluiden osto on pysynyt suunnitellulla tasolla vuonna 2014. Viime vuonna uusien asiakkaiden määrä oli hallittua ja suurempia muutoksia asiakkaiden tilanteissa ei tapahtunut. Ennakointi talouden hallintaan on melko vaikeaa, koska asiakas tilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Pääasiassa uudet asumispalvelua tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat pitkiltä psykiatrisilta hoitojaksoilta Paiholasta asumispalveluiden asiakkuuteen. Kuntoutuminen on pitkäkestoista ja perustuu moniammatillisesti tehtyihin asiakassuunnitelmiin. Päihdepalvelut: laitoskuntoutus Päihdepalvelujen ostoihin osoitettu määräraha on pienentynyt vuosien aikana. Positiivinen seuraus määrärahojen voimakkaasta vähenemisestä on ollut se, että laitoskuntoutukseen siirtymistä on otettu hallintaan niin, ettei sinne pääse ilman tilannearviota itsenäisesti. Tilannearviossa pyritään selvittämään muita mahdollisia keinoja selvitä tilanteesta, kuten avokuntoutus, kotihoidon tuki, tukiasuminen, kuntouttava työtoiminta jne. On kuitenkin tilanteita, jolloin ei laitoskuntoutukselle ole vaihtoehtoa. Lähiseudun laitoskuntoutuspaikat tunnetaan, ja tiedetään aika tarkkaan, millaista palvelua mistäkin kuntoutuspaikasta saadaan. Tämä auttaa asiakkaan tarpeiden mukaisessa kuntoutuspaikkavalinnassa. Vuonna 2014 eri tasoisissa päihdekuntoutuksissa oli 16 eri henkilöä, joista neljä naista, loput miehiä. Katkohoidossa on ollut yhteensä 28 henkilöä. Hoitosuunnitelman mukaiset kuntoutukset enimmäkseen ovat toteutuneet Helpissä, Terapiatehtaalla ja Päivikissä. Laitoskuntoutuksen 10

kustannuksia on pystytty tiputtamaan reilusti lisäämällä perhehoidon käyttämistä sekä sovittelemalla tukiasumisen muotoja laitoskuntoutuksen jälkeen, vaikka asiakkaan kyvyt eivät ole ihan olleet tukiasumiseen sopivia. Kuvassa 1 on kuvattu tarkemmin kuntoutusvuorokausien jakautuminen erilaisten palvelujen kesken. Kuvasta selvinnee, että kaikki katkohoidot eivät päädy jatkokuntoutukseen. Kuva 1. Päihdekuntoutus Hlö Vrk Tukiasuminen 2 463 Laitos 10 424 Vuodeosasto, katko 28 144 Perhehoito 4 472 yht. 44 1359 Päihdemäärärahat ylittyivät viime vuonna rutkasti, hoidettavuus näkynee monimutkaistuvien tarpeiden kasvamisena ja hoitovuorokausien lisääntymisenä. Useimmat päihdekuntoutukset alkavat tilanteen nopeasti akutisoitumisen myötä (=uusia asiakkaita). Monen kohdalla on ollut pakko mennä katkon kautta laitoskuntoutukseen, koska voimavarojen ollessa heikoilla ei ole mahdollisuutta palata kotiin. Muualta Ilomantsiin hiljattain muuttaneiden joukko ei ole päihdekuntoutusmäärärahoja merkittävästi kuluttanut. Vain kaksi kuntoutujaa tästä joukosta on asunut lyhemmän aikaa kuin vuoden Ilomantsissa, joiden osuus vuorokausina vain 26 vrk ja joista 12 vuorokauden osalta saatiin palautus toiselta kunnalta. Tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä on ollut kaksi uutta kuntoutujaa laitoskuntoutuksessa sekä kaksi kuntoutusta on jatkunut vuoden vaihteen yli. 11

2 Katsaus tilastoihin 2011-2013 Ohessa ovat mielenterveys- ja päihdetyön indikaattorit, joita mielenterveys- ja päihdestrategiassa sovittiin seurattavaksi vuosittain, pienin muutoksin. Esimerkiksi päihdehuollon avopalveluissa olevien asiakkaitten määrä ei näy tilastoissa Ilomantsin osalta viime vuosilta. depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä erityiskorvattaviin lääkkeisiin, psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1000 yli 18- vuotiasta psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 12

päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. 9- luokan oppilaista kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.-9. luokan oppilaista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. -9. luokan oppilaista tupakoi päivittäin, % 8. 9. luokan oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. 9. luokan oppilaista erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria; 0-12 v / 1000 vastaavanikäistä erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria; 13-17 v / 1000 vastaavanikäistä erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenneurologia; 0 14 v / 1 000 vastaavanikäistä Lähde http://uusi.sotkanet.fi Kaikkien indikaattorien tilastolukuja ei ole käytettävissä kaikilta aikavälin vuosilta. Seuraavissa taulukoissa verrataan Ilomantsin tilannetta 2011 2013 hyvinvointikertomuksessa käytettyjen vertailukuntien sekä koko maan vastaaviin lukuihin. Tilastot on koonnut taulukkomuotoon Tarja Sivonen. Aikuisten mielenterveys Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2355 info ) 13

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2356 info ) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä (id: 685 info ) 14

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345 info ) 15

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2422 info ) Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta täyttänyttä (id: 3075 info ) 16

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta (id: 1263 info ) Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta (id: 1554 info ) 17

Päihdetyö Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta (id: 1272 info ) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 000 asukasta (id: 1270 info ) 18

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta (id: 1278 info ) Lapset ja nuoret 19

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 328 info ) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 286 info ) 20

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 290 info ) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 289 info ) 21

Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 288 info ) 22

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta (id: 2483 info ) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta (id: 2484 info ) 23

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenneurologia / 1 000 0-14-vuotiasta (id: 2477 info ) 3 Kommentteja tilastoihin Tilastokatsaukseen pyydettiin kommentteja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä vastaavien työntekijöitten yhteistyötahoilta. Kommentointi oli vähäistä, eikä tässä pystytä tekemään arviota siitä, mistä syistä tietyt indeksit mahdollisesti poikkeavat vuosien välillä, tai mistä mahdollisista syistä Ilomantsin tilanne näyttää joittenkin indeksien suhteen poikkeavan vertailukunnista tai koko maan tilanteesta. Seuraavassa esitetään joitakin työntekijöiltä saatuja huomioita. Ilomantsin kunta ei monellakaan mittarilla mitattuna ole sentään maakunnan tai itäisen Suomen synkintä aluetta. Jos vertailuun olisi valittu jokin kunta ruotsinkieliseltä alueelta, vertailu näyttäisi Ilomantsin kannalta synkemmältä. Joissakin indikaattoreissa vertailu koko maan tietoihin herättää kyllä sekin huolta, erityisesti nuorisosta. Päivittäistä tupakointia 8- ja 9-luokkalaisilla näyttää Ilomantsissa olleen vuonna 2013 paljon muuta maata enemmän (27% vs. muu maa 13%). Ilomantsissa samassa ikäryhmässä otetaan tosi humala kerran kuussa vähän useammin kuin koko maassa (14% vs 12%.). Vuonna 2013 laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran liki 10 24

prosenttia ilomantsilaisista 8. ja 9. luokan oppilaista; koko maassa alle yhdeksän prosenttia. Luvut ovat huolestuttavan suuria, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Ihmetystä herättää, miksi nuorisopsykiatrian avohoitokäyntejä on suhteessa vähän muuhun maahan verrattuna (Ilomantsissa alle 300 käyntiä / 1000 nuorisoikäistä vs. muu maa 900 käyntiä / 1000 nuorisoikäistä). Terveydentilan kokemista vain keskinkertaiseksi tai huonoksi, sekä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kuitenkin suunnilleen samantasoisesti kuin muussa maassa, ja kunnan palveluissa ja koulumaailmassa koetaan huolta nuorten erilaisten ongelmien lisääntymisestä. Onko tämä huonommin voiva osuus ilomantsilaisista nuorista enemmän osastohoidossa kuin nuorisopsykiatrian avohoidossa, vai hoidetaanko heidät kouluterveydenhuollossa? Millainen osa on vielä kokonaan hoidon ulkopuolella? Sairauspäivärahalla ollaan mielenterveydellisistä syistä Ilomantsissa muuta maata vähemmän, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä selvästi enemmän kuin muualla maassa. Suuntaus ja tavoite vähentää päihdehuollon laitosten hoitopäiviä näkyy tilastoissa. Tavoite asetettiin vähentämiseen, ja tilastojen mukaan siinä on onnistuttu. Myös psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ovat vähentyneet vuodesta 2011. Depressiolääkkeistä korvausta saaneitten 18-24-vuotiaitten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä Ilomantsissa on noussut alle neljästä prosentista liki viiteen prosenttiin vuosina 2011-2013. Se on silti vähemmän kuin joissakin vertailukunnissa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen osuus väestöstä on pysynyt samana vertailuvuosina, neljässä prosentissa. Lukema on korkein vertailukuntien joukossa. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäyntien määrä on pysynyt vertailuvuosina suunnilleen samalla tasolla. Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit ovat jonkin verran lisääntyneet. 25

Jatkosuunnitelmat? Tämä tilannekatsaus on toteutunut keräämällä yksityiskohtaisia tietoja eri menetelmin kyselemällä. Kyselyt ja niiden vastaukset ovat toteutuneet muun työn ohella. Mahdollisuutta koota yhteen koko mielenterveys- ja päihdetyön osaajia ei ole ollut, koska johtoryhmän päätöksellä työryhmätyöskentelystä luovuttiin. Toivotaan, että pohdittaisiin yhdessä, kuinka jatkossa aiotaan toteuttaa strategian seuranta ja siinä sovitut kehittämiskohteet. Tapa, miten se tällä kertaa toteutettiin, koettiin työlääksi, koska tiedon keruuseen ei ollut esimiestason valtuutusoikeutta ja oliko tämä myös syynä osin puutteelliseksi koettuihin kannanottoihin ja vastauksiin. Jotkut toimialueet eivät näy strategian tilannekatsauksessa puuttuvien vastausten vuoksi. Olisiko parempi miettiä useampia vastuutahoja, jotka huolehtisivat oman toiminta-alueen kehittämisestä ja asioiden etenemisestä. Kaksi ihmistä tiedonkerääjinä ei tunnu riittävältä tavalta ottaen huomioon työtehtävien jakautuminen suuremmalle joukolle. Toivotaan tähän kannanottoa. Esim. kuka kerää Sotkanetin tilastot vuosittain, millainen seurantaryhmä, kuka huolehtii eri kehittämiskohteiden etenemisestä? Tietenkin toivomme perusturvalautakunnalta kannanottoa tulevien vuosien painopistealueisiin. terv. Hannele Kähkönen ja Anne Tuovinen 26

LIITE 1 Päihdefoorumi marraskuussa 2013 Yhteenveto Henkilöstön mielipiteitä: kuinka päihde- ja mielenterveystyötä tulisi kehittää? Hoitoketjut ja suunnitelmat tulisi tehdä: kuka, mitä ja kenen kanssa? matalan kynnyksen paikkoja tulisi lisätä mitä tehdään kun retkahtaa palvelutarpeen arviointiin satsaaminen hoitomallin selkiyttäminen perusterveydenhuollossa Arvolähtöisen toiminnan kehittäminen asennemuutostyöskentelyä ymmärrystä ja kunnioitusta asiakkaille ymmärrystä toisten työhön Yhteistyön kehittämistä kuka vastaa mistäkin selkiytetään moniammatillinen ja monialainen yhteistyö eri yksiköiden välille tiimityöskentelyn kehittämistä Koulutusta työntekijöille Nuorille päihdevalistusta Yhteinen asiakastietojärjestelmä sosiaali- ja terveystyöhön Resurssointi ja seuranta Avoimempi puheeksi ottaminen Erilaisia toimintoja lisää 27

kuntouttavaa työtoimintaa lisätään ryhmämuotoisia palveluja mielekästä tekemistä asiakkaille vaihtoehdoksi, virkistykseksi LIITE 2 Yhteenveto Seurantalomake puheeksi ottamisesta Mielenterveys- ja päihdestrategia Mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti seurataan puheeksi ottamisen määrää ja käyttöä eri palveluissa. ks. strategia. Osallistut kirjaamalla vaikuttavaan tietoon, jota käytetään hyödyksi palveluidemme kehittämisessä ja seurannassa. Lomakkeen palautus Anne Tuoviselle maaliskuun 15. p Seurantajakso 3 viikkoa (vapaavalintainen) ajalla Ajalla 16.2. 15.3. 3 vk jaksot äi v Toimipaikka 8 vastausta, 6 toimipaikkaa ä Asiakaskontaktien määrä ko. jaksolla yhteensä 309 (185 kouluth:sta) ä n 2 015 mennessä. Kirjaa alla oleville viivoilla tukkimiehen kirjanpidolla ne kerrat, jolloin asioita käsittelet. Ole ystävällinen ja laske tulokset jo tähän yhteen aihealueittain. Puhuin asiakkaan kanssa hänen A. päihteiden käytön tottumuksista: 76 B. mielialasta: 88 28

Käytin jotakin menetelmää puheeksi ottamisen tukena, mitä: mini-interventiota 13 10 henkilökohtaista kysymystä 1 deps seulaa 13 keskustelin vapaamuotoisesti 68 jokin muu tapa 17 (BDI, Lapset puheeksi, yleisohjeita) Ohjasin asiakkaan johonkin palveluun, mihin: ohjattu lääkärille, psykologille, päihdekuntoutukseen Otin huomioon hänen läheisensä keskustelun aikana 33 29